Hyväntekeväisyyden kortit

Voisiko jokainen saaja mennä itseensä ja kysyä syvällä rinnan alusäänellä, miksi hänelle tulee niitä hyväntekeväisyyskortteja? Joka pistää omantunnon ja moraalin lujille.
Ei vaan kaikille tule.

Ne "hyväntekeväisyyskortit on nn huonolaatuisia, etten minä ainakaan ilkeä niitä kenellekkään laittaa.
Jos on nimettömänä tullut lähetys, oon tuikannut sen hyvälläomallatunnolla ohikulkessa jonkun postilaatikkoon.
Kyllä kai joulukortit pitää itse valita.

Muuttoni jälkeen minulle ei uuteen taloon ole tullut enää hyväntekeväisyyskortteja maksulapulla.
Ostan nykyään postista niitä hyväntekeväisyyskortteja,
joista osa hinnasta menee hyväntekeväisyyteen.
Niissä on järjestön nimin, eikä se minua haittaa mitenkään.
Olen myös iloinen jos saan sellaisen kortin,
että lähettäjä on ajatellut valita kortin, josta osa raha menee auttamiseen.

Onneksi ei enää nykyään ole tullut ei-haluamiani joulukortteja joilla hyväntekeväisyyteen rahaa kerätään. Jokaisen tulee voida valita itse joulukorttinsa ja olen sen vuoksi hyvällä omallatunnolla laittanut kortit roskiin. Jos en tilaa niin en myöskään maksa, yksinkertainen yhtälö. Hyväntekeväisyysjärjestöjen kortteja voi onneksi ostaa itse kaikkialta missä joulukortteja myydään, ja niistä löytyy varmasti jokaiseen makuun sopivia. Itse en välttämättä osta hyväntekeväisyyskortteja jouluna lainkaan, vaan lahjoitan mielelläni tavaraa tai rahaa esimerkiksi Pelastusarmeijan, seurakunnan ja Joulupuu-keräyksen kautta. Tänä syksynä taas kudon sukkia vanhuksille, siinä yhdistyy huvi ja hyöty.

Laiskana luonnon-suojelijana toivoisin että kortteihin imeytettäisi jonkun tappavan taudin Bakteereja ja Basilleja.
Joka korttiin liimattaisi 2 Euron kolikko.
Sitten aloitettaisi korteilla hyvän-tekeväisyys-kampajat jokaisessa, yli-kansoitetussa maassa.

H.

Törkrää,
on jopa verratavissa rikokseen jakaa joulukortteja lasku mukana,

aikoinaan nuorean hyväntahtoisena TYHMÄNÄ maksoin laskun,
luulin todellaki tekeväni hyväntekeväisyyttä,
mutta
kun hinta nousi
törkeys alkoi tuntua jo väärältä röyhkeältä,
päätin , vien kirjeen poliisilaitokselle, pyydän tutkimaan mihin rahat oikeesti menee, kenen tilille,
no kortteja tulee edelleen mutta ei laskua mukana,
vapaaehtoinen tilinsiirto kyllä on mukana,
en paluta,
on todella kiusallista kun kerjätään hyväntahtoisilta sinisilmäisiltä jopa köyhälistöön kuuluvilta henkilöiltä rahaa,
raha todellakin voi mennä vain jonkun yksittäisen henkilön omalle tilille,

tiesittekö te sinisilmäiset hyväuskoiset,
korttien lähettäjästä tulee hetkessä miljonääri,
kun ajattelemattomat hyväntahtoiset ihmiset lähettää rahaa
luullen että rahat oikeesti menisi yhteiseen hyvään tarkotukseen,
joulukorttien lähettäjä tietenki voi olla itse sairas esm diapeetikko,
mutta päivääkään ei ole tehny oikeaa työtä,
vaan on elättäny itsensä korttien lähettämisillä,
ja on ehkä mahdollisesti itse miljonääri
kenekään asiasta oikeesti tietämättä,

en lähetä enää ikinä rahaa kenellekkään,
pidän kortit
on lähettäjän tyhmyyttä lähettää kortteja ihmisille jotka ei taatusti ole tilanneet niitä eikä haluaisi vastaan ottaa,

pahimmassa tapauksessa vien ne poliisilaitokselle tutkintapyyntö mukana,

meikälinenkin on ikänsä ollu köyhä,
kukaan ei ole tehny hyväntekeväisyyttä minulle,
päinvastoin kerjäläisiä on kyllä riittäny pitkin elämää,
nuorena sorruin luulemaan että on olemassa oikeesti hyväntekeväisyttä, enään en luule,

varsinkaan sen jälkeen kun ne kaksi nuortamiestä paljastuivat rikastuneen
miljomääreiksi,
syöpäyhdistyksen hyväntekeväisyys rahoilla,
niistä oli tullu hetkessä miljonääriä,
ne paljastui
kun poliisi pääsi niitten touhujen jäljille,
paljastui vain murtoosa oliko 1 % oli menny syöpäyhdistykselle hyväntekeväisyyteen
ja poijat oli pitäny miljoonat itsellään, heh,

se siitä joulukorttien hyväntekeväisyys keräyksistä,
huijarit ovat niittenki takana
tai jokin yksittäis henkilö rikastuu sinisilmäisten jopa köyhien sinisilmäisten kustannuksella,

kolahtiko pahastiki sinun lähelle,
oletko syyllistyny moiseen keksintöön rikastua helposti,

konstit on moinet ,,,,,

huomio huomi ,,
kaikki köyhät riipustamaan kortteja
hakemaan poliisilaitokselta lupa kerjäämiseen,

köyhyys katoaa kohta suomesta,,,,


KYSYMYS KUULUUKI :

saako tavallinen ihminen lupaa kerjätä,
kenellä ja minkälaisilla ihmisillä oikeus kerjätä laittamalla kortteja laskun kera, jossa on tilinumero,,,

ikuinen köyhyy jo tympii,,,

helppo rikastuminen kiinostaa

Lionsin kortteja olen ostanut ja lähettänyt silloin kun kuuluin järjestöön mieheni kautta. Punaisen ristin kortteja joskus myös, nyt en enää maksa enkä lähetä kun tykkään valita kortit itse saajan mukaan, vaikka siihen järjestöön kuulunkin. Tulee myös kädettömiltä ja ainakin parilta muulta, joita en ole maksanut koskaan, eikä ole niiden kanssa mitään tekemistä, nakkaan pahvinkeräykseen. Ei kolkuta mitään tuntoa.

Mitään postilaatikkoon pudotettua en maksa, jollen ole sitä itse tilannut.
Ostan usein kaupasta SPR:n kortteja joihin ei tarvitse erikseen hankkia ja liimailla postimerkkejä. Muutamat kerrat olen ostanut myös koululaisten tekemiä kortteja joilla keräävät rahaa luokkaretkeen tai leirikouluun.

"Ei mainoksia"

Ei kerjuu postikorttejakaan. Toi kyltti kandee laittaa postilaatikkoon, jätepaperin määrä vähenee ällistyttävän vähäiseksi. Noh, pitserian flyerien jakelijat ei osaa luke, eikä lestaatien remonttifirmat. Mutta eipä tarvi mm. joutavia kortteja kannella paperinkeräykseen.

Tämä joulukorttipisnes on törkeää. Muka "hyväntekeväisyyttä". Kuitenkin, siinä liikkuu suuret rahat ja välistävetäjiä piisaa. Vedotaan tunteisiin jne. Kun miettii, paljonko kortteja jakavat ja kuinka moni maksaa niistä, siitä vois päätellä, paljonko ilmaa hommassa on. Siis kun jää voittoakin ja ehkä ropo jonnekin ambomaallekkin.

Mulle se ja sama, minne ihmiset rahansa tunkee. Ite osallistun ainoastaan veteraanikeräysiin ja niissäkinhän ollut sitte megalomaanisia kupruja. Hyväntekeväisyys tarkoittaa lähinnä hyväntekeväisyyttä hyväntekijää kohtaan.

=DW=

Meidän kaikkien eloa ei ole siloteltu jo syntymässä tähtipölyllä, vaan erilaisten vaikeuksien keskellä joutuu moni taistelemaan.

Hiljattain lähetin sähköpostin erään säätiön sähköpostiin, ja pyysin etteivät enää lähettäisi minulle tuotteitaan, ja että poistaisivat nimeni rekisteristään. Sain kohteliaan vastauksen, ja ilmoituksen että he eivät enää lähetä minulle mitään.

Olen vuosikausien ajan maksanut erään järjestön korteista. Luin artikkelin eräästä suomalaisesta taiteilijasta, joka rajoitteistaan huolimatta maalaa, ja on päässyt tuon järjestön avustuksista osalliseksi.

Minulla on varaa maksaa pari-kolme kertaa vuodessa heidän kauniista korteistaan, enkä häpeile lähettää niitä läheisilleni.

Jouluisin ostan Punaisen Ristin ja Unicefin kortteja, koska lähetän paljon kortteja, ja saan itse myös. Se että ostan kortteja, ei estä minua laittamasta rahaa joulupataan. Vien myös monta kertaa vuodessa tavaraa hyväntekeväisyyskirppareille, viimeksi hakivat huonekaluja, nahkalaukkuja ja kirjoja.

"Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostaankaan,"

Omalta kohdaltani olen ratkaissut hyväntekeväisyyden nimissä saamani joulukorttien ongelman jo vuosia sitten. Näin joulun alla kun tulee käytyä joskus kirkossa, (en tosin ole edes kirkon jäsen, mutta kyllähän se ilmainen ehtoollisviini aina krapulaan auttaa) niin olen siirtänyt vastuun korteista kirkolle, laittamalla kortit kuoressaan kolehtihaaviin. Se on sitten kirkon asia, lähettävätkö edelleen kortit vaikka ambomaalle ja minkä summan laittavat tilisiirtona vaikka kolehdin tuotosta.

Joulukorttini tekee aina hyvää, ainakin itselleni, koska värkkään ne ihan omin pikkukätösin.

Mutta tuo olikin hyvä idea, noille postilaatikkoon tipahteleville kirjeille, joista jo päälle päin näkee mitä ne sisältävät, järjestön logo yleensä koristaa nurkkia.

Jos ne eivät tule omalla nimelläni, tipautan ne naapurin postilaatikkoon.
Sehän on vain hyvän jakamista eteenpäin, jospa naapurissa asuva apteekkari tai insenjööri innostuvat korttihyväntekeväisyydestä enemmän kuin tämmöinen askartelija-pakertelija.