Työelämä ja tasa-arvo - mikä mättää? No yhdenvertaisuus ainakin.

Ylen uutisissa on tänään 26.10. artikkeli otsikolla "Jos työelämän syrjintä on laitonta, miksi se on Suomessa niin yleistä? Tässä 5 syytä".

Tuossa artikkelissa kuitenkin puhutaan lähinnä etnisiin vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä, josta minulla itselläni ei ainakaan ole kokemuksia eikä mitään sanottavaa.

Sen sijaan työyhteisön yhdenvertaisuudessa, palkitsemiskäytännöissä ja johtamisessa olisi omien kokemusten mukaan paljonkin parannettavaa. Muutamia esimerkkejä omasta työyhteisöstä näin luottamusmiehen näkökulmasta:

1) Isohkossa >2000 työntekijän yrityksessä ei vaan kerta kaikkiaan pelata joka toimipisteessa ja jokaisessa tiimissä samoilla säännöillä. Toimintatapa, käytös, alisuoriutuminen tms., joka jossain johtaa ensin varoitukseen ja sitten irtisanomiseen kuitataan toisaalla hiljaisella hyväksynnällä tai esim. tyyliin "Se nyt vaan on tuollainen. Kaikki eivät ole yhtä ahkeria. Sillä on huono päivä."

2) Palkitseminen on meillä ainakin täysin symbolinen toimintatapa, johon eivät vaikuta niinkään palkittavan henkilön itsensä tekemiset vaan se, onko joku tyokaveri tai esimies esittänyt henkilön palkitsemista. Kokeilin kerran esittää työnantajalle yhden vajaan 10 henkilön projektiryhmän palkitsemista ja esitys meni läpi. Myös niiden kahden henkilön osalta jotka eivät käytännössä olleet tehneet juuri mitään, vaikka tämän asian myös palkitsemisesta päättänyt esimies tiesi.

3) Huono ja heikko johtaminen: Tällaisessa projektityössä ahkerimman henkilön panos työn etenemiseen on helposti ainakin kolminkertainen siihen laiskimpaan vätykseen verrattuna, mutta tämä ei kuitenkaan käytännössä vaikuta palkan suuruuteen kuin ehkä max. 20 %. Työnantaja nostaa rimaa koko ajan ja vaatii enemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ahkerimmat venyvät entisestään ja laiskat jatkavat kuten ennenkin. Alisuoriutumisesta tiedetään, ja sen kirkemisestä kyllä jollain ylätasolla puhutaan, mutta mitään ei käytännössä tehdä. Tämä johtaa siihen, että hyvät ja ahkerat työntekijät katkeroituvat ja vaihtavat työpaaikkaa, mutta mädät omenat jäävät pilaamaan työyhteisöä. Työnantajan malli ongelmaan on yrittää rekrytoida lisää timantteja joukkoon, vaikka oikea ratkaisumalli olisi vaatia enemmän siltä heikoimmalta kolmannekselta tai pistää tämä porukka kokonaan vaihtoon. Mutta se vaatisi sitä ikävää johtamista joten suuri osa esimiehistä valitsee mieluummin sen sallivan ja yhdenvertaisuutta vastaan sotivan toimintamallin.
3<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Palkkauksesta löytyy ne suurimmat epäkohdat. Ei siitä, että Maija saa samasta työstä vähemmän kuin Matti,. Oikea epätasa-arvoisuus löytyy siitä, että Jonne saa 3000 €/kk heti valmistumisen jälkeen töihin tultuaan vaikka käytännön osaaminen ja vastuut lähentelevät nollaa. Petteri taas on painanut töitä jo vaikkapa 15 vuotta, osaa vaikka mitä, on vastuussa vaikka mistä ja saa tonnin parempaa palkkaa kuin Jonne vaikka tekee käytännössä 45-50 tungosta työviikkoa koko ajan ja vastaa asiakasprojektien etenemisestä ynnä muusta taloon rahaa tuovasta.

Äänestä
  • Oikea syrjiminen on tätä:

    - työpaikkailmoituksessa haetaan korkeakoulutuksen omaavaa kokenutta työtehtävään X. Palkataan pelkän peruskoulun käynyt Matti, Igor tai Abdul ilman työkokemusta ohittaen koulutuksen ja kokemuksen omaavan kantasuomalaisen Maijan. Matti (valehenkilöllisyys, oikeasti Boris tai Igor) saa palkkaa 5000/kk ja vakituisen työpaikan. Suunnitellaan Maijalle kuukauden kestävää palkatonta työharjoittelua ja myydään työnantajille tiedot; tästä saatte halvan työntekijän.

    Äänestä

Entäs kantasuomalaisten syrjiminen? Naisten syrjiminen? Sinkkujen syrjiminen? Homojen ja lesbojen syrjiminen (kantasuomalaisten)? Suomenruotsalaisten syrjiminen? Kantasuomalaisten koulutettujen syrjiminen? Kantasuomalaisten yli 25 vee syrjiminen? Kantasuomalaisten syrjiminen ulkonäön (liian kaunis/komea tai liian ruma/hoikka/lihava) tai kateuden takia (liian fiksu/etevä/osaava/innokas/motivoitunut) perusteella? Entäs kantasuomalaisten syrjiminen ennakkoluulojen perusteella (Se on kuitenkin liian hyvä/lähtee kohta pois kuitenkin/tulee kuitenkin raskaaksi/on kuitenkin juoppo/narkki/varas/rikkoo jotakin/on persu/Vihervassari/antaa mustille miehille/on hiv-positiivinen/ei kuulu lestamafiaan)tai kantasuomalaisten nepotismi tai korruptio?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ylen uutisissa on tänään 26.10. artikkeli otsikolla "Jos työelämän syrjintä on laitonta, miksi se on Suomessa niin yleistä? Tässä 5 syytä".

Tuossa artikkelissa kuitenkin puhutaan lähinnä etnisiin vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä, josta minulla itselläni ei ainakaan ole kokemuksia eikä mitään sanottavaa.

Sen sijaan työyhteisön yhdenvertaisuudessa, palkitsemiskäytännöissä ja johtamisessa olisi omien kokemusten mukaan paljonkin parannettavaa. Muutamia esimerkkejä omasta työyhteisöstä näin luottamusmiehen näkökulmasta:

1) Isohkossa >2000 työntekijän yrityksessä ei vaan kerta kaikkiaan pelata joka toimipisteessa ja jokaisessa tiimissä samoilla säännöillä. Toimintatapa, käytös, alisuoriutuminen tms., joka jossain johtaa ensin varoitukseen ja sitten irtisanomiseen kuitataan toisaalla hiljaisella hyväksynnällä tai esim. tyyliin "Se nyt vaan on tuollainen. Kaikki eivät ole yhtä ahkeria. Sillä on huono päivä."

2) Palkitseminen on meillä ainakin täysin symbolinen toimintatapa, johon eivät vaikuta niinkään palkittavan henkilön itsensä tekemiset vaan se, onko joku tyokaveri tai esimies esittänyt henkilön palkitsemista. Kokeilin kerran esittää työnantajalle yhden vajaan 10 henkilön projektiryhmän palkitsemista ja esitys meni läpi. Myös niiden kahden henkilön osalta jotka eivät käytännössä olleet tehneet juuri mitään, vaikka tämän asian myös palkitsemisesta päättänyt esimies tiesi.

3) Huono ja heikko johtaminen: Tällaisessa projektityössä ahkerimman henkilön panos työn etenemiseen on helposti ainakin kolminkertainen siihen laiskimpaan vätykseen verrattuna, mutta tämä ei kuitenkaan käytännössä vaikuta palkan suuruuteen kuin ehkä max. 20 %. Työnantaja nostaa rimaa koko ajan ja vaatii enemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ahkerimmat venyvät entisestään ja laiskat jatkavat kuten ennenkin. Alisuoriutumisesta tiedetään, ja sen kirkemisestä kyllä jollain ylätasolla puhutaan, mutta mitään ei käytännössä tehdä. Tämä johtaa siihen, että hyvät ja ahkerat työntekijät katkeroituvat ja vaihtavat työpaaikkaa, mutta mädät omenat jäävät pilaamaan työyhteisöä. Työnantajan malli ongelmaan on yrittää rekrytoida lisää timantteja joukkoon, vaikka oikea ratkaisumalli olisi vaatia enemmän siltä heikoimmalta kolmannekselta tai pistää tämä porukka kokonaan vaihtoon. Mutta se vaatisi sitä ikävää johtamista joten suuri osa esimiehistä valitsee mieluummin sen sallivan ja yhdenvertaisuutta vastaan sotivan toimintamallin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu