Aihe

Mihin perustu myytti että stereot eivät ole muodissa.

Anonyymi

Mihin perustu myytti että stereot eivät ole muodissa minun omat havainnot tukevat päinvastoin sittä että stereot on taas udestan tullut muotin.

Minä voin perustella vuonna 1999 myytin noin 9000 kpl lp levyjä ja vuonna 2011 myytin noin 90.000 kpl lp levyjä eli noin 10 kerta enemän.

Eli näin ollen minun havainnot ovat sittä että stereot on uudestan tullut muotin ja se väitte että stereot eivät ole muodissa on täysin puuta heinä se ehkä piti paikkansa 20 vuotta sitten eli vuonna 1999 kun myytin vain 9000 kpl lp levyjä.

Ja vuonna 2011 myytin jo noin 90.000 kpl lp levyjä.

Eli minun omien havaintojen perustella stereot ovat uudestan tullut muotin ja se puhe että ne eivät ole muodissa on puuta heinä.

KORJATKA MINUA JOS OLEN VÄÄRÄSSÄ.

huom siedän myös kritikiä ja voin tarpen vaatiessa mutta oma mielipide.:)

44

176

    Vastaukset

    • Ehkäpä niiden keskuudessa stereot ovatkin suosiossa, jotka kuuntelevat LP-levyjä. Itsellä on jo aikasen vanhat stereot, mutta ne palvelevat enemmänkin HTPC:n kaiuttimina. Olen vetänäyt äänet äänikortilta 3,5 mm to RCA -kaapelilla. Kasettipuoli tuossa ei varmaan enää edes toimi, kun ei ole vuosikausiin käytetty, ja sama kohtalo saattaa olla cd:n puolellakin. Käytännössä kaikki musiikin kulutus omalla kohdalla on Spotifyn puolelta. Siihen riittää puhelin tai tietokone, pääasiassa itsellä tulee tietokoneen kautta. CD -levyjä itsellä on hyllyssä aika paljon, mutta suurin osa niistä on ripattu joko FLAC tai MP3 -muotoon, riippuen ihan siitä missä/millä laitteella haluan kuunnella.

      • Se varman pitä paikkansa että moni tietokonella kuntele stereoiden kautta tuskimpa kukan enä kasetteja tai cd levyjä kuntele mutta vinylit ovat muodissa uuskon kyllä että tuulevaisuudessa cd levyt tekevät paalun kuuten vinylilevyt onhan nissä parempi äänen laatu ja helpompi käyttä kun vinylit ja fysinen cd levy on hyvä fani tuote se että moni kuntele tietokonesta stereoiden kautta ei vähennä stereoiden suosiotta mutta tietokonella käy yhtä hyvin myös aktivi kaiuttimet uuskon että se on parasta kierrätystä kun kuntele tietokonesta vanhojen stereoiden kautta.:)


      • Ilmaisen Spotifyn äänenlaatu on niin huono, ettei sitä kukaan musiikista ymmärtävä viitsi kuunnella. Maksullinen on vähän parempi, jos kaistaa riittää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se varman pitä paikkansa että moni tietokonella kuntele stereoiden kautta tuskimpa kukan enä kasetteja tai cd levyjä kuntele mutta vinylit ovat muodissa uuskon kyllä että tuulevaisuudessa cd levyt tekevät paalun kuuten vinylilevyt onhan nissä parempi äänen laatu ja helpompi käyttä kun vinylit ja fysinen cd levy on hyvä fani tuote se että moni kuntele tietokonesta stereoiden kautta ei vähennä stereoiden suosiotta mutta tietokonella käy yhtä hyvin myös aktivi kaiuttimet uuskon että se on parasta kierrätystä kun kuntele tietokonesta vanhojen stereoiden kautta.:)

        Cd levyt ovat pakattuja tiedostoja eikä niitä tule koskaan rinnastaa analogiseen ääneen.
        Joskus aikoinaan kun cd levyt mursivat vinyylilevyt sanoi itselleni kotipaikkakuntani
        Hi-Fi kauppias,
        Cd levyt ovat pelkästään Hifistin helppokäyttöinen kakkos-soitin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Cd levyt ovat pakattuja tiedostoja eikä niitä tule koskaan rinnastaa analogiseen ääneen.
        Joskus aikoinaan kun cd levyt mursivat vinyylilevyt sanoi itselleni kotipaikkakuntani
        Hi-Fi kauppias,
        Cd levyt ovat pelkästään Hifistin helppokäyttöinen kakkos-soitin.

        CD-levyn data ei ole pakattua, se on puhdas WAV -tiedosto.

        Jos tietotasosi on tuota luokkaa, niin miten lie muunkaan ymmärryksen taso näissä äänentoistoasioissa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        CD-levyn data ei ole pakattua, se on puhdas WAV -tiedosto.

        Jos tietotasosi on tuota luokkaa, niin miten lie muunkaan ymmärryksen taso näissä äänentoistoasioissa?

        CD:n data on PVM koodattua. Ei siis mikään WAV tiedosto. Vasta tietokoneen kiintolevylle siirrettäessä se voi olla wav tiedosto.


      • Anonyymi kirjoitti:

        CD:n data on PVM koodattua. Ei siis mikään WAV tiedosto. Vasta tietokoneen kiintolevylle siirrettäessä se voi olla wav tiedosto.

        Mitä ihmeen PVM koodattua? En ole ikinä kuullutkaan moisesta. PCM on kyllä tuttua, juuri sitä mitä WAV on (Pulse Code Modulation).

        CD-levyn koodaus on kieltämättä aika monimutkainen lomitteluvirheenkorjauksen ja eight-to-fourteen koodauksen ja vielä kolmen liitosbitin takia (jokainen datatavu muuttuu 17 bitiksi) , mutta perusdata mikä systeemiin syötetään ja mikä soittimesta tulee ulos DAC:iin syötettäväksi on puhdasta 44,1 kHz 16 bitin WAVia. Siis WAVia sisään ja WAVia ulos, missä muodossa se siinä välissä käväisee on irrelevanttia.

        Voit lukea kirjoittamani artikkelin aiheesta vuoden 1984 Rondosta...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se varman pitä paikkansa että moni tietokonella kuntele stereoiden kautta tuskimpa kukan enä kasetteja tai cd levyjä kuntele mutta vinylit ovat muodissa uuskon kyllä että tuulevaisuudessa cd levyt tekevät paalun kuuten vinylilevyt onhan nissä parempi äänen laatu ja helpompi käyttä kun vinylit ja fysinen cd levy on hyvä fani tuote se että moni kuntele tietokonesta stereoiden kautta ei vähennä stereoiden suosiotta mutta tietokonella käy yhtä hyvin myös aktivi kaiuttimet uuskon että se on parasta kierrätystä kun kuntele tietokonesta vanhojen stereoiden kautta.:)

        CD:itä myydään enemmän kuin vinyyleitä.


    • Wanhan liiton erillislaitteet kyllä se ääni on niissä aivan omaa luokkaansa ei mitään puhelinluuri kimitystä

    • Nuoriso määrittelee muodin ja tulevaisuuden tarpeet. Nykynuorisolle riittää hyvin kännykän äänenlaatu.

      • Tai pikemminkin nykymusiikin kehnouden takia riittä se puhelimesta tuleva , kuuleehan ne sanat juuri ja juuri , varsinaista musiikkiahan ei enää tehdä.

        "Puhemusiikille" riittää luurin surkea äänenlaatu.


      • Kyllä nuorisonkin maku muuttuu kun he pääsevät kuuntelemaan musiikkia kunnon laitteista.
        Ja spotifyn surkea äänenlaatu ei parane jos se tietokoneen kautta ajetaan laadukkaaseen vahvistin/jaiutin yhdistelmään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä nuorisonkin maku muuttuu kun he pääsevät kuuntelemaan musiikkia kunnon laitteista.
        Ja spotifyn surkea äänenlaatu ei parane jos se tietokoneen kautta ajetaan laadukkaaseen vahvistin/jaiutin yhdistelmään.

        Nuoriso näkyy käyttävän kuulokkeita. Ei huono valinta sekään. Muutamalla satasella saa jo hyvät kuulokkeet, kun kunnollisten kaiuttimien hinnat ovat aikalailla mallia 500 €/kpl ja siitä ylöspäin. Etenkin kotiteatterisetin hankkimiseen pitäisi aika monta seteliä latoa pöytään. "Koko setti tonnilla" = hirveää sontaa. Tosin näitä taannoin ostelikin lähinnä kehityksen kelkasta tippuneet keski-ikäiset?

        Vrt. olihan se taviksen (=kehityksen kelkasta tippuneiden keski-ikäisten) perussetti taannoin stereotelkkari + videonauhuri monoäänellä. Sillä pystyi kuuntelemaan uutislähetykset Nicam stereoäänellä, mutta leffoja säesti suhiseva VHS-nauhan monoääniraita (vaikka vuokraleffoissa aina myös stereoäänen sisältävä hifiääniraita, joka tallennettiin kuvan koko nauhan leveydelle = paljon parempi äänenlaatu).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nuoriso näkyy käyttävän kuulokkeita. Ei huono valinta sekään. Muutamalla satasella saa jo hyvät kuulokkeet, kun kunnollisten kaiuttimien hinnat ovat aikalailla mallia 500 €/kpl ja siitä ylöspäin. Etenkin kotiteatterisetin hankkimiseen pitäisi aika monta seteliä latoa pöytään. "Koko setti tonnilla" = hirveää sontaa. Tosin näitä taannoin ostelikin lähinnä kehityksen kelkasta tippuneet keski-ikäiset?

        Vrt. olihan se taviksen (=kehityksen kelkasta tippuneiden keski-ikäisten) perussetti taannoin stereotelkkari + videonauhuri monoäänellä. Sillä pystyi kuuntelemaan uutislähetykset Nicam stereoäänellä, mutta leffoja säesti suhiseva VHS-nauhan monoääniraita (vaikka vuokraleffoissa aina myös stereoäänen sisältävä hifiääniraita, joka tallennettiin kuvan koko nauhan leveydelle = paljon parempi äänenlaatu).

        Ei ne hyvätkään kuulokkeet auta jos äänilähde on puhelin tai joku mp3-soitin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nuoriso näkyy käyttävän kuulokkeita. Ei huono valinta sekään. Muutamalla satasella saa jo hyvät kuulokkeet, kun kunnollisten kaiuttimien hinnat ovat aikalailla mallia 500 €/kpl ja siitä ylöspäin. Etenkin kotiteatterisetin hankkimiseen pitäisi aika monta seteliä latoa pöytään. "Koko setti tonnilla" = hirveää sontaa. Tosin näitä taannoin ostelikin lähinnä kehityksen kelkasta tippuneet keski-ikäiset?

        Vrt. olihan se taviksen (=kehityksen kelkasta tippuneiden keski-ikäisten) perussetti taannoin stereotelkkari + videonauhuri monoäänellä. Sillä pystyi kuuntelemaan uutislähetykset Nicam stereoäänellä, mutta leffoja säesti suhiseva VHS-nauhan monoääniraita (vaikka vuokraleffoissa aina myös stereoäänen sisältävä hifiääniraita, joka tallennettiin kuvan koko nauhan leveydelle = paljon parempi äänenlaatu).

        Nojoo mut kyl niis videois oli jo 90-luvun alusta viimeistään käytössä hi-fi stereo-ääni :)

        Tosin se ei toiminut tallennettaessa kunnolla kuin sillä laitteella millä kasetille oli nauhoittanut, muilla saattoi tulla korvin kuultavaa häiriöääntä kun se äänipää ei ihan osu kohdalle siihen hyvin kapeaan nauhan kohtaan mitä sille digitaali-stereolle oli saatu ängetyksi jälkeenpäin


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne hyvätkään kuulokkeet auta jos äänilähde on puhelin tai joku mp3-soitin.

        Kyllä nämä puhelimet hakkaavat jotkut 1970-luvun stereot ihan kirkkaasti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nojoo mut kyl niis videois oli jo 90-luvun alusta viimeistään käytössä hi-fi stereo-ääni :)

        Tosin se ei toiminut tallennettaessa kunnolla kuin sillä laitteella millä kasetille oli nauhoittanut, muilla saattoi tulla korvin kuultavaa häiriöääntä kun se äänipää ei ihan osu kohdalle siihen hyvin kapeaan nauhan kohtaan mitä sille digitaali-stereolle oli saatu ängetyksi jälkeenpäin

        Ei ollut kuin kalliimnissa videoissa. Minun 1990-luvulla ostamissa ei ollut.


    • Olen voinut hankkia monia hienoja hifilaitteita omistajiensa siirryttyä putkimiehiksi ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroniputki )

      Siis siirtyneet askeleen ylemmäksi, varmistaen kuitenkin että heidän minulle luovuttamansa laite pääsee hyvään/arvostavaan kotiin

      Kun hankkii kunnolliset musiikin toisto laitteet niin huomaa saaneensa uuden musiikkikirjaston, niin suuri ero voi olla toistettaessa musiikkia tusinatuotteilla verrattuna huippulaitteisiin

      Kun sitten kuuntelet kaupanteon yhteydessä laitteita sinulle myyvän hifistin hienoja putkilaitteita/musiikkia/huippukaiuttimilla/oikeassa akustiikassa/peukalon paksuisilla johdoilla yhdistettyinä on kyllä useimmiten nöyränä myönnettävä että on vielä tosiaan seuraavakin taso näille minun nyt haltuuni saamille laitteisiin verrattuna

      Jos nyt vielä kuitenkin koitetaan näillä hankkimillani laitteilla ennen kuin minäkin siirryn putkimieheksi

      • Ylemmäksi missä mielessä? Elektroniputkia käyttävät laitteet vääristävät ääntä 1000 - 100000 kertaa enemmän kuin viimeistä huutoa olevat transistorivahvitimet. Eli niitten särötasot ja häiriöetäisyydet ovat melko kehnoja.

        Toinen juttu sitten on, että erityisesti harmooninen särö saatetaan kuulla miellyttävänä lämpimyytenä. Ja putket hehkuvat niin somasti, nehän nykyään aina pannaan nätisti esille. Joissain vahvistimissa on jopa mukaputkia, ihan vain näön vuoksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ylemmäksi missä mielessä? Elektroniputkia käyttävät laitteet vääristävät ääntä 1000 - 100000 kertaa enemmän kuin viimeistä huutoa olevat transistorivahvitimet. Eli niitten särötasot ja häiriöetäisyydet ovat melko kehnoja.

        Toinen juttu sitten on, että erityisesti harmooninen särö saatetaan kuulla miellyttävänä lämpimyytenä. Ja putket hehkuvat niin somasti, nehän nykyään aina pannaan nätisti esille. Joissain vahvistimissa on jopa mukaputkia, ihan vain näön vuoksi.

        Veikkaampa että sinäkin katsoisit tällaisiakin laitteita suu auki hämmennyksestä mykistyneenä jos tuollaiset olisivat edessäsi? https://www.classicaudio.fi/product/illusion-otl/

        Olen jossain messuilla kyllä päässyt kuuntelemaan tuollaisten laitteiden tuottamaa ääntä. Kaiuttimina olivat jotkut Infinity High End kaapit jotka kuulemma maksoivat enemmän kuin niiden kuljettamiseen tarvittava Mercedes-Benz pakettiauto

        Taisin olla tuossa tilaisuudessa ainoa jolla ei ollut puku päällä ja kravattia kaulassa

        Musiikkina oli esimerkiksi Franz Schubertin teoksia. ääni ja sointi olivat mahtavia sen voin rehellisesti sanoa https://www.youtube.com/watch?v=fnpVu8Eihj4


      • toni.smolander kirjoitti:

        Veikkaampa että sinäkin katsoisit tällaisiakin laitteita suu auki hämmennyksestä mykistyneenä jos tuollaiset olisivat edessäsi? https://www.classicaudio.fi/product/illusion-otl/

        Olen jossain messuilla kyllä päässyt kuuntelemaan tuollaisten laitteiden tuottamaa ääntä. Kaiuttimina olivat jotkut Infinity High End kaapit jotka kuulemma maksoivat enemmän kuin niiden kuljettamiseen tarvittava Mercedes-Benz pakettiauto

        Taisin olla tuossa tilaisuudessa ainoa jolla ei ollut puku päällä ja kravattia kaulassa

        Musiikkina oli esimerkiksi Franz Schubertin teoksia. ääni ja sointi olivat mahtavia sen voin rehellisesti sanoa https://www.youtube.com/watch?v=fnpVu8Eihj4

        Lienee melkoisen yhdentekevää miltä laitteet NÄYTTÄVÄT, kun ääntä kerran niistä kuunnellaan. Valitettavasti ihmiset, jotka eivät tunne riittävästi audiotekniikaa (siis ihan insinööritiedettä, mitä se 101% on) kiinnittävät huomiota epäolennaisuuksiin.

        Joskin laatu (suunnittelu, valmistus, osat) maksavat, ei hinta ole laadun perimmäinen kriteeri. Itselläni on noin 25000€ laitteet, studiotavaraa* kaikki. 200W D-luokan päätevahvistimet on vedetty nippusiteellä omatekoiseen kaiutinjalustaan. Taajuusvaste 16-20000 Hz ja äänenpainetta 115 dB SPL jos niin halutaan.

        *) PMC IB2s, Genelec 7073, Crane Song Avocet, PMC:n monopäätteet, Tascam CD-200.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lienee melkoisen yhdentekevää miltä laitteet NÄYTTÄVÄT, kun ääntä kerran niistä kuunnellaan. Valitettavasti ihmiset, jotka eivät tunne riittävästi audiotekniikaa (siis ihan insinööritiedettä, mitä se 101% on) kiinnittävät huomiota epäolennaisuuksiin.

        Joskin laatu (suunnittelu, valmistus, osat) maksavat, ei hinta ole laadun perimmäinen kriteeri. Itselläni on noin 25000€ laitteet, studiotavaraa* kaikki. 200W D-luokan päätevahvistimet on vedetty nippusiteellä omatekoiseen kaiutinjalustaan. Taajuusvaste 16-20000 Hz ja äänenpainetta 115 dB SPL jos niin halutaan.

        *) PMC IB2s, Genelec 7073, Crane Song Avocet, PMC:n monopäätteet, Tascam CD-200.

        Olen kuunnellut kuulokkeilla jonka kopat on tehty 600 vuotta vanhasta Zelkova serrata puusta. Kalvot ovat hämähäkin kutomaa seittiä. Voin rehellisesti sanoa että näillä ääni kuuluu paremmin kuin musiikkiesitystä vierestä seuraten!


      • toni.smolander kirjoitti:

        Olen kuunnellut kuulokkeilla jonka kopat on tehty 600 vuotta vanhasta Zelkova serrata puusta. Kalvot ovat hämähäkin kutomaa seittiä. Voin rehellisesti sanoa että näillä ääni kuuluu paremmin kuin musiikkiesitystä vierestä seuraten!

        Nyt Toni kyllä puhut omiasi, vai että kalvot hämähäkin seitistä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt Toni kyllä puhut omiasi, vai että kalvot hämähäkin seitistä?

        https://luova.myscience.fi/index.php?id=1926

        Hämähäkin ihmeseitti

        Hämähäkit ovat hyödyllisiä eläimiä, joiden tuottama seitti on äärimmäisen vahvaa ja joustavaa kuitua. Seitin ylivertaiset ominaisuudet tekevät siitä houkuttelevan materiaalin mm. teknologisille sovelluksille. Miltä näyttää synteettisestä seitistä valmistettu kimono?

        Kuva: Maija Pollari

        Hämähäkit ovat ensimmäisiä selkärangattomia, jotka sopeutuivat maaelämään. Ne ovat liikkuneet maalla jo 350 miljoonaa vuotta sitten.

        Monet pelkäävät hämähäkkejä ja pitävät niitä vastenmielisinä. Kuitenkin hämähäkki on monin tavoin hyödyllinen pieni peto. Niillä on tärkeä tehtävä säädellä hyönteiskantoja. Hämähäkinseitti on luonnon vahvinta kuitua, todellista ihmeainetta.

        Hämähäkkimies-elokuva esimerkiksi yllättävästi aliarvioi seitin vahvuuden. Huomattavasti ohuempi köysi riittäisi todellisuudessa kannattelemaan ihmistä. Jos esimerkiksi hämähäkinseitistä saisi kudottua kaksi senttiä paksun köyden, sillä voisi vetää jumbojettiä.

        Seitti on paitsi huomattavasti vahvempaa kuin saman paksuinen teräslanka, myös kaksi kertaa joustavampaa kuin nylonkuitu. Seittilanka voi venyä yli 30 prosenttia pituudestaan katkeamatta ja se on sitkeää kuin kumi. Tämä vahvuus koskee yleensä kuitenkin vain verkon tukilankoja, kaikki seitin osat eivät ole yhtä vahvoja. Hämähäkki pystyy tuottamaan jopa seitsemää eri seittityyppiä. Esimerkiksi se osa verkosta, jolla hämähäkki saalistaa, ei ole yhtä vahvaa, mutta sekin voi venyä jopa nelinkertaiseksi alkuperäiseen pituuteensa nähden.

        Vahvimmat seitit kutoo darwininhämähäkki, joka kuuluu ristihämähäkkeihin ja elää Madagaskarissa. Seitin tukilangat ovat jopa kymmenen kertaa vahvempia kuin kevlari, jota käytetään luotiliiveissä. Se on ainakin kaksi kertaa vahvempaa ja joustavampaa kuin muiden hämähäkkien seitit.

        Kuva: Maija Pollari

        Seitistä sovelluksia ja taidetta

        Japanissa materiaalikemisti Shigeyoshi Osaki punoi seittilangasta viulunkielet. Osaki on tutkinut seittiä kymmeniä vuosia ja kertoi että kielet soivat hyvin ja niistä lähtee teräs – ja nailonkieliin verrattuna uniikki ääni.

        Hollannissa seittitutkijat osallistuivat taideprojektiin, jossa yritettiin tehdä luodinkestävää ihoa. Edes pienoiskiväärin luoti ei läpäissyt hämähäkinseitillä päällystettyä ihonäytettä. Taideprojekti toi hyvin esille seitin mahdollisuudet. Myös lääketiede on seitistä kiinnostunut. Seitistä on jo tehty esimerkiksi kirurgisia ompeleita ja materiaalia on kehitetty synteettisen hermokudoksen rakentamiseen.

        Kiinalaistutkijat ovat osoittaneet myös että seitti on kupariakin parempi lämmönjohde, mikä on poikkeuksellista koska kyseessä on orgaaninen materiaali.

        Daily Mail uutisoi viime vuonna Japanilaisesta yrityksestä nimeltä Spiber, joka on onnistunut luomaan hämähäkinseittiä vastaavaa materiaalia synteettisesti. Tämä materiaali sopii myös massatuotantoon, joka onkin yrityksen kotisivujen mukaan tarkoitus käynnistää vuonna 2015. (Hämähäkinseittiä ei voi massatuottaa hämähäkkien avulla, koska hämähäkit hyvin reviiritietoisina tappaisivat ja söisivät toisensa.)

        Spiber esitteli viime vuonna Daily Mailin haastattelun yhteydessä synteettisestä hämähäkinseitistä kudotun kimonon. Kimonoa voi käydä katsomassa täällä.

        Hämähäkit käyttävät seittiä saalistuksen lisäksi turvapaikkanaan ja muniensa suojelemiseen. Seitin avulla ja käyttäen tuulta hyödykseen hämähäkki pystyy myös lentämään ilman siipiä. Kaikki hämähäkit eivät kudo verkkoa, mutta kaikki tekevät silti seittiä. Eri lajit kutovat hyvin erilaisia verkkoja. Verkot eivät ole hämähäkkien käytössä kovin pitkäikäisiä. Kosteus turmelee melko nopeasti niiden tahmeuden, joka on niiden tärkein ominaisuus saalistuksessa. Monet hämähäkit kutovatkin uuden verkon joka päivä. Monet hämähäkit syövät vanhan verkkonsa, koska se saa siitä runsaasti välttämättömia aminohappoja uuden verkon tekemiseen.

        Jutun lähteinä on käytetty tiede.fi- ja yle.fi -sivustoja.


    • Minulla on 2-kanavastereot ja kuuntelen kyllä aivan CD-levyjä. Mitään turhia vanhanaikaisia tilaa vieviä ja rutisevia ja erityistä varovaisuutta vaativia vinyylejä en kyllä koskaan enää ala hankkimaan. Olkoot vaikka kuinka muodikkaita.

      Aikoinani pääsin niistä eroon ja olen tyytyväinen asianlaitaan.

    • Myös karaoke vaatii perinteisen 2-kanavastereon ja kunnon kaiuttimet. Ei mitään subbareita eikä kotiteatterivehkeitä.

    • Perustuisiko häiritsevään elämään ehkä, en tiedä. Suomessahan sitä esiintyy. Höh.

    • Toistumisen kannalta viranomainen voi vierailla ja esimerkiksi lavastaa syylliseksi vinguttamalla gramofoonia.

    • Onhan tieteellisesti jo aikaa sitten todistettu ettei hifistikään kykene korvakuulolta erottamaan tuleeko musiikki vinyyliltä vai CD:ltä, paitsi vinyylin rutinoista.

      Rutinat taitaa sitten olla vinylistin musiikkia korvillensa.

      Pitäisi levyttääkin pelkkää tyhjyyttä vinylistille jotta vinylistillä pelkkää hienoa rutinaa kuunneltavana.

    • Tässä olisi myytinmurtajille setvittävää

      • Että kykeneekö ihminen erottamaan musiikkilähteen vinyylilevyksi tai CD:ksi äänenlaadun perusteella?

        Tutkittu juttu: ei kykene.

        CD:n etuna on ympäristöystävällisyys ja demokratia. Vinyylilevy edustaa elitismiä, tuhlausta ja taikauskoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Että kykeneekö ihminen erottamaan musiikkilähteen vinyylilevyksi tai CD:ksi äänenlaadun perusteella?

        Tutkittu juttu: ei kykene.

        CD:n etuna on ympäristöystävällisyys ja demokratia. Vinyylilevy edustaa elitismiä, tuhlausta ja taikauskoa.

        Kyllä kykenee, sillä CD levyltä puuttuu LP:n suhina ja särö, lisäksi basso toistuu luonnollisena myös alimmilla taajuuksilla, missä LP levyillä pitää bassoja rajoittaa ettei ura mene liikaa mutkalle ja vei liikaa tilaa. Ja eikä rutinoita ja napsahduksia. Dynamiikka on CD:llä yli tuhatkertainen LP levyyn verrattuna (60 dB versus 96 dB, jopa lähemmäs 110 dB oikein tehtynä). Säröarvot ovat vinyylillä nekin tuhatkertaisia digiin verrattuan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kykenee, sillä CD levyltä puuttuu LP:n suhina ja särö, lisäksi basso toistuu luonnollisena myös alimmilla taajuuksilla, missä LP levyillä pitää bassoja rajoittaa ettei ura mene liikaa mutkalle ja vei liikaa tilaa. Ja eikä rutinoita ja napsahduksia. Dynamiikka on CD:llä yli tuhatkertainen LP levyyn verrattuna (60 dB versus 96 dB, jopa lähemmäs 110 dB oikein tehtynä). Säröarvot ovat vinyylillä nekin tuhatkertaisia digiin verrattuan.

        Siis jos jätetään pois nuo vinyylin suhinat ja säröt sekä kulumisen aiheuttamat poksut ja raksu, niin ei pärjää vinyyli sittenkään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kykenee, sillä CD levyltä puuttuu LP:n suhina ja särö, lisäksi basso toistuu luonnollisena myös alimmilla taajuuksilla, missä LP levyillä pitää bassoja rajoittaa ettei ura mene liikaa mutkalle ja vei liikaa tilaa. Ja eikä rutinoita ja napsahduksia. Dynamiikka on CD:llä yli tuhatkertainen LP levyyn verrattuna (60 dB versus 96 dB, jopa lähemmäs 110 dB oikein tehtynä). Säröarvot ovat vinyylillä nekin tuhatkertaisia digiin verrattuan.

        Sitä on testattu, että musiikkilehtien toimittajat ym. "kultakorvat" eivät pystyneet erottamaan huippukaiuttimilla kuunneltuna tuliko signaali kamarimusiikkiorkesterista livenä vai PCM-nauhurin kautta.

        Jos kuunneltaisiin verhon takana joko erilaisia huippukaiuttimia tai livebändiä, todettaisiin tallennuksen toistossa käytettyjen kaiuttimien virheiden ja äänensävyn vastaavan jokseenkin kaikesta erosta live-esitykseen verrattuna. Mikrofoni(t) vastaa(vat) lopuista.


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Sitä on testattu, että musiikkilehtien toimittajat ym. "kultakorvat" eivät pystyneet erottamaan huippukaiuttimilla kuunneltuna tuliko signaali kamarimusiikkiorkesterista livenä vai PCM-nauhurin kautta.

        Jos kuunneltaisiin verhon takana joko erilaisia huippukaiuttimia tai livebändiä, todettaisiin tallennuksen toistossa käytettyjen kaiuttimien virheiden ja äänensävyn vastaavan jokseenkin kaikesta erosta live-esitykseen verrattuna. Mikrofoni(t) vastaa(vat) lopuista.

        Jou, Finlandiatalossa testasivat 80 luvun alussa välittämällä kamarimusiikkikonsertin viereiseen saliin, jossa ammattilaiset ja kultakorvat yrittivät otsa kurtussa saada selvää tuliko ääni suorana vaiko PCM muunnoksen kautta (saatoi olla vain 14 bittistä 44,1 kHz signaalia kaiken lisäksi, enintään 16 bittistä sen aikaisilla vehkeillä). Kukaan ei erottanut mistä kautta musiikki kulki.

        Ivor Tiefenbrun, Linn yhtiön perustaja ja levysoitinguru, halveksui digitaalisuutta, mutta reippaana miehenä suostui testiin, jossa hänen levysoittimensa signaali ajettiin Sonyn muuntimen läpi ja hänen piti arvata oliko puhdasta signaalia vai ei. Sovitusongelmista johtuen muunnos oli käytänössä vain 12 bitin tarkkuutta.

        Ei pystynyt Ivor parka sokkotestissä sanomaan oliko digitoitua vai analogista. Tunnusti rehdisti.

        Englannissa BBC aikoinaan lähetti erittäin laadukasta radiosignaalia jota hifistit pitivät suuressa arvossa. Suoria lähetyksiä sinfoniakonserteista jne. Kun CD-levyt tulivat markkinoille 80-luvun alkupuolella, nostivat samaiset kultakorvat metelin siitä, että 16 bittiä ja 44,1 kHz näytetaajuus on aivan liian pieni (ks edellä) kunnolliseen toistoon. BBC:n insinööreillä oli naurussa pitelemistä, kun kertoivat, että jo vuosikausia kaikki BBC.n radiolinkit olivat toimineet digitaalisesti 14 bitin näytesyvyydellä, eikä yksikään kultakorva ollut huomannut mitään...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jou, Finlandiatalossa testasivat 80 luvun alussa välittämällä kamarimusiikkikonsertin viereiseen saliin, jossa ammattilaiset ja kultakorvat yrittivät otsa kurtussa saada selvää tuliko ääni suorana vaiko PCM muunnoksen kautta (saatoi olla vain 14 bittistä 44,1 kHz signaalia kaiken lisäksi, enintään 16 bittistä sen aikaisilla vehkeillä). Kukaan ei erottanut mistä kautta musiikki kulki.

        Ivor Tiefenbrun, Linn yhtiön perustaja ja levysoitinguru, halveksui digitaalisuutta, mutta reippaana miehenä suostui testiin, jossa hänen levysoittimensa signaali ajettiin Sonyn muuntimen läpi ja hänen piti arvata oliko puhdasta signaalia vai ei. Sovitusongelmista johtuen muunnos oli käytänössä vain 12 bitin tarkkuutta.

        Ei pystynyt Ivor parka sokkotestissä sanomaan oliko digitoitua vai analogista. Tunnusti rehdisti.

        Englannissa BBC aikoinaan lähetti erittäin laadukasta radiosignaalia jota hifistit pitivät suuressa arvossa. Suoria lähetyksiä sinfoniakonserteista jne. Kun CD-levyt tulivat markkinoille 80-luvun alkupuolella, nostivat samaiset kultakorvat metelin siitä, että 16 bittiä ja 44,1 kHz näytetaajuus on aivan liian pieni (ks edellä) kunnolliseen toistoon. BBC:n insinööreillä oli naurussa pitelemistä, kun kertoivat, että jo vuosikausia kaikki BBC.n radiolinkit olivat toimineet digitaalisesti 14 bitin näytesyvyydellä, eikä yksikään kultakorva ollut huomannut mitään...

        "BBC:n insinööreillä oli naurussa pitelemistä, kun kertoivat, että jo vuosikausia kaikki BBC.n radiolinkit olivat toimineet digitaalisesti 14 bitin näytesyvyydellä, eikä yksikään kultakorva ollut huomannut mitään..."

        Uskon heti! On outoa, että ihmiset, joiden mielestä karaokessa nuotin vierestä huutava "laulaja" on erinomainen, kertovat erottavansa milloin mitäkin nyansseja musiikista. 99 prosenttia karaokebaarin asiakkaista ei huomaa mitään, jos laulaja laulaa pari hertsiä liian matalalta.

        Kauan sitten joku "hifisti" kirjoitti Hifi-lehteen kuulevansa cd-soittimen äänessä eron, jos hän irrottaa pistotulpan pistorasiasta, kääntää sitä 180 astetta ja asettaa sen takaisin paikalleen.

        Nauroin makeasti monta minuuttia ja lakkasin tilaamasta kyseistä lehteä.


    • Seuraavaksi tulee muotiin ihanat savikiekot ja veivattavat tötterögrammarit. Niissä on ihanammat rutinat ja huojuntakin niin lämpöisen kuuloista.

    • "Mihin perustu myytti että stereot eivät ole muodissa."

      Kateellisten uusien laitteiden myyjien valheisiin

      • Onneksi kaikki ei ole muodin seuraajia tai miksi tuota nyt sanotaan itse pidän hankkimani stereolaitteistot käytössä ja kunnossa kuolemaani saakka


    • Vuonna 2019 myytiin 14000 stereoyhdistelmää ja 9000 viritinvahvistinta. Langattomia Bluetooth kaiuttimia myytiin 286 tuhatta, joten eiköhän se selvä ole, missä markkinat on.

      Äänitemarkkinoista (2018) striimaus on 84 %, lataus on enää 1,6 %. CD on 11 %, vinyyli on 3 %. Eli vaikka vinyyli on noussut, on sen suosiota selvästi liioiteltu.

    • Kyllähän omalla 14 000 euron setillä musiikki on aivan eri planeetalta kuin kannettavien kuulokkeiden kautta tai muutaman satasen bluetooth kaiuttimien kautta.

      Tietenkin muutamalla tuhannella saa jo ihan hyvät kuulokkeet, jotka tosin tarvitsevat kunnollisen kuulokevahvistimen.

      • Ja tietenkin nykyään musiikki kuunnellaan striimaten, puhelimella tai pädillä sohvalta nautiskellen ohjaten, ilman levyjen vaihtoja muutaman kappaleen jälkeen.


      • Tosi on. Mulla on kasarilta raskaimman sarjan hifikajarit. Ne yhdistettynä tämän päivän digistereovahvistimeen takaavat yhä laadukkainta mahdollista ääntä ilman mitään subbareita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tosi on. Mulla on kasarilta raskaimman sarjan hifikajarit. Ne yhdistettynä tämän päivän digistereovahvistimeen takaavat yhä laadukkainta mahdollista ääntä ilman mitään subbareita.

        Kivat sulle. Tosin kaiutinsuunnittelussakin on tapahtunut edistymistä viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Paitsi että elementit ovat parantuneet, on suunnittelussa alettu painottaa hallittua suuntaavuutta. Siinä missä ennen vanhaan mitattiin lähinnä vasteen tasaisuutta suoraan edestä, nyt pyritään siihen, että sinnetänne sinkoutuva ääni olisi myös tasapainossa, eli väistämättömät huoneheijastukset yritetään saada myös tasapainoon. Toisin, ja suoraan sanoen, kasarikajarisi eivät tarjoa enää laadukkainta mahdollista ääntä, vaikka hyvät voivat sinänsä ollakin.

        Subbareista sen verran, että erillinen subbari ei ole hullumpi vekotin, koska se poistaa pääkaiuttimilta matalimpien taajuuksien aiheuttaman kuormituksen ja bassoelementin interferenssisärön sen ylemmillä taajuuksilla. Lisäksi oikeasti matalat taajuudet realistisella äänenpainella toistettuna on niin kova vaatimus, että tosi harva raskaankaan sarjan kaiutin siihen pystyy. Subbareissa ja aktiivimonitoreissa alimmat taajuudet pakotetaan tavallisesti esille kuudennen tai kahdeksannen asteen Butterworth tms. korostuksella, jota ei pysty passiivikaiuttimella tekemään. Sillä konstilla subbari menee jopa oktaavin alemmas kuin isokaan passiivikaiutin.

        ( oma setti: PMC IB2s ja Genelec 7071A)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiesikö Martina miehensä taustat?

      Turkkilainen miljonääri onkin irakilainen jolla huikea rikostausta? Askarruttaa tiesikö Martina mistä on kyse vai tuliko yllätyksenä. Joka tapauksessa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      391
      23957
    2. Korona räjähtämässä käsiin 618 uutta tartuntaa 5 uutta kuolemaa

      Marin ja Kiuru karjaisivat kunnille mm. HUS-alueelle viime hetkellä, eivät ne pysty hoitamaan asioitansa vaan tarvitaan Marinin hallituksen tiukkaa oh
      Maailman menoa
      727
      16125
    3. Greta Thunberg kritisoi Suomen hallitusta

      ”Tämä on epäonnistuminen”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006515088.html Thunberg on liittänyt mukaan perustamansa Fridays for Future -liikkeen
      Maailman menoa
      393
      14858
    4. Seiska: Sedu Koskinen vaihtaa nimensä eksoottiseksi Zedu Di Lucaksi!

      No nyt! Ja nimen takana vanha ystävä Andy McCoy... https://www.suomi24.fi/viihde/seiska-sedu-koskinen-vaihtaa-nimensa-eksoottiseksi-zedu-di-lucaksi-ni
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      11734
    5. Sedu Koskinen aikoo järjestää isot juhlat

      Näihin julkkiksiin ei näköjään päde mitkään lait tai korona tartu. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637821.html Kyllä esim. taviksen ylioppilas
      Kotimaiset julkkisjuorut
      142
      5918