HS:n lukijat kertovat, miten puolisoiden luokkaerot näkyvät parisuhteessa: ”Hygieniassa, itsetunnossa, kielessä”
https://www.hs.fi/elama/art-2000006289595.html?share=a8720f425b70996d185dbe30264b9d81
https://www.hs.fi/elama/art-2000006289595.html?share=a8720f425b70996d185dbe30264b9d81
Vastaukset 88
Vanhimmat
"Keskiluokalle on tyypillistä säästää, kun taas alemmissa luokissa rahankäyttö on usein holtitonta. Suhteen alussa havaitut erot kulutustottumuksissa harvoin muuttuvat suhteen edetessä. Lapsena opittu säästäväisyys jatkuu yleensä eläkeiässäkin, kun taas toisilta valuu kaikki raha käsien läpi”, hän jatkaa."
Ihminen voi olla keskiluokkainen koulutuksen suhteen mutta olla silti köyhä. Tunnen monia maistereita, jopa tohtoreita, joita vaivaa pätkätyöt ja köyhyys. Akateeminen köyhyys on kasvussa. Perhetausta saattaa koulutetulla, esim. maisterilla, olla keskiluokkainen tai duunari tai noiden sekoitus. Se perhetausta ei aina kerro, mihin sosio-ekonoomiseen luokkaan itse päätyy. Perheen sisällä sisarusparvessa akateemisten vanhempien lapset voivat päätyä eri tuloluokkiin, vaikka kaikki olisivatkin koulutettuja.
Alemmissa tuloluokissa kaikki menee kädestä suuhun, koska ylimääräistä ei jää asumisen ja ruoan ja pakollisten laskujen ja välttämättömien menojen jälkeen. Edes niihin ei välttämättä kaikilla riitä rahat. Matalapalkkaisuus ja -tuloisuus ei ole mitenkään yhteydessä rahan holtittomaan käyttöön vaan usein rahan tarkkaan käyttöön, suunnitelmallisuuteen ja erittäin järkevään rahankäytön suunnitteluun. Kaiken joutuu laskemaan todella tarkkaan ja miettimään, mihin on varaa ja mihin ei. Tätä ei kuitenkaan ymmärrä ne, joilla on varakas perhetausta, joilla on puolison taloudellinen tuki tai jotka ovat täysin puolisonsa elättämiä vuosia tai vuosikymmeniä. Tällaisiakin ihmisiä tiedän ja tunnen, joilla ei ole ymmärrystä eikä myöskään kokemusta (opiskeluvuosia lukuunottamatta). Kaikilla ei edes opiskeluvuodet ole olleet pienituloisia, jos on ollut kuukausittainen tuki vanhemmilta tai työssäkäyvän puolison mahdollistama elatus.
Kyllähän saman perhetaustan omaavilla sisaruksillakin voi olla ihan eri asenne omaan rahankäyttöön. Mun veli esim on todella holtiton..toisin kuin minä.
Lapsena sain tililleni lapsilisät ja ostin niillä omat vaatteet ja muut tarvikkeet. Veli ei saanut, kun törsäsi ne heti menemään turhuuksiin.
Niin. Toinen elää sitä elämäänsä ja toinen on sinkut-palstan vakkari...
Tuo on sen verran hyvännäköinen mies, että kannattaa sinkut-palstalla välillä pyörähdelläkin. Naisten ilona. ;)
Totta kirjoitat, minulla on lapsia joilla on ihan erilaiset elämäntyylit. Toinen säästää ja ostelee osakkeita, toinen kiertää maailmaa.
Kuulun alempaan luokkaan, mutta olen säästäväinen ja sijoitan liikeneviä varoja.
"Keskiluokan horisontissa siintää jatkuva itsensä kehittäminen. Elämä on projekti, ja asiaan kuuluu jatkuva suorittaminen. Muksut viedään ratsastamaan, jääkiekkoon ja balettiin, ja vanhemmat lukevat ja käyvät kulttuuririennoissa. Työväenluokalle television katselu voi aivan hyvin riittää viikonloppuohjelmaksi. Olla möllöttäminen koetaan rentouttavaksi ja illat käytetään työstä toipumiseen. Eteenpäin pyrkiminen ja paremman elämän tavoittelu eivät ole keskiössä.”
Tämä on kyllä totta. Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, mutta minkäänlainen itsensä kehittäminen, kulttuuriset harrastukset, tavoitteiden asettaminen tai elämän ajatteleminen projektina ja suorittamisena eivät kiinnosta pätkääkään. Ei siis ihme, että opiskelutaustastani huolimatta olen päätynyt duunarihommiin, enkä voisi enää kuvitellakaan hakevani mitään sellaista työtä, joka ”vastaa koulutustani”.
Oikeastaan koko yliopisto oli kohdallani virhe. Pärjäsin ehkä arvosanoin mitattuna kohtuullisen hyvin, mutta kun luonne ja persoona on täysin työväenluokkainen, akateemisessa ympäristössä kokee jatkuvasti olevansa täysin väärässä paikassa.
Monesta asiasta riippuu, kuinka paljon on energiaa töiden jälkeen. Raskasta työtä 40h viikossa tekevällä duunarilla varmasti vapaa-aika tai suuri osa siitä voi mennä työstä toipumiseen. Kevyttä työtä tai kevyttä osa-aikatyötä tekevälle jää enemmän aikaa itselleen, perheelleen ja harrastuksilleen. Ihmiset ovat myös erilaisia sen suhteen, mitä pitävät arvokkaana; joillekin se on aika, joillekin raha, joillekin itsensä kehittäminen, joillekin kaikki nuo siinä määrin kuin on mahdollista.
On mielenkiintoista, että todella rikkaillakin myös tuo oleminen ja mitään tekemättömyys voi olla keskiössä. Joku rikkaan suvun koskaan työtä tekemätön vesa (tai korkeintaan perheyrityksessä istuva), voi keskittyä elämässään olemiseen, rentoutumiseen, itsensä kehittämiseen harrastusten kautta tai muuhun vastaavaan. Myös he, jotka ovat omalla työllään rikastuneet, voivat arvostaa sitä olemista ja rentoutumista työvuosien jälkeen.
En ole pitänyt koskaan omaa akateemisuutta ja yliopisto-opiskelua virheenä. Minulle akateemisuus oli ainoa valinta. Minulle myös itseni kehittäminen ja toteuttaminen on elämänmittainen asia. Opiskelu ja oppiminen ovat muutakin kuin tutkinnon opiskelua. Suvussa ja perheessä on paljon duunareita mutta myös akateemisia, korkeasti koulutettuja ja korkeissa viroissa työskennelleitä ja työskenteleviä. Olen siis nähnyt molemmat puolet, mikä on rikastuttavaa ja silmiä avaavaa.
Vaikka olen (vielä) akateeminen köyhä, akateemisuus on minulle ensisijaisesti eräänlainen viitekehys ja toki aatekin, johon kuulun ja jota arvostan. Arvostan ylipäätään oppineisuutta ja tietoa, josta ei välttämättä seuraa suuret ansiot ja arvostettu ammatti vaan tiedon (ja tietomäärän kartuttamisen), oppimisen ja jatkuvan itsensä kehittämisen intressi; rakkaus tietoon, ymmärtämiseen ja oivaltamiseen.
veit sanat suustani, itsekin opiskelin kauppatieteiden maisteriksi. Hain ja pääsin hyviin hommiin ja huomasin että tää ei ole minua varten.. koen kokoajan täällä muiden maistereiden ja tohtoreiden keskellä olevani yksin ja tyhmä, koska minulla ei ole ura haaveita, en lue johtamis tai muita alan kovia kirjoja vaan iltapäivälehtiä ja seiskaa, kahvipöydässä en jaksa lässyttää työasioista vaan kaikesta muusta jne.. Toisaalta hyvä palkka kompensoi tätä tuskaa.. vaikka kaukana olen siitä mikä ehkä haluaisin olla.. esim. rekkakuski vois olla ok
Kääntäen voi myös ajatella, että raskasta työtä 40h viikossa tekevä duunari ei varmaan ole alunperinkään arvostanut korkealle aikaa itselle, perheelle ja harrastuksille. Jos hän olisi pitänyt näitä asioita tärkeinä ja tavoittelemisen arvoisina, niin hän olisi varmasti lähtenyt tavoittelemaan toisenlaista työuraa. Syyt miksi hän ei ole kokenut näitä asioita tärkeiksi, voivat hyvin olla lähtöisin hänen lapsuudenkodistaan ja siellä esillä olleista arvoista ja ajatuksista.
"Parisuhteessa eläminen on tutkimusten mukaan miehille parempi vaihtoehto kuin yksin eläminen. Monet nykynaiset tosin ovat alkaneet miettiä yksin elämisen vaihtoehtoa. Elättäjää ei enää tarvita, ja naimakauppa ei entiseen tapaan merkitse naiselle statusta. Nykynaisen arvon määrittää oma sijoittuminen yhteiskunnassa ja omalla palkalla tulee toimeen.”
Naisten palkkoja pitää alentaa ja naisten työssäkäyntiä rajoittaa.
Siinäpä sitä näille tasoteoreetikoille päivityksen aihetta.
Että voisi sitten taas ruikuttaa kuinka naisille miehen rahat ovat tärkeintä..
Naisten palkat samalle tasolle miesten kanssa, se on demokratiaa ja tasa arvoa.
Ei kai menestyvässä yrityksessä palkat määräydy demokratian ja tasa-arvon periaatteilla
vaan TYÖN TUOTTAVUUDEN mukaan koska yritys myy tuotteitaan ?
Tuote on tässä ymmärrettävä koko prosessia koskevaksi : raakaineiden hankinta, tuotteiden suunnittelu, markkinointi strategiat ja operaatiot , "lattiatason työt " , logistiikka , rahoitus, jne...
Jos näillä osa-alueilla tehdään ensiluokkaista työtä on se lisäpalkkaan/ ylennykseen
oikeuttavaa HYVÄÄ TUOTTAVUUTTA.
Demokratia ja tasa-arvo ovat POLIITTISIA käsitteitä , eivät kapitalisoitavan lisäarvon
osia. Meneeks jakeluun?
Ei ole mitään luokkaeroja, jotka vaikuttaisivat pariutumiseen.
Pariutumiseen vaikuttavat ulkonäön tasoerot eli markkina-arvo.
Mitkään ulkonäköasiat eivät vaikuta pariutumiseen. Aika usein on niin, että hyvässä kodissa kasvanut mies pariutuu hyvässä kodissa kasvaneen naisen kanssa. Huonossa kodissa kasvanut mies useimmiten pariutuu huonossa kodissa kasvaneen naisen kanssa.
T. ---Really-Really
Ja kuitenkin komea huonossa kodissa kasvanut mies kiinnostaa naisia enemmän kuin hyvässä kodissa kasvanut peräkammarin rumilus.
Komea huonossa kodissa kasvanut mies kiinnostaa yleensä vain huonossa kodissa kasvaneita naisia. Hyvässä kodissa kasvaneet naiset taas kiinnittävät huomiota miehen käytöstapoihin ja huumorintajuun. (Peräkammarin poikia naiset eivät kohtaa, koska peräkammarin pojat eivät paljonkaan näyttäydy missään.)
Onpas taas mustavalkoista..ikäänkuin ns hyvästä kodista ei voisi tulla syrjäytyneitä ihmisiä ja ns huonosta kodista taas hyvin menestyneitä ihmisiä.
Muutoinkin jako hyviin ja huonoihin koteihin on tuota aikas lol.
Huonoissa ja monin tavoin rikkinäisissä kodeissa kasvaneet miehet tarvitsee kaikkein eniten syliä. Suhteen eka vuodet pitää varata sylittelyyn niiden kanssa, jos sellaisen ottaa. Onhan niitä rikkinäisten kotien kasvatteja, jotka on tosi sisuuntuneita ja pärjäävät hyvin. Usein kuitenkin syvät haavat siellä kovan ulkokuoren alla, tuo ainakin haastetta suhteeseen.
Niinpä. Myöskään syrjäytynyt tai rikkinäisen perhetaustan omaava ei ole yhtä kuin huono ihminen. Ihmisillä on tapana määritellä ja karsinoida ihmisiä - usein vielä väärin. Kenestä vain voi tulla köyhä ja syrjääntynyt, jos elämä heittelee. En kiellä, etteikö rikkinäinen tai huono koti ja kasvatus jättäisi ihmiseen jälkiä, mutta ei ihmisen tausta saa määritellä eikä arvottaa ihmistä. Toisilla on kuitenkin paremmat eväät elämään jo alunperin kuin toisilla eikä kysymys ole välttämättä edes perheen sosio-ekonomisesta taustasta.
Kyllä erot koulutuksessa vaikuttavat Ei akateeminen köyhänäkään halua vähän koulutettua. Arvomaailma erilainen ja kiinnostuksen kohteet.
Tuo on ihan totta. Koulutus kertoo usein hyvästä yleissivistyksestä, sen määrästä ja sen arvostamisesta. Ei välttämättä aina ja joka tapauksessa mutta usein kuitenkin. Koulutus ja tietotaito ovat pääomaa siinä missä muukin pääoma. Jokainen toki määrittelee, millaista pääomaa eniten arvostaa.
Vähän koulutettu älykäs ihminen on yleensä arvomaailmaltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan hyvin samanlainen kuin paljon koulutettu älykäs. Älykkäät eivät välttämättä kaipaa koulutusinstituutioita itsensä kehittämiseen, sillä tahto ja taidot kehittää itseään ja ottaa selvää asioista voivat olla vahvat ilman koulutustakin.
Naiset tuskin kiinnittävät huomiota miehen ÄLYYN , koska vain HARVAT heistä tunnistavat älyn sen kohdatessaan !
Totta tuokin. Älykkyys, lahjakkuus tai monilahjakkuus, koulutus, tietomäärä ja viisaus eivät ole toistensa synonyymeja; voivat esiintyä erikseen tai yhdessä. Harvemmin esiintyy yhdessä nuo kaikki. Täytyy myös muistaa, että kaikille ikäluokille kouluttautuminen ei ollut mahdollista Suomessakaan vaan riippui täysin perheen varallisuudesta. Tilanne oli tällainen aina sinne 1970-1980 asti, jolloin opintoet ja asumislisät ja muut edut tulivat kaikille perhetausta riippumatta. Opintotukihan oli vielä 1980-luvulla lainapainotteinen. Vähävaraisilla (esim. työttömyystuella tai toimeentulotuella) perheillä on ollut näihin vuosiin saakka vaikeaa kustantaa edes nuoriensa lukiokirjat apuvälineineen. Tämän vuoksi hallituksen lupaama oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen koulutukseen on enemmän kuin tervetullut köyhiin perheisiin, joita Suomessa on enenevässä määrin.
On tosiasia, että on monenlaisia koteja. No, kyllä heikkotasoisesta kotitaustasta huolimatta joku on pärjännyt elämässä ihan hyvin. Mutta minä en suoraan sanottuna tunne olevani samalla aaltopituudella huonossa kodissa kasvaneen kanssa edes silloin, kun sellainen on elämässä pärjännyt. Ajatusmaailmat eivät kohtaa. Kaikki ystäväni (myös aviopuoliso) ovat
kasvaneet hyvässä kodissa, kuten minäkin.
Taidat provoilla..
Mutta kerropa silti mikä huono koti.
Huonon kodin tuntomerkkejä:
- Vanhemmat ryyppäävät. (Tai ainakin toinen heistä ryyppää).
- Vanhemmat purnaavat monesta asiasta, ja se ilmiö siirtyy usein myös lapsille.
- Vanhemmat haukkuvat opettajia, työnantajia jne.
- Vanhemmat ovat kyvyttömiä lasten kasvattamiseen ja käytöstapojen opettamiseen.
- Vanhemmat eivät hyväksy mitään persoonallisia ihmisiä, ja sitten se asennevamma siirtyy myös lapsiin.
Opiskeluaikanani totesin, että monet huonossa kodissa kasvaneet kykenivät kyllä suorittamaan korkeakoulututkinnon, mutta käytöstavat olivat ällöttävän huonot.
Eivät osanneet esimerkiksi sanoa KIITOS-sanaa, vaikka ikää oli jo noin 20-25 vuotta.
Se menee juuri noin. Miksi koulujakäymättömät ja sivistymättömät lähi-idän naistenhakkaajat n*ssivat kuin koirat, ja naista kaatuu eikä varallisuus, koulutustaso, yleinen sivistys, tai ylipäätään mikään ratkaise mitään.
Kivityskulttuurista keskiaikainen naisten alistaja saa heti koulutetun naisen Suomesta, kun "ne suklaasilmät ovat niin ihania".
Suomalainen nainen on tyhmä kuin saapas.
Noin kommentoiva mies ei vaikuta sivistyneeltä.
Lika barn leka bäst.
Det är sant.
Tulin juuri sanomaan näin, teen sen mielelläni ensimmäisellä kotimaisella.
Samanlaiset lapset leikkivät parhaiten keskenään.
Näin on. :)
Samaa mieltä. Joitakin yhdistäviä tekijöitä on oltava - mitä enemmän, sitä parempi.
Arvomaailma, huumorintaju.. yms katsoisin tärkeimmiksi asioiksi.
Kysymys on viime kädessä yhteensopivuudesta. Ilman yhteensopivuutta parisuhde ei toimi.
Yhteiskunnallisella tasolla taas yhteensopivuus tarkoittaa sitä, että maahan saa päästää vain sellaisia ihmisiä, jotka ovat meidän yhteiskunnan arvojen, lakien ja käytäntöjen kanssa yhteensopivia. Kaikki eivät ole. Jotta yhteiskunta olisi _yhteiskunta_ ja pysyisi _yhteiskuntana_, sen pitää koostua yhteensopivista ihmisistä.
Ei näitä perusasioita ole vaikea ymmärtää.
Luokkajako luultavasti on olemassa ja varmasti vaikuttaa pariutumiseen artikkelissa kuvatulla tavalla, mutta tähän asti käytetty jako työväenluokkaan sekä alempaan ja ylempään keskiluokkaan kaipaisi päivitystä. Esimerkiksi liikehdintä eri luokkien välillä synnyttää maailmankuvia, joita ei voi enää asemoida tiettyä luokkaa edustavaksi. Suomessa liikkuminen luokkien välillä on teoriassa suhteellisen helppoa koulutusjärjestelmän vuoksi. Käytännössä liikkuminen vaatii hyvää yksinäisyydensietokykyä, koska luokasta ulos astuminen saattaa aiheuttaa koko luokkajärjestelmästä ulos astumisen ja sitä kautta samaistumisen tunteen katoamisen mihin tahansa luokkaan.
Omana tavoitteenani on ollut poimia parhaat puolet kahden eri luokan ajatusmaailmoista. Alemman keskiluokan maailmankuvassa parasta on vapaus, jota ei ole saatavilla työväenluokassa (sosiaalisten tai taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi) eikä ylemmässä keskiluokassa (sosiaalisten normien vuoksi), ikävintä taas objektiuden kokemus suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Tokikaan objektius ei alemmassa keskiluokassa ilmene yhtä voimakkaana kuin työväenluokassa. Ylemmän keskiluokan maailmankuvassa parasta on häpeilemätön suhtautuminen elämästä nauttimiseen, erityisesti ihmissuhteiden, kulttuurin ja matkustelun muodossa, kun taas kammottavin asia ylemmän keskiluokan maailmankuvassa on tiukat sosiaaliset normit.
Useimmat eivät ajattele luokkaeroja pariutumisessa tai muutenkaan jokapäiväisessä elämässä. Minun on ollut pakko miettiä tätä(kin) asiaa pariutumisessa, sillä en koskaan olisi voinut pariutua ihmisen kanssa, jonka ajatusmaailma olisi muovautunut vain jonkin tietyn luokka-asteen maailmankuvan pohjalta.
Tunnen olevani vapaampi kuin useimmat ympärilläni elävät ihmiset. Useimmat näkevät ympärillään olevat ilmiöt vain oman viitekehyksensä sisältä ja kärsivät näkökulmansa suppeudesta ymmärtämättä, että heidän suhtautumistapansa moniin asioihin peilaa heidän yhteiskuntaluokkansa (toisinaan suppeaa) näkemystä.
Siis luokitteleeko joku vieläkin niin että ns. työväenluokka on keskiluokkaa alempana. Nykyään kylläkin on niin että on kolme luokkaa, köyhät ja työttömät, työläiset eli ns. keskiluokka ja sitten rikkaat. Vaikka jollain olisi korkeakin koulutus niin se ei luokkaa välttämättä nosta vaan on sitten millainen insinööri tahansa kuuluu todennäköisesti korkeintaan keskiluokkaan.
"Siis luokitteleeko joku vieläkin niin että ns. työväenluokka on keskiluokkaa alempana."
Joku?
Voisitko tutustua asiaan ennen keskusteluun osallistumista? Jaotteluperusteet eivät ole kenenkään henkilökohtaisia mielipiteitä. Sekä työväenluokka että keskiluokka tavataan jakaa kahteen eri alaryhmään. Yläluokkaisia on Suomessa niin vähän, ettei heistä keskusteleminen ole tässä yhteydessä relevanttia.
Voisit tutustua myös luokkaa määrittäviin tekijöihin. Koulutus on niistä vain yksi.
Ei ole olemassa mitään virallisia "luokkia".
Ole hyvä ja perustele väitteesi tarkemmin. Asialliseen keskusteluun kuuluu väitteiden perusteleminen. Muussa tapauksessa kyse on vain huonotapaisesta huutelusta.
Jollet ymmärrä mitä virallinen tarkoittaa niin sille ei voi mitään.
Jollet ymmärrä mitä hyvä käytös tarkoittaa niin sille ei myöskään voi mitään.
Kyllähän sitä on. Mihin luokkaan kuuluu Nalle? Kuulutko samaan?
Mun mielestä on olemassa porukka, joista osa kuvittelee kakkivansa hunajaa.
Mut ei kuitenkaan kaikki yläluokassa olevat.
T. Duunarin perillinen
×Ihmisen arvon määrittää se, kuinka hän kohtelee heikompiaan.
Ilmeisestikään et tiedä mitä tarkoittaa virallinen.
Intiassakaan ei ole enää mitään virallisia jakoja, mutta edelleen luokkajako, kastit ja kastimerkit löytyvät. Kastilaitos jakaa intialaisen yhteiskunnan neljään pääkastiin eli varnaan, brahmaaneihin, kshatriyoihin , vaišyoihin ja šudriin ja viidentenä; kastittomat (alin luokka).
En tiedä mikä inttäjä olet, mutta viralliset luokat saat tilastokeskuksesta aina sen mukaan jaoteltuina, mitä tutkitaan.
Ja ne luokat ja luokkaerot ovat ilman mitään virallisuuttakin helppo nähdä yhteiskunnassa kuin yhteiskunnassa kautta aikojen. Yhteiskuntapolitiikan mukaan väestö jakautuu [●koulutuksen asteen,
● rikkauden ja
●ammattiaseman ]perusteella ryhmiin eli luokkiin, joilla on
[ toisiinsa verrattuna eriarvoiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa rahallisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. ]
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä. On inhimillistä ajatella, että jokainen ihminen on laulun arvoinen, eikä luokkia ole. Yhteiskuntaluokat ovat kuitenkin olemassa, haluamme tai emme.
Tuo on myös totta, että oikesti yläluokkaisia ihmisiä on Suomessa niin vähän, ettei sillä ole keskustelun kannalta merkitystä. Kyllä siinä se sukunimikin paljon painaa.. Edelleen.
(Jännää muuten, miten ihmisillä on ainoastaan tuo mielikuva, että jokainen joka näyttää lainarahalla rikkaalta, kuuluu mystiseen ihmisryhmään "rikkaat". Heidän ei ole tarvinnut tehdä töitä päivääkään, vaan rahaa jollain ihmeellisellä tavalla tippuu taivaasta. )
En osaa asiaa paremmin perustella, mutta ymmärrän täysin mitä tarkoitat.
Wahlroos on perinyt omaisuuttaan , sillä on helppoa lähteä nuorena maailmalle opiskelemaan. Työläisillä ei ole varoja antaa , lasten pitää käydä viikonloput töissä jotta elää opiskeluaikana lukiessaan vaikka varatuomariksi, kuten poikani teki!
Kiitos. Lisäisin vielä sen, että yhteiskuntaluokka on minun mielestäni yksilön toimintamahdollisuuksia rajoittava seikka, enkä kannata luokkien olemassaoloa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö luokkia olisi olemassa. Luokan kaltaisia jaotteluita on itse asiassa helpompi tarkastella objektiivisesti, jos itse suhtautuu luokan käsitteeseen kriittisesti eikä määritä kenenkään arvoa sen perusteella. Älyttömintä on mielestäni ajatus, jonka mukaan yläluokkaisen elämä olisi jotenkin parempaa kuin muiden. Heidän valinnanvapautensa on myös rajallista, vaikkakin muista syistä kuin työväenluokalla.
Hienoa. Hieno teko vanhemmiltakin jos myös pojalta. Toivottavasti poika muistaa mistä on lähtöisin ja antaa arvon edelleen puurtajille.
Hyvä että otit asian puheeksi. Asia on monelle ajankohtainen. Mitä mieltä olette tästä tapauksesta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16097509/raha-asioista?utm_id=kv-0001
Saiko mies vaatia rahojaan takaisin? Itse olen sitä mieltä, että noin voi tehdä nykyaikana. (Olen nainen.) Kauhea äläkkä tuosta syntyi, kirjoitin itsekin mielipiteeni. Mielenkiintoinen, ja monisyinen aihe..
Ei ole nykyään varsinaisesti työväenluokkaa/keskiluokkaa. Myös johtajat ja konttoritoimihenkilöt tekevät myös ns. työläisten töitä. Esim. noin 15-30 linja-auton bussifirmassa toimitusjohtaja ja useimmat konttoritoimihenkilöt ajavat bussia lähes joka päivä. Ja jotkut kuljettajat tekevät toisinaan konttorihenkilöiden töitä.
Ja se pariutuminen: Bussinkuljettajan ja bussifirman konttorinaisen avioliittoja on melko paljon.
Jäsenmaksujen vaikutusta ei voi poissulkea avautumisista.
Olen 33 v nainen ja pariuduin sekatyömiehen kanssa. Olen sairaanhoitaja itse. En näe luokkaeroja täällä kotona. Mieheni pärjäsi seiskan keskiarvolla koulussa kun itse sain kymppejä ja opiskelin loppuun saakka. Mitä hygieniaan tulee niin mieheni ei haise. Mitä itsetuntoon taas tulee niin on hyvä itsetunto vaikka ei ole mitenkään komeakaan. Vonkasi multa seksiä ekoilla treffeillä, en antanut kun vasta neljänsillä.
Kyllä, keskiluokkaisuus poistuu kun ei kukaan enää vie lapsiaan jääkiekkoon, taitoluisteluun, balettiin, ratsastukseen ym. Leikkikööt perhana käpylehmillä. Mutta kun eihän ne perhana leiki. Suomalainen yhteiskuntakin kun vielä on sellanen, että joko pitää olla ihan perkeleen paljon tienaava tai sitten pelkillä sosiaalituloilla elävä. Mä itte kun olin lapsen varhaisvuotena kotona niin hiekkalaatikon reunalla jutustellessa osa äideistä jutteli kuinka ei kannata mennä töihin, sillä työttömänä lasten kanssa helpompaa. Sossu katsoo työttömillekin telkut, tietsikat, puhelimet ym.pakollisiksi ja korvaavat. Ei siinä mitään, sitähän ne onkin mutta todella iso rahareikä useampi lapsisessa perheessäkin ja ajatuksena se, että ei kannata mennä töihin on puistattava. Anteeksi, mutta en tahtois maksaa tälkaisten elänistä. Ymmärrän omaata halusta riippumattoman työttömyyden, sairauksista ym.johtuvan työttömyyden, mutta en tuollaista.
Koska nämä naiset olisivat erittäin hyviä työntekijöitä ja kykeneväisiä tuottavaan työhön? Todennäköisesti kuitenkin jossain matalapalkkaisessa duunissa jolloin yhteiskunta kuitenkin tukisi.
Ja näytäs toteen että sossu maksaa telkut, tietsikat, puhelimet ym..
Ne kuuluu määritelmien mukaan perustarpeisiin (mitä ne tietty onkin) ja ymmärrän myöskin sen, että tällä yritetään estää jo lapsien syrjäytyminen ja huono-osaisuuden kehään joutuminen, joka onkin riski. Mutta ongelma siinä on, että miten sais tuon kikkailun poistettua ja ihmisten työskentelyn niillä matalapalkka-aloillakin kannattavammaksi kuin pelkän kattoon syljeskelyn.
No näytä jostain niitä ns. perustarpeiden määritelmiä, ei sossu maksa esimerkiksi mitään puhelin- tai nettilaskuja vaikka ne mukamas kuuluvatkin normaaliin nykyelämään.
Miksi ihmiset pitäisi pakottaa johonkin matalapalkkaisiin ja tuottamattomiin töihin, jotka todennäköisesti rahoitettaisiin tukirahoilla. Että joillekin tulisi parempi mieli siitä ettei kukaan saa muka ilmaiseksi mitään, maksaisi sen estäminen sitten kuinka paljon enemmän tahansa.
Älä selitä. Mun mielestä ei voi mitenkään puolustella, että ihminen sais enemmän fyffeä mitään tekemättä kuin työtä tekemällä. Asennevamma myös, jos ei arvosta eri töitä. Kaikki työt on arvokkaita ja jos ei töitä oo niin luulis, että ihminen haluis tehdä vaikka jotain vapaaehtoistyötä, josta saa hyvän mielen. Mutta kun nyt puhutaan rahasta niin toki tilanne on kakssuuntainen eli esim.jollain yrityksillä on mahkut käyttää väärin työllistämispalveluita, joilla olis tarkotus löyt pysyvämpiä töitä. Ehei, on paljon halvempaa vähän väliä ottaa lyhyillä pätkillä ihmisiä töihin eikä tartte riskeerata huonompia aikoja mahdollisesti tullessa. Just tuo ihmisten ahneus eli yrittäjilöä ja yrityksilläkin tavote päästä vaan koko ajan suurempiin ja suurempiin voittoihin. Arvot on niitä jotka näitäkin ratkasee, mutta ihminen rahan makuun päästessään on monesti ahne, ihmisistä viis.
Älä lässytä.
Jo lapsena syrjäydytään kun ITSE SYRJÄYTTÄÄ ITSENSÄ mat. ,.fys., kemian tunneilla opelle
vittuilemalla ja muiden oppilaiden työrauhan tuhoamalla !
Mitenkä minulla on sellainen mielikuva, että luokkaerot määrittävät miehen identiteettiä enemmän kuin naisen..
Siis että duunarimies on selvästi duunari paitsi mielipiteiltään, että käytökseltään, niin myös jo pukeutumisen suhteen verrattuna pukumieheen.,😄
Aikamoinen ihme, että tässä maassa joku vielä onnistuu pariutumaan. Olisiko varmuuden vuoksi hyvä pariutua vaan naiset keskenään ja miehet keskenään, kun eri sukupuolethan ei ole samanlaisia? Häiritsevää!!
Riippuu ihmisistä ja arvoista. Mä en ainakaan parisuhdeaikaa käyttäis miettiin jonkun työn tasoa tai tasottomuutta ja työttömyyttäkin moni kohtaa elämänsä aikana. Mutta vapaaehtoinen saamatyomuus ja työn vieroksuminen olis liian kaukana omista arvoista eli se ei toimis.
Luokalle jääneet rumat ätmit ei saa parisuhdetta.
Onneksi näin 50:nä setämiehenä ei kiinnosta paskaakaan teidän, jorinat.
Perseaukiset kitisee aina ja rikkaat syyllistää duunareita aina.
Eiköhän siitä saada kapina vielä aikaan.
Juu kyllä huomaa..
Puoliso ei muuta haluakkaan kun säästää säästää aina vaan säästää ikinä ei voida tehdä mitää,! Ei käydä ulkona syömässä ei käydä lomamatkoilla, yhdessä 5v. Hänelle onnen päivä oli se kun otettiin asuntolaina, pystyy aina tähän vetoamaan! Sen kerran kun käytiin vkloppuna Ruotsissa nii siitäkin aina jaksaa sanoa että sun mieliksi tulin! Ennen tätä suhdetta matkustin 2-4krt vuodessa opiskelija kun olin.. Eurooppassa tosin.. Haluaisin kokea Australian, Japanin, Korean, Uuden Seelannin.. Jäävät varmaan ikuisiksi haaveiksi koska yksin en saa matkustaa kuulemma vaarallista, mietin kyllä usein että mitä jos vaan lähtisin pkisi kyllä! Olkoon se vuoden 2020 lupaus!
Onhan se kivaa, että tilillä seisoo rahaa, mutta kun ei niitä mukaansa saa ja nuoremmaksi ei tulla! Turha edes aatella sitte ku eläkkeellä tehään ihan kaikkea mitä halutaan, kissan paskat tavoiteikä on mulla n. 70v sillon ei lähdetä minnekkään reppureissaamaan tai välttämättä mitään muutakaan jos terveys ei kestä
Ratkaise ongelmasi kuten nuorena : lähde anteliaana viikonlopputansseihin !
Se on elämä helppoa niille, joille rahaa tulee pankin seinästä ja sähköä töpselistä.
Itse olen huonon tulotason omaava mies, mutta en vaivaudu / halua hyödyttömään parisuhteeseen en halua ketään pyörimään jalkoihin ja kehittelemään draamaa joka asiasta turhien kulujen tekemistä.ei kiitos . Terveisin Tampereen mies 45v
Mikä luokka ero. Kaikki samanlaisia leivänsyöjiä. Kukaan oo kummempi toistaan vaikka kuinka tituleeraa tseään akateemisesti , samalla tasolla se on siivoojakin loppupeleissä. Kuvittelua tuo paremmuus.
Asiasta keskustelun tekee vaikeaksi se, että porukka heti mieltää kysymyksen jonkinlaiseksi kilpailuksi paremmuudesta. Ihan varmasti ihmisiä voidaan ryhmitellä heidän elintapojensa ja arvojensa perusteella niin, että ryhmän sisällä on pienempiä eroja kuin ryhmien välillä. Luultavasti se akateeminen määrittelee itsensä helpommin koulutuksensa/ammattinsa kautta ja esim. se siivooja taas jonkin muun asian kuten vaikka perheen, harrastuksen tai alakulttuurin kautta.
Avainsana : LOPPUPELEISSÄ . Mutta sitä ennenkin on elettävä...
Vielä tällainen pointti: Akateemisessa tuttavapiirissä on joukkoa, joista ei uskoisi, että joskus on opiskeltu yliopistossa. Koulutus on tuonut kyllä rahaa ja harrastukset suuntautuvat kerskakulutukseen, on isoja veneitä, luksusmatkailua - ja jutut sitä myöten. Lisätään vielä kylkiäisenä namedropping. Kulttuuri ei kiinnosta. Sivistysyliopiston anti on valunut kuin vesi hanhen selästä. Tämä riippumatta siitä tuleeko ihminen köyhästä vai keskiluokkaisesta perhetaustasta.
Sivistyksen yhdistäminen korkeakoulutukseen on ylempään keskiluokkaan kuuluva ajatusmalli, siitä huolimatta, että kaikki korkeakoulutetut eivät ole sivistyksestä kiinnostuneita. Alemmissa yhteiskuntaluokissa sivistys määritellään eri tavoin kuin keskiluokassa: tutkintotodistusta tärkeämpää sivistyneisyydessä heidän mielestään on tapa, jolla suhtaudutaan ympäröivään maailmaan ja niihin ihmisiin, joihin on kontaktissa.
Väittäisin jopa, että mitä alemmas mennään yhteiskuntaluokissa, sitä tärkeämmäksi muuttuvat ihmissuhteet ja läheisten hyvinvointi. Osin tämä johtuu taloudellisten resurssien niukkuudesta ja siitä, ettei yhteiskunnan tukijärjestelmiin voi enää luottaa. Kerskakulutus on köyhemmissä piireissä tabu, koska yhden henkilön kerskakulutus on pois läheisten taloudellisesta hyvinvoinnista.
Sivistykseen suuntautuminen taas vaatii aivan omanlaisensa luonteen, joka ei riipu taloudellisesta asemasta eikä minun kokemusteni mukaan aina myöskään koulutuksesta.
Mä taas tunnen akateemisen tutkinnon suorittaneita ihmisiä, jotka on kaiken aikaa niin teoissaan kuin sanoissaan olleet rehellisiä siinä, että yliopiston ei ole heille ollut tarkoituskaan olla mikään sivistyksen lisääjä. Se on ollut "ammattikoulu" aloille, jossa ammattitaito edellyttää kielitaitoa, tiettyjä pohjatietoja, neuvottelutaitoa ja kykyä tuottaa työpanoksellaan asioita, jotka ovat enemmänkin käsitteellisiä kuin konkreettisia, voisiko sanoa akateemisten työkalujen käyttöä ja ymmärtämistä.
Mutta ei näihin myöskään perhetaustalla ole väliä, vaan vanhemmat voi olla yhtä lailla on duunareita, yrittäjiä, virkamiehiä, johtajia, opettajia tai lääkäreitä. Mutta se on kaikille yhteistä, että tausta on pikkukaupungeissa tai maaseudulla, jossa täydellistä yhteiskuntaluokkiin kuplaantumista ei ole tapahtunut, vaan kouluissa ym. ympärillä on eri taustoista olevia ihmisiä. Metropoleissa voi olla eri juttu, en tiedä.
Onko kouluttautunut sama kuin opiskellut ?
Olen kanssasi samaa mieltä.
Kuitenkin : miten arvottaa pääsykoeponnistelu, kansainvälisesti vertaillen ylipitkät valmistumisajat ( tutkintovaatimusten kiristys tutkintojen "uudistukseen" asti ) ,opintolainojen takaisinmaksu ja "kärvistely" pienennetyllä palkalla yhteiskunnan vasemmistolaistuttua ? Mat., fys. kemia siis ei "kulttuuriaineita " .
Akateemisten vedätys vain vahvisti luokkajakoa ! Aiheellisesti .
Minul on 170 tonnia tilillä. En saa pillua kuitenkaan.
Jos et oo muistanut liimata tiliotetta ottaas?
Ei se raha tilillä auta vaan sitä pitää osata käyttää.
Joo hei ei ne korkeasti koulutetut seurustele, Syntyvyys laskee mitäs sitten. suomi naiset vihaa toisiaan.