Kun joku kitisee tai valittaa tulee aina sama höpötys erotkaa, erotkaa. erotkaa. Kun se oliskin niin helppoo, olihan se seurusteluaikana helppoo kun meni sukset ristiin, ei ollut mitään yhdessä ostettua tai muutakaan. Nappas hammasharjan ja muutaman vaatekappaleen mukaan ja se oli siinä. Kun tulee yhteinen elämä, lainaa, lapsi tai lapsia ja mitä nyt onkaan ei siinä ero tule ekana mieleen. Jos on jotain ongelmia ei pidä enää pahentaa tilanetta hankkimalla niitä lisää. Itse olen taloudellisesti riippuvainen avopuolisosta, mielummin nielen kalkkia ajottain kun hankin taloudellisen umpisolmun. Vaan kyllähän avopuolisollakin on muutama tärkeä syy pysytellä yhdessä, ei viitsi hänkään hankkia ongelmia itselleen. Vaikka kuinka tietyt asiat hiipuu tai loppuu raha on kuitenkin tärkeämpää. Seurasin vierestä hyvän kaverini katkeran eron kun erosi uskottomasta vaimostaan. Omistusasunto ei mennyt kaupaksi ja sen jälkeen alkoi ongelmat, ensin vuokra asunto, päälle asuntolainan lyhenykset, niin tiukille meni että kaveri joutui myymään autonkin kun ei ollut varaa pitää. Jokaisella ongelmansa mutta se ero ei ole aina ratkaisu mihinkään, joillakin tilanne vaan pahenee joten pienempi paha parempi kuin suurempi. Nyt jälkeenpäin kaveri totesi et olis vaan kanattanut olla uskottomankin akan kanssa kun ilman rahaa.
Ei se niin yksinkertaista ole
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"ero ei ole aina ratkaisu mihinkään,"
Aina ero on ratkaisu johonkin, mutta uusia ongelmia voi tulla tilalle ja tuleekin. Taloudelliset ongelmat ovat niistä tavallisimpia. Yleensä myös ihmissuhteet monimutkaistuvat, varsinkin jos on yhteisiä lapsia.
Avioliitossakin kannattaisi siis elää niin, että muistaa, että liitot päättyvät usein eroon. Kuulostaa ehkä kyyniseltä, mutta samat asiat, jotka helpottavat erotessa, hyödyttävät myös avioliittoa, kuten vaikkapa omasta ulkonäöstään huolehtiminen, raha-asioiden ymmärtäminen, töissäkäyminen jne.
Avioliittoon halutaan statuksen takia, halutaan näyttää muille, perhettä on, hieno asunto, auto mut sisältä tyhjää. Ja kun tyhjyys pitkittyy niin ihmettelee et ai oleks mä tuonkaltaisen kanssa mennyt naimisiin, näikinkin kun kuulee jonkun sanovan miettii ihmisten tyhmyyttä tai hulluutta. Ei tulis mieleen avioitua ja ollaan jopa kumppanin kanssa tehty jo paperit valmiiks, jos avoliitto päättyy ei tule mitään epäselvyyksiä tavaroista tai rahoista ja lapsi saa osansa. Parempi huominen.
Itse en ainakaan mennyt avioliittoon statuksen takia, vaan lähinnä siksi, että en osannut sanoa naiselle ei, vaan jotenkin ajauduin.
Oletteko ajautuneet onnelliseen yhteiseen elämään? Vai oletko tullut ajatelleeksi että ajautuminen, kuin kuollut puun lehti tuulessa, ei sittenkään ollut paras mahdollinen ajautumisen tulos?
Että olisiko sittenkin pitänyt käyttää harkiten omaavaa valintaa, niinkin tärkeän päätoksen edessä kuin elinikäisen kumppanin valinnassa?
Erotkaa+on+vastaus+kaikkeen.+Naiset+kannustaa+eroamaan+riettauttaan.+Kun+on+irstas+mieli,+ei+pysty+uskollisenakaan+olemaan.+Siksi++huo..not+naiset+haluavat+erota.+Koska+itsekään+eivät+pysty,+ei+suo+toistenkaan+pystyvän.+Se+on+sitä+mee+too+kamppanjaa.
Ei kantsi ihmetellä jos ei lapsia synny, harvempaa kiinnostaa edes parisuhde. Seksikään ei ole ongelma, oma apu on juurikin paikallaan ei tarvii lähtee baanalle sen takia ja kuunella mitä erikoisempia toiveita.