Kun on kirjoitettu, että usko ilman tekoja on kuollut, niin mitä tekoja ihmisen on siis tarkalleen ottaen tehtävä, että usko olisi elävää ja kuinka paljon niitä on tehtävä?
Kiitos etukäteen vastauksista.
Kiitos etukäteen vastauksista.
Uskon teot
Anonyymi
3283
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jaakob kirjoittaa uskonveljille
ja sanoo:
Veljeni,
älköön teidän uskonne
meidän kirkastettuun Herraamme,
Jeesukseen Kristukseen,
olko sellainen,
joka katsoo henkilöön.
(Jaak 2:1)
Jaakob tykittää tästä aiheesta
tuon luvun alussa 13 jakeen verran
päätyen seuraavaan:
Sillä tuomio on laupeudeton sille,
joka ei ole laupeutta tehnyt;
laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
(Jaak 2:13)
Kun nyt puhutaan veljistä,
niin kysymyksessä täytyy olla
Kristuksen palkintotuomioistuin,
jolla tuomitaan vain pelastetut ihmiset.
Siis palkitaan - tai sitten ei.
Ja seuraavaksi tuleekin esimerkki
laupeudettomuudesta:
Mitä hyötyä, veljeni,
siitä on,
jos joku sanoo itsellään olevan uskon,
mutta hänellä ei ole tekoja?
Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
Jos veli tai sisar on
alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
ja joku teistä sanoo heille:
"Menkää rauhassa,
lämmitelkää ja ravitkaa itsenne",
mutta ette anna heille ruumiin tarpeita,
niin mitä hyötyä siitä on?
(Jaak 2:14-16)
Kristuksen palkintotuomioistuimella
tällainen veli jää palkkaa vaille.
Pelastettu hän on yksin armosta,
mutta palkkaa ei tule
eikä myöskään voittopalkintoa,
eikä kruunua,
eikä aarrettakaan ole missään koottuna.
Tällainen veli on kyllä
syyttömäksi julistettu eli vanhurskautettu,
mutta hänellä ei ole vanhurkaita tekoja.
Jaakob antaa esimerkin Aabrahamista:
Eikö Aabraham, meidän isämme,
tullut vanhurskaaksi teoista,
kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
Sinä näet,
että usko vaikutti hänen tekojensa mukana,
ja teoista usko tuli täydelliseksi
(Jaak 2:21-22)
Rikkaalle nuorukaiselle
Jeesus sanoi:
"Jos tahdot olla täydellinen,
niin mene, myy, mitä sinulla on,
ja anna köyhille,
niin sinulla on oleva aarre taivaissa”
(Matt 19:21)
Jeesus puhui myös
- profeetan palkasta
- vanhurskaan palkasta
- opetuslapsen palkasta
(Matt 10:41-42)
Siis kysymys on tehtävästä
ja siitä annettavasta palkasta.
Jos tehtävä jää tekemättä,
niin ei tule palkkaakaan.
Mutta pelastus on yksin armosta.
Jeesus on Pelastus:
Sillä muuta perustusta
ei kukaan voi panna,
kuin mikä pantu on,
ja se on Jeesus Kristus.
Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle,
rakensipa
kullasta, hopeasta, jalokivistä,
puusta, heinistä tai oljista,
niin kunkin teko on tuleva näkyviin;
sillä sen on saattava ilmi se päivä,
joka tulessa ilmestyy,
ja tuli on koetteleva,
minkälainen kunkin teko on.
Jos jonkun tekemä rakennus kestää,
on hän saava palkan;
mutta jos jonkun tekemä palaa,
joutuu hän vahinkoon;
mutta hän itse on pelastuva,
kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
(1 Kor 3:11-15)
Jaak 2 puhuu esim. siitä, miten Aabraham lähti murhaamaan Iisakkia. Joten siinä ei ole mitään kerskailun tai hurskastelun aihetta. Eikä ohjeeksi kelpaavaa, että tehkääpä tekin nyt samaa.
Tekojen asiaa voidaan tulkita opillisesti. Pelastus saadaan ilman tekoja, Ef 2. Mutta kun ollaan pelastuneita, on tämä tekojen asia. Mihin opissa sijoittuvat teot, mikä arvo niille annetaan. Muiden uskontojen karman lakia muistuttava periaate:
Galatalaiskirje:
6:7 Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.
6:8 Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää.
- Kristinuskossa ei siis pitäisi väittää, ettei teoilla ole mitään merkitystä. Mutta ei myöskään pidä väittää, että pelastus tai siinä pysyminen saavutettaisiin (omilla) teoilla.
Joten, näistä periaatteista päätellen, kun Raamatussa puhutaan uskovan teoista, niin se ei välttämättä ollenkaan tarkoita kadotustuomion saamista, eikä taivaaseen pelastumisen tienaamista, kumpaakaan. Uusi testamentti tolkuttaa uskoville synnin karttamista ynnä monenlaisia ohjeita ja neuvoja, käsky käskyn päälle ja läksy läksyn päälle. Kunkin omasta fanaattisuudesta tai intoilun määrästä sitten riippuu, miten paljon näitä tutkii, ja minkä arvon niille antaa. Esim. Jeesuksen ohjeet ovat monet aivan hävytöntä haistatusta, jos ei niitä ymmärrä tulkita erittäin syvällisesti.
Aihetta on sivuttu esim. näissä viesteissä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16097961/mika-on-oikea-kaste#comment-99603317
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15813212/kokonaisuus#comment-98516172
Jos Abrahamin jumala on todellinen, niin tällöin pitäisi kertoa totuus, millaisesta jumalasta on kyse, eikä yritä peitellä jumalan todellista luonnetta. Kyseessä on aika vihainen ja ankara jumala jota pitää lepytellä lapsiuhreilla, tai muuten tulee paljon pahempia onnettomuuksia.
Jos puolestaan Abrahamin jumala on mielikuvitusta, tällöin myös Jeesus on tavallinen ihminen eikä Jumalan poika. Raamatussahan sanotaan että Jeesus olisi Abrahamin jumalan poika.
Erityisesti työhön liittyvää asiaa, tai sen pohdiskelua:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15723650/hippi-jeesuksen-elamanohjeita
> Kun on kirjoitettu, että usko ilman tekoja on kuollut, niin mitä tekoja ihmisen on siis tarkalleen ottaen tehtävä, että usko olisi elävää ja kuinka paljon niitä on tehtävä?
Usko eli uskollisuus Jumalalle on sitä, että pidämme kiinni Jumalan sanasta ja toimimme uskollisesti Jumalan suhteen. Jos hylkää Jumalan, ei ole uskollinen.
Mistä ihmeen jumalansanasta? Raamattu ainakin on on vain ihmisten kirjoittama,
juoneltaan sekava kyhäelmä.
Pakanain apostoli ei kirjoita mitään tuollaista. Siteeraat Jaakobia, joka suuntasi kirjeensä juutalaisille. Jos haluat uskoa Raamattuun kirjaimellisesti, uskot myös sen, että Jaakob suuntasi sanansa yksinomaan juutalaisille.
Höpönpöpön. Suuntasi kirjeensä juutalaisille, missä muka niin sanotaan? Kirjeen alussa lähetetään tervehdys 12 sukukunnalle. Ja sitten jatketaan kirjoittamista kenelle. Veljille. Uskoville. Eikö tuota ymmärrä, jos sen lukee? Voihan tervehdyksiä lähettää välillä vaikka perkeleelle, mutta sitten kirjeessä jatketaan kirjettä kenelle. Veljille, uskoville, ymmärrätkö?
Jaakobin kirje:
1:1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.
1:2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
1:3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
1:4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.
Oletko ylpeä noin kapeista tiedoistasi? Jaakob oli juutalaisten johtaja, jolle Kristus ei ollut ilmestyksessä antanut sitä evankeliumia, jota PAAVALIN tuli julistaa pakanoille. Jos haluat noudattaa Jaakobin oppeja, suosittelen, että ympärileikkautat itsesi. Ja että lakkaat höpöttämästä idoottimaisuuksia.
" Jaakob oli juutalaisten johtaja, jolle Kristus ei ollut ilmestyksessä antanut sitä evankeliumia, jota PAAVALIN tuli julistaa pakanoille."
Mitä sitten? Onko Jaakobin kirjeessä sinun mielestäsi jotain erityisen pahaa, jota ei saa noudattaa? Oletko pappi, tuomari, poliitikko tai muu valan vannoja, jonka vannomiset Jaakobin kirje kieltää?
Erisuuruiset kansanmurhat ovat olleet suosittuja kristittyjen voimatekoja. Kai sitä tuntee elävänsä ja olevansa oikealla asialla semmoisia puuhaillessaan.
Mistä sinä tiedät, kuka on kristitty ja kuka ei? Edes vasta-alkaja märkäkorva kristittykään ei aina pysty ottamaan selvää, tai heti, mitkä lahkot tai minkä opin julistajat ovat eksyttäjiä, ja löytyykö oikeita uskovia mistään. Että onko kaikki vain näytelmää kirkoissa, ja oikeat uskovat aivan muualla.
Joh.6:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt. 1Joh.3:23.
Eivätköhän nämä Jeesuksen sanat anna osviittaa.
"31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. 32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. 34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. 35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; 36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'" (Matteus 25:31-36)
Te kristityt olette kovia tappelemaan ja pahoittamaan mielenne.
Sitähän se on, jos ei ne ole jonkun epäuskoisen kimpussa, niin ne tappelee keskenään.
Vahva usko vaikuttaa myös tekoihin , maailmankatsomus muuttuu siten käytös.
Mutta tekemällä jotakin vain suorittaakseen niin ei ole sitä.
Ja kuunnella "Henkeä" , sisäistä ääntä tarkasti , koetella ja ottaa omaan toimintaan.
Intuitio toisisanoen.
Tai no korjaus;
Ei sitä oteta omaan toimintaan vaan henki muokkaa toimintaasi.
Ja se on hienoa seurattavaa .
Armoa ei oteta, kuten saldo näyttää. Ehei, ei laisinkaan. Useat "joulujuhlat" vaativat omat koneistot.
"mitä tekoja ihmisen on siis tarkalleen ottaen tehtävä, että usko olisi elävää"
1 Moos 22 -luvun mukaan lujan uskonsa Jumalaan voi osoittaa ainoastaan uhraamalla oman lapsensa roviolla polttouhrina Jumalalle.
Monet rabbit ovat sitä mieltä että Abraham uhrasi poikansa Iisakin, koska teksti on elohistilähteestä ja siinä käytetään jumalasta nimeä Elohim. YHWH:n lähettämä enkeli ei kuulu siihen tarinaan. Myös Mooses palasi vuorelta yksin (1 moos 22:19) eikä Iisak ollut enää mukana kuten heidän lähtiessään vuorelle.
"Myös Mooses palasi vuorelta yksin (1 moos 22:19) "
Siis Abraham palasi vuorelta yksin.
Ai. Ja siten ei syntynyt myöskään Jaakobia, eikä edelleen Joosefia, joka myytäisiin Egyptiin, eivätkä israelilaiset muuttaneet vuosisadoiksi Egyptiin, eikä Mooses johtanut heitä Israeliin, vai?
Iisak oli 37-vuotias uhrauksen aikaan, jolloin Jaakob oli jo syntynyt. Genesiksen tarinat eivät ole täysin kronologisia. Elohistilähteessä Iisakkia ei enää mainita kertaakaan uhrauksen jälkeen.
Eli kiellät mm. sen Raamatun sanan, että Iisak olisi vanhoilla päivillään ihmetellyt Jaakobin ääntä ja Eesaun käsiä?
Tuo ei ole elohistilähteen tekstiä, koska Iisak puhuu Jumalasta käyttäen nimeä YHWH.
Ne ovat jälkikäteen keksittyjä tarinoita ja kirjoitettu vasta siinä vaiheessa kun Tooraa koottiin 400 eaa aikoihin.
Oletko kaikkien muidenkin Mooseksen kirjojen kohtien kanssa sitä mieltä, että vain Elohisti-lähde on oikea ja Jahvisti & Pappiskirja ovat satua? Vai valikoitko sopivasti niiden väliltä omien mielipiteittesi mukaisesti?
https://en.wikipedia.org/wiki/Jahwist
Jahvistilähde on kirjoitettu 597-539 BCE babylonian vallan aikoihin. Se on suhteellisen nuori verrattuna elohistilähteeseen.
Faarao Senusret I:n (vallassa 1920 eaa - 1875 eaa) haudasta on löydetty papyrus joka vaikuttaisi olevan vanhan testamentin tekstiä. Siinä on kertomus Abrahamista ja Iisakista lähes samanlaisena kuin se on VT:ssä, paitsi että mitään enkeliä ei tule ja Abraham uhraa Iisakin. Papyrusta säilytetään New Yorkissa Met-museossa.
Mutta:
"Elohisti on saanut nimensä siitä, että se käyttää Jumalasta yleisnimeä Elohim, jumala.[16] Siitä on Raamatussa säilynyt vain katkelmia, jotka todennäköisesti on yhdistetty Jahvistiin jo kauan ennen kuin lopullinen Pentateukki muodostettiin. "
Katkelma oli siis täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toora
Suomenkielinen wiki-artikkeli käyttää kyseenalaisia lähdeviitteitä.
Englanninkielisessä jahvisti-artikkelissa on parempaa tietoa jahvistilähteestä ja sen ajoituksesta.
Kerran on JOKAINEN suu riemumielin tunnustava Isä Jumalan KUNNIAKSI, että Jeesus Kristus on Herra. Tätä ei voi tehdä muutoin kuin Pyhässä Hengessä.
Eikös riittäisi vähän kaitasemmat sanat, satujesi vahvistukseksi?