Jeesus ja joulu

Rakkaat ystävät ja vihamiehet! Joulu on taas tulossa, ja joulun kintereillä tulevat tuttuun tapaan joulua vastustavat fanaatikot ja vouhottajat. Siksi julkaisen ja julistan tämän kirjoituksen, jossa kerrotaan, kuinka on mahdollista, että Jeesus syntyi jouluna. Jos Jeesus syntyi jouluna, joulun viettoa ei enää voida vastustaa vetoamalla siihen, ettei joulu ole Jeesuksen oikea syntymäpäivä.

Jeesus syntyi joulun tienoilla vuonna 2 eKr. Syntymäpäivä ei ollut välttämättä täsmälleen joulukuun 25. päivä, mutta joka tapauksessa lähellä joulua. Ajoitus perustuu näkemykseen, jonka mukaan Josefuksen mainitsema kuunpimennys on 10. tammikuuta 1 eKr. tapahtunut täydellinen kuunpimennys (eikä siis 13. maaliskuuta 4 eKr. tapahtunut osittainen kuunpimennys, kuten yleisesti uskotaan).

Herodes teloitutti eräitä juutalaisia, jotka olivat poistaneet temppelin portilta kultaisen kotkan. Josefus kertoo, että seuraavana yönä oli kuunpimennys (Juutalaisten historia, XVII, luku 6).

Konstruoidaan Herodeksen viimeisten elinkuukausien kronologia Josefuksen tarjoamien tietojen perusteella. Josefuksen mukaan mainitun kuunpimennyksen jälkeen tapahtui seuraavaa (Juutalaisten historia XVII, luvut 6–9):

1. Lääkärit hoitavat Herodesta Jerusalemissa (14).
2. Herodes matkustaa Jerikon kautta Kallirhoeen (3).
3. Herodesta hoidetaan Kallirhoessa (7).
4. Herodes palaa Jerikoon (5).
5. Herodes kutsuu juutalaisten merkittävät miehet Jerikoon ja sulkee heidät hippodromiin (6).
6. Herodes teloittaa poikansa Antipaterin (1).
7. Herodes kuolee viisi päivää myöhemmin (5).
8. Herodeksen hautajaisten valmistelu ja hautajaiset (5).
9. Herodesta surraan seitsemän päivää (7).
10. Arkhelaos juhlii ystäviensä kanssa (1).
11. Arkhelaoksen hallinnon ensimmäiset tapahtumat (7).
12. Pääsiäinen (1).

Vuonna 1 eKr. pääsiäinen oli 8. huhtikuuta. Luetellut tapahtumat tapahtuivat siis tammikuun 10. päivän ja huhtikuun 8. päivän välisenä aikana. Suluissa oleva luku merkitsee kuhunkin tapahtumaan kuluneiden päivien määrää. Määrät ovat arvioita, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa Josefus kertoo päivien tarkan lukumäärän (hän esimerkiksi kertoo, että Herodes kuoli viisi päivää Antipaterin jälkeen). Yhteensä päiviä on tässä 62. Lukumäärä on erittäin tulkinnanvarainen, mutta lienee oikeansuuntainen, koska joka tapauksessa tapahtumien täytyy mahtua tammikuun 10. päivän ja huhtikuun 8. päivän väliseen aikaikkunaan. Kuunpimennys ja pääsiäinen voidaan ajoittaa tarkasti, joten nämä päivämäärät ovat kiistattomia.

Matteuksen ja Luukaan perusteella voidaan konstruoida Jeesuksen syntymään liittyvien tapahtumien kronologia.

1. Jeesus syntyy Betlehemissä (Luuk. 2:4–7).
2. Neljäkymmentä päivää Jeesuksen syntymän jälkeen pyhä perhe matkustaa Jerusalemiin puhdistautumaan (3. Moos. 12:2–6; Luuk. 2:22).
3. Jerusalemista pyhä perhe palaa Nasaretiin (Luuk. 2:39).
4. Idän tietäjät tapaavat Herodeksen Jerusalemissa (Matt. 2:7).
5. Idän tietäjät löytävät Jeesuksen Nasaretista (Matt. 2:9–11).
6. Pyhä perhe pakenee Egyptiin (Matt. 2:14).
7. Betlehemin lastenmurha (Matt. 2:16).
8. Herodes kuolee ja pyhä perhe palaa kotimaahan ja asettuu Nasaretiin (Matt. 2:19–23).

Kallirhoesta Herodes ei enää palannut Jerusalemiin, vaan jäi Jerikoon. Näin ollen idän tietäjät tapasivat Herodeksen Jerusalemissa, ennen kuin tämä matkusti Kallirhoeen. Herodes neuvoi tietäjät Betlehemiin, mutta on oletettava, että tähti johdattikin tietäjät Nasaretiin, jonne pyhä perhe oli jo palannut. Matteuksen mukaan tietäjät menivät εἰς τὴν οἰκίαν eli taloon, jossa Maria oli lapsen kanssa (Matt 2:11). Jos pyhä perhe olisi ollut vielä Betlehemissä, tietäjät olisivat löytäneet Jeesuksen majapaikasta (κατάλυμα) tai jopa kallioluolasta (jota käytettiin eläinten suojana eli tallina), mutta eivät talosta.

Edellä annetusta Herodeksen kronologiasta voidaan laskea, että lääkärit alkoivat hoitaa Herodesta helmikuun 5. päivän tienoilla (helmikuun 5. päivästä huhtikuun 8. päivään on 62 päivää).

Tietäjät saapuivat Jerusalemiin helmikuun ensimmäisinä päivinä, jolloin Herodes oli vielä Jerusalemissa. Jerusalemista tietäjät jatkoivat pian Nasaretiin, mistä he löysivät Jeesuksen. Näinä helmikuun ensimmäisinä päivinä Jeesuksen syntymästä oli kulunut hivenen yli 40 päivää. Kun helmikuun alusta lasketaan nelisenkymmentä päivää taaksepäin, päädytään Jeesuksen syntymän ajankohtaan, joka täten osuu vuoden 2. eKr. joulun tienoille, mahdollisesti täsmälleen joulukuun 25. päivään.

70

847

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jep, Jeesus ei todennäköisesti syntynyt täsmälleen 25.12. Jotkut veikkailevat jopa kevättalvea. Mitään absoluuttista varmuutta kun ei tuon joulun oikeasta ajankohdasta ole, niin varmuuden vuoksi aloitan ryyppäämisen jo joulukuun alussa ja lopettelen viikko kaksi vapun jälkeen (ehkä).

      • Anonyymi

        Jouluevankeliumissa on jotain isoja virheitä. Mainitsen tässä niistä muutaman joista ensimmäinen on Bethlehem ja Nasaret. Joosefilla ja Marialla ei ollut mitään syytä lähteä vaeltamaan Galileasta vaarallista matkaa Bethlehemiin. Nimittäin mitään koko maailman laajuista massiivista veronkeräystä ei järjestetty Herodes suuren elinaikana eivätkä roomalaiseg olisivat pakottaneet viimeisillään raskaana olevaa naista kulkemaan keskelle erämaata vaan verot kerättiin yleensäkkin jokaksen asuinkaupungista eikä suvun asuinpaikkakunnalla. Lisäksi he eivät voineet myöskään asua Nasaretissa jota ei ainakaan vielä kahteen vuosisataan ollut olemassa. Vanhimmat Raamatun ulkopuoliset lähteet ja arkeologiset todisteet osoittavat että Nasaretin kaupunki perustettiin vasta kolmannella vuosisadalla pian sen jälkeen kun Bar Kokhban johtamana kapinoineet juutalaiset häädettiin Juudeasta. Toinen ongelma onkin jo edellä mainittu veronkeräys. Herodes suuri kuoli vuonna 4 ekr. ja Rooman senaatti lähetti Quiriniuksen keräämään rooman veroja vasta kymmenen vuotta myöhemmin 6 jkr. joka aiheutti Galileassa voimakasta kapinointia veronkeräystä vastaan. Tästä tapahtumasta kertovat myös useat lähteet kuten Josephus, joka painottaa että verotus tapahtui nimen omaan sen jälkeen kun neljännesruhtinas Arkhelaos oli karkoitettu maanpakoon Juudeasta ja maakunta otettiin roomalaisten prefektien tiukkaan huostaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jouluevankeliumissa on jotain isoja virheitä. Mainitsen tässä niistä muutaman joista ensimmäinen on Bethlehem ja Nasaret. Joosefilla ja Marialla ei ollut mitään syytä lähteä vaeltamaan Galileasta vaarallista matkaa Bethlehemiin. Nimittäin mitään koko maailman laajuista massiivista veronkeräystä ei järjestetty Herodes suuren elinaikana eivätkä roomalaiseg olisivat pakottaneet viimeisillään raskaana olevaa naista kulkemaan keskelle erämaata vaan verot kerättiin yleensäkkin jokaksen asuinkaupungista eikä suvun asuinpaikkakunnalla. Lisäksi he eivät voineet myöskään asua Nasaretissa jota ei ainakaan vielä kahteen vuosisataan ollut olemassa. Vanhimmat Raamatun ulkopuoliset lähteet ja arkeologiset todisteet osoittavat että Nasaretin kaupunki perustettiin vasta kolmannella vuosisadalla pian sen jälkeen kun Bar Kokhban johtamana kapinoineet juutalaiset häädettiin Juudeasta. Toinen ongelma onkin jo edellä mainittu veronkeräys. Herodes suuri kuoli vuonna 4 ekr. ja Rooman senaatti lähetti Quiriniuksen keräämään rooman veroja vasta kymmenen vuotta myöhemmin 6 jkr. joka aiheutti Galileassa voimakasta kapinointia veronkeräystä vastaan. Tästä tapahtumasta kertovat myös useat lähteet kuten Josephus, joka painottaa että verotus tapahtui nimen omaan sen jälkeen kun neljännesruhtinas Arkhelaos oli karkoitettu maanpakoon Juudeasta ja maakunta otettiin roomalaisten prefektien tiukkaan huostaan.

        Yleensä viranomaisten rekisterit ovat luotettavimpia, mm. sukuhistrorian tutkimuksessa. Raamatun perustella Jeesus on elänyt joko silloin, kun roomalaiset suunnittelivat juutalaisten verotusta tai kuten raamatussa sanotaan, olivat jo aloittaneet verojen keräämisen.

        Markuksen evankeliumin 12 luvussa 13-17 kerrotaan kuinka ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat lähettivät Jeesuksen luokse fariseuksia ja herodilaisia kysymymään, onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Rooman valtakunta oli tuohon aikaan niin laaja, että verotustiedojen kerääminen koko sen alueella yhtenä tai edes muutamana päivänä olisi ollut mahdotonta. Käytännössä yhteiskunnan toimintoja olisi pitänyt keskeyttää laajasti yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Loogisempi selitys on, että raamatussa kuvattu verotustapahtuma koski yhtä tai useampaa Juudan heimon asuinaluetta ja verotettavaksi tuleminen porrastettiin ajallisesti.

        Se, millloin Nasaret oli virallisesti perustettu kaupunki, on toissijaista. Joidenkin lähteiden mukaan Nasaret paikkakuntana oli ollut olemassa tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.

        Raamatun mukaan Jeesuksen jo synnyttyä, kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä, jotka kysyivät "missä on se äskettäin syntynyt juutalaisten kuningas, jonka tähden he olivat nähneet nousevan." Raamatun mukaan Herodes otti tarkkaan selville, milloin tähti oli ilmestynyt. Jos Herodeksella olisi ollut tarkka tieto Jeesuksen syntymästä, miksi hän käski tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset? Oliko "tähti" alkanut kehittyä kaksi vuotta ennen ajanlaskun alkua ja "tähti" jatkoi tämän jälkeen kehittymistään tavalla, jonka perusteella tietäjät lopulta päättelivät, että kysymys on "juutalaisten kuninkaasta". "Tähti" näkyi tietäjille idän suunnasta, ei ehkä ollenkaan Betlehemistä.

        Jos raamatun kuvaus Jeesuksen ensimmäisistä vuosista pitää paikkansa, Hänen syntymäänsä ei merkitty virallisiin asiakirjoihin. Hän syntyi karjasuojassa. Paikalla olivat vain Joosef ja Maria. Raamatussa mainitaan myös paimenet, joille Herran enkeli ilmestyi. Paimenet kertoivat Jeesuksen syntymästä muille, jotka "ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat." Muutamia päiviä Jeesuksen syntymän jälkeen Joosef ja Maria veivät esikoisensa Jeesuksen Egyptiin turvaan Herodekselta. Herodes kuoleman jälkeen Jeesus palasi Juudeaan. Vasta tällöin hänestä saattaisivat olla ensimmäiset merkinnät asiakirjoissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä viranomaisten rekisterit ovat luotettavimpia, mm. sukuhistrorian tutkimuksessa. Raamatun perustella Jeesus on elänyt joko silloin, kun roomalaiset suunnittelivat juutalaisten verotusta tai kuten raamatussa sanotaan, olivat jo aloittaneet verojen keräämisen.

        Markuksen evankeliumin 12 luvussa 13-17 kerrotaan kuinka ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat lähettivät Jeesuksen luokse fariseuksia ja herodilaisia kysymymään, onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Rooman valtakunta oli tuohon aikaan niin laaja, että verotustiedojen kerääminen koko sen alueella yhtenä tai edes muutamana päivänä olisi ollut mahdotonta. Käytännössä yhteiskunnan toimintoja olisi pitänyt keskeyttää laajasti yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Loogisempi selitys on, että raamatussa kuvattu verotustapahtuma koski yhtä tai useampaa Juudan heimon asuinaluetta ja verotettavaksi tuleminen porrastettiin ajallisesti.

        Se, millloin Nasaret oli virallisesti perustettu kaupunki, on toissijaista. Joidenkin lähteiden mukaan Nasaret paikkakuntana oli ollut olemassa tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.

        Raamatun mukaan Jeesuksen jo synnyttyä, kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä, jotka kysyivät "missä on se äskettäin syntynyt juutalaisten kuningas, jonka tähden he olivat nähneet nousevan." Raamatun mukaan Herodes otti tarkkaan selville, milloin tähti oli ilmestynyt. Jos Herodeksella olisi ollut tarkka tieto Jeesuksen syntymästä, miksi hän käski tappaa kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset? Oliko "tähti" alkanut kehittyä kaksi vuotta ennen ajanlaskun alkua ja "tähti" jatkoi tämän jälkeen kehittymistään tavalla, jonka perusteella tietäjät lopulta päättelivät, että kysymys on "juutalaisten kuninkaasta". "Tähti" näkyi tietäjille idän suunnasta, ei ehkä ollenkaan Betlehemistä.

        Jos raamatun kuvaus Jeesuksen ensimmäisistä vuosista pitää paikkansa, Hänen syntymäänsä ei merkitty virallisiin asiakirjoihin. Hän syntyi karjasuojassa. Paikalla olivat vain Joosef ja Maria. Raamatussa mainitaan myös paimenet, joille Herran enkeli ilmestyi. Paimenet kertoivat Jeesuksen syntymästä muille, jotka "ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat." Muutamia päiviä Jeesuksen syntymän jälkeen Joosef ja Maria veivät esikoisensa Jeesuksen Egyptiin turvaan Herodekselta. Herodes kuoleman jälkeen Jeesus palasi Juudeaan. Vasta tällöin hänestä saattaisivat olla ensimmäiset merkinnät asiakirjoissa.

        UT: n mukaan Jeesus on samaan aikaan paossa Egyptissä ja temppelissä vauvana.
        Mitään väestökirjoja ei tuohon aikaan pidetty, ei kuolleista eikä syntyneistä. Ihmiset syntyivät ja kuolivat omia aikojaan, muuttivat pois kotiseudultaan ja muita tuli muualta. Ei heitä merkitty. Jeesuksesta olisi ollut mainintoja vasta jonkin erikoisen tapauksen yhteydessä mutta missään juutalaisissa tai roomalaisissa lähteissä ei hänestä hänen omana aikanaan ole mainintoja. Vasta kristityt alkoiva kertoa hänestä tarinoita omista uskonnollisista syistä.


    • Anonyymi

      Muuten hyvin täsmällinen, mutta ota huomioon että Luukkaan evankeliumissa mainitaan toimineen Abian appisosastossa ja Jeesus syntyi noin 15 kuukautta tämän osaston päättymisen jälkeen. Koska osastoja oli yhteensä 24 ja ensimmäinen pappisosasöto aloitti vuoronsa aina pääsiäisenä niin voimme sen perusteella laskea että Abian osasto joka oli vuorossaan kahdeksas ajoittuu Tammuz- eli heinäkuun alkupuoliskolle niin Jeesus syntyi todennäköisesti lokakuun alkupuoliskolla eli Tisrikuussa pian lehtimajajuhlan jälkeen. Joten Jeesus on siis syksyllä eikä joulukuussa syntynyt.

      • Kuinka pidettiin huoli siitä, että ensimmäinen eli Jehojaribin pappisosasto aloitti vuoronsa aina pääsiäisenä? Jos pappisosastoja on 24, joista kukin palvelee vuodessa kaksi kertaa viikon kerrallaan, palvelusviikkoja tulee yhteensä 48. Aurinkovuodessa on 52 viikkoa ja kuuvuodessakin 50,5.

        Jos taas pappisosastot noudattavat omaa kiertoaan auringon- ja kuunkierrosta riippumatta, osastojen palvelusvuorojen ajankohdat eivät pysy samoina vuodesta toiseen.

        Talmudissa annetaan ymmärtää, että roomalaiset tunkeutuivat temppeliin ab-kuun yhdeksäntenä päivänä (joka vuonna 70 oli ilmeisesti elokuun neljäs gregoriaanisen kalenterin mukaan) ja että palvelusvuorossa oli tuolloin Jehojaribin pappisosasto (b. Taan. 29a). Jos osaston edellisen palvelusvuoron ajankohta saadaan laskemalla tästä 24 viikkoa taaksepäin, niin vuonna 70 Jehojaribin pappisosasto ei palvellut pääsiäisenä. Ab-kuulle osuva palvelusvuoro oli tuona vuonna osaston ensimmäinen palvelusvuoro.

        Jos tämä Talmudin tieto on luotettava, se tarjoaa kiinnekohdan, jonka varassa voidaan laskea, mille viikoille Abian pappisosaston palvelusviikot osuvat gregoriaanisessa kalenterissa niinä vuosina, jotka ovat relevantteja mietittäessä Jeesuksen syntymän ajankohtaa. Tässä on tietysti oletettava, ettei palvelusvuorojen kierrossa ollut koko seitsemänkymmenen vuoden aikana poikkeuksia, jotka olisivat sotkeneet järjestyksen.

        Kaiken kaikkiaan näihin pappisosastojen palvelusvuoroihin tuntuu liittyvän melkoisesti epäselvyyttä. Eri ihmisethän ovat niiden perusteella laskeneet Jeesuksen syntymän ajankohdan ja päätyneet aivan erilaisiin tuloksiin.


    • Anonyymi

      Tähän vuodenaikaan suomalaiset mitä luultavimmin kohtaavat väitteen, että joulukuun 25. päivä on kristillisen joulun sijaan alunperin pakanallinen juhla. Keskitalven juhla, jonka kristinusko on omaksunut itselleen antiikin uskonnoista houkutellakseen lisää jäseniä kirkkoon. Onko väite tosi?

      Pitkään tätä ”uskonnonhistoriallista hypoteesia” joulun alkuperästä on pidetty lähes itsestäänselvästi totena. Kuitenkin viime vuosikymmenien historiantutkimuksessa se on kohdannut vakavia haasteita, luultavasti jopa voittajansa.

      Ensinnäkin, parhaat pakanalliset ehdokkaat joulun esiasteiksi eivät ole niin vakuuttavia kuin aiemmin on uskottu. Esimerkiksi joulukuun 25. päivän ”Voittamattoman auringon” juhlan perusti keisari Aurelianus vasta vuonna 274 jKr. ehkä osin vastavedoksi kristityille jo tärkeäksi tulleelle päivälle.

      Toiseksi, muut varteenotettavat kandidaatit aikansa aurinkokulttien joukosta puolestaan viettivät omia juhliaan jo elokuussa. Lisäksi antiikin roomalaisten Saturnalia-festivaalilla ei ole läheisestä ajankohdastaan huolimatta todettu vakuuttavaa historiallista yhteyttä varhaisten joulun ajankohtaa laskeskelevien kristittyjen kanssa.

      Joulu voi johtua pääsiäisestä
      Mutta mistä sitten joulun päivämäärä on peräisin, jos ei pakanuudesta? Vastaus saattaa löytyä niin läheltä kristinuskon ydintä, ettei sitä heti osaa sieltä etsiäkään. Liturgiikan professori Thomas J. Talleyn mukaan joulun päivämäärä nimittäin juontanee juurensa Jeesuksen ristinkuoleman ajankohtaan eli ensimmäiseen pitkäperjantaihin.

      Varhaiset kristityt olivat ennen Jeesuksen syntymäpäivää kiinnostuneita ensin hänen kuolinpäivästään. He katsoivat, että päivämäärä ensimmäiselle pitkäperjantaille oli juutalaisen kuukalenterin mukainen Nisan-kuun 14. päivä.

      Kun tämä päivämäärä haluttiin kääntää Rooman valtakunnan länsiosassa noudatettuun juliaaniseen kalenteriin, päädyttiin Jeesuksen kuolinvuoden pitkäperjantaina pitämään lopulta maaliskuun 25. päivää. Valtakunnan itäosissa puolestaan noudatettiin kreikkalaista kalenteria, jonka Artemisios-kuun 6. päivä vastasi mainittua Nisanin neljättätoista. Kun Itä-Roomassa myöhemmin siirryttiin juliaaniseen kalenteriin 300-luvulla, Jeesuksen kuolinpäivänä alettiin pitää uuden kalenterin mukaista huhtikuun kuudetta.

      Kuinka tämä kaikki sitten liittyy jouluun? Sehän on kirkkovuodessa aivan eri aikaan kuin pääsiäinen. Se liittyy jouluun siten, että varhaisten kristittyjen aikaisessa rabbiinisessa juutalaisuudessa oli tapana uskoa suurten profeettojen syntyvän samana päivänä kuin he kuolevat. Ylipäänsä merkittävien pelastushistoriallisten tapahtumien uskottiin tapahtuvan aina samaan vuodenaikaan.

      Esimerkki tällaisesta uskomuksesta on säilynyt Babylonialaisessa Talmudissa (kokoelma juutalaisten oppineiden kirjoituksia), joka kertoo meille kahden rabbin väittelyssä toisen sanovan: ”Maailma luotiin Nisan-kuussa, patriarkat syntyivät Nisanissa, Iisak syntyi Nisan-kuussa, Nisanissa esi-isämme lunastetaan.” (Rosh Hashana, 10b-11a)

      Kristityt perivät tämän ajattelutavan juutalaisilta hieman muunneltuna ja olettivat Jeesuksen paitsi kuolleen, myös siinneen Pyhästä Hengestä maaliskuun 25. päivänä. Tätä päivää nykyäänkin vietetään kirkkovuodessa Marian ilmestyspäivänä, jolloin enkeli ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä.

      Toisin sanoen kristityt laskivat lännessä Jeesuksen sikiämis- ja kuolinpäivästä yhdeksän kuukautta eteenpäin ja päättelivät Jeesuksen syntymäpäivän olevan 25. joulukuuta. Idässä suoritettiin sama laskutoimitus ja päädyttiin huhtikuun kuudennesta tammikuun kuudenteen. 300-luvun aikana ja sen jälkeen juhlapyhät siirtyivät vähitellen kirkon sisällä idästä länteen ja lännestä itään, niin että molemmat päivämäärät lopulta tunnettiin pääosin puolin ja toisin.

      Nykyään vietämme läntisessä kristikunnassa tuota itäistä joulupäivää loppiaisen nimellä. Sitävastoin idän ortodoksisessa kirkossa tammikuun 6. päivän ”teofania” on edelleen hiukan merkittävämpi pyhäpäivä kuin joulukuun 25. päivä. Lisäksi jotkin vanhat itäiset kirkkokunnat, kuten Armenian apostolinen kirkko, juhlivat joulua yhä edelleen ainoastaan tammikuun kuudentena päivänä. Silloin he viettävät juhlaa Jeesuksen syntymän, kasteen ja koko julkista toimintaa edeltävän elämän kunniaksi.

      Kaiken kaikkiaan Jeesuksen syntymäpäivän määrittäminen ja juhliminen oli pitkä prosessi, joka sisälsi pitkän ajan kuluessa lisäksi monia muitakin arvioita kuin nykyisin tuntemamme kirkkovuoden juhlapäivät.

      • Kristityillä ei ollut halua kopioida pakanallisia juhlapäiviä
        Mutta voimmeko olla varmoja siitä, ettei tällainen päättely ollut kuitenkin vain kirkon hyväntahtoinen selitys sille, että joulu kaikesta huolimatta liimattiin väkisin pakanallisten juhlien päälle? Osuuhan Jeesuksen parhaiten arvioiduista syntymäpäivistäkin sentään toinen johonkin poikkeukselliseen päivään (talvipäivän seisaukseen) juliaanisessa kalenterissa.

        Kirkkohistoriallinen todistusaineisto kuitenkin vahvistaa kristittyjen itsenäistä roolia tässä asiassa. Eräs tärkeä puoltava seikka on yhden varhaisen harhaoppiseksi tuomitun kristillisen ryhmän tapa viettää joulua. Kyseisestä ryhmästä käytetään nimitystä ”donatolaiset”, ja he vaikuttivat pääasiassa Pohjois-Afrikassa 300-luvun alusta lähtien.

        Donatolaisuus sai alkunsa Rooman valtakunnan viimeisistä laajoista kristittyjen vainoista, jotka pani toimeen keisari Diocletianus 200-300-lukujen taitteessa. Donatolaisten harha oli se, etteivät he pitäneet pätevinä sellaisten pappien sakramentteja, jotka olivat vainoissa luovuttaneet Raamattunsa poltettavaksi, mutta jotka olivat myöhemmin palanneet seurakuntiin.

        Aiheemme kannalta mielenkiintoista on, että voimme kohtuullisella varmuudella olettaa donatolaisten viettäneen joulua joulukuun 25. päivänä. Mutta vielä kiinnostavampaa on se, että tiedämme heidän erikseen kieltäytyneen viettämästä juhlaa tammikuun kuudentena, jota he kirkkoisä Augustinuksen mukaan pitivät kristityille sopimattomana uutuutena.

        Koska donatolaiset olivat Diocletianuksen vainoja kaikkein sinnikkäimmin vastustanut ryhmä, on epätodennäköistä, että tällaiset kovakallot olisivat tieten tahtoen omaksuneet vainoajiensa uskonnosta merkittävän juhlapyhän. Varsinkin kun siitä poikkeava ”kristillisempi” päivämääräkin oli heidän tiedossaan.

        Koska siis joulukuun 25. päivää pidettiin tuolloin Pohjois-Afrikassa jo alkuperäisempänä Jeesuksen syntymäpäivänä, voidaan muun muassa tästä syystä arvioida sen vakiinnuttaneen asemansa joskus vuosien 250-300 jKr. paikkeilla.

        Joulun alkuperä on varhaisessa kirkkovuodessa
        Mikä siis on vastaus kysymykseen, onko joulu alunperin kristillinen juhla? Lyhyesti sanottuna: ”todennäköisesti kyllä”. Varhaiseen kristillisyyteen ei yksinkertaisesti sopinut omaksua uskon sisältöä pakanoilta ja sama tiukka linja näytti koskevan myös uskonnollisia juhlapyhiä ainakin ennen kuin kristinuskosta tuli vähitellen Rooman valtionuskonto. Vasta tämän jälkeen alkoi kirkko vuosisatojen mittaan lähetystyön yhteydessä omaksua jouluunkin pakanallisten juhlien tapoja.

        Mitä tällainen juhlapäivien pohdinta meille opettaa? Ainakin sen, että kaikki Jeesuksen elämästä kerrotut tapahtumat kiertyvät tavalla tai toisella hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa ympärille. Varhainen kirkko tiesi tämän ja halusi viettää muiden kirkkovuoden juhlien tavoin myös joulua mielessään se, että Kristus syntyi maailmaan kuollakseen, ylösnoustakseen ja pelastaakseen ihmiset synnin vallasta.

        Kirjallisuutta
        1995 Susan K. Roll: Toward the Origins of Christmas. Kok Pharos Publishing House.

        1991 Thomas J. Talley: The Origins of the Liturgical Year. The Liturgical Press.

        2003 William J. Tighe: Calculating Christmas. Touchstone magazine 12/2003. Vierailtu 18.12. 2013.

        2012 Andrew McGowan: How December 25 became Christmas? Bible History Daily, vierailtu 18.12. 2013.

        Artikkeli on ilmestynyt lyhyempänä versiona Uusi Tie-lehden numerossa 51/2013.

        Päivitys 3.11. 2016: Piispa Jari Jolkkonen käsitteli tästä artikkelista pois rajattua joulun ajankohdan ”korvausteoriaa” Savon Sanomien kirjoituksessaan 24.12. 2015.

        Päivitys 28.11. 2017: Dosentti Juha Ahvio on esitellyt suomeksi toisen teorian varhaiskristilliselle joulun juhlinnalle (25.12.) Patmos-lähetyssäätiön blogikirjoituksessaan 18.12. 2016.

        Jos pidät lukemastasi, tykkää Areiopagista Facebookissa, seuraa Twitterissä ja tilaa kirjoitukset sähköpostiisi.


        Miikka Niiranen
        Kirjoittaja on tekniikan tohtorikoulutettava, Veritas Forumin koordinaattori Suomessa sekä entinen Areiopagin päätoimittaja. Hänen tekeillä oleva väitöskirjansa käsittelee filosofian, teologian ja luonnontieteen kytköksiä fyysikko James Clerk Maxwellin ajattelussa.


      • Anonyymi
        usko.vainen kirjoitti:

        Kristityillä ei ollut halua kopioida pakanallisia juhlapäiviä
        Mutta voimmeko olla varmoja siitä, ettei tällainen päättely ollut kuitenkin vain kirkon hyväntahtoinen selitys sille, että joulu kaikesta huolimatta liimattiin väkisin pakanallisten juhlien päälle? Osuuhan Jeesuksen parhaiten arvioiduista syntymäpäivistäkin sentään toinen johonkin poikkeukselliseen päivään (talvipäivän seisaukseen) juliaanisessa kalenterissa.

        Kirkkohistoriallinen todistusaineisto kuitenkin vahvistaa kristittyjen itsenäistä roolia tässä asiassa. Eräs tärkeä puoltava seikka on yhden varhaisen harhaoppiseksi tuomitun kristillisen ryhmän tapa viettää joulua. Kyseisestä ryhmästä käytetään nimitystä ”donatolaiset”, ja he vaikuttivat pääasiassa Pohjois-Afrikassa 300-luvun alusta lähtien.

        Donatolaisuus sai alkunsa Rooman valtakunnan viimeisistä laajoista kristittyjen vainoista, jotka pani toimeen keisari Diocletianus 200-300-lukujen taitteessa. Donatolaisten harha oli se, etteivät he pitäneet pätevinä sellaisten pappien sakramentteja, jotka olivat vainoissa luovuttaneet Raamattunsa poltettavaksi, mutta jotka olivat myöhemmin palanneet seurakuntiin.

        Aiheemme kannalta mielenkiintoista on, että voimme kohtuullisella varmuudella olettaa donatolaisten viettäneen joulua joulukuun 25. päivänä. Mutta vielä kiinnostavampaa on se, että tiedämme heidän erikseen kieltäytyneen viettämästä juhlaa tammikuun kuudentena, jota he kirkkoisä Augustinuksen mukaan pitivät kristityille sopimattomana uutuutena.

        Koska donatolaiset olivat Diocletianuksen vainoja kaikkein sinnikkäimmin vastustanut ryhmä, on epätodennäköistä, että tällaiset kovakallot olisivat tieten tahtoen omaksuneet vainoajiensa uskonnosta merkittävän juhlapyhän. Varsinkin kun siitä poikkeava ”kristillisempi” päivämääräkin oli heidän tiedossaan.

        Koska siis joulukuun 25. päivää pidettiin tuolloin Pohjois-Afrikassa jo alkuperäisempänä Jeesuksen syntymäpäivänä, voidaan muun muassa tästä syystä arvioida sen vakiinnuttaneen asemansa joskus vuosien 250-300 jKr. paikkeilla.

        Joulun alkuperä on varhaisessa kirkkovuodessa
        Mikä siis on vastaus kysymykseen, onko joulu alunperin kristillinen juhla? Lyhyesti sanottuna: ”todennäköisesti kyllä”. Varhaiseen kristillisyyteen ei yksinkertaisesti sopinut omaksua uskon sisältöä pakanoilta ja sama tiukka linja näytti koskevan myös uskonnollisia juhlapyhiä ainakin ennen kuin kristinuskosta tuli vähitellen Rooman valtionuskonto. Vasta tämän jälkeen alkoi kirkko vuosisatojen mittaan lähetystyön yhteydessä omaksua jouluunkin pakanallisten juhlien tapoja.

        Mitä tällainen juhlapäivien pohdinta meille opettaa? Ainakin sen, että kaikki Jeesuksen elämästä kerrotut tapahtumat kiertyvät tavalla tai toisella hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa ympärille. Varhainen kirkko tiesi tämän ja halusi viettää muiden kirkkovuoden juhlien tavoin myös joulua mielessään se, että Kristus syntyi maailmaan kuollakseen, ylösnoustakseen ja pelastaakseen ihmiset synnin vallasta.

        Kirjallisuutta
        1995 Susan K. Roll: Toward the Origins of Christmas. Kok Pharos Publishing House.

        1991 Thomas J. Talley: The Origins of the Liturgical Year. The Liturgical Press.

        2003 William J. Tighe: Calculating Christmas. Touchstone magazine 12/2003. Vierailtu 18.12. 2013.

        2012 Andrew McGowan: How December 25 became Christmas? Bible History Daily, vierailtu 18.12. 2013.

        Artikkeli on ilmestynyt lyhyempänä versiona Uusi Tie-lehden numerossa 51/2013.

        Päivitys 3.11. 2016: Piispa Jari Jolkkonen käsitteli tästä artikkelista pois rajattua joulun ajankohdan ”korvausteoriaa” Savon Sanomien kirjoituksessaan 24.12. 2015.

        Päivitys 28.11. 2017: Dosentti Juha Ahvio on esitellyt suomeksi toisen teorian varhaiskristilliselle joulun juhlinnalle (25.12.) Patmos-lähetyssäätiön blogikirjoituksessaan 18.12. 2016.

        Jos pidät lukemastasi, tykkää Areiopagista Facebookissa, seuraa Twitterissä ja tilaa kirjoitukset sähköpostiisi.


        Miikka Niiranen
        Kirjoittaja on tekniikan tohtorikoulutettava, Veritas Forumin koordinaattori Suomessa sekä entinen Areiopagin päätoimittaja. Hänen tekeillä oleva väitöskirjansa käsittelee filosofian, teologian ja luonnontieteen kytköksiä fyysikko James Clerk Maxwellin ajattelussa.

        Roomalaiset juhlivat tosiaan Saturnaliaa ihan eri ajankohtana. Alunperin juhlaa vietettiin ainoastaan 17. joulukuuta, mutta kun juhlan suosio kasvoi sitä venytettiin kestämään keskitalven päivään asti eli 21. joulukuuta saakka. Vaikka joulu ei olisikaan peräisin tästä roomalaisten saturnalian karnevaali ja riemunjuhlasta niin samaan aikaan Rooman rajojen pohjoispuolella keltit ja Germaanit viettivät kolme tai neli päiväistä keskitalven juhlaa jota he kutsuivat nimellä Yule. Ja arvatkaapa mitä, tuo kyseinen kelttien joulujuhla sattui päättymään 25. joulukuuta suureen päättäjäisjuhlaan jossa oli tapan polttaa tolpan tai kuusen latvaan kiinnitetty aurinkopyörä jotta aurinko palaisi taas ensivuonna valaisemaan ja lämmittämään tulevaa kesää. Mahdollista myös on että tähän aurinkopyörän polttamiseen liittyi kansanomaisia loitsuja ja taikoja joilla aurinko pyrittiin manaamaan esiin ja päättämään auringon nielaisseen lohikäärmeen aiheuttama pimeä kaamos.


      • usko.vainen kirjoitti:

        Kristityillä ei ollut halua kopioida pakanallisia juhlapäiviä
        Mutta voimmeko olla varmoja siitä, ettei tällainen päättely ollut kuitenkin vain kirkon hyväntahtoinen selitys sille, että joulu kaikesta huolimatta liimattiin väkisin pakanallisten juhlien päälle? Osuuhan Jeesuksen parhaiten arvioiduista syntymäpäivistäkin sentään toinen johonkin poikkeukselliseen päivään (talvipäivän seisaukseen) juliaanisessa kalenterissa.

        Kirkkohistoriallinen todistusaineisto kuitenkin vahvistaa kristittyjen itsenäistä roolia tässä asiassa. Eräs tärkeä puoltava seikka on yhden varhaisen harhaoppiseksi tuomitun kristillisen ryhmän tapa viettää joulua. Kyseisestä ryhmästä käytetään nimitystä ”donatolaiset”, ja he vaikuttivat pääasiassa Pohjois-Afrikassa 300-luvun alusta lähtien.

        Donatolaisuus sai alkunsa Rooman valtakunnan viimeisistä laajoista kristittyjen vainoista, jotka pani toimeen keisari Diocletianus 200-300-lukujen taitteessa. Donatolaisten harha oli se, etteivät he pitäneet pätevinä sellaisten pappien sakramentteja, jotka olivat vainoissa luovuttaneet Raamattunsa poltettavaksi, mutta jotka olivat myöhemmin palanneet seurakuntiin.

        Aiheemme kannalta mielenkiintoista on, että voimme kohtuullisella varmuudella olettaa donatolaisten viettäneen joulua joulukuun 25. päivänä. Mutta vielä kiinnostavampaa on se, että tiedämme heidän erikseen kieltäytyneen viettämästä juhlaa tammikuun kuudentena, jota he kirkkoisä Augustinuksen mukaan pitivät kristityille sopimattomana uutuutena.

        Koska donatolaiset olivat Diocletianuksen vainoja kaikkein sinnikkäimmin vastustanut ryhmä, on epätodennäköistä, että tällaiset kovakallot olisivat tieten tahtoen omaksuneet vainoajiensa uskonnosta merkittävän juhlapyhän. Varsinkin kun siitä poikkeava ”kristillisempi” päivämääräkin oli heidän tiedossaan.

        Koska siis joulukuun 25. päivää pidettiin tuolloin Pohjois-Afrikassa jo alkuperäisempänä Jeesuksen syntymäpäivänä, voidaan muun muassa tästä syystä arvioida sen vakiinnuttaneen asemansa joskus vuosien 250-300 jKr. paikkeilla.

        Joulun alkuperä on varhaisessa kirkkovuodessa
        Mikä siis on vastaus kysymykseen, onko joulu alunperin kristillinen juhla? Lyhyesti sanottuna: ”todennäköisesti kyllä”. Varhaiseen kristillisyyteen ei yksinkertaisesti sopinut omaksua uskon sisältöä pakanoilta ja sama tiukka linja näytti koskevan myös uskonnollisia juhlapyhiä ainakin ennen kuin kristinuskosta tuli vähitellen Rooman valtionuskonto. Vasta tämän jälkeen alkoi kirkko vuosisatojen mittaan lähetystyön yhteydessä omaksua jouluunkin pakanallisten juhlien tapoja.

        Mitä tällainen juhlapäivien pohdinta meille opettaa? Ainakin sen, että kaikki Jeesuksen elämästä kerrotut tapahtumat kiertyvät tavalla tai toisella hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa ympärille. Varhainen kirkko tiesi tämän ja halusi viettää muiden kirkkovuoden juhlien tavoin myös joulua mielessään se, että Kristus syntyi maailmaan kuollakseen, ylösnoustakseen ja pelastaakseen ihmiset synnin vallasta.

        Kirjallisuutta
        1995 Susan K. Roll: Toward the Origins of Christmas. Kok Pharos Publishing House.

        1991 Thomas J. Talley: The Origins of the Liturgical Year. The Liturgical Press.

        2003 William J. Tighe: Calculating Christmas. Touchstone magazine 12/2003. Vierailtu 18.12. 2013.

        2012 Andrew McGowan: How December 25 became Christmas? Bible History Daily, vierailtu 18.12. 2013.

        Artikkeli on ilmestynyt lyhyempänä versiona Uusi Tie-lehden numerossa 51/2013.

        Päivitys 3.11. 2016: Piispa Jari Jolkkonen käsitteli tästä artikkelista pois rajattua joulun ajankohdan ”korvausteoriaa” Savon Sanomien kirjoituksessaan 24.12. 2015.

        Päivitys 28.11. 2017: Dosentti Juha Ahvio on esitellyt suomeksi toisen teorian varhaiskristilliselle joulun juhlinnalle (25.12.) Patmos-lähetyssäätiön blogikirjoituksessaan 18.12. 2016.

        Jos pidät lukemastasi, tykkää Areiopagista Facebookissa, seuraa Twitterissä ja tilaa kirjoitukset sähköpostiisi.


        Miikka Niiranen
        Kirjoittaja on tekniikan tohtorikoulutettava, Veritas Forumin koordinaattori Suomessa sekä entinen Areiopagin päätoimittaja. Hänen tekeillä oleva väitöskirjansa käsittelee filosofian, teologian ja luonnontieteen kytköksiä fyysikko James Clerk Maxwellin ajattelussa.

        Silloin kun täälläkin oli puhetta Huhtasaaren epämääräisistä viittauskäytännöistä, puhuttiin varmaan aika lailla läpi se juttu että miten lähteet pitää merkitä. Olit tietysti puskanikkeinesi puolustamassa Lauran väärää viittauskäytäntöä, ja samoin viittaat väärin nyt itse. Sinun pitäisi ymmärtää, että sen lisäksi, että laitat julkaisemasi tekstin perään ne viitteet, joita tekstin alkuperäinen kirjoittaja on tekstinsä mukaan esittänyt, sinun pitäisi kertoa myös kuka palstalle copypasteemasi tekstin on kirjoittanut. Nimittäin jos sinä et sitä tee, niin sinä mahdollisesti syyllistyt tekijänoikeusrikkomukseen. Ja aiemman ulosantisi perusteella todellakin pidän erittäin epätodennäköisenä, että tuo teksti olisi sinun miettimääsi ja kirjoittamaasi.


      • usko.vainen kirjoitti:

        Kristityillä ei ollut halua kopioida pakanallisia juhlapäiviä
        Mutta voimmeko olla varmoja siitä, ettei tällainen päättely ollut kuitenkin vain kirkon hyväntahtoinen selitys sille, että joulu kaikesta huolimatta liimattiin väkisin pakanallisten juhlien päälle? Osuuhan Jeesuksen parhaiten arvioiduista syntymäpäivistäkin sentään toinen johonkin poikkeukselliseen päivään (talvipäivän seisaukseen) juliaanisessa kalenterissa.

        Kirkkohistoriallinen todistusaineisto kuitenkin vahvistaa kristittyjen itsenäistä roolia tässä asiassa. Eräs tärkeä puoltava seikka on yhden varhaisen harhaoppiseksi tuomitun kristillisen ryhmän tapa viettää joulua. Kyseisestä ryhmästä käytetään nimitystä ”donatolaiset”, ja he vaikuttivat pääasiassa Pohjois-Afrikassa 300-luvun alusta lähtien.

        Donatolaisuus sai alkunsa Rooman valtakunnan viimeisistä laajoista kristittyjen vainoista, jotka pani toimeen keisari Diocletianus 200-300-lukujen taitteessa. Donatolaisten harha oli se, etteivät he pitäneet pätevinä sellaisten pappien sakramentteja, jotka olivat vainoissa luovuttaneet Raamattunsa poltettavaksi, mutta jotka olivat myöhemmin palanneet seurakuntiin.

        Aiheemme kannalta mielenkiintoista on, että voimme kohtuullisella varmuudella olettaa donatolaisten viettäneen joulua joulukuun 25. päivänä. Mutta vielä kiinnostavampaa on se, että tiedämme heidän erikseen kieltäytyneen viettämästä juhlaa tammikuun kuudentena, jota he kirkkoisä Augustinuksen mukaan pitivät kristityille sopimattomana uutuutena.

        Koska donatolaiset olivat Diocletianuksen vainoja kaikkein sinnikkäimmin vastustanut ryhmä, on epätodennäköistä, että tällaiset kovakallot olisivat tieten tahtoen omaksuneet vainoajiensa uskonnosta merkittävän juhlapyhän. Varsinkin kun siitä poikkeava ”kristillisempi” päivämääräkin oli heidän tiedossaan.

        Koska siis joulukuun 25. päivää pidettiin tuolloin Pohjois-Afrikassa jo alkuperäisempänä Jeesuksen syntymäpäivänä, voidaan muun muassa tästä syystä arvioida sen vakiinnuttaneen asemansa joskus vuosien 250-300 jKr. paikkeilla.

        Joulun alkuperä on varhaisessa kirkkovuodessa
        Mikä siis on vastaus kysymykseen, onko joulu alunperin kristillinen juhla? Lyhyesti sanottuna: ”todennäköisesti kyllä”. Varhaiseen kristillisyyteen ei yksinkertaisesti sopinut omaksua uskon sisältöä pakanoilta ja sama tiukka linja näytti koskevan myös uskonnollisia juhlapyhiä ainakin ennen kuin kristinuskosta tuli vähitellen Rooman valtionuskonto. Vasta tämän jälkeen alkoi kirkko vuosisatojen mittaan lähetystyön yhteydessä omaksua jouluunkin pakanallisten juhlien tapoja.

        Mitä tällainen juhlapäivien pohdinta meille opettaa? Ainakin sen, että kaikki Jeesuksen elämästä kerrotut tapahtumat kiertyvät tavalla tai toisella hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa ympärille. Varhainen kirkko tiesi tämän ja halusi viettää muiden kirkkovuoden juhlien tavoin myös joulua mielessään se, että Kristus syntyi maailmaan kuollakseen, ylösnoustakseen ja pelastaakseen ihmiset synnin vallasta.

        Kirjallisuutta
        1995 Susan K. Roll: Toward the Origins of Christmas. Kok Pharos Publishing House.

        1991 Thomas J. Talley: The Origins of the Liturgical Year. The Liturgical Press.

        2003 William J. Tighe: Calculating Christmas. Touchstone magazine 12/2003. Vierailtu 18.12. 2013.

        2012 Andrew McGowan: How December 25 became Christmas? Bible History Daily, vierailtu 18.12. 2013.

        Artikkeli on ilmestynyt lyhyempänä versiona Uusi Tie-lehden numerossa 51/2013.

        Päivitys 3.11. 2016: Piispa Jari Jolkkonen käsitteli tästä artikkelista pois rajattua joulun ajankohdan ”korvausteoriaa” Savon Sanomien kirjoituksessaan 24.12. 2015.

        Päivitys 28.11. 2017: Dosentti Juha Ahvio on esitellyt suomeksi toisen teorian varhaiskristilliselle joulun juhlinnalle (25.12.) Patmos-lähetyssäätiön blogikirjoituksessaan 18.12. 2016.

        Jos pidät lukemastasi, tykkää Areiopagista Facebookissa, seuraa Twitterissä ja tilaa kirjoitukset sähköpostiisi.


        Miikka Niiranen
        Kirjoittaja on tekniikan tohtorikoulutettava, Veritas Forumin koordinaattori Suomessa sekä entinen Areiopagin päätoimittaja. Hänen tekeillä oleva väitöskirjansa käsittelee filosofian, teologian ja luonnontieteen kytköksiä fyysikko James Clerk Maxwellin ajattelussa.

        Ja vaikka tekstisi lopusta löytyykin kohta, mikä voidaan päätellä tekstin alkuperäiseksi tuottajaksi, niin järkevintä taholtasi olisi ollut laittaa lainaamasi tekstiosuus jonkinlaisiin lainausmerkkeihin, jotta heti alusta asti tekstiä lukeva ei luulisi, että teksti on omaasi. Palstaa ja sinun palstakontribuutiotasi seuranneet tietysti näkevät heti, ettei teksti ole omaasi, mutta puhun nyt lähinnä palstaan perehtymättömien perehdytyksen vuoksi.


      • Tuo oli kokonaan kopioitu täältä Areiopagi ”Onko joulu sittenkin alunperin kristillinen juhla?” 19.12.2013
        Joten, oletko kenties Miikka Niiranen, joka on tuon alkuperäisen kirjoittaja?


    • Tuli vaan tästä joulusta ja sen perusteista mieleen, että jos sitä tarjottaisiin VALTAMEDIASSA tänä päivänä uutena juttuna, niin arvatkaas ketkä eivät sitä hyväksyisi? Vähän sama kun ajattelisi vaikkapa päihteitä:

      Tavara, jota on salakavalan helppoa jaella pienehköissäkin pakkauksissa, ja joka voi kertalaakista, riittävällä annoksella tappaa. Sitä tupututaan erilaisissa kulttuuriyhteyksissä, ja joidenkin mielestä hauskaakaan ei voi pitää ilman sitä! Kannabis? No sehän se! No ei, vaan etanoli. Aijaa. No sehän kuuluu suomalaisuuteen. Kippis ja kulaus, seuraavaksi lasketaankin raiskattuja ja tapettuja! Sillan alla asujia ei lasketa, koska heillä on media-arvoa vain välillä. Hyvä Suomi!

      Ajatelkaa sitä pimeää vuodenaikaa. Kaikkia vituttaa. Vihdoin loma tiedossa tästä helevetin oravanpyörästä. Paitsi niille, jotka ovat mokanneet vuoronsa tai niille, keitä ei kiinnosta. Tämä ei muuten koske niitä, joita ei kiinnosta. Mutta sitten...

      No ei! En ala dissaamaan joulua. En siksi, että joulu olisi jotenkin pyhä tai tärkeä tai jotain, vaan siksi, etten jaksa. Ajattelin vain tarjota jotain järkevää vastinetta aloittajan Herodes-bullshitille. Kauan eläköön Herodes!

    • Anonyymi

      Joulun ja kirkon suhteella on aika erikoinen historia. Koska ihmiset ryyppäsivät ja rellestivät aina jouluna niin kirkko halusi alunperin kieltää joulun siveettömänä rietasteluna, mutta kun se huomasi ettei kirkon asettama kielto estänyt ihmisiä viettämästä joulua niin kirkon valtasi kova juhlakateus ja se päätti että koska joulua ei voi ottaa pois ihmisiltä niin kristinusko pitää tuoda osaksi joulua ja niin alkoi joulun kova kristillistämis kampanja jossa muumuassa joulu uudelleen nimettiin Kristusmessuksi ja jouluna kaikkien tuli muistella Jeesuksen syntymä. Tämä on toisaalta myös kertomus siitä että kirkko oppi että on parempi luovuttaa ja mukautua kuin taistella tavallista kansaa a kansan taipumatonta tahtoa vastaan.

    • Anonyymi

      Suomessa suomalaiset eivät ole aina juhlineet joulua jouluna vaan kekriä juhlittiin alunperin syksyllä pyhäinpäivän korvilla. Kun kirkko kielsi viettämästä kekriä johon liittyi runsaat syömingit, juomingit ja talosta taloon kiertävä pukki, päätti suomalainen kansa niin ikään "kostaa" kirkolle ja siirsi kekrin vieton syömingeineen, juomingeineen ja pukkeineen joulun aattoon. Seuraus oli että sitten joulupäivänä kirkkokansa saattoi usein tulla juovuspäissä joulukirkkoon jos nyt ollenkaan muisti tulla messuun.

      • Anonyymi

        Kun ajattelen, miten joulua vietetään maassamme, kuulematta suosituimmissa tiedotusvälineissä ollenkaan mainittavan Jeesusta, suomalaiset ovat palanneet viettämään "joulupyhinä" kekriä: syödään ja juodaan ja tehdään joulupukista joulun tärkein asia. Joulupukki jakaa ikäänkuin puolueettomana välimiehenä lahjoja kunkin suomalaisen läheis- ja ystäväpiirin ihmisten kesken.


    • Voiko joulua vastustaa sillä perusteella, että joulupukkia ei ole olemassa?

      • Anonyymi

        Se loukkaa suomalaista kansanuskoa jossa joulu- eli nuutti- eli kekripukilla on pitkä historia ja perinne. Miksi pitäisi vastustaa jotain joka kuitenkin on vanhaa ja peri suomalaista ja jopa kristinuskoa vanhempaa omaa oman kulttuurin perinnettä? Häpeätkö niin paljon tosissasi sitä että olet suomalainen ja että sinulla on suomalaiset esijuuret?


    • Anonyymi

      Jos historia olisi kirjoitettu toisin niin joulua vietettäisiin nyt 6. tammikuuta kuten vielä toisella ja kolmannella vuosisadalla, mutta toisin kävi ja vanhimmat maininnat kristillisestä joulusta 25. joulukuuta jolloin olisi juhlittu Jeesuksen syntymää on vasta viidenneltä vuosisadalta yhdestä tuolloin käytetystä pyhimyskalenterista.

    • Anonyymi

      Joulukuusi tuodaan sisään syömään ja juomaan, koska päivät pitenee.

    • Anonyymi

      Jotkut haluavat muistaa Jeesuksen syntymää 25. joulukuuta, toiset 6. tammikuuta. Jokainen voi muistaa sitä silloin kuin se parhaiten itselleen sopii. Vaikka joka päivä jos niin haluaa. Ei kuitenkaan ole oikeaa päivää muistaa Jeesuksen syntymää jonka tarkkaa ajankohtaa me emme tiedä. Emmekä voi tietää.

      • Anonyymi

        Sillä ei ole mitään merkitystä. Pääasia on, että Jeesus syntyi ihmiseksi, sovitti syntimme ja nousi ylös.


    • Viettäkää joulua tai kuolkaa! Ei armoa joulunkieltäjille!

    • ”Joulu on taas tulossa, ja joulun kintereillä tulevat tuttuun tapaan joulua vastustavat fanaatikot ja vouhottajat.”

      Oikeastaan kirjoituksesi ei käsitellyt tätä puolta ollenkaan. Eli ketkä eivät vietä joulua? Entä ketkä sitten jopa vastustavat joulua? Mistä syystä sitä vastustetaan?

      • Itse olen tavara- ja pakkohauskuusjoulua vastustava fanaatikko. Joulunviettotapoja matkitaan amerikoista asti. Tavarataloissa tyrkytetään tekokuituisia jouluneulepaitoja, jotka joulun jälkeen ovat vain ongelmajätettä. Naapureilla on niin paljon yötä päivää kirkuviaa jouluvaloja, että pitää vetää pimennysverhot, että saisi yöllä unta. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Jouluvarustelua, joulumässäilyä, joulutuhlausta. Vuosi vuodelta vastustukseni kasvaa.

        Ihmisellä voi olla "ainainen joulu", jos hän on sovussa itsensä kanssa - ja muiden ihmisten kanssa. Siksipä annan muiden vapaasti viettää jouluaan. Omalta kohdaltani olen vain päätynyt totemaan, ettei elämäni jouluista parane.


      • jjeeves kirjoitti:

        Itse olen tavara- ja pakkohauskuusjoulua vastustava fanaatikko. Joulunviettotapoja matkitaan amerikoista asti. Tavarataloissa tyrkytetään tekokuituisia jouluneulepaitoja, jotka joulun jälkeen ovat vain ongelmajätettä. Naapureilla on niin paljon yötä päivää kirkuviaa jouluvaloja, että pitää vetää pimennysverhot, että saisi yöllä unta. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Jouluvarustelua, joulumässäilyä, joulutuhlausta. Vuosi vuodelta vastustukseni kasvaa.

        Ihmisellä voi olla "ainainen joulu", jos hän on sovussa itsensä kanssa - ja muiden ihmisten kanssa. Siksipä annan muiden vapaasti viettää jouluaan. Omalta kohdaltani olen vain päätynyt totemaan, ettei elämäni jouluista parane.

        Toki me harhaoppien ohella tuhoamme myös kapitalismin, jolloin lopullisesti vapaudumme kaupallisesta joulusta.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Toki me harhaoppien ohella tuhoamme myös kapitalismin, jolloin lopullisesti vapaudumme kaupallisesta joulusta.

        Mitä tarkoitat harhaoppien tuhoamisella?


      • jjeeves kirjoitti:

        Mitä tarkoitat harhaoppien tuhoamisella?

        Tarkoitan sillä harhaoppisten omaa parasta. Rakkaudestahan me tämän teemme.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Tarkoitan sillä harhaoppisten omaa parasta. Rakkaudestahan me tämän teemme.

        Kun nyt tietäisi, mikä on harhaoppi!


      • jjeeves kirjoitti:

        Kun nyt tietäisi, mikä on harhaoppi!

        Inkvisitio tietää.


      • jjeeves kirjoitti:

        Itse olen tavara- ja pakkohauskuusjoulua vastustava fanaatikko. Joulunviettotapoja matkitaan amerikoista asti. Tavarataloissa tyrkytetään tekokuituisia jouluneulepaitoja, jotka joulun jälkeen ovat vain ongelmajätettä. Naapureilla on niin paljon yötä päivää kirkuviaa jouluvaloja, että pitää vetää pimennysverhot, että saisi yöllä unta. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Jouluvarustelua, joulumässäilyä, joulutuhlausta. Vuosi vuodelta vastustukseni kasvaa.

        Ihmisellä voi olla "ainainen joulu", jos hän on sovussa itsensä kanssa - ja muiden ihmisten kanssa. Siksipä annan muiden vapaasti viettää jouluaan. Omalta kohdaltani olen vain päätynyt totemaan, ettei elämäni jouluista parane.

        ”Itse olen tavara- ja pakkohauskuusjoulua vastustava fanaatikko. Joulunviettotapoja matkitaan amerikoista asti.”

        Ymmärrän tuo näkökannan oikein hyvin. Kun me olemme omineet tuon kulttuurin tavan viettää joulua, siitä on tullut melkoisen keinotekoista kulutusjuhlaa.

        Itse onneksi osaan kiertää paikat, joissa joutuu moisen vaikutuksen alaiseksi. Vietän hyvin pientä joulua. Mutta annan kyllä muiden viettää ihan sellaista joulua kuin haluavat.


    • Anonyymi

      Ei ole varmuutta syntyikö Jeesus ensinkään vai onko kyseessä pelkä lapasesta lähtenyt urbaanilegenda. Eikä tiedetä vuotta eikä päivämäärä koska Jeesus syntyi jos ylipäätään syntyi.

      Se tiedetään varmasti, että roomalaiset viettivät 25.12. Voittamattoman Auringon (jossain läheessä myös muodossa Voittamattoman Valon) juhlaa ja kristityt halusivat valtaan päästyään valjastaa tämän perinteisen juhlan omiin tarkoituksiinsa, koska ymmärsivät että on helpompi muuttaa vanhojen juhlien sisältöä kuin yrittää saada väki luopumaan niistä.

      Suomalainen joulu on nimeään myöten vanha keskitalven juhla (germaanien Yule). Niin Voittamattoman Auringon juhlan kuin germaanien Yulenkin takana on tietenkin talvipäivän seisaus.

    • inti

      Varhaisia mainintoja Jeesuksen syntymäpäivästä:

      https://www.getfed.com/jesus-bethlehem-december-25th-5956/

      "St. Hippolytus of Rome (170-235 A.D.):
      “For the first advent of our Lord in the flesh, when he was born in Bethlehem, was December 25th, a Wednesday, while Augustus was in his forty-second year, but from Adam, five thousand and five hundred years".

      " Theophilus (115-181 A.D.), the Bishop of Caesarea in Palestine, which was a predominant See in the first centuries of Christianity, leaves us the record that, “We ought to celebrate the birthday of Our Lord on what day soever the 25th of December shall happen.”

      Jeesuksen syntymäpäivää siis vietettiin joulukuun 25 päivä jo toisella vuosisadalla.

      • Mutta mistä nämä piispa Teofiluksen sanat ovat peräisin? Yritin vähän selvitellä lähteitä.

        Ilmeisesti Teofilusta siteeraa sveitsiläinen reformoitu teologi Rudolf Hospinian (1547–1626) kaksiosaisessa kirjassaan "De festia Judæorum et Ethnicorum, hoc est de origine, progressu, ceremoniis et ritibus festorum dierum Christianorum", joka ilmestyi 1592 ja1593 ja josta otettiin laajennettu ja uudistettu painos 1611 ja 1612.

        Toinen kirja, jossa Teofilusta ilmeisesti siteerataan, on Flacius Illyricuksen (1520–1575) toimittama laaja kirkkohistoria "Centurie Magdeburgenses".

        Nämä ovat tietysti varsin myöhäisiä lähteitä. Mistä siis näiden teosten kirjoittajat ovat saaneet tietonsa? Missä ja miten Teofiluksen tekstit ovat säilyneet? Onko niistä säilynyt kopioita? Ovatko ne säilyneet vain lainauksina kirkkoisien tai muiden kirjoittajien kirjoituksissa? Mikä ja miltä ajalta on varhaisin käsikirjoitus, jossa esiintyy Teofiluksen sanoja?

        Näihin ja lukemattomiin muihin yhtä painaviin kysymyksiin ei ole vastausta. Tai epäilemättä on, mutta en minä ainakaan jaksa ruveta selvittämään. Nämä, jotka väittävät, että se-ja-se sanoo niin-ja-niin, eivät melkein koskaan anna kunnollisia ja tarkkoja lähteitä esittämilleen tiedoille. Se on niin raivostuttavaa, että siinä olisi jo kylliksi syytä pahoinpidellä heidät pahanpäiväisesti. Jätän sen kuitenkin tekemättä, koska on joulu ja armoni on suuri.

        Joka tapauksessa asiaa selvitellessäni törmäsin samalla mielenkiintoiseen huomioon. Apokryfisen Jaakobin protoevankeliumin mukaan Johannes Kastajan isä Sakarias oli ylipappi. Jaakobin protoevankeliumi on kirjoitettu toisen vuosisadan puoliväliin mennessä, ainakaan paljon myöhäisempi se ei voi olla, koska Justinos Marttyyri tuntee sen. Siis: viimeistään toisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla kristityt uskoivat, että Sakarias oli ylipappi.

        Tämä liittyy Jeesuksen syntymän ajankohtaan siten, että ylipappi toimitti sovitusuhrin kaikkeinpyhimmässä jom kippurina, joka on syyskuun tienoilla. Kristityt saattoivat siis uskoa, että enkeli ilmestyi Sakariaalle kaikkeinpyhimmässä, siis syyskuussa, ja samassa kuussa Sakarias sitten siitti Johanneksen, joka näin ollen syntyi kesäkuussa. Jeesus oli puoli vuotta Johannesta nuorempi, joten Jeesus syntyi joulukuussa.

        Mutta tätä asiaa pitäisi tutkia vähän tarkemmin. En tiedä, kuinka perusteltu on väite, että varhaiset kristityt uskoivat enkelin ilmestyneelle Sakariaalle nimenomaan kaikkeinpyhimmässä. Mielestäni Jaakobin protoevankeliumista niin ei voida varmuudella päätellä, mutta en jaksanut nyt perehtyä siihen kunnolla.

        Jos kuitenkin voitaisiin osoittaa, että tällainen traditio oli olemassa jo toisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla, se ilman muuta todistaisi, että kristityt pitivät joulun aikaa Jeesuksen syntymän ajankohtana viimeistään jo toisen vuosisadan alkupuolella. Tietenkään täsmällistä syntymäpäivää siitä ei voida päätellä, vain suurpiirteinen ajankohta. Mutta ainakin se sopisi yhteen Teofiluksen ja Hippolytoksen ja muiden varhaisten joulunviettäjien tiedonantojen kanssa.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Mutta mistä nämä piispa Teofiluksen sanat ovat peräisin? Yritin vähän selvitellä lähteitä.

        Ilmeisesti Teofilusta siteeraa sveitsiläinen reformoitu teologi Rudolf Hospinian (1547–1626) kaksiosaisessa kirjassaan "De festia Judæorum et Ethnicorum, hoc est de origine, progressu, ceremoniis et ritibus festorum dierum Christianorum", joka ilmestyi 1592 ja1593 ja josta otettiin laajennettu ja uudistettu painos 1611 ja 1612.

        Toinen kirja, jossa Teofilusta ilmeisesti siteerataan, on Flacius Illyricuksen (1520–1575) toimittama laaja kirkkohistoria "Centurie Magdeburgenses".

        Nämä ovat tietysti varsin myöhäisiä lähteitä. Mistä siis näiden teosten kirjoittajat ovat saaneet tietonsa? Missä ja miten Teofiluksen tekstit ovat säilyneet? Onko niistä säilynyt kopioita? Ovatko ne säilyneet vain lainauksina kirkkoisien tai muiden kirjoittajien kirjoituksissa? Mikä ja miltä ajalta on varhaisin käsikirjoitus, jossa esiintyy Teofiluksen sanoja?

        Näihin ja lukemattomiin muihin yhtä painaviin kysymyksiin ei ole vastausta. Tai epäilemättä on, mutta en minä ainakaan jaksa ruveta selvittämään. Nämä, jotka väittävät, että se-ja-se sanoo niin-ja-niin, eivät melkein koskaan anna kunnollisia ja tarkkoja lähteitä esittämilleen tiedoille. Se on niin raivostuttavaa, että siinä olisi jo kylliksi syytä pahoinpidellä heidät pahanpäiväisesti. Jätän sen kuitenkin tekemättä, koska on joulu ja armoni on suuri.

        Joka tapauksessa asiaa selvitellessäni törmäsin samalla mielenkiintoiseen huomioon. Apokryfisen Jaakobin protoevankeliumin mukaan Johannes Kastajan isä Sakarias oli ylipappi. Jaakobin protoevankeliumi on kirjoitettu toisen vuosisadan puoliväliin mennessä, ainakaan paljon myöhäisempi se ei voi olla, koska Justinos Marttyyri tuntee sen. Siis: viimeistään toisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla kristityt uskoivat, että Sakarias oli ylipappi.

        Tämä liittyy Jeesuksen syntymän ajankohtaan siten, että ylipappi toimitti sovitusuhrin kaikkeinpyhimmässä jom kippurina, joka on syyskuun tienoilla. Kristityt saattoivat siis uskoa, että enkeli ilmestyi Sakariaalle kaikkeinpyhimmässä, siis syyskuussa, ja samassa kuussa Sakarias sitten siitti Johanneksen, joka näin ollen syntyi kesäkuussa. Jeesus oli puoli vuotta Johannesta nuorempi, joten Jeesus syntyi joulukuussa.

        Mutta tätä asiaa pitäisi tutkia vähän tarkemmin. En tiedä, kuinka perusteltu on väite, että varhaiset kristityt uskoivat enkelin ilmestyneelle Sakariaalle nimenomaan kaikkeinpyhimmässä. Mielestäni Jaakobin protoevankeliumista niin ei voida varmuudella päätellä, mutta en jaksanut nyt perehtyä siihen kunnolla.

        Jos kuitenkin voitaisiin osoittaa, että tällainen traditio oli olemassa jo toisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla, se ilman muuta todistaisi, että kristityt pitivät joulun aikaa Jeesuksen syntymän ajankohtana viimeistään jo toisen vuosisadan alkupuolella. Tietenkään täsmällistä syntymäpäivää siitä ei voida päätellä, vain suurpiirteinen ajankohta. Mutta ainakin se sopisi yhteen Teofiluksen ja Hippolytoksen ja muiden varhaisten joulunviettäjien tiedonantojen kanssa.

        Täsmennyksenä vielä, että ilmeisesti tämä mainittu Theophilus on siis Teofilos Antiokialainen, jolta on kyllä säilynyt joitakin tekstejä, jotka ovat netissäkin luettavissa ainakin englanninkielisinä käännöksinä, mutta näistä teksteistä en löytänyt mitään mainintaa Jeesuksen syntymän ajankohdasta.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Täsmennyksenä vielä, että ilmeisesti tämä mainittu Theophilus on siis Teofilos Antiokialainen, jolta on kyllä säilynyt joitakin tekstejä, jotka ovat netissäkin luettavissa ainakin englanninkielisinä käännöksinä, mutta näistä teksteistä en löytänyt mitään mainintaa Jeesuksen syntymän ajankohdasta.

        Ei, vaan Theofilos Antiokialainen ja Kesarean piispa Theofilos ovat sittenkin eri henkilöitä. Jälkimmäinen on joka tapauksessa se, jonka Hospinian ja ja "Centurie Magdeburgenses" ilmeisesti mainitsevat.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Ei, vaan Theofilos Antiokialainen ja Kesarean piispa Theofilos ovat sittenkin eri henkilöitä. Jälkimmäinen on joka tapauksessa se, jonka Hospinian ja ja "Centurie Magdeburgenses" ilmeisesti mainitsevat.

        Ei näistä ota pirukaan selvää, kun joka toisen tyypin nimi oli Teofilos ja joka kolmas oli kotoisin "Antiokiasta". Ja sitten kaiken maailman sekoilijat tulevat vielä sotkemaan jo valmiiksi sekavaa asiaa. Identifioivat lisämääreet annetaan epäselvästi, oletetut syntymä- ja kuolinajat annetaan miten sattuu tai ei anneta ollenkaan jne.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Ei näistä ota pirukaan selvää, kun joka toisen tyypin nimi oli Teofilos ja joka kolmas oli kotoisin "Antiokiasta". Ja sitten kaiken maailman sekoilijat tulevat vielä sotkemaan jo valmiiksi sekavaa asiaa. Identifioivat lisämääreet annetaan epäselvästi, oletetut syntymä- ja kuolinajat annetaan miten sattuu tai ei anneta ollenkaan jne.

        Eräs varhainen kirjoitus on Hippolytos Roomalaiselta:

        Hippolytos Roomalainen (n. 170–235) kirjoitti teoksessaan Kommentaari profeetta Danieliin, että Jeesus oli syntynyt joulukuun 25 päivä. Teos on käännetty englanniksikin.

        https://www.roger-pearse.com/weblog/2010/01/12/the-text-tradition-of-hippolytus-commentary-on-daniel/

        "For the first advent of our Lord in the flesh, when he was born in Bethlehem, eight days before the kalends of January [December 25]."

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hippolytos_Roomalainen


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Ei näistä ota pirukaan selvää, kun joka toisen tyypin nimi oli Teofilos ja joka kolmas oli kotoisin "Antiokiasta". Ja sitten kaiken maailman sekoilijat tulevat vielä sotkemaan jo valmiiksi sekavaa asiaa. Identifioivat lisämääreet annetaan epäselvästi, oletetut syntymä- ja kuolinajat annetaan miten sattuu tai ei anneta ollenkaan jne.

        Uunituore kirjoitus samasta blogista:

        https://www.roger-pearse.com/weblog/2019/12/24/was-there-no-festival-of-sol-on-25-december-before-320-ad/

        On siis esitetty, että roomalaiset asettivat Sol Invictus - juhlansa tarkoitusella samalle päivälle kuin jo olemassa ollut kristittyjen joulu!


      • inti kirjoitti:

        Eräs varhainen kirjoitus on Hippolytos Roomalaiselta:

        Hippolytos Roomalainen (n. 170–235) kirjoitti teoksessaan Kommentaari profeetta Danieliin, että Jeesus oli syntynyt joulukuun 25 päivä. Teos on käännetty englanniksikin.

        https://www.roger-pearse.com/weblog/2010/01/12/the-text-tradition-of-hippolytus-commentary-on-daniel/

        "For the first advent of our Lord in the flesh, when he was born in Bethlehem, eight days before the kalends of January [December 25]."

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hippolytos_Roomalainen

        Hippolytoksen Daniel-kommentaaria käsittelevä blogi-teksti on aika hyvä. Olen tainnut joskus ennenkin lukea sen (sehän on vanha, vuodelta 2010). Näyttää siltä, että Daniel-kommentaarin ja siinä olevan joulun ajankohtaan liittyvän tekstikohdan käsikirjoituspohja on vahva. Toki Hippolytos kuuluukin kirkkohistorian "suuriin nimiin". Bloggauksessa ei mainita, että tekstistä olisi olemassa variantteja. Interpolaation mahdollisuus mainitaan, mutta se näyttäisi koskevan vain sellaista osaa tekstistä, joka ei ole relevantti Jeesuksen syntymäpäivän kannalta.

        Mielenkiintoinen Hippolytos-artikkeli: https://tcschmidtblog.files.wordpress.com/2015/11/schmidt-calculating-december-25-as-the-birth-of-jesus-in-hippolytus1.pdf

        "Calculations in his Chronicon and Canon indicate that Hippolytus thought the world was created on March 25, meaning that he likely believed that Jesus was born on December 25."

        Klemens Aleksandrialaisen sanotaan sijoittavan Jeesuksen syntymäpäivän keväälle, mutta voi olla, että Hippolytoksen lailla hänkin puhuu Jeesuksen sikiämisestä, niin että myös Klemensin mukaan Jeesus olisi syntynyt joulu-tammikuussa.

        Hippolytoksen Daniel-kommentaari on varmaankin kirjoitettu vasta 200-luvun puolella. Kyllähän se kiistatta tai lähes kiistatta osoittaa, että joulupäivää pidettiin Jeesuksen syntymäpäivänä jo 100-luvulla. Silti tuo edellä mainittu Theofilos olisi varhaisempi todistaja ja sikäli mielenkiintoisempi, mutta hänestä ei tunnu löytyvän muuta tietoa kuin että pääsiäisen ajankohtaan liittyvässä kiistassa hän vastusti kvartodesimaaneja (ilmeisesti Eusebius Kirkkohistoriassaan mainitsee hänet tässä yhteydessä, mutta en nyt jaksa tarkistaa).

        En toki sitä epäile, että noissa mainituissa 1500-luvun teoksissa kirjoitetaan Teofiloksen kirjoittaneen, että Jeesus syntyi joulukuun 25. päivä (vaikken pystykään asiaa tarkistamaan), ja jos niissä niin kirjoitetaan, kirjoittajilla on epäilemättä ollut käytössään jokin lähde, joka on ehkä sittemmin kadonnut. Joka tapauksessa tämä tiedonsirpale vaikuttaa niin hämärältä, että jonkun pitäisi selvittää asia perin pohjin. Jos jäljet päättyvät 1500-luvulla julkaistuun sekundaarikirjallisuuteen, on mahdoton arvioida tiedon luotettavuutta ja asia jää auki.

        Tosin mielenkiintoinen juttuhan se joka tapauksessa on. Se olisi kaiketi varhaisin eksplisiittinen maininta, että Jeesus syntyi joulukuun 25. päivä, sikäli kuin teksti todella kuuluu näin: "We ought to celebrate the birthday of Our Lord on what day soever the 25th of December shall happen." Tällöin joulunvietto ja joulun ajankohta joulukuun 25. päivänä olisivat todella vanhoja kristillisiä traditioita.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Mutta mistä nämä piispa Teofiluksen sanat ovat peräisin? Yritin vähän selvitellä lähteitä.

        Ilmeisesti Teofilusta siteeraa sveitsiläinen reformoitu teologi Rudolf Hospinian (1547–1626) kaksiosaisessa kirjassaan "De festia Judæorum et Ethnicorum, hoc est de origine, progressu, ceremoniis et ritibus festorum dierum Christianorum", joka ilmestyi 1592 ja1593 ja josta otettiin laajennettu ja uudistettu painos 1611 ja 1612.

        Toinen kirja, jossa Teofilusta ilmeisesti siteerataan, on Flacius Illyricuksen (1520–1575) toimittama laaja kirkkohistoria "Centurie Magdeburgenses".

        Nämä ovat tietysti varsin myöhäisiä lähteitä. Mistä siis näiden teosten kirjoittajat ovat saaneet tietonsa? Missä ja miten Teofiluksen tekstit ovat säilyneet? Onko niistä säilynyt kopioita? Ovatko ne säilyneet vain lainauksina kirkkoisien tai muiden kirjoittajien kirjoituksissa? Mikä ja miltä ajalta on varhaisin käsikirjoitus, jossa esiintyy Teofiluksen sanoja?

        Näihin ja lukemattomiin muihin yhtä painaviin kysymyksiin ei ole vastausta. Tai epäilemättä on, mutta en minä ainakaan jaksa ruveta selvittämään. Nämä, jotka väittävät, että se-ja-se sanoo niin-ja-niin, eivät melkein koskaan anna kunnollisia ja tarkkoja lähteitä esittämilleen tiedoille. Se on niin raivostuttavaa, että siinä olisi jo kylliksi syytä pahoinpidellä heidät pahanpäiväisesti. Jätän sen kuitenkin tekemättä, koska on joulu ja armoni on suuri.

        Joka tapauksessa asiaa selvitellessäni törmäsin samalla mielenkiintoiseen huomioon. Apokryfisen Jaakobin protoevankeliumin mukaan Johannes Kastajan isä Sakarias oli ylipappi. Jaakobin protoevankeliumi on kirjoitettu toisen vuosisadan puoliväliin mennessä, ainakaan paljon myöhäisempi se ei voi olla, koska Justinos Marttyyri tuntee sen. Siis: viimeistään toisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla kristityt uskoivat, että Sakarias oli ylipappi.

        Tämä liittyy Jeesuksen syntymän ajankohtaan siten, että ylipappi toimitti sovitusuhrin kaikkeinpyhimmässä jom kippurina, joka on syyskuun tienoilla. Kristityt saattoivat siis uskoa, että enkeli ilmestyi Sakariaalle kaikkeinpyhimmässä, siis syyskuussa, ja samassa kuussa Sakarias sitten siitti Johanneksen, joka näin ollen syntyi kesäkuussa. Jeesus oli puoli vuotta Johannesta nuorempi, joten Jeesus syntyi joulukuussa.

        Mutta tätä asiaa pitäisi tutkia vähän tarkemmin. En tiedä, kuinka perusteltu on väite, että varhaiset kristityt uskoivat enkelin ilmestyneelle Sakariaalle nimenomaan kaikkeinpyhimmässä. Mielestäni Jaakobin protoevankeliumista niin ei voida varmuudella päätellä, mutta en jaksanut nyt perehtyä siihen kunnolla.

        Jos kuitenkin voitaisiin osoittaa, että tällainen traditio oli olemassa jo toisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla, se ilman muuta todistaisi, että kristityt pitivät joulun aikaa Jeesuksen syntymän ajankohtana viimeistään jo toisen vuosisadan alkupuolella. Tietenkään täsmällistä syntymäpäivää siitä ei voida päätellä, vain suurpiirteinen ajankohta. Mutta ainakin se sopisi yhteen Teofiluksen ja Hippolytoksen ja muiden varhaisten joulunviettäjien tiedonantojen kanssa.

        Johannes Kastaja nyt on jo varmuudella historiallinen henkilö, mutta jos hän olisi ollut kohen ja isä vieläpä jonkin aikaa ylipapppi, siitä olisi mainintoja juutalaisissa lähteissä. Se että enkeli ilmestyisi jollekin ylipapille ja kertoisi messiaan syntymästä on jo kristinuskon tarina jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa juutalaisuuteen tai sen messiaaseen.
        Joulukertomuksessa ei juuri ole kiinnekohtia todellisuuteen muutoinkaan, on tähti joka merkitsee pikkupaikan, on enkelikuoro ja viisaita miehiä itämailta.

        Ei ole ollut kerrotunlaista verollepanoa, kukaan ei tiedä messiaan syntymäpaikkaa koska ei siitä missään kerrota, eikä kukaan huomannut lasten murhaamista. Syntymätarina on kristinuskon tarina joka kertoo omalla tavallaan että kristinuskon uskoma messias on nyt syntynyt ja messias on Jeesus, ei muuta.


      • Anonyymi
        dikduk kirjoitti:

        Johannes Kastaja nyt on jo varmuudella historiallinen henkilö, mutta jos hän olisi ollut kohen ja isä vieläpä jonkin aikaa ylipapppi, siitä olisi mainintoja juutalaisissa lähteissä. Se että enkeli ilmestyisi jollekin ylipapille ja kertoisi messiaan syntymästä on jo kristinuskon tarina jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa juutalaisuuteen tai sen messiaaseen.
        Joulukertomuksessa ei juuri ole kiinnekohtia todellisuuteen muutoinkaan, on tähti joka merkitsee pikkupaikan, on enkelikuoro ja viisaita miehiä itämailta.

        Ei ole ollut kerrotunlaista verollepanoa, kukaan ei tiedä messiaan syntymäpaikkaa koska ei siitä missään kerrota, eikä kukaan huomannut lasten murhaamista. Syntymätarina on kristinuskon tarina joka kertoo omalla tavallaan että kristinuskon uskoma messias on nyt syntynyt ja messias on Jeesus, ei muuta.

        Vuosia sitten kuuntelin joulun ajan radiota, jossa eräs tähtitielijä kertoi tähdestä joka loisti Jeesuksen syntymäpaikan navetan kattoon kirkasta valoa. Tiedemies kertoi, että itseasiassa valo oli kolmen tähden valo, joka syntyi tähtien ratojen leikkauksesta toisiinsa nähden linjassa, jossa niistä valon yhteisheijastus maahan oli erittäin voimakas ja se pysyi paikallaan pitemmän ajan. Muistaakseni tähtitieteilijä mainitsi tähtien nimistäkin jotain ja sen, että samanlaista valoa ei ole ennen sitä, eikä sen jälkeen tule enää avaruudesta maahan näkymään. Tähtitiede nykyajan laitteilla ja tietokoneilla on jotain ihmeellistä. tiedemies myös oli laskenut ajan, milloin valoilmiö oli näkyvissä ja se oli aika tarkalleen joulupäivän aikaan. Olis ihana, jos joskus sais kuulla uusintana sen ohjelman.


      • dikduk kirjoitti:

        Johannes Kastaja nyt on jo varmuudella historiallinen henkilö, mutta jos hän olisi ollut kohen ja isä vieläpä jonkin aikaa ylipapppi, siitä olisi mainintoja juutalaisissa lähteissä. Se että enkeli ilmestyisi jollekin ylipapille ja kertoisi messiaan syntymästä on jo kristinuskon tarina jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa juutalaisuuteen tai sen messiaaseen.
        Joulukertomuksessa ei juuri ole kiinnekohtia todellisuuteen muutoinkaan, on tähti joka merkitsee pikkupaikan, on enkelikuoro ja viisaita miehiä itämailta.

        Ei ole ollut kerrotunlaista verollepanoa, kukaan ei tiedä messiaan syntymäpaikkaa koska ei siitä missään kerrota, eikä kukaan huomannut lasten murhaamista. Syntymätarina on kristinuskon tarina joka kertoo omalla tavallaan että kristinuskon uskoma messias on nyt syntynyt ja messias on Jeesus, ei muuta.

        Suosittelen, että seuraavalla kerran luet vähän huolellisemmin sen viestin, johon vastaat.

        En kirjoittanut, että Johannes Kastaja oli ylipappi. Kirjoitin, että Johannes Kastajan isä Sakarias oli ylipappi Jaakobin protoevankeliumin mukaan. En siis kirjoittanut edes niin, että Sakarias oli oikeasti ylipappi, vaan että varhaiset kristityt (tai jotkut heistä) uskoivat, että Sakarias oli ylipappi. Kristinuskossa oli siis tällainen traditio. Koska Jaakobin protoevankeliumi, jossa tämä traditio esiintyy, on myöhäisimmilläänkin kirjoitettu toisen vuosisadan puolivälin tienoilla, tämä traditio on hyvin varhainen. Kysymys oli siitä, voisiko tämä traditio tarjota tukea sille näkemykselle, että myös Jeesuksen syntymän sijoittaminen joulukuulle on varhainen traditio. Se taas, oliko Sakarias oikeasti ylipappi, on eri kysymys, joka ei liity millään tavalla siihen viestiin, johon vastasit.

        Tässä muutamia muita asioita, jotka eivät liity millään tavalla siihen viestiin, johon vastasit: joulun tähti, enkelikuoro, itämaan viisaat miehet, verollepano, Betlehemin lastenmurha. Ketjun aloituspostaukseen osa näistä toki liittyy. "Milloin Jeesus syntyi" ja "milloin joulua alettiin viettää jouluna" ovat kuitenkin eri kysymyksiä. Siinä viestissä, johon vastasit, oli kyse jälkimmäisestä, aloituspoistauksessa taas edellisestä.

        Varhaiskristityt eivät myöskään (ainakaan minun tietääkseni) kertoneet sellaista "tarinaa", että enkeli ilmoittaa ylipapille Messiaan syntymästä. Enkeli ilmoitti Sakariaalle (jota jotkut kristityt pitivät ylipappina) Johannes Kastajan syntymästä (Luuk. 1:13). Johannes Kastaja ei tietenkään ole Messias.


      • dikduk kirjoitti:

        Johannes Kastaja nyt on jo varmuudella historiallinen henkilö, mutta jos hän olisi ollut kohen ja isä vieläpä jonkin aikaa ylipapppi, siitä olisi mainintoja juutalaisissa lähteissä. Se että enkeli ilmestyisi jollekin ylipapille ja kertoisi messiaan syntymästä on jo kristinuskon tarina jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa juutalaisuuteen tai sen messiaaseen.
        Joulukertomuksessa ei juuri ole kiinnekohtia todellisuuteen muutoinkaan, on tähti joka merkitsee pikkupaikan, on enkelikuoro ja viisaita miehiä itämailta.

        Ei ole ollut kerrotunlaista verollepanoa, kukaan ei tiedä messiaan syntymäpaikkaa koska ei siitä missään kerrota, eikä kukaan huomannut lasten murhaamista. Syntymätarina on kristinuskon tarina joka kertoo omalla tavallaan että kristinuskon uskoma messias on nyt syntynyt ja messias on Jeesus, ei muuta.

        Nyt jäin itse kiinni siitä, mistä syytin sinua: luin huonosti viestisi. Kirjoititkin näin:

        "jos hän olisi ollut kohen ja isä vieläpä jonkin aikaa ylipapppi"

        Sana "isä" jäi minulta huomaaatta. Pahoittelut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vuosia sitten kuuntelin joulun ajan radiota, jossa eräs tähtitielijä kertoi tähdestä joka loisti Jeesuksen syntymäpaikan navetan kattoon kirkasta valoa. Tiedemies kertoi, että itseasiassa valo oli kolmen tähden valo, joka syntyi tähtien ratojen leikkauksesta toisiinsa nähden linjassa, jossa niistä valon yhteisheijastus maahan oli erittäin voimakas ja se pysyi paikallaan pitemmän ajan. Muistaakseni tähtitieteilijä mainitsi tähtien nimistäkin jotain ja sen, että samanlaista valoa ei ole ennen sitä, eikä sen jälkeen tule enää avaruudesta maahan näkymään. Tähtitiede nykyajan laitteilla ja tietokoneilla on jotain ihmeellistä. tiedemies myös oli laskenut ajan, milloin valoilmiö oli näkyvissä ja se oli aika tarkalleen joulupäivän aikaan. Olis ihana, jos joskus sais kuulla uusintana sen ohjelman.

        Tässä asiaan liittyvä kirjoitus.

        https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Betlehemin-tähti-ilmaantuu-taivaalle-uudestaan-vuonna-2065/889089

        Joko supernova, konjunktio tai useiden taivaankappaleiden sijoittuminen samaan taivaankolkkaan.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Suosittelen, että seuraavalla kerran luet vähän huolellisemmin sen viestin, johon vastaat.

        En kirjoittanut, että Johannes Kastaja oli ylipappi. Kirjoitin, että Johannes Kastajan isä Sakarias oli ylipappi Jaakobin protoevankeliumin mukaan. En siis kirjoittanut edes niin, että Sakarias oli oikeasti ylipappi, vaan että varhaiset kristityt (tai jotkut heistä) uskoivat, että Sakarias oli ylipappi. Kristinuskossa oli siis tällainen traditio. Koska Jaakobin protoevankeliumi, jossa tämä traditio esiintyy, on myöhäisimmilläänkin kirjoitettu toisen vuosisadan puolivälin tienoilla, tämä traditio on hyvin varhainen. Kysymys oli siitä, voisiko tämä traditio tarjota tukea sille näkemykselle, että myös Jeesuksen syntymän sijoittaminen joulukuulle on varhainen traditio. Se taas, oliko Sakarias oikeasti ylipappi, on eri kysymys, joka ei liity millään tavalla siihen viestiin, johon vastasit.

        Tässä muutamia muita asioita, jotka eivät liity millään tavalla siihen viestiin, johon vastasit: joulun tähti, enkelikuoro, itämaan viisaat miehet, verollepano, Betlehemin lastenmurha. Ketjun aloituspostaukseen osa näistä toki liittyy. "Milloin Jeesus syntyi" ja "milloin joulua alettiin viettää jouluna" ovat kuitenkin eri kysymyksiä. Siinä viestissä, johon vastasit, oli kyse jälkimmäisestä, aloituspoistauksessa taas edellisestä.

        Varhaiskristityt eivät myöskään (ainakaan minun tietääkseni) kertoneet sellaista "tarinaa", että enkeli ilmoittaa ylipapille Messiaan syntymästä. Enkeli ilmoitti Sakariaalle (jota jotkut kristityt pitivät ylipappina) Johannes Kastajan syntymästä (Luuk. 1:13). Johannes Kastaja ei tietenkään ole Messias.

        Kun Jeesuksen syntymän ajankohtaa yritetään selvittää siihen liittyy kertomus syntymästä Betlehemissä, verollepano, lasten murha murha, uskomus että messiaan syntymäpaikka tiedettäisiin etukäteen, tähti ja enkelikuoro. Siksi nekin laitoin tuohon. Selkeää antiikin tarina-ainesta osa ja sillä osalla joka on liitetty historiaan, ei ole todisteita.


      • inti kirjoitti:

        Tässä asiaan liittyvä kirjoitus.

        https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Betlehemin-tähti-ilmaantuu-taivaalle-uudestaan-vuonna-2065/889089

        Joko supernova, konjunktio tai useiden taivaankappaleiden sijoittuminen samaan taivaankolkkaan.

        Mikään niistä ei osoita tiettyä paikkaa maapallolla, tapahtuma on liian kaukainen.
        Antiikin aikaan suurmiehinä pidettyjen syntymään ja kuolemaan liitettiin usejn tuollaisia kertomuksia, oli auringon pimennyksiä sun muita tapahtumia jotka sijoitettiin taivaalle, välillä maan päälle.


      • dikduk kirjoitti:

        Mikään niistä ei osoita tiettyä paikkaa maapallolla, tapahtuma on liian kaukainen.
        Antiikin aikaan suurmiehinä pidettyjen syntymään ja kuolemaan liitettiin usejn tuollaisia kertomuksia, oli auringon pimennyksiä sun muita tapahtumia jotka sijoitettiin taivaalle, välillä maan päälle.

        Taivaallisia valoilmiöitä oli nähtävillä vuosina 3 ja 2 eaa johdattamassa itämaan tietäjiä seuraavan sivuston mukaan:

        http://www.bethlehemstar.com/starry-dance/westward-leading/

        Ensin vuosina 3 ja 2 eaa Jupiter ja Venus lähekkäin ja joulukuussa 2 eaa Jupiter Betlehemin suunnalla.


      • inti kirjoitti:

        Taivaallisia valoilmiöitä oli nähtävillä vuosina 3 ja 2 eaa johdattamassa itämaan tietäjiä seuraavan sivuston mukaan:

        http://www.bethlehemstar.com/starry-dance/westward-leading/

        Ensin vuosina 3 ja 2 eaa Jupiter ja Venus lähekkäin ja joulukuussa 2 eaa Jupiter Betlehemin suunnalla.

        Ei mikään planeettojen konjunktio voi osoittaa mitään paikkaa. Mars näkyy eteläisellä taivaalla nyt kirkkaana, olet saattanut huomatakin. Minkä yläpuolella se on? Aivan oikein, ei minkään, eikä se osoita mihinkään. Ja taivaankansi tähtineen on liikkeessä (tai Maa tietenkin) ja yksikään tähti tai planeetta ei pysy paikallaan vaan vaeltaa ripeää vauhtia taivaalla.


      • inti kirjoitti:

        Taivaallisia valoilmiöitä oli nähtävillä vuosina 3 ja 2 eaa johdattamassa itämaan tietäjiä seuraavan sivuston mukaan:

        http://www.bethlehemstar.com/starry-dance/westward-leading/

        Ensin vuosina 3 ja 2 eaa Jupiter ja Venus lähekkäin ja joulukuussa 2 eaa Jupiter Betlehemin suunnalla.

        "Ensin vuosina 3 ja 2 eaa Jupiter ja Venus lähekkäin ja joulukuussa 2 eaa Jupiter Betlehemin suunnalla."

        Melko tavallisia ilmiöitä, juuri tälläkin hetkellä Jupiter ja Saturnus ovat asettumassa konjunktioon. Vuonna 7 eaa näin kävi peräti kolmesti tuon yhden ainoan vuoden aikana.


      • a-teisti kirjoitti:

        "Ensin vuosina 3 ja 2 eaa Jupiter ja Venus lähekkäin ja joulukuussa 2 eaa Jupiter Betlehemin suunnalla."

        Melko tavallisia ilmiöitä, juuri tälläkin hetkellä Jupiter ja Saturnus ovat asettumassa konjunktioon. Vuonna 7 eaa näin kävi peräti kolmesti tuon yhden ainoan vuoden aikana.

        Eteläiselle taivaalle kannattaa tiirailla joulun alla, jos asuu Etelä-Suomessa. Pohjoisempana konjunktio ei näy ja etelässäkin se näkyy hyvin matalalla, joten esteetön näkymä vaaditaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vuosia sitten kuuntelin joulun ajan radiota, jossa eräs tähtitielijä kertoi tähdestä joka loisti Jeesuksen syntymäpaikan navetan kattoon kirkasta valoa. Tiedemies kertoi, että itseasiassa valo oli kolmen tähden valo, joka syntyi tähtien ratojen leikkauksesta toisiinsa nähden linjassa, jossa niistä valon yhteisheijastus maahan oli erittäin voimakas ja se pysyi paikallaan pitemmän ajan. Muistaakseni tähtitieteilijä mainitsi tähtien nimistäkin jotain ja sen, että samanlaista valoa ei ole ennen sitä, eikä sen jälkeen tule enää avaruudesta maahan näkymään. Tähtitiede nykyajan laitteilla ja tietokoneilla on jotain ihmeellistä. tiedemies myös oli laskenut ajan, milloin valoilmiö oli näkyvissä ja se oli aika tarkalleen joulupäivän aikaan. Olis ihana, jos joskus sais kuulla uusintana sen ohjelman.

        Olisi ihana tietää kuka tämä tiedemies oli. Veikkaan Tohtori Olematonta, sillä tuo juttu on ilmiselvästi potaskaa maallikkotasoisellekin tähtitieteen harrastajalle ja varmasti harrastamattomillekin.


    • Jeesus ei syntynyt lähelläkään joulua. Eikä Raamatussa käsketä viettämään tai muistelemaan Hänen syntymäänsä. Ei Jeesus ole mikään vauva enää, vaan aikuinen mies, josta on tullut koko maailmankaikkeuden Kuningas ja Tuomari.

      Tulee ottaa huomioon, että "joulun" alkuperä on talvipäivänseisauksen juhlinnassa, ja alkuperäisillä pakanallisilla Yule ja Saturnalia juhlilla ei ole mitään tekemistä kristinuskon tai Jeesuksen kanssa - niistähän kun moderni joulu on kuitenkin lähtöisin. Alun perin joulu "kristillistettiin" katolisen kirkon toimesta vain briteille "Kristus Messuksi (Christ Mas), kun katolisen kirkon lähetystyöntekijä ei saanut brittejä jättämään mässäilevää talvipäivänseisauksen juhlintaansa, niinpä paavi Gregorius I neuvoi tuomaan tämän juhlinnan mukaan kirkkoon. Ja paavi Pyhä Julius I oli se, joka teki kirkolle virallisen käytännön Jeesuksen syntymisen juhlimisesta 25. päivä (vaikkakin pakanallisesti alunperin juhlittiin Auringon uudelleensyntymää). Kirkko on siis vain yrittänyt "kristillistää" pakanallisia juhlia. Mutta Raamatussa tällaiseen ei kehoteta tai anneta ohjeistusta, vaan pakanalliset tavat tulee hylätä. Raamatussa Jumala on ilmoittanut juhlat jotka kuuluvat Hänen omilleen, ja näillä juhlilla on täyttymys Jumalan profeetallisessa kalenterissa.

      Minun puolestani jos joulun vietto tarkoittaa yhteistä aikaa perheen, sukulaisten tai ystävien kanssa, niin sitä voi viettää, siinä puolessa ei ole sinällään mitään väärää. Mutta Jeesuksella ei ole mitään tekemistä joulun kanssa, eikä Hänestä tarvitse tehdä minkäänlaista tekosyytä sen viettämiseen - yrittäen pitää maallista ja vanhaa pakanallista juhlaa kristillisenä. Kuitenkin kaikki nykyisen joulun ympärillä pyörivät asiat muistuttavat enemmän pakanallista alkuperäänsä kuin mitään erityisen kristillisiä hyveitä.

      "Jeesus syntyi joulun tienoilla vuonna 2 eKr."

      Tämä on virheellinen väittämä sillä Herodes Suuri kuoli vuonna 4 eKr.

      Nyt olettaen että Jeesus syntyi vuonna 4 eKr., ja kun tehdään vähän tutkimusta niin huomataan, että vuonna 29 jKr. kun Jeshua oli 33-vuotias, ja Hänet otettiin hengiltä, niin pääsiäinen alkoi torstaina. Se 1. suuri sapatti oli torstaina. Sen vuoksi Jeesus kuoli keskiviikkona, päivää ennen pääsiäisen alkua, jolloin lampaat tapettiin; 2. Moos. kirjan mukaan kolmelta iltapäivältä. Ja yhtäkkiä koko Raamattu käy yksiin. Ja silloin Hänet myös herätettiin kuolleista viikon 1. päivänä, mikä alkoi auringonlaskusta lauantaina. Jos Jeesus siis kuoli keskiviikkoaamuna. Ja nousi kuolleista lauantaiyönä; kuuden jälkeen illalla. Niin silloin joka ikinen aikataulusta sanottu asia Raamatussa asettuu täydellisesti kohdilleen: Hän oli silloin kolme päivää ja kolme yötä haudassa, aivan kuten sanoi olevansa. Mutta myös ylösnousi kolmantena päivänä roomalaisen ajattelun mukaan. Sillä heidän ajattelunsa oli; että ilta kuudesta keskiyöhön lauantaina oli kolmas päivä. Ja yllättäen kaikki Raamatussa sopii täydellisesti yhteen. Näin ei synny ristiriitaa "kolme päivää ja kolme yötä haudassa" ilmaisun eikä "nousi kolmantena päivänä kuolleista" ilmaisun välille. Eikä taida suuri erityis sapatti muuten osua torstaille kuin 29 eKr. Tällä aikajanalla siis ainakin kaikki Jeesuksen kuolemasta mainitut asiat osuvat kohdalleen ilman ristiriitoja. Kirkon ajankohdat Jeesuksen syntymästä sekä kuolemasta ovat vääriä - eihän Jeesus edes kuollut perjantaina, vaan keskiviikkona.

      "Syntymäpäivä ei ollut välttämättä täsmälleen joulukuun 25. päivä, mutta joka tapauksessa lähellä joulua."

      Ei ole lähellä. Jeesus syntyi lehtimajan juhlan aikoihin. Lehtimajan juhlat on se aika jolloin Messias tulee.

      — Lisäksi paimenet eivät paimenna laumaansa yöllä joulukuussa. Israelin vuorilla on usein lunta joulukuussa.

      • "Jeesus syntyi lehtimajan juhlan aikoihin."

        Mikä on varhaisin lähde, josta käy ilmi, että kristityt uskoivat Jeesuksen syntyneen lehtimajan juhlan aikoihin?


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        "Jeesus syntyi lehtimajan juhlan aikoihin."

        Mikä on varhaisin lähde, josta käy ilmi, että kristityt uskoivat Jeesuksen syntyneen lehtimajan juhlan aikoihin?

        Sillä ei ole sinällään mitään väliä mitä kristityt ovat yleisesti uskoneet.

        Raamatusta itsestään käy varsin selkeästi ilmi, että Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikaan. Tähän päästään yksinkertaisella matematiikalla: "9 6" — mikä tekee 15. Meille hän siis kerrotaan, että Jeesuksen serkku Johannes Kastaja syntyi Sakariaalle ja Elisabetille... Kun Sakarias meni temppeliin hänelle kerrottiin että hänen iäkäs vaimonsa saisi pojan. Sen sanotaan tapahtuneen kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan. Ja yhdeksän kuukautta myöhemmin Jeesus syntyi. Eli 6 9 on 15. Jos tiedämme milloin Sakarias meni temppeliin ja sai tietää että saisi pojan, ja lisäämme 15 kuukautta siihen, niin tiedämme milloin Jeesus syntyi. Asia selviää Aikakirjojen avulla, ja 1. Aikakirjasta tiedämme luvun 24 listan perusteella pappien osastoista, joilla oli palvelusvuoro temppelissä. Sakariaksen palvelusvuoro on listattuna kahdeksantena 24:stä (Abian osaston vuoro). Näin ollen vuoden kolmanneksella Sakarias meni temppeliin. Kun lisäät siihen 15, niin tullaan seuraavan vuoden 7. kuukauteen, mikä on lehtimajanjuhlan aikaa - syyskuun loppua ja lokakuun alkua.

        Lisäksi jokainen juutalainen uskoo Messiaan tulevan lehtimajanjuhlan aikaan. Se on kirjoitettu heidän kirjoituksissaan ja kulttuurissaan. Silloin he odottivat ja odottavat Häntä. Eikös Johanneskin sanoessaan, että: "Sana tuli lihaksi ja *asui* keskellämme" oikeastaan sano että Sana tuli lihaksi ja "majaili" keskellämme - mikä viittaisi lehtimajan juhlaan? Eikös sanan σκηνοω [skenoo, skay-no'-o] voisi kääntää myös sanaksi "majaili"? ...kuten englanniksi sanotaan: "tabernacled among us".


      • George_L kirjoitti:

        Sillä ei ole sinällään mitään väliä mitä kristityt ovat yleisesti uskoneet.

        Raamatusta itsestään käy varsin selkeästi ilmi, että Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikaan. Tähän päästään yksinkertaisella matematiikalla: "9 6" — mikä tekee 15. Meille hän siis kerrotaan, että Jeesuksen serkku Johannes Kastaja syntyi Sakariaalle ja Elisabetille... Kun Sakarias meni temppeliin hänelle kerrottiin että hänen iäkäs vaimonsa saisi pojan. Sen sanotaan tapahtuneen kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan. Ja yhdeksän kuukautta myöhemmin Jeesus syntyi. Eli 6 9 on 15. Jos tiedämme milloin Sakarias meni temppeliin ja sai tietää että saisi pojan, ja lisäämme 15 kuukautta siihen, niin tiedämme milloin Jeesus syntyi. Asia selviää Aikakirjojen avulla, ja 1. Aikakirjasta tiedämme luvun 24 listan perusteella pappien osastoista, joilla oli palvelusvuoro temppelissä. Sakariaksen palvelusvuoro on listattuna kahdeksantena 24:stä (Abian osaston vuoro). Näin ollen vuoden kolmanneksella Sakarias meni temppeliin. Kun lisäät siihen 15, niin tullaan seuraavan vuoden 7. kuukauteen, mikä on lehtimajanjuhlan aikaa - syyskuun loppua ja lokakuun alkua.

        Lisäksi jokainen juutalainen uskoo Messiaan tulevan lehtimajanjuhlan aikaan. Se on kirjoitettu heidän kirjoituksissaan ja kulttuurissaan. Silloin he odottivat ja odottavat Häntä. Eikös Johanneskin sanoessaan, että: "Sana tuli lihaksi ja *asui* keskellämme" oikeastaan sano että Sana tuli lihaksi ja "majaili" keskellämme - mikä viittaisi lehtimajan juhlaan? Eikös sanan σκηνοω [skenoo, skay-no'-o] voisi kääntää myös sanaksi "majaili"? ...kuten englanniksi sanotaan: "tabernacled among us".

        "Lisäksi jokainen juutalainen uskoo Messiaan tulevan lehtimajanjuhlan aikaan. Se on kirjoitettu heidän kirjoituksissaan ja kulttuurissaan. Silloin he odottivat ja odottavat Häntä."

        Jotkut ristinuskoon kääntyneet juutalaiset näkyvät noin uskovan, omassa kristinuskon alalajissaan.


      • George_L kirjoitti:

        Sillä ei ole sinällään mitään väliä mitä kristityt ovat yleisesti uskoneet.

        Raamatusta itsestään käy varsin selkeästi ilmi, että Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikaan. Tähän päästään yksinkertaisella matematiikalla: "9 6" — mikä tekee 15. Meille hän siis kerrotaan, että Jeesuksen serkku Johannes Kastaja syntyi Sakariaalle ja Elisabetille... Kun Sakarias meni temppeliin hänelle kerrottiin että hänen iäkäs vaimonsa saisi pojan. Sen sanotaan tapahtuneen kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan. Ja yhdeksän kuukautta myöhemmin Jeesus syntyi. Eli 6 9 on 15. Jos tiedämme milloin Sakarias meni temppeliin ja sai tietää että saisi pojan, ja lisäämme 15 kuukautta siihen, niin tiedämme milloin Jeesus syntyi. Asia selviää Aikakirjojen avulla, ja 1. Aikakirjasta tiedämme luvun 24 listan perusteella pappien osastoista, joilla oli palvelusvuoro temppelissä. Sakariaksen palvelusvuoro on listattuna kahdeksantena 24:stä (Abian osaston vuoro). Näin ollen vuoden kolmanneksella Sakarias meni temppeliin. Kun lisäät siihen 15, niin tullaan seuraavan vuoden 7. kuukauteen, mikä on lehtimajanjuhlan aikaa - syyskuun loppua ja lokakuun alkua.

        Lisäksi jokainen juutalainen uskoo Messiaan tulevan lehtimajanjuhlan aikaan. Se on kirjoitettu heidän kirjoituksissaan ja kulttuurissaan. Silloin he odottivat ja odottavat Häntä. Eikös Johanneskin sanoessaan, että: "Sana tuli lihaksi ja *asui* keskellämme" oikeastaan sano että Sana tuli lihaksi ja "majaili" keskellämme - mikä viittaisi lehtimajan juhlaan? Eikös sanan σκηνοω [skenoo, skay-no'-o] voisi kääntää myös sanaksi "majaili"? ...kuten englanniksi sanotaan: "tabernacled among us".

        Mutta vuoden viikot ja pappisosastojen palvelusviikot eivät mene tasan. Pappisosastot kiertävät kaksi täyttä kierrosta 48 viikossa. Aurinkovuodessa on 52 viikkoa ja kuuvuodessa 50,5 viikkoa. Niinpä se pappisosasto, joka tänä vuonna palvelee ensimmäisellä viikolla, ei olekaan palvelusvuorossa ensi vuoden ensimmäisellä viikolla. Pappisosastojen palvelusviikot eivät pysy samoina kuuvuodesta toiseen saati aurinkovuodesta toiseen. Tällöin Jeesuksen syntymän ajankohtaa ei voida laskea palvelusvuorojen perusteella noin yksinkertaisesti. Lisäksi karkauskuukaudetkin pitää ottaa huomioon.

        Eikä tätä laskemista voida edes aloittaa, ellei ole jotakin varmaa kiinnekohtaa. Tuolla ylempänä viittasin Talmudiin, jonka mukaan roomalaiset tunkeutuivat temppeliin ab-kuussa ja että tuolloin palvelusvuorossa oli Jehojaribin pappisosasto. Jos tämä tieto pitäisi paikkansa, olisi kaiketi mahdollista laskea taaksepäin ajanlaskun alkuun asti, mikä pappisosasto oli vuorossa milläkin viikolla. Tässä olisi siis kiinnekohta.

        Mutta vaikka tieto ei pitäisi paikkaansa, se näyttäisi joka tapauksessa osoittavan, että myöhemmässä juutalaisuudessa ajateltiin, että Jehojaribin pappisosasto saattoi olla palvelusvuorossa ab-kuussa. Kuitenkin Ensimmäisen aikakirjan luettelon mukaan Jehojaribin osaston pitäisi palvella ensimmäisenä eli nisán-kuun ensimmäisellä viikolla. Tällöin toinen palvelusvuoro osuisi tišrì-kuun ensimmäiselle viikolle, ei suinkaan ab-kuulle.

        Mitä tulee varhaiskristillisiin lähteisiin, minun tiedossani ei ole yhtäkään, josta tulisi ilmi, että jotkut kristityt sijoittivat Jeesuksen syntymän lehtimajajuhlan aikaan, ellei sitten Johanneksen evankeliumissa todella vihjata siihen. Muuten näyttää siltä, että varhaisimmissa säilyneissä lähteissä syntymä sijoitetaan joulun tienoille, kuten tässä ketjussa on ollut puhe.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Mutta vuoden viikot ja pappisosastojen palvelusviikot eivät mene tasan. Pappisosastot kiertävät kaksi täyttä kierrosta 48 viikossa. Aurinkovuodessa on 52 viikkoa ja kuuvuodessa 50,5 viikkoa. Niinpä se pappisosasto, joka tänä vuonna palvelee ensimmäisellä viikolla, ei olekaan palvelusvuorossa ensi vuoden ensimmäisellä viikolla. Pappisosastojen palvelusviikot eivät pysy samoina kuuvuodesta toiseen saati aurinkovuodesta toiseen. Tällöin Jeesuksen syntymän ajankohtaa ei voida laskea palvelusvuorojen perusteella noin yksinkertaisesti. Lisäksi karkauskuukaudetkin pitää ottaa huomioon.

        Eikä tätä laskemista voida edes aloittaa, ellei ole jotakin varmaa kiinnekohtaa. Tuolla ylempänä viittasin Talmudiin, jonka mukaan roomalaiset tunkeutuivat temppeliin ab-kuussa ja että tuolloin palvelusvuorossa oli Jehojaribin pappisosasto. Jos tämä tieto pitäisi paikkansa, olisi kaiketi mahdollista laskea taaksepäin ajanlaskun alkuun asti, mikä pappisosasto oli vuorossa milläkin viikolla. Tässä olisi siis kiinnekohta.

        Mutta vaikka tieto ei pitäisi paikkaansa, se näyttäisi joka tapauksessa osoittavan, että myöhemmässä juutalaisuudessa ajateltiin, että Jehojaribin pappisosasto saattoi olla palvelusvuorossa ab-kuussa. Kuitenkin Ensimmäisen aikakirjan luettelon mukaan Jehojaribin osaston pitäisi palvella ensimmäisenä eli nisán-kuun ensimmäisellä viikolla. Tällöin toinen palvelusvuoro osuisi tišrì-kuun ensimmäiselle viikolle, ei suinkaan ab-kuulle.

        Mitä tulee varhaiskristillisiin lähteisiin, minun tiedossani ei ole yhtäkään, josta tulisi ilmi, että jotkut kristityt sijoittivat Jeesuksen syntymän lehtimajajuhlan aikaan, ellei sitten Johanneksen evankeliumissa todella vihjata siihen. Muuten näyttää siltä, että varhaisimmissa säilyneissä lähteissä syntymä sijoitetaan joulun tienoille, kuten tässä ketjussa on ollut puhe.

        Ei liioin juutalaisuudessa sijoiteta messiaan syntymää tiettyyn aikaan tai paikkaan. Kaikki tähän astiset kandidaatit joista jotkut ovat uskoneet että tämä olisi tuon tehtävän saanut, ovat syntyneet mikä missäkin mihin vuodenaikaan milloinkin, osa diasporassa.
        Aikakirjat eivät myöskään ole luotettava historialähde.


      • Suuri sabatti on aina sabatti ja on sabatti ennen pääsiäistä, ei päivä keskellä viikkoa. Ensi vuonna suuri sabatti ona 4. 4 . Shabat Hagadol ei ole pääsiäisen nimi.


    • Anonyymi

      Teurastukseen menevät lampaat olivat laitumella koko vuoden ja paimenet pitivät niistä huolen laitumella kaikkina vuoden aikoina.

    • Anonyymi

      Luin Joonas Nordmanin kolumnin tänään seurasta. Hän kirjoitti kivan vitsikkäästi. Ne jotka eivät usko joulun olevan Jeesuksen syntymäjuhlan. Sittenkö jouluaattona juhlitaan hyppelevää tonttu-ukkoa ja sikaa jota suolataan ja kuolataan. Ja näiden tyyppien juhlinnan päälle on kaksi pyhäpäivää.

      • Anonyymi

        Tähtitiede on tutkinut ja todistanut, että avaruudesta tullut kirkas valokiila, joka näytti itämaan tietäjille, että nyt on Messias, maailman Vapahtaja syntynyt. on ollut kirkkain juuri joulun aikaan ajanlaskumme alussa.


      • Hyviä ajatuksia tuolla Nordmannilla.

        ”Kirkkovuoden tapahtumat ja niiden yhteys maalliseen vuosikelloon ovat kiistatta osa suomalaista kulttuuriperinnettä.”

        ”Tässä kohtaa joku heristää sormea, että alunperin Suomi oli luonnonjumalien pyhittämä pakanamaa. Se on totta. Yhtä hyvin itsenäisyyspäivän viettoa voisi kritisoida sillä, että alkujaan Suomi oli kyllä osa Ruotsia.”

        Tämä kaipuu johonkin alkuperäiseen on siitä ongelmallista, että alkuperä määritellään tietyn historiallisen ajanjakson kohdalta. Mikä niistä sitten on se alkuperäisin?

        ”Kristillistä joulua voi lähestyä myös filosofisesti. Evankeliumin kertomus Mariasta ja Joosefista, majatalosta (jossa ei ole sijaa), Jeesuksen syntymästä ja valosta on täynnä symboliikkaa, jonka pohtiminen ei ole uskontunnustus. Parhaimmillaan se saa ajattelemaan, mikä tästä ajasta puuttuu ja mitä pitäisi tapahtua tai mitä voisimme tehdä, jotta elämässä olisi enemmän toivoa ja iloa.”

        Oikeastaan tuossa on juuri se, mitä Raamatusta on hyvä ajatuksen kanssa lukea. Eli mitä se sanoma kertoo?

        ”Jos vanhempani olisivat aikanaan päättäneet, että heidän lapsensa ei osallistu koulun uskonnollisesti virittäytyneisiin juhliin, olisin jäänyt vaille sivistystä ja yhtenäiskulttuuria…”
        Seura ” Joulun sanoma on kuulijan korvassa – Joonas Nordman: ”Kirkkovuoden tapahtumat ovat osa suomalaista kulttuuriperinnettä” 23.12.2019

        Tuon vuoksi lapseni osallistuivat melkein kaikkeen, vaikka eivät olleetkaan minkään uskontokunnan jäseniä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tähtitiede on tutkinut ja todistanut, että avaruudesta tullut kirkas valokiila, joka näytti itämaan tietäjille, että nyt on Messias, maailman Vapahtaja syntynyt. on ollut kirkkain juuri joulun aikaan ajanlaskumme alussa.

        Ei ole tuollaista todistanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tähtitiede on tutkinut ja todistanut, että avaruudesta tullut kirkas valokiila, joka näytti itämaan tietäjille, että nyt on Messias, maailman Vapahtaja syntynyt. on ollut kirkkain juuri joulun aikaan ajanlaskumme alussa.

        Jeesus valaisi tietä suurella valonheittimellä. Tämä on Totuus.


    • Nostetaanpa tämä muistutukseksi, että Jeesus syntyi jouluna vuonna 2 eKr.

      Joku viitseliäs voisi selittää perusteellisesti, kuinka Jeesuksen syntymäaika lasketaan pappisosastojen vuoroista, joista tässä ketjussa on ollut puhe.

    • Anonyymi

      Tästä keskustelusta selvisi että Jesse, suurella todennäköisyydellä, ei ole syntynyt jouluna ja luultavasti ei ollenkaan. Aikamoinen vouhkaaminen henkilöstä jota ei koskaan ole ollutkaan.

    • Anonyymi

      Beetlehemin tähti loistaa jälleen!

      Ja vielä näin Joulun aikaan voimme nähdä lounaisella taivaalla Altairin alapuolella lähes taivaanrannassa klo 16 jälkeen Beetlehemin tähden eli Saturnuksen ja Jupiterin konjuktion. Nämä tähdet ovat talvipäivän seusauksen, 21.12 klo 12.02 , aikoihin olevan kuun läpimitan viidenneksen verran toisistaan.

      Mitähän tämä konjuktio tietää tällä kertaa?

      • Se tietää jälleen iloa eli että Trumpin valtakautta on siinä vaiheessa enää kuukausi jäljellä.


      • Mitä ne planeettojen konjunktiot ovat tietäneet lukemattomilla ja lukemattomilla edellisillä kerroilla? Entä eteläisellä taivaalla nyt kirkkaana loistava Mars? Monenko kerran sekin...


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tollanen supernainen oot...

      Kunnon pakkaus, ja sitten asut jonkun idiootin kanssa jossain korvessa. Oliko sulla siinä joku ajatuskin kun siihen ru
      Ikävä
      115
      1534
    2. Kaipaan keskustelua kanssasi nainen

      Siinä oli niin hyvä olla.
      Ikävä
      57
      1125
    3. Jos sinua kiinnostaa nainen

      tai olet miettinyt, niin ei minulla ole ollut ketään. Olen viettänyt hiljaista ja yksinäistä elämää. En ole "käynyt nais
      Ikävä
      47
      990
    4. Tekisin sitä nyt

      Kanssasi jos voisin mutta pitää tehdä yksin
      Ikävä
      98
      908
    5. Sevenissä kuva "Aboriginaalista"

      Mutta eihän vaan ole Pikkuruisen salainen serkku - yhtä omituinen hymy päällä....
      Kotimaiset julkkisjuorut
      192
      838
    6. Ihana tumma

      Kaunotar nainen, oletko täällä? Tiedät että olet kauneinta maailmassa ja niin tiedän minäkin. Mitenkäs Juhannus?
      Ikävä
      36
      828
    7. Mitäpä sitä valehtelemaan nainen

      Kyl oisin toivonut että juhannus oltas vietetty yhdessä. Ehkä jopa oltaisiin rakssteltu yöttömänä yönä. Mutta ei, vain y
      Ikävä
      30
      763
    8. En kuulu tänäkään vuonna

      juhannukseesi. Ei sellaista juhannusta taida tullakaan. Eikä joulua..
      Ikävä
      40
      741
    9. Ei me saada tätä ikinä toimimaan

      Näytin herkimmän puoleni. Suuttumukseni ja turhautumisen. Luotin, että tutustuminen ei kaatuisi siihen. Luotin, että pys
      Ikävä
      30
      699
    10. Muistat varmaan tämänkin nainen

      miten kutsuin sinua ihanaksi, enkä väärässä ollutkaan. Mulle tuli aina hauskoja juttuja mieleen, joita sitten kerroin. J
      Ikävä
      27
      666
    Aihe