Joulu ilman lapsia

Anonyymi

Miten selviän joulusta? 15 vuotta tein lapsilleni joulun. Nyt ex mies joka petti ja muutti muualle vie lapset minulta pois jouluna. Sydämeen sattuu ja itkettää.

32

902

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sitä sanotaan vanhemmuudeksi ja lasten parhaaksi. Säilyy välit isään ja isän puoleiseen sukuun myös kun joka toinen joulu ovat isällä ja joka toinen sinulla.

      Se miehen pettäminen ei tähän mitenkään kuulu. Eikä se vie niitä pois. Asioista sovitaan, jos kyseessä on ensimmäin joulu eron jälkeen olisithan sinä voinut sanoa, että tämän joulun minä vietän lasten kanssa. Vietä sinä sitten ensi vuonna.

      Elämä on sopeutumista vaihtuviin tilanteisiin. Eikä niistä, yleensä, pelkästään itkemällä selviä. Jos kovasti ahdistaa kannattaa kääntyä ammattiauttajien puoleen.

      • Anonyymi

        No huh huh. Ihan vaan todettava, et kylmäävää puhetta. Ihmiset eivät ylipäätään ymmärrä, mitä jättäessään rikkovat. Lähtijä on vahva kuin helvetti ja suoraan sieltä.


      • Anonyymi

        Niin tällaista tosiaan nykyaikana. Petetään, haetaan avioeroa, tavataan lapsia silloin kun halutaan ehkä se yksi kerta kuukaudessa. Yhteiskunta suosii tätä. Eikö meidän sen sijaan tulisi pyrkiä siihen, että perhe pysyy koossa, jolloin avioerot olisi pääsääntöisesti mahdollisia vasta kun lapset täysi-ikäisiä ellei sitten molemmat osapuolet halua erota tai toinen osapuoli on väkivaltainen tms. Lisäksi pettäminen olisi rangaistavaa ja tuomittavaa, jos perheessä lapsia. Nyt on liian helppo erota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin tällaista tosiaan nykyaikana. Petetään, haetaan avioeroa, tavataan lapsia silloin kun halutaan ehkä se yksi kerta kuukaudessa. Yhteiskunta suosii tätä. Eikö meidän sen sijaan tulisi pyrkiä siihen, että perhe pysyy koossa, jolloin avioerot olisi pääsääntöisesti mahdollisia vasta kun lapset täysi-ikäisiä ellei sitten molemmat osapuolet halua erota tai toinen osapuoli on väkivaltainen tms. Lisäksi pettäminen olisi rangaistavaa ja tuomittavaa, jos perheessä lapsia. Nyt on liian helppo erota.

        Kuvitteletko vakavissasi, että lasten olisi parempi olla perheessä, jossa vanhemmat pysyvät yhdessä muodon vuoksi ja rangaistuksen pelossa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvitteletko vakavissasi, että lasten olisi parempi olla perheessä, jossa vanhemmat pysyvät yhdessä muodon vuoksi ja rangaistuksen pelossa?

        Mitäs jos ne vanhemmat vaan ajattelevat lasten parasta... Aika harvoin avioero on sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvitteletko vakavissasi, että lasten olisi parempi olla perheessä, jossa vanhemmat pysyvät yhdessä muodon vuoksi ja rangaistuksen pelossa?

        Tuskin nyt kukaan tuonkaltaista kuvittelee. Nykyajan vanhemmat vaan ovat niin velttoja, että kuvitellaan uudessa suhteessa olevan jotain maagisen parempaa. Kaikissa suhteissa on se ihana alku, niin oli siinä ns. pieleen menneessäkin, mutta mitä sitten tapahtui, unohdettiinko koko parisuhteen hoito ja vaaliminen. Missä piileksii vanhempien ryhti näyttää toisilleen ja koko perheelle, että vaikeuksista selvitään ja toista paremmin kuuntelemalla, ei ivaamalla ja haukkumalla, ja yhdessä voi löytää ratkaisun ongelmaansa.


    • Anonyymi

      Joulusta tulee luultavasti kamalin ikinä. Yritä kahlata se läpi päivä kerrallaan. Jossain kohtaa osat sitten vaihtuvat, kun paha saa palkkansa karman lain mukaan.

    • Anonyymi

      nykyajan joulu

      hyvää joulua mun puolestani

      • Anonyymi

        Mikä siitä joulusta tekee niin erikoisen, minä inhoan koko joulua, olen mielelläni töissä jouluajan , lapseni jo aikuisia ja exäni kuollut aikoja sitten.
        Olen ateisti en usko Jeesukseen enkä joulupukkiin satuolentoja molemmat.


    • Anonyymi

      Ymmärrän tuskasi, varsinkin kun olet hän, joka on sen joulun aina loihtinut. Mahdollisesti vielä sattuu enemmän, jos on ollut sellainen sukujoulu eli olette teille kokoontuneet. En edes osaa lohduttaa, ehkä itse vastaavassa tilanteessa varaisin jonkun valmiin joulupaketin jonnekin täysihoitoon, enkä jäisi kotiin lainkaan. On järkyttävää, millaisia kommetteja olet osin saanut, vaikuttavat täysin tunnekylmiltä heitoilta, ihan kuin pettäminen olisi joku pikku juttu, josta selviää, kun isille ja äidille etsii uudet seksikumppanit ja ostetaan lahjoja vuori kaupasta. Valitettavasti pettämisestä ja erosta jää ikuinen arpi myös lapsille, mutta siitä ei vaan haluta puhua, kuvitellaan, että on niin ihanaa, kun uusioperheessä on sun ja mun tenavaa, kotia vaihdetaan, mummoja ja pappoja vilisee. Aika kovan työn saavat vanhemmat yhdessä tehdä, että lapsille ei tule tunnetta heittopussina olemisesta ja siitä, että ovat ikäänkuin jokapaikassa aikuisten "rakkauden" tiellä. Harvat kykenevät enää sellaiseen yhteistyöhön, kun vierellä kitisee uusi puoliso mustiksena siitäkin ajasta, jota antaa omille lapsilleen.

      • Anonyymi

        " On järkyttävää, millaisia kommetteja olet osin saanut, vaikuttavat täysin tunnekylmiltä heitoilta, ihan kuin pettäminen olisi joku pikku juttu, josta selviää, kun isille ja äidille etsii uudet seksikumppanit ja ostetaan lahjoja vuori kaupasta. Valitettavasti pettämisestä ja erosta jää ikuinen arpi myös lapsille"

        Minusta tässä ei todellakaan ole yhtään tunnekylmää kirjoitusta, realistisia kylläkin.

        Sinä ja aloittaja unohdatte, että tapaamisoikeuksien jaossa ei todellakaan ole kyse toisen pahoista teoista kostamisesta, vaanlapsen oikeudesta tavata vanhempaansa. Siksi on hyvä, että lapsi on joka toisen joulun toisella vanhemmalla.

        Sitä paitsi voin kyllä myöntää, että ex vaimoni oli priimusmoottori meidänkin joulussa. Suunnitteli mitä koristeita tulee, ja minne mennään. Silti lapset ovat sanoneet, että ihana viettääjoulua minun luonani, koska jouluna ei tarvitse koko ajan pelätääidin räjähdystä, kun joku asia ei mennytkään hänen mielensä mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " On järkyttävää, millaisia kommetteja olet osin saanut, vaikuttavat täysin tunnekylmiltä heitoilta, ihan kuin pettäminen olisi joku pikku juttu, josta selviää, kun isille ja äidille etsii uudet seksikumppanit ja ostetaan lahjoja vuori kaupasta. Valitettavasti pettämisestä ja erosta jää ikuinen arpi myös lapsille"

        Minusta tässä ei todellakaan ole yhtään tunnekylmää kirjoitusta, realistisia kylläkin.

        Sinä ja aloittaja unohdatte, että tapaamisoikeuksien jaossa ei todellakaan ole kyse toisen pahoista teoista kostamisesta, vaanlapsen oikeudesta tavata vanhempaansa. Siksi on hyvä, että lapsi on joka toisen joulun toisella vanhemmalla.

        Sitä paitsi voin kyllä myöntää, että ex vaimoni oli priimusmoottori meidänkin joulussa. Suunnitteli mitä koristeita tulee, ja minne mennään. Silti lapset ovat sanoneet, että ihana viettääjoulua minun luonani, koska jouluna ei tarvitse koko ajan pelätääidin räjähdystä, kun joku asia ei mennytkään hänen mielensä mukaan.

        Nimen omaan!
        Kyseessä on lasten etu ja se on pantava aina kaiken edelle! Lapsilla on oikeus hyvään suhteeseen molempiin vanhempiinsa kun se kerran on mahdollista!
        Yhteishuoltajuus on parhaassa tapauksessa yhteispeliä ja lasten edun edelle laittoa. Se että mies petti ei ole lasten syy eikä heiltä voi eikä saa suhdetta isään kieltää. Kypsät aikuiset tajuavat sen.
        Melkoisen itsekästä itkeä omaa surkeuttaan kun aina on joulun laittanut ja nyt mies "vie" lapset! Minä raukka. Kun teillä on yhteishuoltajuus on teillä varmasti selvät sopimukset lasten tapaamisesta, lomista viikonlopista yms? Sinun osasi kuten eksmiehesikin, on sopeutua tähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimen omaan!
        Kyseessä on lasten etu ja se on pantava aina kaiken edelle! Lapsilla on oikeus hyvään suhteeseen molempiin vanhempiinsa kun se kerran on mahdollista!
        Yhteishuoltajuus on parhaassa tapauksessa yhteispeliä ja lasten edun edelle laittoa. Se että mies petti ei ole lasten syy eikä heiltä voi eikä saa suhdetta isään kieltää. Kypsät aikuiset tajuavat sen.
        Melkoisen itsekästä itkeä omaa surkeuttaan kun aina on joulun laittanut ja nyt mies "vie" lapset! Minä raukka. Kun teillä on yhteishuoltajuus on teillä varmasti selvät sopimukset lasten tapaamisesta, lomista viikonlopista yms? Sinun osasi kuten eksmiehesikin, on sopeutua tähän.

        Olen niin onnellinen, että säästyimme erolta ja lasten rääkkäykseltä ja he saivat pitää joulunsa, pääsiäisensä ja kaikki yhteiset perinteet. Se vaati meiltä vanhemmilta todella paljon, kiitän elämää, että jaksoin petettynä ja hän pettäjänä korjata tai ei oikeastaan korjata, vaan yhdessä katsoa eteenpäin lastemme vuoksi. Tästä kiitämme kun kiikkustuolissa istumme, että lapset saivat esimerkin siitä, että voi toimia myös toisin ja oikein, jos tahtoo ja haluaa ja kiitämme myös siitä, että tästä aiheesta keskusteltiin niin paljon perheessä, että jotain siitä kantautuisi myös heidän omaan parin valintaansa.
        Toivon voimia kaikille, jotka syystä tai toisesta joutuvat olemaan särjetyissä kuvioissa ja toivon, että hekin löytävät ratkaisun, johon oma sydän on tyytyväinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimen omaan!
        Kyseessä on lasten etu ja se on pantava aina kaiken edelle! Lapsilla on oikeus hyvään suhteeseen molempiin vanhempiinsa kun se kerran on mahdollista!
        Yhteishuoltajuus on parhaassa tapauksessa yhteispeliä ja lasten edun edelle laittoa. Se että mies petti ei ole lasten syy eikä heiltä voi eikä saa suhdetta isään kieltää. Kypsät aikuiset tajuavat sen.
        Melkoisen itsekästä itkeä omaa surkeuttaan kun aina on joulun laittanut ja nyt mies "vie" lapset! Minä raukka. Kun teillä on yhteishuoltajuus on teillä varmasti selvät sopimukset lasten tapaamisesta, lomista viikonlopista yms? Sinun osasi kuten eksmiehesikin, on sopeutua tähän.

        Sinunlaisille läskitrolleille on paikka helvetissä. Lihottanut olet itseäsi haavoittavin sanoin, mutta näen onneksi lävitsesi. Ripuloinet illan ja huomise paskaasi pitkin palstaa. Turskis pröörtthh prruuuhth! :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " On järkyttävää, millaisia kommetteja olet osin saanut, vaikuttavat täysin tunnekylmiltä heitoilta, ihan kuin pettäminen olisi joku pikku juttu, josta selviää, kun isille ja äidille etsii uudet seksikumppanit ja ostetaan lahjoja vuori kaupasta. Valitettavasti pettämisestä ja erosta jää ikuinen arpi myös lapsille"

        Minusta tässä ei todellakaan ole yhtään tunnekylmää kirjoitusta, realistisia kylläkin.

        Sinä ja aloittaja unohdatte, että tapaamisoikeuksien jaossa ei todellakaan ole kyse toisen pahoista teoista kostamisesta, vaanlapsen oikeudesta tavata vanhempaansa. Siksi on hyvä, että lapsi on joka toisen joulun toisella vanhemmalla.

        Sitä paitsi voin kyllä myöntää, että ex vaimoni oli priimusmoottori meidänkin joulussa. Suunnitteli mitä koristeita tulee, ja minne mennään. Silti lapset ovat sanoneet, että ihana viettääjoulua minun luonani, koska jouluna ei tarvitse koko ajan pelätääidin räjähdystä, kun joku asia ei mennytkään hänen mielensä mukaan.

        Ei ollut nyt kyse sinusta. Pettävä ja jättävä puoliso on pahin sonta, minkä parisuhteessa voi kohdata. Sellaista ei toivo kenellekkään. Sellaiset pitäisi estää menemästä naimisiin. Toivottavasti tulevaisuuden tekniikalla voidaan erotella, ettei kukaan heidän kanssaan lapsia hankkisi. Se on vika päässä, itsekäs, sosiopaattinen ja kyvytyn kiintymään. Niin se vaan on. Huomaa sun kirjoitustyylistä. Pelkäämpä et lasten kärsimykset on vasta edessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimen omaan!
        Kyseessä on lasten etu ja se on pantava aina kaiken edelle! Lapsilla on oikeus hyvään suhteeseen molempiin vanhempiinsa kun se kerran on mahdollista!
        Yhteishuoltajuus on parhaassa tapauksessa yhteispeliä ja lasten edun edelle laittoa. Se että mies petti ei ole lasten syy eikä heiltä voi eikä saa suhdetta isään kieltää. Kypsät aikuiset tajuavat sen.
        Melkoisen itsekästä itkeä omaa surkeuttaan kun aina on joulun laittanut ja nyt mies "vie" lapset! Minä raukka. Kun teillä on yhteishuoltajuus on teillä varmasti selvät sopimukset lasten tapaamisesta, lomista viikonlopista yms? Sinun osasi kuten eksmiehesikin, on sopeutua tähän.

        Meillä lapset vuoroviikoin, hyvin on mennyt, ero tuli, kun Exä narahti suhteestaan , ero tuli melkeen heti ,ei siitä neuvoteltu. Exä muutti uuden kumppaninsa luokse asumaan Meikä lunasti entisen yhteisasunnon itselleni saatiin ositus kuntoon ja lastenvalvojalla sovittiin vuoroasuminen lapsille, joka toimii oikeen hyvin , kun asutaan kilometrin päästä toisistamme. Lapsemme tulevat hyvin juttuun kummankin uusien ihmisten kanssa.
        Tulemme erittäin hyvin nyt toimeen, avioliittomme oli jo tiensä päässä , kun Exä narahti.
        Minullakin nyt uusi suhde, mutta en asu hänen kanssaan vielä.
        Minun ystävälläni ei ole lapsia, exän uudella yksi lapsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimen omaan!
        Kyseessä on lasten etu ja se on pantava aina kaiken edelle! Lapsilla on oikeus hyvään suhteeseen molempiin vanhempiinsa kun se kerran on mahdollista!
        Yhteishuoltajuus on parhaassa tapauksessa yhteispeliä ja lasten edun edelle laittoa. Se että mies petti ei ole lasten syy eikä heiltä voi eikä saa suhdetta isään kieltää. Kypsät aikuiset tajuavat sen.
        Melkoisen itsekästä itkeä omaa surkeuttaan kun aina on joulun laittanut ja nyt mies "vie" lapset! Minä raukka. Kun teillä on yhteishuoltajuus on teillä varmasti selvät sopimukset lasten tapaamisesta, lomista viikonlopista yms? Sinun osasi kuten eksmiehesikin, on sopeutua tähän.

        Nimenomaan äidin ja lasten tulee sopeutua kun pettäjä isä tekee mitä itse huvittaa. Sitten haukutaan lisäksi äitejä että emme anna isän tavata lapsia ja vielä haukutaan, että olet kyllä itsekäs kun tuntuu pahalta... Sinunhan ja myös lasten tulee vaan sopeutua....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan äidin ja lasten tulee sopeutua kun pettäjä isä tekee mitä itse huvittaa. Sitten haukutaan lisäksi äitejä että emme anna isän tavata lapsia ja vielä haukutaan, että olet kyllä itsekäs kun tuntuu pahalta... Sinunhan ja myös lasten tulee vaan sopeutua....

        Ja mehän sopeudutaan... Lapsetkin sopeutuvat omalla tavallaan... Poikakin sopeutuu siihen, että asiat joita isä ennen teki. Niin enää isä ei ole paikalla ja äitikin sopeutuu siihen, että lähivanhempana yrittää jatkossa yksin hoitaa lasten harrastukset, työt jne. Isä kyllä näkee lapsia sen 1 krt kk tai vähemmän...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mehän sopeudutaan... Lapsetkin sopeutuvat omalla tavallaan... Poikakin sopeutuu siihen, että asiat joita isä ennen teki. Niin enää isä ei ole paikalla ja äitikin sopeutuu siihen, että lähivanhempana yrittää jatkossa yksin hoitaa lasten harrastukset, työt jne. Isä kyllä näkee lapsia sen 1 krt kk tai vähemmän...

        Se on totta minunkin kohdallani. Suru on ollut valtava lapseni ja läheisten puolesta. Isällä oli kesken jouluaaton kiire naiselleen, joka laittoi viestiä viestin perään. Niin jäin itkemään ja anoppi järkyttyneenä kauhistelemaan poikansa katoamista. Minua syytti siitä, että olin ansan hänelle järjestänyt! Tiesi että salasin läheisiltä törkeitä tekojaan ja tämänkin jos olisin vaan tiennyt.

        Muista totesi että on oma asiani miten lasteni tapaamisia järjestän, mutta avuksi ei niissä olisi, koska laki ei pakota. Välittävästä läheisestä kuoriutui hirvittävävin ihminen mitä koskaan olisun voinut kuvitella! Uusikkonsa syytti minua mieheni huonosta kohtelusta vielä päälle, vaikka olimme yhä naimisissa. Niin järkyttävää painajaista, etten osaa kuvailla. Terapeutit ihmetelleet, miten olen selvinnyt. En minä olekaan selvinnyt, mutten siihen kuollutkaan. Itsemurha oli usein mielessä, mutta lapseni takia päätin elää. Sellaisen lahjan päätin antaa, vaikken koskaan hänelle tule tätä kertomaan, kun eihän isästä saa puhua pahaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on totta minunkin kohdallani. Suru on ollut valtava lapseni ja läheisten puolesta. Isällä oli kesken jouluaaton kiire naiselleen, joka laittoi viestiä viestin perään. Niin jäin itkemään ja anoppi järkyttyneenä kauhistelemaan poikansa katoamista. Minua syytti siitä, että olin ansan hänelle järjestänyt! Tiesi että salasin läheisiltä törkeitä tekojaan ja tämänkin jos olisin vaan tiennyt.

        Muista totesi että on oma asiani miten lasteni tapaamisia järjestän, mutta avuksi ei niissä olisi, koska laki ei pakota. Välittävästä läheisestä kuoriutui hirvittävävin ihminen mitä koskaan olisun voinut kuvitella! Uusikkonsa syytti minua mieheni huonosta kohtelusta vielä päälle, vaikka olimme yhä naimisissa. Niin järkyttävää painajaista, etten osaa kuvailla. Terapeutit ihmetelleet, miten olen selvinnyt. En minä olekaan selvinnyt, mutten siihen kuollutkaan. Itsemurha oli usein mielessä, mutta lapseni takia päätin elää. Sellaisen lahjan päätin antaa, vaikken koskaan hänelle tule tätä kertomaan, kun eihän isästä saa puhua pahaa.

        Vain toinen, joka on ollut kuvaamasi kaltaisessa tilanteessa voi jakaa tuskasi. Tiedän, mistä puhut. Se tunne, kuin joku repisi sydäntäsi rinnastasi ja saatuaan sen heittäisi sen lattialle, heittäisi eritteet sen niskaan ja hyppisi päällä. Ja tätä ihanaa, pettäjän mielestä ilmeisen ihanaa näytöstä seuraa koko suku, mutta mikä kammottavinta pettäjän omat lapset näkevät ja kokevat oman vanhempansa välinpitämättömyyden. Ja se tyhjyyden tunne, kun et enää niitä törkeitä tekoja pysty salaamaan ja pettäjän poika toteaa, että hänen isänsä kuoli juuri, hänellä ei ole enää isää. Miten siinä enää puhut, että kyllä isä sinua rakastaa, millä sen enää todistat.

        Myös suvun kesken tullut koettua tuonkaltainen joulu, jossa muutkin nähneet miten välipitämättömäksi ja poissaolevaksi pettäjä muuttuu, kun puhelin piippaa piippaamistaan. Tuskallinen tilanne, erityisesti jos pettäjä himossaan ei edes ajattele mitä puhuu tai lausahtelee, kun pää on p..sta mennyt niin sekaisin. Selittelet niitä sitten ovesta poistuville vieraille, ettei se mitään tarkoittanut, kun sanoi, ettei ole täällä silloin ja ei tiedä missä on. Se häpeä, jota tunnet toisen käytöksen vuoksi, kun yrität vielä kerran diplomaattisesti näyttää, ettei ne huhupuheet ole totta, kun toinen juoksee pitkin kyliä kaikkien hameiden perässä.

        Myös oma terapeuttuni totesi samaa, että miten selvisin. Selvisin niiden lapsien vuoksi ja takia, koska halusin omasta puolestani antaa heille parhainta, mitä he voivat saada ja sitä ei rahalla saa, rakkautta ja tukea. Ymmärsin melko nopeasti, että olen valitettavasti se turvallinen ja selväpäisin vanhempi, jonka he voisivat saada siinä tilanteessa. Jouduin siloittelemaan puolisoni tekoja ja myös niiden kakkosten, jotka häiritsivät minua ja lapsia, koska mitä se olisi hyödyttänyt puhua pahaa ihmisistä, jotka jostain syystä olivat seonneet, eivätkä selvästikään ymmärtäneet tekojensa seurauksia.

        Minäkään en ole tuosta vielä selvinnyt, vaan olen kuin rikottu sisältä. Ja kukaan ei enää pääse yhtä lähelle sisintäni ja sydäntäni, siellä on vain lapset ja heidän parhaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollut nyt kyse sinusta. Pettävä ja jättävä puoliso on pahin sonta, minkä parisuhteessa voi kohdata. Sellaista ei toivo kenellekkään. Sellaiset pitäisi estää menemästä naimisiin. Toivottavasti tulevaisuuden tekniikalla voidaan erotella, ettei kukaan heidän kanssaan lapsia hankkisi. Se on vika päässä, itsekäs, sosiopaattinen ja kyvytyn kiintymään. Niin se vaan on. Huomaa sun kirjoitustyylistä. Pelkäämpä et lasten kärsimykset on vasta edessä.

        "Se on vika päässä, itsekäs, sosiopaattinen ja kyvytyn kiintymään. Niin se vaan on. Huomaa sun kirjoitustyylistä. Pelkäämpä et lasten kärsimykset on vasta edessä."

        Eiköhän se vika ole sinun päässäsi kun lähdit henkilöhyökkäykseen ja häpäisylinjalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vain toinen, joka on ollut kuvaamasi kaltaisessa tilanteessa voi jakaa tuskasi. Tiedän, mistä puhut. Se tunne, kuin joku repisi sydäntäsi rinnastasi ja saatuaan sen heittäisi sen lattialle, heittäisi eritteet sen niskaan ja hyppisi päällä. Ja tätä ihanaa, pettäjän mielestä ilmeisen ihanaa näytöstä seuraa koko suku, mutta mikä kammottavinta pettäjän omat lapset näkevät ja kokevat oman vanhempansa välinpitämättömyyden. Ja se tyhjyyden tunne, kun et enää niitä törkeitä tekoja pysty salaamaan ja pettäjän poika toteaa, että hänen isänsä kuoli juuri, hänellä ei ole enää isää. Miten siinä enää puhut, että kyllä isä sinua rakastaa, millä sen enää todistat.

        Myös suvun kesken tullut koettua tuonkaltainen joulu, jossa muutkin nähneet miten välipitämättömäksi ja poissaolevaksi pettäjä muuttuu, kun puhelin piippaa piippaamistaan. Tuskallinen tilanne, erityisesti jos pettäjä himossaan ei edes ajattele mitä puhuu tai lausahtelee, kun pää on p..sta mennyt niin sekaisin. Selittelet niitä sitten ovesta poistuville vieraille, ettei se mitään tarkoittanut, kun sanoi, ettei ole täällä silloin ja ei tiedä missä on. Se häpeä, jota tunnet toisen käytöksen vuoksi, kun yrität vielä kerran diplomaattisesti näyttää, ettei ne huhupuheet ole totta, kun toinen juoksee pitkin kyliä kaikkien hameiden perässä.

        Myös oma terapeuttuni totesi samaa, että miten selvisin. Selvisin niiden lapsien vuoksi ja takia, koska halusin omasta puolestani antaa heille parhainta, mitä he voivat saada ja sitä ei rahalla saa, rakkautta ja tukea. Ymmärsin melko nopeasti, että olen valitettavasti se turvallinen ja selväpäisin vanhempi, jonka he voisivat saada siinä tilanteessa. Jouduin siloittelemaan puolisoni tekoja ja myös niiden kakkosten, jotka häiritsivät minua ja lapsia, koska mitä se olisi hyödyttänyt puhua pahaa ihmisistä, jotka jostain syystä olivat seonneet, eivätkä selvästikään ymmärtäneet tekojensa seurauksia.

        Minäkään en ole tuosta vielä selvinnyt, vaan olen kuin rikottu sisältä. Ja kukaan ei enää pääse yhtä lähelle sisintäni ja sydäntäni, siellä on vain lapset ja heidän parhaansa.

        Jopas nyt intouduit kommentoimaan ja tehden sen ikään kuin useampi ihminen olisi ollut kommentoimassa.

        En halua väheksyä sinun kokemaasi tuskaa ja vääryyttä, mutta viitaten aloitukseen voin vain sanoa, että teidän kahden väliset suhteet eivät voi ajaa yli lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan.

        Sanomasi mukaan suo ei edes tapahdu kovin usein (1 kerta / kk), joten kovin kieroon lapset eivät voi kasvaa ex-miehesi luona. Jos lasten hyvinvointi on vaarassa exäsi luona, siihen kyllä voivat viranomaiset puuttua.

        Siinä voin vielä lohduttaa, että mitä vanhemmaksi lapsesi tulevat sitä paremmin he tajuavat, jos kuviossa on jotain pielessä. Teini-ikäistä lasta ei enää väkisin viedä toiselle vanhemmalle, jos lapsi ei sitä itse halua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimen omaan!
        Kyseessä on lasten etu ja se on pantava aina kaiken edelle! Lapsilla on oikeus hyvään suhteeseen molempiin vanhempiinsa kun se kerran on mahdollista!
        Yhteishuoltajuus on parhaassa tapauksessa yhteispeliä ja lasten edun edelle laittoa. Se että mies petti ei ole lasten syy eikä heiltä voi eikä saa suhdetta isään kieltää. Kypsät aikuiset tajuavat sen.
        Melkoisen itsekästä itkeä omaa surkeuttaan kun aina on joulun laittanut ja nyt mies "vie" lapset! Minä raukka. Kun teillä on yhteishuoltajuus on teillä varmasti selvät sopimukset lasten tapaamisesta, lomista viikonlopista yms? Sinun osasi kuten eksmiehesikin, on sopeutua tähän.

        Vaikuttaa siltä, että nykyihminen on menettänyt ihmisyyden,ja vastuun perheestään. Lapset siitä kärsivät. Olen kuullut monta kertaa, että vangit ovat sanoneet, kuinka silloin elämä meni pieleen, kun isä ja äpti erosivat.

        Kevyesti eronneet - ette pääse karkuun, sillä elämä kostaa. On eroja, jotka ovat paikallaan, jos avioliitto on esim, väkivaltainen tai vastaava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopas nyt intouduit kommentoimaan ja tehden sen ikään kuin useampi ihminen olisi ollut kommentoimassa.

        En halua väheksyä sinun kokemaasi tuskaa ja vääryyttä, mutta viitaten aloitukseen voin vain sanoa, että teidän kahden väliset suhteet eivät voi ajaa yli lapsen oikeutta tavata molempia vanhempiaan.

        Sanomasi mukaan suo ei edes tapahdu kovin usein (1 kerta / kk), joten kovin kieroon lapset eivät voi kasvaa ex-miehesi luona. Jos lasten hyvinvointi on vaarassa exäsi luona, siihen kyllä voivat viranomaiset puuttua.

        Siinä voin vielä lohduttaa, että mitä vanhemmaksi lapsesi tulevat sitä paremmin he tajuavat, jos kuviossa on jotain pielessä. Teini-ikäistä lasta ei enää väkisin viedä toiselle vanhemmalle, jos lapsi ei sitä itse halua.

        Mitä oikein sekoilet? Taidat itse intoutua liikaa, kun minulla ei ole ex-miestä, eikä tule, jos se yhtään minusta riippuu. Onko itsellesi tapahtunut jotakin väkisin, kun tuputat ajatustasi asiassa, josta et todellisuudessa tiedä mitään, tulkitse vain toisten juttuja. Hyvää vointia sinulle ja koeta selvitä ongelmiesi kanssa.


    • Anonyymi

      Aloittajan niehen rakkaus aloittajaan on loppunut ja parisuhde on ohi.

      Vaikka mies ei enää aloittajaa rakastakaan, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että isän rakkaus olisi lapsiinsa loppunut.

      Lasten takia ja lasten parhaaksi, asiaa pitää kyetä katsomaan realistisesti ja vähemmän tunteenomaisesti. Jos mies on ollut kunnollinen isä lapsilleen, lapsilla on oikeus isään, ja isällä myös velvollisuus pitää lapsistaan huolta, ja olla isän kanssa myös tasapuolisesti juhlapyhinäkin.

      • Anonyymi

        Tuskin mikään kunnon isä. Siinäpä se.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin mikään kunnon isä. Siinäpä se.

        Miten niin: "Tuskin mikään kunnon isä"

        Aloittajan tekstistä sitä ei voi mitenkään päätellä. Lastensuojeluviranomaiset voivat sitten päättää, jos isän luona olo on vahingollista lapsille ja estää tapaamiset.

        Toivottavasti isä on nyt löytänyt elämänsä rakkauden ja voi tarjota lapsilleen turvallisen ja rakastavan kodin heidän siellä käydessään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin: "Tuskin mikään kunnon isä"

        Aloittajan tekstistä sitä ei voi mitenkään päätellä. Lastensuojeluviranomaiset voivat sitten päättää, jos isän luona olo on vahingollista lapsille ja estää tapaamiset.

        Toivottavasti isä on nyt löytänyt elämänsä rakkauden ja voi tarjota lapsilleen turvallisen ja rakastavan kodin heidän siellä käydessään.

        Yleensä kunnon isät ei jätä perhettään, onhan se jättämistä jos tapaa lapsia sen 1 krt kk ja asettaa oman rakkauden tarpeen lasten edelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä kunnon isät ei jätä perhettään, onhan se jättämistä jos tapaa lapsia sen 1 krt kk ja asettaa oman rakkauden tarpeen lasten edelle.

        Aloittaja ei mitenkään kerro, että kuinka usein isä tapaa lapsiaan. Noista välillä olevista kirjoituksista ei mitenkään selviä, että sen on kirjoittanut aloittaja, vaikka sellaista voi kyllä aavistella.

        Minäkin sitäpaitsi tapaan lapsiani 1 krt/kk, ja silloin 2 vkoa kerrallaan.


    • Anonyymi

      Itse olen ns. jouluihminen, jo toisessa sukupolvessa. Vanha äitini sanoi aikoinaan, että jouluaattona olisi sopivaa ja suotavaa olla kotona hänen ja isäni luona, vaikkei juuri koskaan muulloin olisikaan...

      Vietimme vanhempieni ja parin sukulaiseni kanssa jouluaaton exän kanssa kahdestaankin, ennen lasten syntymää. Erotessamme 26v myöhemmin, lasten ollessa jo teinejä, oli selvää, etenkin lapsille, että he viettävät joulun kanssani. Se ei todellakaan olisi ollut selvää, jos ex olisi ollut normaali. Sellainen ihminen, jonka kanssa voi olla normaalisti.

      Mikäli lapsesi ovat muutenkin viettäneet isällään aikaa eronne jälkeen ja haluavat mennä sinne, niin aivan turhaa itket. Ota siltä kannalta, että joulu ilman lapsia saat vapaasti rauhoittua ja olla. Tehdä mitä haluat. Joulua voi viettää mitä erilaisemmin.

      Lapset ovat nyt aikuisia, mutta vietämme edelleen joulua, sitä aattoa ainakin yhdessä uuden mieheni ja sukulaisteni kanssa. Olen valmis muutokseen. Samoin siihen, ettei ole muutosta.

      Yksi vanhoista tädeistäni on viettänyt joulunsa yksin miehensä kuolemasta lähtien. Näin siitä huolimatta, että hänellä on kaksi keski-ikäistä lasta, joista vähintään toinen on pyytänyt äitiään luokseen jouluksi. "Mitä minä siellä tekisin joulun?" kysyi täti. Niin. Tapaninpäivänä menemme äitini luokse veljeni kanssa, ja sinne tulee muitakin sukulaisia. Myös tämä täti. Itse nautin, kun jouluna saa viettää aikaa läheisten kanssa. Mutta en missään nimessä sulje pois mahdollisuutta, että vietän joulun joskus yksinkin.

      • Anonyymi

        Joulun voi viettää myös töissä, jos on sellainen työ jossa ollaan pyhät ja arjet, aikoinaan erottuani kesällä, ja tuli eka joulu, niin ilmoittauduin heti vapaaehtoisesti tekemään joulunpyhät , lapsiperheelliset oli kiitollisia.
        Ainoa lapseni sillon jo melkeen aikuinen vietti joulun iskän kanssa ,siellä oli vilinää, koska exällä laaja suku ja ovat läheisiä, minulla pieni suku ja asuvat kaukana.
        Siitä lähtien olen ollut joulut työssä, niin tänäkin jouluna.
        Työ oli myös aikoinaan hyvää terapiaa eron hetkellä.


    • Anonyymi

      Hyvä aloittaja, sinun täytyy vain alkaa luoda uusia, omia jouluperinteitä niille joululle, jolloin lapset ovat isänsä kanssa.

      Joulunvieton ei tarvitse olla kalenterin päivästä kiinni. Voit viettää lastesi kanssa joulua vaikka viikkoa ennen itse jouluaattoa tai joulua seuraavana viikonloppuna tai loppiaisena. Koristelet, laitat kuusen, jouluruokaa, kutsut joulupukin. Näin me teimme lapsen kanssa viime vuonna.

      Sitten itse jouluaatoksi ja-päiväksi mietit, mitä haluaisit itse tehdä. Syötkö ravintolassa? Kutsutko ystäviä? Menetkö mökille tai ystävien luo? Lähdetkö matkalle? Mitä ohjelmaa kotiseudullasi järjestetään? Jos ei järjestetä, niin mene vaikka Helsinkiin pariksi yöksi, siellä on joulunpyhinäkin tapahtumia.

      Itse vietin ensimmäisen eron jälkeisen jouluni niin, että lapsi oli isänsä kanssa, viime vuonn

      Tämä on kurja tilanne, mutta oloasi ei paranna se että jäät vellomaan haikeissa tunnelmassa. Nyt vaan tietoisesti rakennat omat jouluperinteet joka toiseksi jouluksi. Teet ihan mitä itse haluat. Itse kävin viime vuonna jouluhartaudessa ja ystävien luona syömässä.

      Jälkeenpäin minua on surettanut eniten lapseni suru siitä, että isän luona ei joulutunnelmaa ollut. Ei joulukuusta, ei koristeita. Olivat aattona olleet isän puolen sukulaisissa, lapsi siellä seurannut sivusta muiden lasten jouluiloa pakettiröykkiöiden keskellä, itse sai siltä puolelta kaksi lahjaa. En ymmärrä, miksi ei voitu lapselle järjestää kunnon joulua. Tai sitten niin, että ne toiset lapset olisi saaneet loput lahjansa silloin, kun oma lapseni ei ollut paikalla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      137
      1926
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1908
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1858
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1640
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1448
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1266
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1160
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1137
    Aihe