Niin, eli ollaan seurusteltu käytännössä koko elämä. Kokemattomasta epävarmasta pikkupojasta asti, joka ei naisten ja pillun päälle älynnyt mitään. Sitten syliin tipahtaa tyttö josta teinirakkaus ja ensi ihastus puhkeaa. No meni jokunen vuosi ja kasvoin ns. aikuiseksi ja huomasin, että eihän se tyttöjen kanssa kohtaaminen niin hankalaa ollut. Vientiä olisi ollut ja parisuhde alkoi tuntua epäkiinnostavalta.
Mutta sitten tässä saa havahtua siihen, että tuostakin hetkestä on mennyt yli 10v aikaa ja mikään ei ole muuttunut, paitsi jälkikasvua tullut! Sama kaiho kokemattoman vapauden ja itsenäisen elämän perään on seurannut koko ajan, paisti että se on vielä kovempi ja on muuttunut ahdistukseksi todellisuuden myötä, kun tajuaa että nuoruus alkaa olla hukattu. Kohta ei naismarkkinoilla paljo kiinnostuneita sitten olekaan vaikka tähän asti vientiä olisi, kun olen hyväkuntoinen mies.
Seurustelu on ollut pitkälti pakkopullaa jossa ei enää kiinnosta mikään ja seksi ym ei kiinnosta. Mikä idea tässä on? Millä ihmeen yhtälöllä tämä homma on jatkunut? Umpi rakastunut olen kyllä ollut silloin , mutta kaikki on jäänyt kokematta ja sitä en voi sulattaa. Huomaan jo katkeroitumisen siemenen syntyneen ja luvassa on äreä vanha ukko joka on ikuisesti katkera hukatusta vapaudesta. Enpä ymmärtänyt aikanaan mitä on pelissä, nimittäin VAPAUS jonka menettäminen pitäisi jokaisen ihmisen ymmärtää. Vakavalle suhteelle pitäisi olla joku ajokortti jonka saa vasta, kun on jonkunkaan verran komusta vastakkaisesta sukupuolesta!
Mutta sitten tässä saa havahtua siihen, että tuostakin hetkestä on mennyt yli 10v aikaa ja mikään ei ole muuttunut, paitsi jälkikasvua tullut! Sama kaiho kokemattoman vapauden ja itsenäisen elämän perään on seurannut koko ajan, paisti että se on vielä kovempi ja on muuttunut ahdistukseksi todellisuuden myötä, kun tajuaa että nuoruus alkaa olla hukattu. Kohta ei naismarkkinoilla paljo kiinnostuneita sitten olekaan vaikka tähän asti vientiä olisi, kun olen hyväkuntoinen mies.
Seurustelu on ollut pitkälti pakkopullaa jossa ei enää kiinnosta mikään ja seksi ym ei kiinnosta. Mikä idea tässä on? Millä ihmeen yhtälöllä tämä homma on jatkunut? Umpi rakastunut olen kyllä ollut silloin , mutta kaikki on jäänyt kokematta ja sitä en voi sulattaa. Huomaan jo katkeroitumisen siemenen syntyneen ja luvassa on äreä vanha ukko joka on ikuisesti katkera hukatusta vapaudesta. Enpä ymmärtänyt aikanaan mitä on pelissä, nimittäin VAPAUS jonka menettäminen pitäisi jokaisen ihmisen ymmärtää. Vakavalle suhteelle pitäisi olla joku ajokortti jonka saa vasta, kun on jonkunkaan verran komusta vastakkaisesta sukupuolesta!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sitten vaan maailmalle siitä. Ole metsästäjä! Siksi sinut on luotu!
Ajattelin vähän sanoin, kunnes 44 vuotiaana erosin (nainen otti eron).
Vienti oli kovempaa kuin koskaan.
Pidä itsesi siis kunnossa
Ajokortti suhteeseen ois kyllä hyvä.
Ihmisten pitäis ottaa vastuu itsestään ja elämästään, eikä vain ajautua suhteeseen, sitten tehdä vielä lapsiakin, vaikkei edes tiedetä haluuko olla just sen ihmisen kanssa.
Sit katkeroidutaan sille puolisolle hukatusta elämästä, ajaudutaan pettämään ja sillä haavoitetaan toista niin, ettei se ikinä enää luota kehenkään.
Lapset oppii huonon parisuhdemallin, jota toistaa sitten itse aikuisena ja kaikki toistuu yhä uudestaan ja uudestaan...
Ottakaa vastuu omasta elämästä, ni loppuu tällänen.