Missä tehdään hulluuskokeita?

Anonyymi

Missä tehdään geeneistä testejä, joilla voidaan todistaa mustaa valkoisella, että geeneissäni on vikaa, joka aiheuttaa hulluutta? Haluan myöskin päästä tutkimaan aivoni ja myös muihin verikokeisiin, joilla haluan todisteet oletetusta hulluudestani ja vahvistuksen lonkalta vedetylle diagnoosille, että se pitää paikkansa. Haluan nyt tosissani lähteä tekemään niitä tieteellisiä tutkimuksia. Mistä voin saada lähetteen hulluustutkimuksiin? Sitä ennen en tunnusta mitään, ennen kuin näen mustaa valkoisella tieteelisten tutkimusten vahvistamana. Toisin sanoen olen terve, kunnes toisin todistetaan tieteellisin kokein.

65

112

Vastaukset

  • Tuskinpa geeneistä voi edes tutkia kenenkään "hulluutta", mutta poikkeavuuden terveydestä varmaan voi, jos jostain esim. periytyvästä sairaudesta on kysymys.

    • Siksipä onkin täysin huuhaata sanoa, että geeneissäsi on vikaa, kun sitä ei ole tutkittu. Ja kun minullakin on ollut vain huonoista ihmissuhteista kysymys. Ja ei ole kauaa, kun oli otsikko jossakin lehdessä, että kuka tahansa voi mennä psykoosiin, kun on tarpeeksi kova paine. Toiset menevät vain helpommin kuin toiset herkkyydestä johtuen. Ja herkkyys ei ole sairaus.


  • Asia selviää mielenkuvantamisella mielikuvan perusteella psykiatri diagnosoi hulluuden laadun ja määrän.

    • Ja vaikka olisi mikälainen hullu tahansa, niin oikea hoito siihen ei ole sanoinkuvaamattomia ja epäinhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava neuroleptihuume. Edes psykoosi kauheimmillaan ei vedä vertoja neuroleptien aiheuttamille kauhuille. Ja minullakin psykoosi on ollut ohimenevä parin viikon tila. Siihen ei tarvitse aivojen lobotointia ja koko elämän tuhoamista neurolepteillä. Se tila on ollut helvettiäkin pahempi tila. Jos vielä kertaskaan joudun siihen helvettiin, lähden omin käsin tästä maailmasta. Se on varmaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja vaikka olisi mikälainen hullu tahansa, niin oikea hoito siihen ei ole sanoinkuvaamattomia ja epäinhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava neuroleptihuume. Edes psykoosi kauheimmillaan ei vedä vertoja neuroleptien aiheuttamille kauhuille. Ja minullakin psykoosi on ollut ohimenevä parin viikon tila. Siihen ei tarvitse aivojen lobotointia ja koko elämän tuhoamista neurolepteillä. Se tila on ollut helvettiäkin pahempi tila. Jos vielä kertaskaan joudun siihen helvettiin, lähden omin käsin tästä maailmasta. Se on varmaa.

      Mikä hoitomuoto olisi mielestäsi psykoosin parantamiseen parempi, kun et lääkkeitä hyväksy?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja vaikka olisi mikälainen hullu tahansa, niin oikea hoito siihen ei ole sanoinkuvaamattomia ja epäinhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava neuroleptihuume. Edes psykoosi kauheimmillaan ei vedä vertoja neuroleptien aiheuttamille kauhuille. Ja minullakin psykoosi on ollut ohimenevä parin viikon tila. Siihen ei tarvitse aivojen lobotointia ja koko elämän tuhoamista neurolepteillä. Se tila on ollut helvettiäkin pahempi tila. Jos vielä kertaskaan joudun siihen helvettiin, lähden omin käsin tästä maailmasta. Se on varmaa.

      Tiedän.Aiheesta löytyy paljon tietoa mm. madinfinland.org sivustolta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä hoitomuoto olisi mielestäsi psykoosin parantamiseen parempi, kun et lääkkeitä hyväksy?

      Psykoosi ei ole sairaus joten parantamisesta puhuminen antaa asiasta väärän käsityksen.

      https://madinfinland.org/psykoosilaakkeet/


    • Anonyymi kirjoitti:

      Psykoosi ei ole sairaus joten parantamisesta puhuminen antaa asiasta väärän käsityksen.

      https://madinfinland.org/psykoosilaakkeet/

      Haluat siis olla psykoottinen, etkä edes toivo minkäänlaista kohenemista olotilaasi. Et ainakaan lääkkeillä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Haluat siis olla psykoottinen, etkä edes toivo minkäänlaista kohenemista olotilaasi. Et ainakaan lääkkeillä.

      Trollaat väärää henkilöä en ole aloittaja.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Trollaat väärää henkilöä en ole aloittaja.

      Sinähän se väität, ettei psykoosi ole sairaustila.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Haluat siis olla psykoottinen, etkä edes toivo minkäänlaista kohenemista olotilaasi. Et ainakaan lääkkeillä.

      Psykoosiin ei tarvitse välttämättä mitään lääkkeitä. Itsellänu on psykoosi mennyt ohi itsestään lyhyessä ajassa ilman mitään lääkkeitä. Ja kaikkein vähiten tarvitsee elinikäistä aivojen lobotointia ohimenevän viikon tai puolentoista ajan kestävän psykoosin takia. Itselläni oli edelliseen psykoosiin aikaa 23 vuotta. Elin ihan normaalia elämää vuosikymmeniä, kunnes tuli pitkään kestävä kriisi, joka johti ohimenevään psykoosiin. Siitä laitettiin ikivanhojen nuoruuden merkintöjen johdosta loppuelämän aivojen lobotointi. Ja sillä tiellä olen edelleenkin. Olen maannut 10, 5 vuotta lähes tajuttomana sängyssä ilman aivoja. Sekö on "hoitoa", että otetaan aivot pois käytöstä, ja pannaan tajuttomana makaamaan erakkona delegoituna muusta elämästä pois. Minä en voi enää palata entiseen sosiaaliseen elämään takaisin. Lähes 11 vuoden erakkona olo lopetti sen loppuelämäksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Psykoosiin ei tarvitse välttämättä mitään lääkkeitä. Itsellänu on psykoosi mennyt ohi itsestään lyhyessä ajassa ilman mitään lääkkeitä. Ja kaikkein vähiten tarvitsee elinikäistä aivojen lobotointia ohimenevän viikon tai puolentoista ajan kestävän psykoosin takia. Itselläni oli edelliseen psykoosiin aikaa 23 vuotta. Elin ihan normaalia elämää vuosikymmeniä, kunnes tuli pitkään kestävä kriisi, joka johti ohimenevään psykoosiin. Siitä laitettiin ikivanhojen nuoruuden merkintöjen johdosta loppuelämän aivojen lobotointi. Ja sillä tiellä olen edelleenkin. Olen maannut 10, 5 vuotta lähes tajuttomana sängyssä ilman aivoja. Sekö on "hoitoa", että otetaan aivot pois käytöstä, ja pannaan tajuttomana makaamaan erakkona delegoituna muusta elämästä pois. Minä en voi enää palata entiseen sosiaaliseen elämään takaisin. Lähes 11 vuoden erakkona olo lopetti sen loppuelämäksi.

      Et nyt kovin "lobotoidulta" vaikuta, kun kykenet tietokonettakin käyttämään. Ihan se on itsestäsi kiinni kuinka erakoitunut haluat olla.


    • Minua ei paljonkaan ja ei oikeastaan hhtään kiinnosta psykiatrien lausunnot. He ovat konitohtoreita.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Et nyt kovin "lobotoidulta" vaikuta, kun kykenet tietokonettakin käyttämään. Ihan se on itsestäsi kiinni kuinka erakoitunut haluat olla.

      No jos pidät pelkän tietokoneen käyttöä normaalina elämänä ilman, että minnekään pääset asunnostasi ja sängystäsi juuri liikkumaan, niin sittenhän elän normaalia elämää. Ennen aivojeni lobotointia aikoinaan olin jatkuvasti liikkeellä, ja minulla oli laaja ihmissuhdeverkosto, oli harrastuksia ja menoja ja vilkas sosiaalinen elämä. Aivolobotointi lopetti koko silloisen elämäni täysin. Olen menettänyt kaikki ihmiset elämästäni, ja elänyt asunnossani erakkona yksin. Nyt olen saanut pudotettua rutkasti lobotointiainetta, ja olen palannut maailmaan unesta. Enkä vieläkään kokonaan.mutta elämäni on ohi. Paluuta entiseen ei enää ole. En edes tunne ketään ihmisiä. Minulla on vain yksi sukulainen, johon pidän yhteyttä. Ennen tunsin lähes sata ihmistä. Ei tietoakaan, missä he ovat näin pitkän ajan jälkeen. Enkä vain enää pysty palaamaan sosiaaliseen elämään, jonka menetin.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No jos pidät pelkän tietokoneen käyttöä normaalina elämänä ilman, että minnekään pääset asunnostasi ja sängystäsi juuri liikkumaan, niin sittenhän elän normaalia elämää. Ennen aivojeni lobotointia aikoinaan olin jatkuvasti liikkeellä, ja minulla oli laaja ihmissuhdeverkosto, oli harrastuksia ja menoja ja vilkas sosiaalinen elämä. Aivolobotointi lopetti koko silloisen elämäni täysin. Olen menettänyt kaikki ihmiset elämästäni, ja elänyt asunnossani erakkona yksin. Nyt olen saanut pudotettua rutkasti lobotointiainetta, ja olen palannut maailmaan unesta. Enkä vieläkään kokonaan.mutta elämäni on ohi. Paluuta entiseen ei enää ole. En edes tunne ketään ihmisiä. Minulla on vain yksi sukulainen, johon pidän yhteyttä. Ennen tunsin lähes sata ihmistä. Ei tietoakaan, missä he ovat näin pitkän ajan jälkeen. Enkä vain enää pysty palaamaan sosiaaliseen elämään, jonka menetin.

      Sehän on omasta aktiivisuudestasi kiinni, miten alat toimimaan nyt ja tulevaisuudessa. Entiseen ei tarvitsekaan palata, vaan rakenna uudelleen ihmissuhteet, ehkäpä joihinkin entisiin kavereihinkin. Tietokoneen avullakin voit etsiä vaikkapa entisiä tuttujasi ja rakentaa uuden ihmissuhdeverkoston. Kerrot pudottaneesi jo lääkitystäsi ja vaikka sitä et kokonaan voisi lopettaakaan, niin ei se estä uuden ihmissuhdeverkoston luontia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sehän on omasta aktiivisuudestasi kiinni, miten alat toimimaan nyt ja tulevaisuudessa. Entiseen ei tarvitsekaan palata, vaan rakenna uudelleen ihmissuhteet, ehkäpä joihinkin entisiin kavereihinkin. Tietokoneen avullakin voit etsiä vaikkapa entisiä tuttujasi ja rakentaa uuden ihmissuhdeverkoston. Kerrot pudottaneesi jo lääkitystäsi ja vaikka sitä et kokonaan voisi lopettaakaan, niin ei se estä uuden ihmissuhdeverkoston luontia.

      Uei olw enää mitään haluja alkaa wlämää uudelleen. Tekee niin h**vetin pahaa ajatella wlämään palaamista. Olwn tottunut olemaan erakkona, ja ulostulo on todella vaikeaa. Voi olla, etten pysty siihen enää koskaan. Kotikapunkinikin on muuttunut vieraaksi. Olin kerran lähes vuosi sitten liikkeellä bussilla virallisilla asioilla ajaen läpi kaupungin. Olin häämästynyt, kuinka paljon on uutta rakennettu. Paljon on muuttunut. Voi vaan kysyä, että tällainenko on psykiatrian tarkoitus:delwgoida ihminen pois muusta wlämästä. Sitten tullaan vetämään suunnilleen köydellä takaisin elämään, kun peli on jo menwtetty, ja kaikki on liian myöhäistä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Uei olw enää mitään haluja alkaa wlämää uudelleen. Tekee niin h**vetin pahaa ajatella wlämään palaamista. Olwn tottunut olemaan erakkona, ja ulostulo on todella vaikeaa. Voi olla, etten pysty siihen enää koskaan. Kotikapunkinikin on muuttunut vieraaksi. Olin kerran lähes vuosi sitten liikkeellä bussilla virallisilla asioilla ajaen läpi kaupungin. Olin häämästynyt, kuinka paljon on uutta rakennettu. Paljon on muuttunut. Voi vaan kysyä, että tällainenko on psykiatrian tarkoitus:delwgoida ihminen pois muusta wlämästä. Sitten tullaan vetämään suunnilleen köydellä takaisin elämään, kun peli on jo menwtetty, ja kaikki on liian myöhäistä.

      No kun et enää edes halua ns. normaaliin elämään, niin silloin on turha valittaakaan mistään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No kun et enää edes halua ns. normaaliin elämään, niin silloin on turha valittaakaan mistään.

      Typerä kommentti. Oletko itse maannut tajuttomana 10 vuotta tietämättä bjuri mitään maailman menosta? Koittaisitpa itse palata sellaisen jälkeen elämään. Ei tällaisesta tilanteesta jatketa elämää niin vain, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se tulee viemään vuosia, ennen kuin edes pientäkään elämänpiiriä saa rakennetuksi. Todella vaikeaa se tulee olemaan, ja myönnän, että hirveän paljon sitä elämänhalua ei tällaisen puoskaroinnin jälkeen enää ole.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Typerä kommentti. Oletko itse maannut tajuttomana 10 vuotta tietämättä bjuri mitään maailman menosta? Koittaisitpa itse palata sellaisen jälkeen elämään. Ei tällaisesta tilanteesta jatketa elämää niin vain, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se tulee viemään vuosia, ennen kuin edes pientäkään elämänpiiriä saa rakennetuksi. Todella vaikeaa se tulee olemaan, ja myönnän, että hirveän paljon sitä elämänhalua ei tällaisen puoskaroinnin jälkeen enää ole.

      Näyttää nyt vihdoinkin siltä, että alan pääsemään tästä huumausaineesta eroon. Psykiatri sanoi, että Risperidon ei aiheuta riippuvuutta. Totta heemmetisdä se aiheuttaa riippuvuutta pitkään käytettynä. Olenhan itse todisteena siitä. Olen ravannut jatkuvasti lunuisien vieroitusyritysten takia edes takaisin sairaalan ja kodin väliä. Olen kuullut muistakin, joiden ainoa syy vulsien sairaalakierteeseen on ollut psyykenlääkeriippuvuus. Kun ovat lopulta onnistuneet itse pääsemään irti, ei ole enää tarvinnut sairaalan ovea avata. Todennäköisrsti minun tulee käymään samalla tavalla. Ei tarvitse enää sairaalan ovea avata.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sehän on omasta aktiivisuudestasi kiinni, miten alat toimimaan nyt ja tulevaisuudessa. Entiseen ei tarvitsekaan palata, vaan rakenna uudelleen ihmissuhteet, ehkäpä joihinkin entisiin kavereihinkin. Tietokoneen avullakin voit etsiä vaikkapa entisiä tuttujasi ja rakentaa uuden ihmissuhdeverkoston. Kerrot pudottaneesi jo lääkitystäsi ja vaikka sitä et kokonaan voisi lopettaakaan, niin ei se estä uuden ihmissuhdeverkoston luontia.

      Tuo on hyvä, kirjoitat että on omasta aktiivisuudesta kiinni.
      Mulla on käynyt juuri niin.
      Olin nuorempana n. 15 vuotta ihan sekaisin ja käytin alkoholia ja lääkkeitä sekaisin.
      Pitkän pakkohoidon aikana mulla oli viimeinen ainoa mahdollisuus alkaa miettiä haluanko elämältä jotain muuta kuin olla aina sekaisin, sekään kun ei ollut viimeisiin vuosiin enää omasta tahdosta kiinni vaan se oli jo elämänätapa.

      Tein itseni kanssa kovasti töitä ja pääsin eroon lääkkeistä sekä myös liiallisesta alkoholin käytöstä. Myös paniikkihäiriö jäi matkan varrelle kun itsetunto kohosi olemattomasta takaisin.
      Nyt olen viimeiset vuodet nauttinut elämästäni, jatkuvasti tulee uusia ihmisiä elinpiiriin, taloudellisesti menee hyvin sillä tavalla että saan laskut maksettua ja voin jopa ostaa jotain pientä jos haluan.
      Omasta mielestäni parasta on se että minusta on tullut tosi sosiaalinen, jota itsekin pitkään alkuun ihmettelin koska aiemmin oli paha paniikkihäiriö.

      Ihmissuhteet on periaatteessa tärkein asia ihmiselle, mutta olen myös ajatellut että ihmissuhteet ovat myös kaikkein vaikein asia elämän varrella. En tarkoita pelkästään parisuhteita vaan ihan kaikkia ihmissuhteita.
      Ainoa mikä minua nykyään ketuttaa on se että olen fyysisesti aika huonossa kunnossa, mutta ehkäpä tämäkin vielä jossain vaiheessa paremmaksi muuttuu.

      Eli se on täysin totta että kun tai jos jaksaa olla aktiivinen ja tehdä elämässään edes jotain jota haluaa niin kyllä se on ihan mahdollista.
      Tietenkin jos jatkuvasti ajattelee että ei minusta ole mihinkään eikä mikään onnistu niin meneehän se silloin juuri niin.

      Minulla on myös asenteet ajatusmaailmassani kääntyneet omasta mielestäni paremmiksi ja olen paljon positiivisempi kuin ennen vanhaan.
      Tottakai minullakin on omat heikkouteni edelleen, mutta voin jatkaa työskentelyä itseni kanssa vaikka koko loppuelämäni ajan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä hoitomuoto olisi mielestäsi psykoosin parantamiseen parempi, kun et lääkkeitä hyväksy?

      Kerronpahan yhden asian. Sanopa, mitä järkeä on ohimenevän muutaman päivän psykoosin takia lobotoida ihmisen aivot loppuelämäksi, tai ainakin lähes 11 vuodeksi? Aivojen lobotointi aiheuttaatilanteen, jossa ei selviä edes normaaleista yksinkertaisista asioista, joihin kuuluu asunnon siisteydestä huolehtiminen, itsensä ja vaatteidensa puhtaana pitäminen ja ruuan laittaminen. Ne ovat ylivoimaisia tehtäviä aivoistasn lobotoidulle ihmiselle. Muusta terveydestään huolehtimisesta puhumattakaan. Ja vain sen takia ihminen saatetaan tälläiseen järkyttävään ihmisoikeusrikokseen kuuluvaan tilaan, että on ollut muutaman päivän sekavuus stressin seurauksena. Sanotaan, että jos menee uudelleen psykoosiin. No entä sitten! Muutaman päivän sekavuuden takiako pitää aivot lobotoida, ja tehdä ihmisestä kasvi loppuelämäksi? Ja psykoosien kauhut eivät ole mitään verrattuna aivojen lobotoinnin aiheuttamiin kauhuihin. Kärsimyksillä ei ole mitään rajaa. Elämä on täynnä kauhua ja painajaisia. Yöksi ei uskalla edes silmiään ummistaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mikä hoitomuoto olisi mielestäsi psykoosin parantamiseen parempi, kun et lääkkeitä hyväksy?

      Psykoosi on hengenvaarallinen tila, poikani meinasi menehtyä siihen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Et nyt kovin "lobotoidulta" vaikuta, kun kykenet tietokonettakin käyttämään. Ihan se on itsestäsi kiinni kuinka erakoitunut haluat olla.

      No alkaahan se lähes 11 vuoden lobotointi olla ohi, kun olen saanut purettua sitä lobohuumetta minimiin. Mutta tähän asti olen ollut lobotoituna ja syrjäytettynä koko elämästä psykiatriauskovaisten toimesta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Psykoosi on hengenvaarallinen tila, poikani meinasi menehtyä siihen.

      Psykoosi on ohimenevä muutaman pävän vaaraton sekavuus, mutta aivojen lobotointi kemiallisesti on hengenvaarallinen tila, joka tuhoaa ihmisen koko minuuden ja terveyden, ja joka johtaa ennen aikaiseen hautaan. Lisäksi se aiheuttaa vaarallisia sairauksia kuten diabetesta ja aivohalvausta, jotka nekin vievät ennenaikaiseen hautaan. Minä olin terve kuin pukki ennen aivojen lobotointia. Nyt olen tiellä hautaan diabeteksen ym. sairauksien takia. Harkitsen rikosilmoituksen tekoa terveyteni ja elämäni tuhoamisesta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No alkaahan se lähes 11 vuoden lobotointi olla ohi, kun olen saanut purettua sitä lobohuumetta minimiin. Mutta tähän asti olen ollut lobotoituna ja syrjäytettynä koko elämästä psykiatriauskovaisten toimesta.

      Pysyvä aivovaurio on lähes varma. Et tule palautumaan entiselledi.


  • Liian helppoa jos mielenterveyttä voisi testata geeneistä. Kaikki kehuvat omistavansa hullun paperit, mutta minulla on terveen paperit, jossa psykologi (6 h tutkimusten jälkeen) todistaa ettei minulla ole mitään mielenterveyden häiriöitä. Eiköhän vastaavalla testillä voisi saada myös viralliset hullun paperit, joten hakeudu psykiatriseen tutkimukseen.

    • Johan tuo on jo ollut vuosikausia psykiatrian hoidossa.


    • Mielenterveyden häiriöiden diagnosointi kuuluu psykiatrin toimenkuvaan psykologi ei ole lääkäri joten todistuksellasi ei ole suurtakaan arvoa.


  • Googlaa: Palotie, skitsofrenia

    Palotie suomalaisten geenipakkien ja geenitutkimuksen johtohahmoja.

    • Psykiatriset tutkimukset, mukaan lukien geenitutkimukset, ovat pseudotieteellisiä tutkimuksia. Niiden tarkoitusperät ovat sosiaalipoliittisia, eivät tieteellisiä.

      En suosittele ottamaan Aarno Palotietä tosissaan näissä asioissa.


  • Jokunen vuosi sitten Palotien ryhmä haki vapaaehtoisia skitsofrenian geenitutkimukseen.

    Nyt kun geenipankit ovat käynnissä voidaan potilastietoja tutkimalla hakea ne, joiden näytteet halutaan tutkimukseen melko vapaasti. Meistä kaikista on näytteitä tallessa, mitä voidaan käyttää geenitutkimukseen. Monesti lupaa ei erikseen kysytä. Monikaan ei ole älynnyt kieltää näytteidensä käyttöä.

    Geenipankkien toiminnasta oli ihan jokuaika sitten laajasti juttua Ylellä. Palotiekin oli haastattelussa.

  • Perehdypä tähän:

    "Mikä on SUPER?
    Suomalainen psykoosisairauksien periytyvyysmekanismeja selvittävä tutkimus eli SUPER on osa laajaa kansainvälistä geenitutkimusta. Vuosina 2016-2018 ympäri Suomea toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli saada mukaan 10 000 psykoosin sairastanutta suomalaista. Tavoite saavutettiin, mukaan tuli yli 10,400 osallistujaa!"
    https://www.superfinland.fi/tutkimuksesta

    • Suomi huuhaa tutkimusten ja humpuukin edelläkävijä maa.


  • Tämä lähti. Löydätte itse.

    "Kansainvälinen tutkimusryhmä on tunnistanut geenin, jonka rikkoutuminen lisää riskiä sairastua skitsofreniaan 35-kertaisesti. Tämän SETD1A-geenin virheelliset muodot ovat harvinaisia ja aiheuttavat vain pienen osan, arviolta yhden tuhannesta, skitsofreniatapauksesta. Yhteys geenin ja skitsofrenian välillä on kuitenkin poikkeuksellisen vahva, sillä jokaisella tutkijoiden löytämällä geenivirheen kantajalla todettiin joko psykiatrisia tai neuropsykiatrisia häiriöitä." fimm

    Tutkimuksen tulokset julkaistiin 14. maaliskuuta 2016 arvostetussa Nature Neuroscience tiedelehdessä. Löydöksen tehneessä tutkimusryhmässä

    • Mitään virallista määritelmää neuropsykiatrialle ei ole joten kyse on ihan vain psykiatriasta.


    • Lausunto on hölönpölyä. Skitsofrenia on mielipideasia, ei oikea sairaus, joten väittää sellaisella olevan geneettinen tausta on absurdia.


  • Etsivä löytää tämänkin.

    Laa­jassa kansain­vä­li­sessä skit­sof­re­nia­tut­ki­muk­sessa on tunnis­tettu yli sa­ta skit­sof­reniaan liit­tyvää geenia­luetta. Tutki­joiden mu­kaan tu­lokset aut­tavat ymmär­tämään skit­sof­renian kehit­ty­miseen liit­tyviä biolo­gisia meka­nis­meja ja an­tavat näin mahdol­li­suuden löy­tää ko­konaan uuden­laisia lähes­ty­mis­ta­poja skit­sof­renian hoita­miseen. Lääkärilehti

    • https://madinfinland.org/skitsofrenia_geenitutkimus/

      Tutkimuksen perusteella skitsofrenia diagnoosina ja siihen liitettävä stressi-alttius-malli ansaitsevat kritiikkiä osakseen. Tilastollisesti merkitsevä geeniyhdistelmä yksittäisessä tutkimuksessa ei tarkoita sitä, että tuloksella olisi mitään merkitystä diagnoosiin johtaneiden syiden kannalta. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että biogeneettiset selitysmallit ovat yhteydessä käsityksiin potilaiden vaarallisuudesta, pelottavuudesta ja heitä kohtaan tunnettuun toiveeseen sosiaalisesta etäisyydestä. Maallikot suosivat psykososiaalista mallia ja ovat oikeassa: psykoosin taustalta löytyy ymmärrettäviä ja maalaisjärjellä tavoitettavia tekijöitä, kuten yksinäisyyttä, koulukiusaamista, raiskatuksi tulemisen kokemuksia, ja muita vaikeita elämäntapahtumia.


    • Niin. Tai sitten "tutkimuksen" tulokset vahvistavat ihmisten harhaa kuvitteellisen sairauden olemassaolosta ja oikeuttavat valtio-psykiatrian käyttämää valtaa ei-toivottuja kansalaisia kohtaan.

      Kannattaa lukea Thomas Szaszia, jos haluaa ymmärtää mistä näissä psykiatrissa "tutkimuksissa" on ihan aidosti kysymys.

      Lääkärilehdelle moisen roskan julkaiseminen on noloa, mutta nolous tulee käsiin vasta tulevaisuudessa. Tässä ajassa monet uskovat psykiatriaan eivätkä näe miten absurdia ja vastenmielisiä vastaavat jutut ovat.


  • Edelleen

    Skit­sof­renian geeni­tausta on hy­vin mut­kikas ja sii­nä on ky­symys lu­kuisten gee­nien yhteis­vai­ku­tuk­sesta. Tä­hän as­ti olemme tun­teneet vain koural­lisen skit­sof­reniaan vaikut­tavia gee­nejä; nyt jul­kaistu massii­vinen tut­kimus tuot­ti niin pal­jon uut­ta tie­toa, et­tä on mahdol­lista hah­mottaa sai­rauden ta­kana olevia biolo­gisia pro­ses­seja. Tä­mä avaa sa­malla mahdol­li­suuksia löy­tää ko­konaan uuden­laisia lääke­hoidon koh­teita. Skit­sof­renian kan­nalta tär­keitä näyt­tävät olevan eri­tyi­sesti gee­nit, jot­ka oh­jaavat ai­vojen oppi­miseen ja muis­tiin liit­tyviä toimin­toja se­kä aivo­so­lujen keski­näistä vies­tintää, Pa­lotie sa­noo. Sama.

    • Palotie voisi tuon humpuukin sijaan kertoa tarinan vaikka Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä ja se menisi ihmisille läpi totena pelkästään siksi, että kertoja on Aarno Palotie.

      Kannattaa ottaa selvää faktoista, ettei tule tässä maailmassa vedätetyksi. Mielisairaudet, skitsofrenia mukaan lukien, ovat sairauksia ainoastaan kielikuvallisessa merkityksessä. Toisin sanoen, se kuka on mielisairas, on mielipideasia. Oikeat sairaudet ovat fyysisiä tai kemiallisia poikkeavuuksia kehossa. Vain materia voi sairautua. Mieli on ihmisen keksimä abstrakti konsepti, kuten sielu, ei materiaa. On absurdia puhua lääketieteellisessä merkityksessä, että jokin mitä ei ole tieteellisesti olemassa (esim. mieli tai sielu) voisi sairastua. Mieltä tai sielua ei voi leikata, lääkitä, kuvantaa eikä koskea mitenkään muutoinkaan. Tämän sopisi olla itsestään selvää jokaiselle tieteellisen maailmankatsomuksen omaavalle, mutta olen huomannut, ettei asia tunnu olevan niin helppo ymmärtää useille muutoin fiksuillekaan ihmisille. Niin vahvasti on psykiatrinen pseudotiede ja valtio-psykiatrian propaganda uponnut ihmisiin.

      Mitä Palotie kumppaneineen on todellisuudessa "saanut selville" on, että ottamalla sattumanavaraisesti 1000 vastaantulevaa tutkittavaksi ja nimeämällä heistä puolet (500) noidiksi, löytyy väkisinkin jotain geenejä, jotka sattuvat olemaan ainakin suurimmalla osalla näistä 500:sta "noidasta". Siinä ei ole mitään kummallista ta yllättävää. Sen jälkeen saadaan tulokset esitetyksi jossain arvovaltaisessa julkaisussa, jonka vertaisarvioijat ovat hyvää pataa psykiatrian pseudotieteen kanssa ja lopputulemaa kutsutaan tieteeksi. Mahtavaa! Hyvä Aarno! Suomi! Suomi! Suomi!


  • Tätä yhteyttä on syytä jokaisen kohdallaan miettiä.

    Hä­nen mie­lestään kiinnos­tava ha­vainto oli se, et­tä osa skit­sof­reniaan yhtey­dessä ole­vista gee­neistä liit­tyi immuu­ni­puo­lus­tus­jär­jes­telmään. Ha­vainto saat­taa se­littää immuu­ni­jär­jes­telmän toi­minnan muu­toksia, joi­ta skit­sof­reniaa sairas­ta­villa on to­dettu. Sama.

    • Antihistamiinit pitää jättää syömättä, jos ei halua täysin sekaisin mennä.


  • Antihistamiinit voi jättää syömättä mutta niin voi olla ottamatta myös sellaisetkin lääkkeet jotka tekevät elämästä kärsimystä jos joku niin ajattelee ja kokee.
    Yksi kirjoittaa koko ajan aivojen lobotoinnista, se ei ensinnäkään onnistu lääkkeillä koska lobotomia on leikkaus aivoihin jossa katkaistaan joku yhteysjuttu. Lääkkeet eivät saa sitä samaa aikaiseksi.
    Ja jos tuo kirjoittaja on huomannut että lääkkeet saavat vain pahaa aikaan niin onko niitä pakko syödä. Toisaalta kirjoituksista huomaa että jokin lääkitys on ihan paikallaan.
    Tilanteeseen ei tarvitse alistua, voi tehdä jotain siitä ulospääsemiseksi.
    Tottakai kuka tahansa voi jäädä sänkyyn makaamaan ja vaikka invalidisoituakin jos sitä haluaa.
    Tilanne ei parane sillä että vain valittaa ja kokee kaiken negatiivisena.
    Anteeksi näin suorat sanat mutta kun asia vain on näin.

    • Ensimmäinen neurolepti/psykoosilääke klooripromatsiini.

      Varhaisimmat luotettavat seurantatutkimukset skitsofreniasta toipumisesta löytynevät 1940-luvulta. Niiden mukaan vuosina 1946 – 1950 diagnosoiduista uusista skitsofreenikoista Warren State – sairaalassa Pensylvaniassa 73 prosenttia oli parantunut itsenäiseen elämään kolmen vuoden kuluttua (7).

      Vastaavia tuloksia saatiin monista seurantatutkimuksista USA:ssa ja Isossa -Britanniassa. Hieman yli puolet palasi muutamassa vuodessa itsensä elättäviksi melko tavallisiksi yhteiskunnan jäseniksi (8,9).

      Tilanteeseen tuli muutos Ranskasta. 1951 laivaston kirurgi Henri Laborit kokeili klooripromatsiinia leikkauspotilaillaan. Aine vahvisti muiden nukutusaineiden tehoa. Esitellessään aineen vaikutuksia kongressissa Brysselissä joulukuussa 1951, hän ehdotti sen käyttöä myös psykiatriassa. Se ”tuottaisi todistettavan, lääkkeillä aikaansaadun lobotomian”, hän totesi (10).


  • Jaa, ilmankos olin ihan pihalla kymmenisen vuotta kun söin ennen klooripromatsiinia.
    Huomasin kyllä itsekin että aivotoiminta palasi suhtkoht normaaliksi kun kyseinen lääkitys lopetettiin. Enää en tuota lääkettä suostuisi suuhuni laittamaan.

  • Sairaita ihmisiä hoidetaan lääkityksellä. Näin on toimittu aina ja varmaan toimitaan tulevaisuudessakin. Täällä valitetaan, kuinka lääke on invalidisoinut ja tehnyt elämästä "helvetin". Eiköhän se syy ole siinä alkuperäisessä sairaudessa, mihin on alettu antamaan lääkkeitä. On sairauksia, jotka ovat elinikäisiä, eivätkä parane edes lääkkeillä, mutta saadaan henkilö pysymän hengissä.

    • Maailman terveysjärjestö WHO vertasi 1968 alkaen skitsofreniahoidon tuloksellisuutta yhdeksässä maassa. Oletus oli, että mitä korkeatasoisempi hoitojärjestelmä ja tehokkaampi lääkitys, sitä paremmat olisivat tulokset.

      Kahden ja viiden vuoden seurantajaksot toivat selvän ja yllättävän vastauksen: mitä köyhempi maa, sen paremmat olivat hoitotulokset. Maiden väliset erot olivat suuria tarkasteltiinpa sitten oireiden poistumista tai sosiaalisen toimintakyvyn palautumista (25).
      Odottamaton tulos poiki vastalauseita, epäilyksiä ja uuden tutkimuksen. WHO toteutti sen nyt 1978 kymmenessä maassa. Tutkimus tehtiin suurella tarkkuudella, jotta edellisen hämmentäville tuloksille saataisiin selitys. Seurattavaksi valittiin potilaita, joilla oli akuutti skitsofrenia ensimmäisen kerran. Diagnoosit tehtiin tarkasti länsimaisten kriteerien mukaan.

      Uusi tutkimus vahvisti tarkasti edeltäjänsä tuloksen: Köyhissä maissa – Intiassa, Nigeriassa ja Kolumbiassa – kahden vuoden kuluttua toipuneita oli 64 prosenttia, vauraissa maissa 36 prosenttia. Rikkaissa maissa oli siis lähes kaksinkertainen määrä kroonistuneita kehitysmaihin verrattuna. Tutkijat eivät antaneet ilmiölle edelleenkään mitään selitystä. Erityisen hämmentävää oli, että vain 15,9 prosenttia köyhien maiden potilaista sai asianmukaista lääkitystä (26). Tutkimuksessa ilmeni vahva korrelaatio hyvien hoitotulosten ja vähäisen lääkityksen välillä. Huonoimmat tulokset olivat Moskovassa ja parhaat Agrassa Intiassa. Moskovassa lääkittiin eniten ja Agrassa vähiten.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Maailman terveysjärjestö WHO vertasi 1968 alkaen skitsofreniahoidon tuloksellisuutta yhdeksässä maassa. Oletus oli, että mitä korkeatasoisempi hoitojärjestelmä ja tehokkaampi lääkitys, sitä paremmat olisivat tulokset.

      Kahden ja viiden vuoden seurantajaksot toivat selvän ja yllättävän vastauksen: mitä köyhempi maa, sen paremmat olivat hoitotulokset. Maiden väliset erot olivat suuria tarkasteltiinpa sitten oireiden poistumista tai sosiaalisen toimintakyvyn palautumista (25).
      Odottamaton tulos poiki vastalauseita, epäilyksiä ja uuden tutkimuksen. WHO toteutti sen nyt 1978 kymmenessä maassa. Tutkimus tehtiin suurella tarkkuudella, jotta edellisen hämmentäville tuloksille saataisiin selitys. Seurattavaksi valittiin potilaita, joilla oli akuutti skitsofrenia ensimmäisen kerran. Diagnoosit tehtiin tarkasti länsimaisten kriteerien mukaan.

      Uusi tutkimus vahvisti tarkasti edeltäjänsä tuloksen: Köyhissä maissa – Intiassa, Nigeriassa ja Kolumbiassa – kahden vuoden kuluttua toipuneita oli 64 prosenttia, vauraissa maissa 36 prosenttia. Rikkaissa maissa oli siis lähes kaksinkertainen määrä kroonistuneita kehitysmaihin verrattuna. Tutkijat eivät antaneet ilmiölle edelleenkään mitään selitystä. Erityisen hämmentävää oli, että vain 15,9 prosenttia köyhien maiden potilaista sai asianmukaista lääkitystä (26). Tutkimuksessa ilmeni vahva korrelaatio hyvien hoitotulosten ja vähäisen lääkityksen välillä. Huonoimmat tulokset olivat Moskovassa ja parhaat Agrassa Intiassa. Moskovassa lääkittiin eniten ja Agrassa vähiten.

      Eli tarkoittaako tämä vanhaan tutkimukseen vetoaminen, että olisit parantunut sairaudestasi ilman lääkitystä, ja lääkittynä sairastuit entistä enemmän ja kuulut siis tähän 64% vieläkin jopa lobotoituneen hoidetun ryhmään? Pakko kysyä ...miksi vieläkin syöt lääkkeitä?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli tarkoittaako tämä vanhaan tutkimukseen vetoaminen, että olisit parantunut sairaudestasi ilman lääkitystä, ja lääkittynä sairastuit entistä enemmän ja kuulut siis tähän 64% vieläkin jopa lobotoituneen hoidetun ryhmään? Pakko kysyä ...miksi vieläkin syöt lääkkeitä?

      Nämä lääkkeet ovat kela korvattavia eli ne rahoitetaan verovaroista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Nämä lääkkeet ovat kela korvattavia eli ne rahoitetaan verovaroista.

      Mihin asiaan se Kelakorvaus vaikuttaa?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Maailman terveysjärjestö WHO vertasi 1968 alkaen skitsofreniahoidon tuloksellisuutta yhdeksässä maassa. Oletus oli, että mitä korkeatasoisempi hoitojärjestelmä ja tehokkaampi lääkitys, sitä paremmat olisivat tulokset.

      Kahden ja viiden vuoden seurantajaksot toivat selvän ja yllättävän vastauksen: mitä köyhempi maa, sen paremmat olivat hoitotulokset. Maiden väliset erot olivat suuria tarkasteltiinpa sitten oireiden poistumista tai sosiaalisen toimintakyvyn palautumista (25).
      Odottamaton tulos poiki vastalauseita, epäilyksiä ja uuden tutkimuksen. WHO toteutti sen nyt 1978 kymmenessä maassa. Tutkimus tehtiin suurella tarkkuudella, jotta edellisen hämmentäville tuloksille saataisiin selitys. Seurattavaksi valittiin potilaita, joilla oli akuutti skitsofrenia ensimmäisen kerran. Diagnoosit tehtiin tarkasti länsimaisten kriteerien mukaan.

      Uusi tutkimus vahvisti tarkasti edeltäjänsä tuloksen: Köyhissä maissa – Intiassa, Nigeriassa ja Kolumbiassa – kahden vuoden kuluttua toipuneita oli 64 prosenttia, vauraissa maissa 36 prosenttia. Rikkaissa maissa oli siis lähes kaksinkertainen määrä kroonistuneita kehitysmaihin verrattuna. Tutkijat eivät antaneet ilmiölle edelleenkään mitään selitystä. Erityisen hämmentävää oli, että vain 15,9 prosenttia köyhien maiden potilaista sai asianmukaista lääkitystä (26). Tutkimuksessa ilmeni vahva korrelaatio hyvien hoitotulosten ja vähäisen lääkityksen välillä. Huonoimmat tulokset olivat Moskovassa ja parhaat Agrassa Intiassa. Moskovassa lääkittiin eniten ja Agrassa vähiten.

      Min un mielestäni tulos ei ole yllättävä ja mieleeni tulee vaikka kuinka monta perustelua.

      "poiuytrdfgh"


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mihin asiaan se Kelakorvaus vaikuttaa?

      Se vaikuttaa kaikkiin jotka tarvitsevat lääkkeitä moni joutuu jo nyt tinkimään lääkkeistä rahapulan vuoksi.Kelan vuotuiset menot lääkekorvauksiin lähentelevät muistaakseni miljardia euroa itse ainakin toivoisin että nämä korvattavat lääkkeet ovat oikeasti hyödyllisiä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Maailman terveysjärjestö WHO vertasi 1968 alkaen skitsofreniahoidon tuloksellisuutta yhdeksässä maassa. Oletus oli, että mitä korkeatasoisempi hoitojärjestelmä ja tehokkaampi lääkitys, sitä paremmat olisivat tulokset.

      Kahden ja viiden vuoden seurantajaksot toivat selvän ja yllättävän vastauksen: mitä köyhempi maa, sen paremmat olivat hoitotulokset. Maiden väliset erot olivat suuria tarkasteltiinpa sitten oireiden poistumista tai sosiaalisen toimintakyvyn palautumista (25).
      Odottamaton tulos poiki vastalauseita, epäilyksiä ja uuden tutkimuksen. WHO toteutti sen nyt 1978 kymmenessä maassa. Tutkimus tehtiin suurella tarkkuudella, jotta edellisen hämmentäville tuloksille saataisiin selitys. Seurattavaksi valittiin potilaita, joilla oli akuutti skitsofrenia ensimmäisen kerran. Diagnoosit tehtiin tarkasti länsimaisten kriteerien mukaan.

      Uusi tutkimus vahvisti tarkasti edeltäjänsä tuloksen: Köyhissä maissa – Intiassa, Nigeriassa ja Kolumbiassa – kahden vuoden kuluttua toipuneita oli 64 prosenttia, vauraissa maissa 36 prosenttia. Rikkaissa maissa oli siis lähes kaksinkertainen määrä kroonistuneita kehitysmaihin verrattuna. Tutkijat eivät antaneet ilmiölle edelleenkään mitään selitystä. Erityisen hämmentävää oli, että vain 15,9 prosenttia köyhien maiden potilaista sai asianmukaista lääkitystä (26). Tutkimuksessa ilmeni vahva korrelaatio hyvien hoitotulosten ja vähäisen lääkityksen välillä. Huonoimmat tulokset olivat Moskovassa ja parhaat Agrassa Intiassa. Moskovassa lääkittiin eniten ja Agrassa vähiten.

      Monissa lääketieteellisissä teksteissä on mainittu että lääkkeet saattavat ylläpitää oireita.


    • On olemassa lukuisia pitkän aikavälin tutkimuksia, joiden mukaan ei-lääkitty ryhmä skitsofreenikoista on juuri se harvinainen joukko, joka on töissä, opiskelee ja kärsii vähemmän kognitiivisista ja sosiaalisen toimintakyvyn vajeista kuin lääkitty ryhmä.

      Tosin, koska olet yksi niistä vajakeista, jotka eivät hahmota tieteellistä argumentointia, etkä käsitä ylipäätään mitään kriittisestä ajattelusta, niin sinulle on tietenkin turha mennä kertomaan, että johtopäätös B ei välttämättä pidä paikkansa, koska premissi A eli lähtöoletukset ovat vääriä. Vaikka tunnettu alan asiantuntija läväyttäisi sinulle päin naamaa, että esim. skitsofrenian dopamiinihypoteesi on kumottu ajat sitten, viesti ei lävistä tiheää kalloasi. Olen aina ihmetellyt, miten ihmiset, jotka eivät tiedä mistään mitään ja ovat tyhmiä kuin saappaat, saattavat niin suurella itsevarmuudella esittää ventovieraille ihmisille, mistä heidän ongelmansa johtuvat. Skitsofrenian käypä hoito -suositukset tehdään hyvässä yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa ja tutkimukset, joita siinä käytetään, omaavat mm. seuraavia ongelmia:

      1) tutkimukset ovat lyhytaikaisia, muutaman viikon kestäviä. Miten uskot, että kuinka vaikeat psyykkiset ongelmat ratkaistaan kahdessa kuukaudessa? Ensi isä raiskasi sinua kymmenen vuotta kun olit lapsi ja koulukaverit kiusasivat 12 vuotta, ja psykiatrit odottavat, että oireilusi katoaa muutamassa viikossa, kunhan saat aivoja lamaavaan lääkettä. Kuka vajaaälyinen idiootti ostaa tuollaisen ajatuksen ylipäätään? Oli tutkimus miten hyvin tehty tahansa, niin kyseiset tutkimukset ovat lähtökohtaisesti aivan liian lyhytaikaisia todistamaan minkään lääkkeen tehoa pitkällä aikavälillä etenkään, kun lääkitys on enemmänkin hakuammuntaa kuin perustuisi minkään oirekuvan (joita on saman diagnoosin sisällä kirjava joukko) neurobiologisen taustan ymmärtämiseen. Tästä tullaankin toiseen ongelmaan, joka on se 2) että tutkimukset ovat systemaattisesti vinoutuneita tutkimusasetelmaltaan Hyvin harvoin käytetään tutkimuksissa potilaita, jotka kokevat ensipsykoosin. He ovat lääkeriippuvaisia lähtökohtaisesti. Erään tutkimuksen mukaan suurin osa potilaista vieroitettiin lääkitykseltä alle kahdessa viikossa tai jopa päivässä, mikä on neuroleptiriippuvaiselle potilaalle jopa hengenvaarallista. Tiedetään, että vieroitusoireet lisäävät tardiivin psykoosin riskiä ja ahdistusta, mikä suosii sitä ryhmää, jota ei vieroiteta plasebolle tai lääkitykseltä suoraan pois. Toisin sanoen lääkekokeissa leikitään systemaattisesti ihmishengillä. Saadaan toki mieluisia tuloksia...
      https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30893683

      3) tai sitten ei, koska oikeastihan lääkkeiden teho jopa näissä vinoutuneissa tutkimuksissa on heikko. 40-75 % koehenkilöistä lopettavat kokeen kesken, mikä vääristää näistä lyhytaikaisista kokeista tehtyjä tulkintoja entisestään. Siis kato on keskimäärin aivan valtava, eikä sen pohjalta ei voi tehdä käypä hoito -suosituksia, jotka perustuisivat uskottavaan tieteelliseen näyttöön. Lisäksi esimerkiksi erään tutkimuskatsauksen PANSS-skaalalla lääkkeiden todellinen vaste on 10 pistettä PANSS-skaalalla, kun 15 pistettä katsotaan kliinisesti merkitseväksi eroksi. Joissain kokeissa ero on vielä tätäkin pienempi, eli olematon. Kokeet eivät myöskään ole edustavia, koska siihen valikoituu pieni osa skitsofreenikoita.
      https://www.nature.com/articles/4002136

      Psykiatriaa vaivaa aidosti aika vaikea korruptio-ongelma, mikä saa alan vaikutusvaltaisimmat asiantuntijat ja tutkijat tulkitsemaan tutkimuksia tarkoitushakuisesti ja valikoimaan tutkimustuloksia niin, että ne ovat linjassa omien intressien kanssa. Esimerkiksi paljon viitatun Arif Khanin tekemässä tutkimuksessa oltiin muutettu nokkelasti henkilöt henkilövuosiksi, jolloin saatiin tulos, että neuroleptit vähentävät skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta 50 %. Kun tutkimuksen tulokset lasketaan henkilöinä kuten pitäisi, niin tulos on päin vastainen: kyseisen tutkimuksen mukaan neuroleptit lisäsivät kokonaiskuolleisuutta ( suhteellinen riski 1,65) ja kolminkertaistivat itsemurhakuolleisuuden (suhteellinen riski 2,83). Mitä luulet, miksi yksikään kunnollisen tutkijakoulutuksen saanut ihminen viittaisi tällaiseen tutkimukseen?
      Alkaako veltossa päässäsi raksuttaa se kuuluisa järjen ääni ja oivalluksen kirkas välähdys ehkä syttyy velton harmaan aivokudoksesi synkeässä, sakeassa pimeydessä, kun pohdit tätä vaikeaa kysymystä? Ehkä näin vaikea kysymys tulee eteesi elämässäsi ensimmäistä kertaa, eikös vaan? Olet aina pärjännyt sillä, että olet uskonut siihen mitä tohtorisedät sanovat koskaan hamottamatta, mitä he itse asiassa sanovat. Sairaus on sairaus ja lääke on lääke, sillä tavalla maailma makaa teidän vajaaälyisten valopäiden päässä. Ei se mitään, jos lääkitty ryhmä kuolee keksimäärin vuosikymmeniä ennen kuin valtaväestö. Ei se mitään, jos naturalististen pitkäaikaistutkimusten mukaan yhteys lääkityksen ja HEIKON toimintakyvyn välillä on erittäin vahva.


    • Anonyymi kirjoitti:

      On olemassa lukuisia pitkän aikavälin tutkimuksia, joiden mukaan ei-lääkitty ryhmä skitsofreenikoista on juuri se harvinainen joukko, joka on töissä, opiskelee ja kärsii vähemmän kognitiivisista ja sosiaalisen toimintakyvyn vajeista kuin lääkitty ryhmä.

      Tosin, koska olet yksi niistä vajakeista, jotka eivät hahmota tieteellistä argumentointia, etkä käsitä ylipäätään mitään kriittisestä ajattelusta, niin sinulle on tietenkin turha mennä kertomaan, että johtopäätös B ei välttämättä pidä paikkansa, koska premissi A eli lähtöoletukset ovat vääriä. Vaikka tunnettu alan asiantuntija läväyttäisi sinulle päin naamaa, että esim. skitsofrenian dopamiinihypoteesi on kumottu ajat sitten, viesti ei lävistä tiheää kalloasi. Olen aina ihmetellyt, miten ihmiset, jotka eivät tiedä mistään mitään ja ovat tyhmiä kuin saappaat, saattavat niin suurella itsevarmuudella esittää ventovieraille ihmisille, mistä heidän ongelmansa johtuvat. Skitsofrenian käypä hoito -suositukset tehdään hyvässä yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa ja tutkimukset, joita siinä käytetään, omaavat mm. seuraavia ongelmia:

      1) tutkimukset ovat lyhytaikaisia, muutaman viikon kestäviä. Miten uskot, että kuinka vaikeat psyykkiset ongelmat ratkaistaan kahdessa kuukaudessa? Ensi isä raiskasi sinua kymmenen vuotta kun olit lapsi ja koulukaverit kiusasivat 12 vuotta, ja psykiatrit odottavat, että oireilusi katoaa muutamassa viikossa, kunhan saat aivoja lamaavaan lääkettä. Kuka vajaaälyinen idiootti ostaa tuollaisen ajatuksen ylipäätään? Oli tutkimus miten hyvin tehty tahansa, niin kyseiset tutkimukset ovat lähtökohtaisesti aivan liian lyhytaikaisia todistamaan minkään lääkkeen tehoa pitkällä aikavälillä etenkään, kun lääkitys on enemmänkin hakuammuntaa kuin perustuisi minkään oirekuvan (joita on saman diagnoosin sisällä kirjava joukko) neurobiologisen taustan ymmärtämiseen. Tästä tullaankin toiseen ongelmaan, joka on se 2) että tutkimukset ovat systemaattisesti vinoutuneita tutkimusasetelmaltaan Hyvin harvoin käytetään tutkimuksissa potilaita, jotka kokevat ensipsykoosin. He ovat lääkeriippuvaisia lähtökohtaisesti. Erään tutkimuksen mukaan suurin osa potilaista vieroitettiin lääkitykseltä alle kahdessa viikossa tai jopa päivässä, mikä on neuroleptiriippuvaiselle potilaalle jopa hengenvaarallista. Tiedetään, että vieroitusoireet lisäävät tardiivin psykoosin riskiä ja ahdistusta, mikä suosii sitä ryhmää, jota ei vieroiteta plasebolle tai lääkitykseltä suoraan pois. Toisin sanoen lääkekokeissa leikitään systemaattisesti ihmishengillä. Saadaan toki mieluisia tuloksia...
      https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30893683

      3) tai sitten ei, koska oikeastihan lääkkeiden teho jopa näissä vinoutuneissa tutkimuksissa on heikko. 40-75 % koehenkilöistä lopettavat kokeen kesken, mikä vääristää näistä lyhytaikaisista kokeista tehtyjä tulkintoja entisestään. Siis kato on keskimäärin aivan valtava, eikä sen pohjalta ei voi tehdä käypä hoito -suosituksia, jotka perustuisivat uskottavaan tieteelliseen näyttöön. Lisäksi esimerkiksi erään tutkimuskatsauksen PANSS-skaalalla lääkkeiden todellinen vaste on 10 pistettä PANSS-skaalalla, kun 15 pistettä katsotaan kliinisesti merkitseväksi eroksi. Joissain kokeissa ero on vielä tätäkin pienempi, eli olematon. Kokeet eivät myöskään ole edustavia, koska siihen valikoituu pieni osa skitsofreenikoita.
      https://www.nature.com/articles/4002136

      Psykiatriaa vaivaa aidosti aika vaikea korruptio-ongelma, mikä saa alan vaikutusvaltaisimmat asiantuntijat ja tutkijat tulkitsemaan tutkimuksia tarkoitushakuisesti ja valikoimaan tutkimustuloksia niin, että ne ovat linjassa omien intressien kanssa. Esimerkiksi paljon viitatun Arif Khanin tekemässä tutkimuksessa oltiin muutettu nokkelasti henkilöt henkilövuosiksi, jolloin saatiin tulos, että neuroleptit vähentävät skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta 50 %. Kun tutkimuksen tulokset lasketaan henkilöinä kuten pitäisi, niin tulos on päin vastainen: kyseisen tutkimuksen mukaan neuroleptit lisäsivät kokonaiskuolleisuutta ( suhteellinen riski 1,65) ja kolminkertaistivat itsemurhakuolleisuuden (suhteellinen riski 2,83). Mitä luulet, miksi yksikään kunnollisen tutkijakoulutuksen saanut ihminen viittaisi tällaiseen tutkimukseen?
      Alkaako veltossa päässäsi raksuttaa se kuuluisa järjen ääni ja oivalluksen kirkas välähdys ehkä syttyy velton harmaan aivokudoksesi synkeässä, sakeassa pimeydessä, kun pohdit tätä vaikeaa kysymystä? Ehkä näin vaikea kysymys tulee eteesi elämässäsi ensimmäistä kertaa, eikös vaan? Olet aina pärjännyt sillä, että olet uskonut siihen mitä tohtorisedät sanovat koskaan hamottamatta, mitä he itse asiassa sanovat. Sairaus on sairaus ja lääke on lääke, sillä tavalla maailma makaa teidän vajaaälyisten valopäiden päässä. Ei se mitään, jos lääkitty ryhmä kuolee keksimäärin vuosikymmeniä ennen kuin valtaväestö. Ei se mitään, jos naturalististen pitkäaikaistutkimusten mukaan yhteys lääkityksen ja HEIKON toimintakyvyn välillä on erittäin vahva.

      Hyvä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      On olemassa lukuisia pitkän aikavälin tutkimuksia, joiden mukaan ei-lääkitty ryhmä skitsofreenikoista on juuri se harvinainen joukko, joka on töissä, opiskelee ja kärsii vähemmän kognitiivisista ja sosiaalisen toimintakyvyn vajeista kuin lääkitty ryhmä.

      Tosin, koska olet yksi niistä vajakeista, jotka eivät hahmota tieteellistä argumentointia, etkä käsitä ylipäätään mitään kriittisestä ajattelusta, niin sinulle on tietenkin turha mennä kertomaan, että johtopäätös B ei välttämättä pidä paikkansa, koska premissi A eli lähtöoletukset ovat vääriä. Vaikka tunnettu alan asiantuntija läväyttäisi sinulle päin naamaa, että esim. skitsofrenian dopamiinihypoteesi on kumottu ajat sitten, viesti ei lävistä tiheää kalloasi. Olen aina ihmetellyt, miten ihmiset, jotka eivät tiedä mistään mitään ja ovat tyhmiä kuin saappaat, saattavat niin suurella itsevarmuudella esittää ventovieraille ihmisille, mistä heidän ongelmansa johtuvat. Skitsofrenian käypä hoito -suositukset tehdään hyvässä yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa ja tutkimukset, joita siinä käytetään, omaavat mm. seuraavia ongelmia:

      1) tutkimukset ovat lyhytaikaisia, muutaman viikon kestäviä. Miten uskot, että kuinka vaikeat psyykkiset ongelmat ratkaistaan kahdessa kuukaudessa? Ensi isä raiskasi sinua kymmenen vuotta kun olit lapsi ja koulukaverit kiusasivat 12 vuotta, ja psykiatrit odottavat, että oireilusi katoaa muutamassa viikossa, kunhan saat aivoja lamaavaan lääkettä. Kuka vajaaälyinen idiootti ostaa tuollaisen ajatuksen ylipäätään? Oli tutkimus miten hyvin tehty tahansa, niin kyseiset tutkimukset ovat lähtökohtaisesti aivan liian lyhytaikaisia todistamaan minkään lääkkeen tehoa pitkällä aikavälillä etenkään, kun lääkitys on enemmänkin hakuammuntaa kuin perustuisi minkään oirekuvan (joita on saman diagnoosin sisällä kirjava joukko) neurobiologisen taustan ymmärtämiseen. Tästä tullaankin toiseen ongelmaan, joka on se 2) että tutkimukset ovat systemaattisesti vinoutuneita tutkimusasetelmaltaan Hyvin harvoin käytetään tutkimuksissa potilaita, jotka kokevat ensipsykoosin. He ovat lääkeriippuvaisia lähtökohtaisesti. Erään tutkimuksen mukaan suurin osa potilaista vieroitettiin lääkitykseltä alle kahdessa viikossa tai jopa päivässä, mikä on neuroleptiriippuvaiselle potilaalle jopa hengenvaarallista. Tiedetään, että vieroitusoireet lisäävät tardiivin psykoosin riskiä ja ahdistusta, mikä suosii sitä ryhmää, jota ei vieroiteta plasebolle tai lääkitykseltä suoraan pois. Toisin sanoen lääkekokeissa leikitään systemaattisesti ihmishengillä. Saadaan toki mieluisia tuloksia...
      https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30893683

      3) tai sitten ei, koska oikeastihan lääkkeiden teho jopa näissä vinoutuneissa tutkimuksissa on heikko. 40-75 % koehenkilöistä lopettavat kokeen kesken, mikä vääristää näistä lyhytaikaisista kokeista tehtyjä tulkintoja entisestään. Siis kato on keskimäärin aivan valtava, eikä sen pohjalta ei voi tehdä käypä hoito -suosituksia, jotka perustuisivat uskottavaan tieteelliseen näyttöön. Lisäksi esimerkiksi erään tutkimuskatsauksen PANSS-skaalalla lääkkeiden todellinen vaste on 10 pistettä PANSS-skaalalla, kun 15 pistettä katsotaan kliinisesti merkitseväksi eroksi. Joissain kokeissa ero on vielä tätäkin pienempi, eli olematon. Kokeet eivät myöskään ole edustavia, koska siihen valikoituu pieni osa skitsofreenikoita.
      https://www.nature.com/articles/4002136

      Psykiatriaa vaivaa aidosti aika vaikea korruptio-ongelma, mikä saa alan vaikutusvaltaisimmat asiantuntijat ja tutkijat tulkitsemaan tutkimuksia tarkoitushakuisesti ja valikoimaan tutkimustuloksia niin, että ne ovat linjassa omien intressien kanssa. Esimerkiksi paljon viitatun Arif Khanin tekemässä tutkimuksessa oltiin muutettu nokkelasti henkilöt henkilövuosiksi, jolloin saatiin tulos, että neuroleptit vähentävät skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta 50 %. Kun tutkimuksen tulokset lasketaan henkilöinä kuten pitäisi, niin tulos on päin vastainen: kyseisen tutkimuksen mukaan neuroleptit lisäsivät kokonaiskuolleisuutta ( suhteellinen riski 1,65) ja kolminkertaistivat itsemurhakuolleisuuden (suhteellinen riski 2,83). Mitä luulet, miksi yksikään kunnollisen tutkijakoulutuksen saanut ihminen viittaisi tällaiseen tutkimukseen?
      Alkaako veltossa päässäsi raksuttaa se kuuluisa järjen ääni ja oivalluksen kirkas välähdys ehkä syttyy velton harmaan aivokudoksesi synkeässä, sakeassa pimeydessä, kun pohdit tätä vaikeaa kysymystä? Ehkä näin vaikea kysymys tulee eteesi elämässäsi ensimmäistä kertaa, eikös vaan? Olet aina pärjännyt sillä, että olet uskonut siihen mitä tohtorisedät sanovat koskaan hamottamatta, mitä he itse asiassa sanovat. Sairaus on sairaus ja lääke on lääke, sillä tavalla maailma makaa teidän vajaaälyisten valopäiden päässä. Ei se mitään, jos lääkitty ryhmä kuolee keksimäärin vuosikymmeniä ennen kuin valtaväestö. Ei se mitään, jos naturalististen pitkäaikaistutkimusten mukaan yhteys lääkityksen ja HEIKON toimintakyvyn välillä on erittäin vahva.

      Minä yritän lääkelobotoiduilla aivoillani, aivoillanimitä niistä on jäljellä, ajatella. Ei täällä enää paljoa välähtele.

      Fyysisestikin pyrin parempaan.

      Entiseen ei ole paluuta.

      Vähän pistää vihaksi. Miksi minulle tehtiin näin!


    • Mielisairaus on metafora. Toisin sanoen, ei ole mitään sairautta. Toiseksi, vapaassa maassa asianomainen päättää hoidetaanko hänen sairautta tai sairauksiaan vai ei. Toiseen ihmiseen lääketieteellisen toimenpiteen kohdistaminen ilman lupaa on pahoinpitelyä, ei hoitamista. Näistä syistä johtuen, esimerkiksi syöpää sairastava henkilö päättää itse ja vain itse ottaako saatavilla olevaa hoitoa vastaan vai ei. Häntä ei voida pakottaa mihinkään riippumatta siitä uhkaako sairaus hänen henkeään tai olisiko sairaus mahdollisesti parannettavissa jonkin hoidon avulla. Vapaassa, sivistyneessä yhteiskunnassa Xi Jinping, Barack Obama, Sauli Niinistö, Angela Merkel, Kim Jong-un, Kaarle XVI Kustaa tai kukaan muukaan valtion päämies tai edustaja ei voi määrätä miten henkilöä hoidetaan tai hoidetaanko ollenkaan. Päätösvalta on 100%:sti kansalaisen omissa käsissä.


  • Mnunkin mielestäni kaikille väitteille tulee voida vaatia päteviä perusteluita tieteellisesti, jos niitä ei voida osoitta tieteellisesti niin vähintää perusteluita mihin ne väitteet pertustut jonkun uskonnon uskonkappaleeseen vai mihin.

    "poiuytrdfghj"

    • Ei tuo ollut mikään tieteellinen tutkimus, vaan määrätyn sairauden hoitotulosten seuranta.


  • Aion kieltää omien näytteideni käytön biopankkien tutkimushankkeissa.

    Jos on yli sata geeniä, millä voidaan hulluksi leimata, niin kyllä sieltä yksi löytyy, mikä osuu, jokaiselta.

  • Mutta, mutta. Onko sitä materiaalista maailmaa lainkaan olemassa ? Mitä sanoo teoreettinen filosofia tähän ? Filosofian materialismin mukaan materiaalinen maailma on olemassa, mutta idealismin mukaan taas vain tietoisuus on todellista. Kyse on teoreettisen filosofian Ontologisesta Idealismista. Suuria idealisteja olivat mm Hegel ja Kant. Ja kaikkien tiedemiesten pitäisi tietää, että filosofiset opit määräävät tieteen sisällön reunaehdot.

    • Yliopistoista valmistuu filosofian maistereita, FM,

      Opetetaanko yliopistolla ajattelemaan?
      Opetetaanko filosofiaa?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Yliopistoista valmistuu filosofian maistereita, FM,

      Opetetaanko yliopistolla ajattelemaan?
      Opetetaanko filosofiaa?

      Yliopistolla opetetaan filosofiaa humanistisessa tiedekunnassa sekä käytännön filosofiaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Filosofiasta pitänee mainita, että idealisteja on ollut useita ja heillä on erilaisia käsityksiä todellisuudesta. Esim. Kantilla on oppi, että oliota itsessään ei saavuteta ja Kantia pidetään yleisesti idealistina, vaikka hän sanoutuukin irti subjektiivisesta idealismista ( subj. idealismi, esim. Berkeley ). Mielenkiintoinen idealistinen esitys on tri Paul Bruntonilla kirjassaan Yliminän viisaus, jossa hän kiistää materiaalisen maailman olemassaolon todeten maailman olevan olemassa mentaalisena. Bruntonin kirjaa voi etsiä nettidivarista ja käsittääkseni aika ajoin kirja tulee divariin myyntiin ( googleta Antikvariaatti ).


  • Ei heillä ole ilmeisesti edes konsensusta siitä, mikä on mielisairauden oireet. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan psykoosin "uusiutumisen" kriteerejä on melkein yhtä paljon, kuin tutkimuksia itsessään ja toisin kuin yleensä luullaan, monet esimerkiksi PANSS-skaalalla mitattavat oireet viittaavat tutkimuksissa ehkä jopa vahvemmin lääkkeiden vieroitusoireisiin, ei selkeään psykoottiseen reaktioon. 84 tutkimuksesta löytyi yhteensä 54 erilaista kriteeriä relapsille, ja vain seitsemässä niistä kriteerit viittasivat kliinisesti merkitsevään relapsiin, jolle on tyypillistä sairaalahoitoon joutuminen ja merkittävä toimintakyvyn lasku yhdistettynä psykoosin positiivisiin oireisiin. Toisin sanoen noissa tutkimuksissa "relapsi" viittaa todennäköisemmin liian nopean vieroituksen aiheuttamiin vieroitusoireisiin lääkeriippuvaisilla potilailla, ei psykoosin uusiutumiseen, kuten olen itse pitkään epäillytkin. Tämä herättääkin kysymyksen, että miksi tällainen harhainen ammattikunta omaa valtaa stigmatisoida ihmisiä lääketieteellisesti ja sosiaalisesti mielettömillä diagnooseilla ja pakkohoitaa potilaitaan tehottomilla ja terveydelle vaarallisilla lääkkeillä? He eivät mitä ilmeisemmin tajua eivätkä välitä, mitä hoitavat. Suurin osa psykiatriaan suunnatuista resursseista todennäköisesti kuluukin psykiatrian itse aiheuttamiin ongelmiin, jotka liittyvät työkyvyttömän uhrin identiteetin tuottamiseen potilaille ja heidän lääkitseminen vammaisiksi. Ei ihme, että monien WHOn rahoittamien kansainvälisten tutkimusten mukaan psykiatristen palvelujen määrä on postiiivisesti yhteydessä itsemurhien määrään.

    https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0920996419303913?via=ihub

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. 47
    1083
  2. Ota vielä kerran yhteyttä

    Ole kiltti. Koko ajan mietin miten voisin sanoa sulle että rakastan sua ja haluan sut ja meidät. Kun saisin siihen selvän merkin sulta niin en epäröi.
    Ikävä
    89
    839
  3. Samu Huberille myös syyte huumerikoksesta

    Pääseekö Samu samaan selliin Sohvi-bimbon kanssa?
    20
    407
  4. Vieläkin on taikaa...

    Juuri sinussa. Hyvä mieli tulee kun saan sinua aina nähdä. En tiedä miksi? Sinussa vain on jotain maagista. Mietin tässä tarkistettuani yhden jutun,
    Ikävä
    63
    403