Kun tiedämme jotain kaikki nämä avaruuden tähdet, planeetat ym mitä tiedämme on olemassa ja mistä kaikki on tullut, minkä takia. Näemme vai olemattomaton osan maailmankaikkeudesta ja sekin perustuu arvailuihin. Tähtien ja galaksien määrä on meille käsittämätön. ( lähin tähti auringosta noin 1.9 miljardin kilometrin päässä, jos siis lukema on todellinen)
Kun maailmankaikkeus on todennäköisesti ääretön, rajaton ollut ikuisesti. Niin meidän havaintokyvyn arvailema universumi voi olla näkymättömän pieni.
Miksi ei voi olla mitään? sellaista "tilaa" mikä ei ole mitään, ei voi olla olemassa.
Kun maailmankaikkeus on todennäköisesti ääretön, rajaton ollut ikuisesti. Niin meidän havaintokyvyn arvailema universumi voi olla näkymättömän pieni.
Miksi ei voi olla mitään? sellaista "tilaa" mikä ei ole mitään, ei voi olla olemassa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Maailmankaikkeudessa on rajaton määrä planeettona.
Välimatkat ovat niin valtavia että emme koskaan voi nähdä "toista" elämää. Vaikka erilaista "elämää" on kaikkeudessa lukematon määrä.
Vaikka tämä kuva maapallosta on otettu noin 6 miljardin kilometrin päästä, luotaimen ottamana niin suhteutettuna esim lähimpään tähteen se on aivan maapallossa kiinni.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Voyager_1#/media/Tiedosto:Pale_Blue_Dot.png
Täydellinen tyhjyys on täydellinen ja todellinen energiaminimi. Käytännössä ehkä erilainen faasi. Tulee mieleen, että huonolla tuurilla minimi saa aikaan reaktion joka purkaa todennäköisen false vacumin. Täydellinen tyhjyys voisi syntyä yhtenä mahdollisena maailmanlopun skenaariona, kun viimeinen aineen pala hajoaa, valoa ei ole, energiaa on nolla ja gravitaatio ja aika tulevat irrelevanteiksi. Täydellinen tyhjyys olisi myös 0 Kelviniä. Kaiken kaikkiaan hieman mahdottoman oloinen asiana.
Samoilla linjoilla, mutta minimi ei pura false vacuumia, minimi on vacuum, eli tila sekin kuten false vacuum. Jonkinlainen kentän muutos tai häiriö voi saada tilamuutoksen, luonnollinen suunta minimimpään ja stabiilimpaan suuntaan.
Kentät kuuluu tähän universumiin, joten ei kenttiä lienee jossain muualla.
--planeetta
Havaitsemamme universumi on äärellinen. Näemme joka suunnasta meille saapunutta valoa yhtäläisesti. Paikallinen avaruutemme on laakea, mutta ei aivan, vaan se kaartuu äärimmäisen vähän kuperasti, jolloin havaittavan universumin ulkopuolella oleva ääretön universumi on hyberpolinen (= kaksi suoraa avaruudessa eivät koskaan leikkaa toisiaan, vaikka ne piirrettäisiin äärettömyyteen asti).
Koska universumi laajenee kiihtyvästi, avaruuteen muodostuu tapahtumahorisontteja, jonka vuoksi yhä suuremmasta osasta universumia lähtevä valo (eikä mukaan signaali) koskaan voi saavuttaa meidän havaitsemaamme universumia.
Koska koko universumi (oikeastaan tapahtumahorisonttien takia voisi puhua multiversumi) on ääretön, äärimmäisen kaukana voi olla avaruuden hyvin erikoisia muotoja: donitseja ja monenmoisia kippuroita ja käppyröitä. Näistä avaruuden ihmeistä emme saa koskaan tietää, koska ne ovat kaiken kausaalisen yhteyden ulottumattomissa.
Todennäköisesti tällaisia multiversumin osia on aina ollut ja aina tulee olemaan. Niissä voi alkaa paikallisesti uusia alkuja, mutta niiden luonnetta ei voi tietää, koska luonnonlaitkaan eivät välttämättä ole eri osissa samoja tuntemme havaittavan universumin kanssa. Jossakin voi kuitenkin olla uusia "alkuräjähdyksiäkin" ja multiversumi ikään kuin sykkii siellä ja täällä.
Alkuräjähdys on ikäänkuin "paikallinen"?
Niin, alkuräjähdys voi olla paikassa nimeltä meidän universumi, se on kaikkeuden osa multiversumista. Näiden eri "kaikkeuksien" välillä ei ole mitään syy-seuraussuhteita, vaan ne ovat täydellisen erillisä toisistaan. Muissa "kaikkeuksissa" voi tapahtua alkuräjähdys, tai olla tapahtumatta mitään, taikka jotakin siltä väliltä.
"Maailmankaikkeuden koko on rajaton, ollut ikuisesti"
Joko taas?
"Joko taas?"
-Kyllä, ja ikuisesti.
Se on äärellinen, mutta sillä ei ole reunaa. Myös pallon pinta on äärellinen ja vailla reunaa.
Todennäköisesti meidän "tuntemaamme" aikaa ja avaruutta ei ole olemassakaan. On vain kvanttikenttiä ja niiden välisiä tapahtumia.
Yleinen suhteellisuusteoria selittää painovoiman aika-avaruuden kaareutumisena. AE keksi, että massa aiheuttaa aika-avaruuden kaareutumisen. Koko avaruus olisi vain tuo painovoimakenttä.
Kyseessä on tavallaan kehäpäätelmä. Keksitään tällainen matemaattinen "temppu", jotta havaittu painovoima saadaan selitettyä. Toimiihan se. Painovoima selittää painovoiman.
Melko todennäköistä on, että tuo teoria ei ole viimeinen sana asiassa.
Suhteellisuusteoria ei ota mitään kantaa kvantteihin. Teorian keksimisen aikoihin kvanttifysiikka oli vasta lapsenkengissä.
Nykyään tiedämme, että pienessä mittakaavassa maailma on kvantittunut. Painovoiman perimmäistä olemusta ei kuitenkaan vielä tiedetä.
Tyhjyys olisi tila, jossa ei ole mitään kvanttikenttiä eikä mitään niiden välisiä tapahtumia. Onko sellasita tilaa jossakin - emme tiedä.
Kaikkeuden perimmäinen olemus on aina koehtonut ihmistä. Nyt meillä on kuitenkin jo käsissämme ennennäkemättömän hyvät johtolangat asioiden todellisen laidan selvittämiseksi.
Odotellaan, kyllä se siitä.
Teoreettista ja hypoteettista lätinää alla, ja kuten artisti on ymmärtänyt. Saa olla erimieltä ja enemmän oikeassa.
Totaalinen tyhjyys (ei mitään) on huono juttu. Selviää alla.
Tyhjyys merkityksessä vacuum ei ole huono juttu eikä tyhjä vaan kentän/kenttien energiaminimi, ja stabiili. Sellaisena pystyy pitämään yllä sen mitä on eikä asiat muutu.
Ja silti QFT mukaisesti vacuumi fluktuoi virtuaalihiukkasia vaikka on minimi eikä aktiivinen. Tämä on havaittu olevan tosi. Dirac ja tyypit oli oikeassa.
On myös mahdollista, että kentällä/kentillä on hypoteettisia korkeamman energiatason stabiileja tiloja. Niitä kutsutaan false vacuum. Ja siksi hypoteettisesti mahdollista, että kenttä tai osa on false vacuumissa tilassa, stabiili siis muttei minimi.
Jos pitää paikkansa, häiriö voisi laukaista energiatason muutoksen alempaan stabiilimpaan vacuum tai false vacuum tilaan (termodynamiikan mukainen muutos, häiriön tulisi ylittää tilojen välinen kynnysenergian määrä). Muutosta kutsutaan vacuum decay.
Sinänsä erikoinen tilanne olisi silloin käsillä, koska QFT mukaan kentät määrittelevät kaiken.
Kaikki menisi siis uusiksi.
Joka olisi tietysti huono juttu olevalle, mutta ei loppu ihan kaikelle, kaikki vapautunut energia vaan uudelleenjärjestyisi uusien lakien mukaan joksikin muuksi.
Debattia käytiin mm. LHC käynnistyksen yhteydessä, pelkona oli että high-energy physics tutkimuksissa (törmäytykset) ylitetään false vacuumin kynnysenergia ja luodaan vahingossa energiatasoltaan pieni mutta rakenteeltaan stabiili kupla, jonka sisällä kentät ovat energiaminimeissään (myös nyt mahd. false vacuumissa olevat), ja sisällä vallitsee uudet lait koskien kaikkea. Ja joka haukkaisi lopulta kaiken, koska termodynamiikka. Higgsin Bowlin oli silloin vielä teoriatasolla, ja Higgsin kentän epäiltiin olevan false vacuum, ja itseasiassa sitä ei tiedetä vieläkään onko vai ei.
Tätä vacuum decay mahdollisuutta falsivioitiin ja vaikutusta arvioitiin mm. sillä perusteella, että maailmankaikkeudessa on suurempiakin ahjoja kuin LHC, joissa tällainen kupla olisi voinut käynnistyä jo aikoja sitten. Itseasiassa monta kertaakin jopa. Ja vaikutukset olisivat jo ehtineet tänne. Ja toisaalta jos kupla syntyy LHC:ssä, se on mini ja elinaika sillä vain millisekunteja.
Sinänsä hyvä huomio. Vacuum decay on olevalle huono juttu ja harmi jos sellaisen saa aikaan vahingossa.
Mutta, jos suurempi kupla on mahdollinen ja niin ei olisi vielä käynyt vaan kävisi jossain juuri _nyt_, ja koska maailmankaikkeus on iso paikka (ja valonnopeus on hidas), on todennäköisintä, että se alkupiste on kauempana kuin Linnunrataa lähinnä oleva toinen suuri galaksi Andromeda. Ja täten käytännössä vaikutukset tulisivat tänne meille saakka vasta miljardien vuosien päästä.
Ja myös koska on horisontti: jos kuplan alkupiste on oikein kaukana, hypoteettisesti venyttäen mahdollista ettei ehkä saavuttaisi Maan ollenkaan, ellei havaittu maailmankaikkeuden laajeneminen hidastu tai pysähdy.
--planeetta
Se ei-mitään. Sinne ei synny mitään, koska ei ole keinoa (kenttiä) synnyttää.
Jos sellainen ei-mitään on, ainoa tapa on saada sinne jotain on ensin hoitaa tarvittavat kentät jotenkin. Keinoja ei ole tiedossa, mutta joitain ideoita on joita voi kokeilla:
1 Vaikka heittäen, kuin heittoverkot.
2 Laskien, kuten katiskat.
3 Tökäten, kuten atraimella
Suorituksen aikana ei saa olla nauttineena, tai jos on, sepalus tulee pitää kiinni, tai muuten voi tulla noutaja. Tai vähintään sanomista.
--planeetta
Ei ole uskottavaa, että "meidän alkuräjähdys" olisi ainutkertainen tapahtuma. Todennäköisempää on, että se oli vain yksi monista tällaisista tapahtumaketjuista ja seurausta siitä, että jokin osa kaikkeutta ensin romahti kasaan ja sitten taas poksahti.