Natsit ja persut

Jahas taas yks natsipsykoosista kärsivä

Kovasti yritetään vaihtaa puheenaihetta siitä, että Perussuomalaisten johto kaveeraa natsien kanssa. Syytä voi ihmetellä miksi, koska mitä salattavaa siinä on että johto symppaa ja komppaa natsien kanssa.

Muistakaa sitten jos äänestätte perussuomalaisia, niin nykyisille kansalaisvapauksille voidaan sanoa hei hei.

Tämä perustuu siihen, että puolue tekee järjestelmällistä "me" vastaan "ne" ja me olemme oikeassa. Nämä muut ovat kansanvihollisia tai ainesosia jotka eivät kuulu perussuomalaisten määrittelemään suomalaisuuden standardiin.

Se, miksi perussuomalaiset saavat kovia galluplukuja on sama kuin Sipilä sai aikoinaan keskustalle melkein 25% kannatuksen gallupeissa: ei vastannut mistään, ei antanut ratkaisua mihinkään. Tämä toimintahan näyttää hyvältä maassa jossa mahtuu 1-2 uutista kerrallaan puheenaiheeksi: ensin oli posti, ja sitten Al-holin muutaman ihmisen kohtalo.

Veikkaan että kun perussuomalaista politiikkaa aletaan toteuttamaan Kokoomuksen kanssa, niin kansa nousee barrikadeille kun aletaan ottamaan pois itsestäänselviä asioita joihin olemme tottuneet.

Katsotaan tilannetta 2 vuotta hallituksen vaihtumisen jälkeen mitä on tapahtunut.

Missä persu siellä natsi. Missä natsi siellä persu...

EIKÖS OLEKIN SOPIVA PUOLUE, EIKÄ NÄINOLLEN PITÄISI OLLA MITÄÄN VALITTAMISTAKAAN VIHREITÄ LUKUUNOTTAMATTA. SUOMEN PARAS ETUHAN SE ON JA JUURI SUOMALAISTEN. RAJAT KIINNI VAAN JA IRTI EU:STA.
PUTIN ANTAA TAKAISIN KARJALANKIN LAHJAKSI. YSTÄVÄ SE ON JOKA PARHAITEN AUTTAA HÄDÄSSÄ OLEVAA, ISLANISTIT JONOON VAAN JA MARS, MARS SUUNTANA POIS MAASTA. MITÄ ME NYT SOTIMAAN KÄYDÄ.

ilman natseja suomi olisi hävinnyt sodan 200 tuhatta sotilasta oli oli niin ..

Tilanne talvisodan jälkeen
Talvisodan jälkeen maiden välit olivat viileät, sillä Saksa oli Suomen pettymykseksi ollut sodan aikana tiukan puolueeton. Suomi pyrki suuntautumaan länsivaltoihin, mutta Saksan vallattua Tanskan ja Norjan Suomi jäi maantieteellisesti sekä ulko- ja talouspoliittisesti puristuksiin Saksan ja Neuvostoliiton väliin. Kesällä 1940 Neuvostoliiton painostaessa Suomea näytti ainoana vaihtoehtona olevan natsi-Saksa, jonka sotamenestys toisaalta myös houkutti ja herätti toiveita Moskovan rauhan kumoamisesta yhteistyön ja Saksan aseiden avulla.

Saksan päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
Pääartikkeli: Operaatio Barbarossa
Adolf Hitler aloitti Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvan sodan valmistelut heinäkuun viimeisinä päivinä 1940 salaisessa Saksan korkeimman sotilasjohdon kokouksessa. Suunnittelu alkoi välittömästi operaationimellä Aufbau Ost, joka annettiin elokuussa. Marraskuussa Hitler antoi ohjeen numero 18, jonka mukaan idän hyökkäyksen suunnitelmia tuli jatkaa oli poliittisten neuvottelujen tulos mikä tahansa. 18. joulukuuta annettiin ohje numero 21, jossa määriteltiin operaatio Barbarossa ja sen strategiset tavoitteet.[4] Suomi oli mukana suunnitelmissa jo heinäkuussa.[5]

Kauttakulkusopimus
Pääartikkeli: Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus
Seuraava käänne suhteissa oli everstiluutnantti Joseph Veltjensin vierailu Suomeen 17. elokuuta. Veltjens oli valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin luottomies. Veltjensin käymät neuvottelut pidettiin tarkkaan salassa, mutta myöhemmin on osoitettu, että hän tapasi ainakin Risto Rytin ja Mannerheimin. Neuvotteluissa sovittiin, että Saksa toimittaisi Veltjensin oman yhtiön ja erään ruotsalaisen yhtiön välityksellä runsaasti sotatarvikkeita Suomelle Saksan sotasaalisvarastoista. Käynnin päätarkoitus oli kuitenkin toinen: Veltjens ehdotti, että Saksa saisi kuljettaa ilmavoimien joukkoja ja materiaalia Pohjois-Suomen läpi. Molempien maiden suhteet Neuvostoliittoon olivat kiristymässä ja Neuvostoliitto ei tehnyt asiasta suurta kysymystä. Solmittu kauttakulkusopimus pysyi salassa, kunnes 21. syyskuuta ensimmäiset saksalaiset alukset ilmestyivät Suomen rannikolle. Sopimus otettiin kuitenkin kansan parissa pääasiallisesti myönteisesti vastaan.[6]

Tilanne talvisodan jälkeen
Talvisodan jälkeen maiden välit olivat viileät, sillä Saksa oli Suomen pettymykseksi ollut sodan aikana tiukan puolueeton. Suomi pyrki suuntautumaan länsivaltoihin, mutta Saksan vallattua Tanskan ja Norjan Suomi jäi maantieteellisesti sekä ulko- ja talouspoliittisesti puristuksiin Saksan ja Neuvostoliiton väliin. Kesällä 1940 Neuvostoliiton painostaessa Suomea näytti ainoana vaihtoehtona olevan natsi-Saksa, jonka sotamenestys toisaalta myös houkutti ja herätti toiveita Moskovan rauhan kumoamisesta yhteistyön ja Saksan aseiden avulla.

Saksan päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
Pääartikkeli: Operaatio Barbarossa
Adolf Hitler aloitti Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvan sodan valmistelut heinäkuun viimeisinä päivinä 1940 salaisessa Saksan korkeimman sotilasjohdon kokouksessa. Suunnittelu alkoi välittömästi operaationimellä Aufbau Ost, joka annettiin elokuussa. Marraskuussa Hitler antoi ohjeen numero 18, jonka mukaan idän hyökkäyksen suunnitelmia tuli jatkaa oli poliittisten neuvottelujen tulos mikä tahansa. 18. joulukuuta annettiin ohje numero 21, jossa määriteltiin operaatio Barbarossa ja sen strategiset tavoitteet.[4] Suomi oli mukana suunnitelmissa jo heinäkuussa.[5]

Kauttakulkusopimus
Pääartikkeli: Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus
Seuraava käänne suhteissa oli everstiluutnantti Joseph Veltjensin vierailu Suomeen 17. elokuuta. Veltjens oli valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin luottomies. Veltjensin käymät neuvottelut pidettiin tarkkaan salassa, mutta myöhemmin on osoitettu, että hän tapasi ainakin Risto Rytin ja Mannerheimin. Neuvotteluissa sovittiin, että Saksa toimittaisi Veltjensin oman yhtiön ja erään ruotsalaisen yhtiön välityksellä runsaasti sotatarvikkeita Suomelle Saksan sotasaalisvarastoista. Käynnin päätarkoitus oli kuitenkin toinen: Veltjens ehdotti, että Saksa saisi kuljettaa ilmavoimien joukkoja ja materiaalia Pohjois-Suomen läpi. Molempien maiden suhteet Neuvostoliittoon olivat kiristymässä ja Neuvostoliitto ei tehnyt asiasta suurta kysymystä. Solmittu kauttakulkusopimus pysyi salassa, kunnes 21. syyskuuta ensimmäiset saksalaiset alukset ilmestyivät Suomen rannikolle. Sopimus otettiin kuitenkin kansan parissa pääasiallisesti myönteisesti vastaan.[6]

me olemme kaikki nazeja , repikää siitä.

70 prosenttia lapin asukkaista on nazien jälkeläisiä 200 tuhatta oli lapissa ja ne nai ..lappi nazien lapsia täynnä repikää siitä.