Perussuomalaisten pikkujouluissa juhli myös kielletyn Suomen natsipuolueen puheenjohtaja. Kyllä Putin on mielissään, juuri sopiva puolue ajamaan Venäjän asiaa Suomessa.
Natsit ja persut
Anonyymi
14301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jahas taas yks natsipsykoosista kärsivä
Kovasti+yritetään+vaihtaa+puheenaihetta+siitä,+että+Perussuomalaisten+johto+kaveeraa+natsien+kanssa.+Syytä+voi+ihmetellä+miksi,+koska+mitä+salattavaa+siinä+on+että+johto+symppaa+ja+komppaa+natsien+kanssa.
Et taida tietää mitä tarkoittaa sana natsi??Ota toki selvää ennenkuin nimittelet ja vihapuhut näitä perussuomalaisia äänestäneitä ihmisiä joita on noin 650.000.Itse tiedän sen verran sanasta natsi,että he ovat rikollisia.
Se ei tee ihmisestä natsia, jos äänestää natsimielistä puoluetta vasten parempaa tietoa.
Ilmeisesti et ole tutustunut historiaan ja natsien nousuun. Eivät äänestäjät tuon ajan Saksassa tienneet mitä tuleman piti kun äänestivät natsit valtaan. Sitten kun natsit olivat vallassa, niin kansalaisilta otettiin vaikutusmahdollisuudet pois.
Sinunkaan etu ei ole, jos sinun kansalaisvapauksia aletaan rajoittamaan.
Missä persu siellä natsi. Missä natsi siellä persu...
Missä persu siellä 卐.
EIKÖS OLEKIN SOPIVA PUOLUE, EIKÄ NÄINOLLEN PITÄISI OLLA MITÄÄN VALITTAMISTAKAAN VIHREITÄ LUKUUNOTTAMATTA. SUOMEN PARAS ETUHAN SE ON JA JUURI SUOMALAISTEN. RAJAT KIINNI VAAN JA IRTI EU:STA.
PUTIN ANTAA TAKAISIN KARJALANKIN LAHJAKSI. YSTÄVÄ SE ON JOKA PARHAITEN AUTTAA HÄDÄSSÄ OLEVAA, ISLANISTIT JONOON VAAN JA MARS, MARS SUUNTANA POIS MAASTA. MITÄ ME NYT SOTIMAAN KÄYDÄ.
ilman natseja suomi olisi hävinnyt sodan 200 tuhatta sotilasta oli oli niin ..
Tilanne talvisodan jälkeen
Talvisodan jälkeen maiden välit olivat viileät, sillä Saksa oli Suomen pettymykseksi ollut sodan aikana tiukan puolueeton. Suomi pyrki suuntautumaan länsivaltoihin, mutta Saksan vallattua Tanskan ja Norjan Suomi jäi maantieteellisesti sekä ulko- ja talouspoliittisesti puristuksiin Saksan ja Neuvostoliiton väliin. Kesällä 1940 Neuvostoliiton painostaessa Suomea näytti ainoana vaihtoehtona olevan natsi-Saksa, jonka sotamenestys toisaalta myös houkutti ja herätti toiveita Moskovan rauhan kumoamisesta yhteistyön ja Saksan aseiden avulla.
Saksan päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
Pääartikkeli: Operaatio Barbarossa
Adolf Hitler aloitti Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvan sodan valmistelut heinäkuun viimeisinä päivinä 1940 salaisessa Saksan korkeimman sotilasjohdon kokouksessa. Suunnittelu alkoi välittömästi operaationimellä Aufbau Ost, joka annettiin elokuussa. Marraskuussa Hitler antoi ohjeen numero 18, jonka mukaan idän hyökkäyksen suunnitelmia tuli jatkaa oli poliittisten neuvottelujen tulos mikä tahansa. 18. joulukuuta annettiin ohje numero 21, jossa määriteltiin operaatio Barbarossa ja sen strategiset tavoitteet.[4] Suomi oli mukana suunnitelmissa jo heinäkuussa.[5]
Kauttakulkusopimus
Pääartikkeli: Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus
Seuraava käänne suhteissa oli everstiluutnantti Joseph Veltjensin vierailu Suomeen 17. elokuuta. Veltjens oli valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin luottomies. Veltjensin käymät neuvottelut pidettiin tarkkaan salassa, mutta myöhemmin on osoitettu, että hän tapasi ainakin Risto Rytin ja Mannerheimin. Neuvotteluissa sovittiin, että Saksa toimittaisi Veltjensin oman yhtiön ja erään ruotsalaisen yhtiön välityksellä runsaasti sotatarvikkeita Suomelle Saksan sotasaalisvarastoista. Käynnin päätarkoitus oli kuitenkin toinen: Veltjens ehdotti, että Saksa saisi kuljettaa ilmavoimien joukkoja ja materiaalia Pohjois-Suomen läpi. Molempien maiden suhteet Neuvostoliittoon olivat kiristymässä ja Neuvostoliitto ei tehnyt asiasta suurta kysymystä. Solmittu kauttakulkusopimus pysyi salassa, kunnes 21. syyskuuta ensimmäiset saksalaiset alukset ilmestyivät Suomen rannikolle. Sopimus otettiin kuitenkin kansan parissa pääasiallisesti myönteisesti vastaan.[6]
Tilanne talvisodan jälkeen
Talvisodan jälkeen maiden välit olivat viileät, sillä Saksa oli Suomen pettymykseksi ollut sodan aikana tiukan puolueeton. Suomi pyrki suuntautumaan länsivaltoihin, mutta Saksan vallattua Tanskan ja Norjan Suomi jäi maantieteellisesti sekä ulko- ja talouspoliittisesti puristuksiin Saksan ja Neuvostoliiton väliin. Kesällä 1940 Neuvostoliiton painostaessa Suomea näytti ainoana vaihtoehtona olevan natsi-Saksa, jonka sotamenestys toisaalta myös houkutti ja herätti toiveita Moskovan rauhan kumoamisesta yhteistyön ja Saksan aseiden avulla.
Saksan päätös hyökkäyksestä Neuvostoliittoon
Pääartikkeli: Operaatio Barbarossa
Adolf Hitler aloitti Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvan sodan valmistelut heinäkuun viimeisinä päivinä 1940 salaisessa Saksan korkeimman sotilasjohdon kokouksessa. Suunnittelu alkoi välittömästi operaationimellä Aufbau Ost, joka annettiin elokuussa. Marraskuussa Hitler antoi ohjeen numero 18, jonka mukaan idän hyökkäyksen suunnitelmia tuli jatkaa oli poliittisten neuvottelujen tulos mikä tahansa. 18. joulukuuta annettiin ohje numero 21, jossa määriteltiin operaatio Barbarossa ja sen strategiset tavoitteet.[4] Suomi oli mukana suunnitelmissa jo heinäkuussa.[5]
Kauttakulkusopimus
Pääartikkeli: Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus
Seuraava käänne suhteissa oli everstiluutnantti Joseph Veltjensin vierailu Suomeen 17. elokuuta. Veltjens oli valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin luottomies. Veltjensin käymät neuvottelut pidettiin tarkkaan salassa, mutta myöhemmin on osoitettu, että hän tapasi ainakin Risto Rytin ja Mannerheimin. Neuvotteluissa sovittiin, että Saksa toimittaisi Veltjensin oman yhtiön ja erään ruotsalaisen yhtiön välityksellä runsaasti sotatarvikkeita Suomelle Saksan sotasaalisvarastoista. Käynnin päätarkoitus oli kuitenkin toinen: Veltjens ehdotti, että Saksa saisi kuljettaa ilmavoimien joukkoja ja materiaalia Pohjois-Suomen läpi. Molempien maiden suhteet Neuvostoliittoon olivat kiristymässä ja Neuvostoliitto ei tehnyt asiasta suurta kysymystä. Solmittu kauttakulkusopimus pysyi salassa, kunnes 21. syyskuuta ensimmäiset saksalaiset alukset ilmestyivät Suomen rannikolle. Sopimus otettiin kuitenkin kansan parissa pääasiallisesti myönteisesti vastaan.[6]
me olemme kaikki nazeja , repikää siitä.
70 prosenttia lapin asukkaista on nazien jälkeläisiä 200 tuhatta oli lapissa ja ne nai ..lappi nazien lapsia täynnä repikää siitä.
Mikäli Sosiaalidemokraatit olisivat tänään olleet työpaikallaan
Eduskunnassa, niin Junnila olisi nyt entinen ministeri.
Suuri määrä Demareita unohtui kesämökilleen.
sannan kaa jauhoissa bilettivät ottivat lisää velkaa