Tässä syy työttömyyteen

Etusivu
Satunnainen
Lähistöllä
Kirjaudu sisään
Asetukset
Tietoja Wikipediasta

Vastuuvapaus
Avaa päävalikko
Wikipedia
Hae Wikipediasta
Yritystuki
Kieli
Lataa PDF
Tarkkaile
Muokkaa
Yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Tuen perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa yritystuista menee suuryrityksille[1].

Yritystuilla voi olla haittoja.[2] Yritystuet voidaan jakaa suoriin rahamääräisiin tukiin ja verotukiin.[3]

Sisällysluettelo
Tuen määrä Muokkaa
Yritystuet 2019 (TEM:n arvio)[4]
Tuen muoto Miljardia euroa
Verotuet 3,345
Suorat tuet 1,364
Alennetut alv-kannat 3,190
Muut veroetuudet 0,880
Yhteensä 8,779
Yrityksille jaettavan tuen kokonaismäärä riippuu laskutavasta[5]. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukien määräksi noin 4 miljardia euroa vuonna 2017 – mutta tähän summaan ei lasketa mukaan maa-, metsä- ja kalatalouteen maksettavia noin miljardin euron tukia, joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö[5]. Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset[5]. Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa 8 miljardiin euroon[5].

Suoria tukia annetaan selvästi vähemmän kuin verotukia: Työ- ja elinkeinoministeriön 4 miljardista on suoria yritystukia noin 1,3 miljardia euroa ja verotukia noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2017[5].

Vuonna 2009 suoria tukia annettiin 522 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2013 summa oli kasvanut 964 miljoonaan[6]. Sen jälkeen suorien tukien määrä on pysynyt suunnilleen samana: vuonna 2017 suoria tukia maksettiin 958,9 miljoonaa euroa[7].

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yritystukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten määrä on laskenut[8]. Esimerkiksi vuonna 2015 yritystukia maksettiin 3,265 miljardia euroa[8]. Vuotta myöhemmin 2016 tukia maksettiin lähes miljardi euroa enemmän, 4,1 miljardia euroa[8]. Viraston mukaan kuudessa tapauksessa oli säädösten vastaisia menettelyjä[8].

Tuen myöntäjiä Muokkaa
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muokkaa
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (lyh. ely-keskus, ely) myöntää yritystukia seuraaviin käyttötarkoituksiin:[9]

Yrityksen kehittämisavustus investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin
Valmistelurahoitus pk-yrityksille tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus julkisille ja yksityisille yhteisöille
Alueellinen kuljetustuki
Finnvera Muokkaa
Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä aloitus-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa sekä viennissä. Finnveran rahoitusmuotoja ovat lainat, takaukset, pääomasijoitukset (Aloitusrahasto Vera Oy) ja vientitakuut.[10]

Finnveran rahoitusinstrumentit jakautuvat lukuisiin yritysten eri tarpeita vastaaviin tuotteisiin.

Aloitusrahasto Vera Oy Muokkaa
Aloitusrahasto Vera Oy on aikaisen vaiheen pääomasijoitusrahasto. Rahaston tavoitteena on sijoitustoiminnallaan mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa sijoituskohteen kasvua, sekä kehittää sijoituskohteita kiinnostaviksi jatkorahoituksessa muille rahoittajille ja teolliselle partnerille. Aloitusrahasto edistää yksityisen pääoman saatavuutta aikaisen vaiheen sijoitustoimintaan. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin, joilla on vahva tahto kansainvälistyä.[11]

Aloitusrahasto Vera tekee kohdeyrityksiin oman pääoman ehtoisia vähemmistösijoituksia, pääsääntöisesti rahaston omistusosuus kohdeyrityksessä on 15 - 40 %. Osakepääomasijoituksen lisäksi rahasto voi käyttää rahoitusinstrumentteina optio- tai pääomalainaa. Rahaston käytännön toiminnasta vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Aloitusrahasto Vera Oy on Finnvera Oyj:n tytäryhtiö.

Euroopan Unioni Muokkaa
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikalla) lisätään jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n laajentumisen myötä alueiden väliset sosiaaliset ja taloudelliset erot unionin sisällä ovat aiempaa suurempia ja asettavat uudenlaisia haasteita koheesiopolitiikalle. Unionin sisällä tarvitaan tehokkaita välineitä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseen. EU:n rakennerahastojen tukemien ohjelmien tulee samalla aiempaa voimakkaammin tukea unionin kilpailukyvyn vahvistamista.

EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksytään määräajaksi. Vuonna 2007 käynnistyi kolmas ohjelmakausi, joka päättyy vuonna 2013.

EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2007-2013 tavoitteina on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, kehittää aluetaloutta sekä luoda uusia j