Minkälaiseen mieheen nainen rakastuu?

"Monet naiset etsivät varmasti tietoisesti tai alitajuisesti lapsilleen ison ja komean miehen geenejä joten onko pienempi kokoisilla mahdollisuuksia korvata "huonompia geenejä" jollain muulla ominaisudella?"

Olemalla lyhyt eli paras

Mistä lähtien lyhyys on huonoa geeniä? Todista väite? Niinpä niin et pysty. Ainakaan huonolla itsetunnolla ei naisia saada. On totta, että naiset pitävät pituudesta, mutta sillä ei ole mitään tekemistä huonouden kanssa.

Todennäköisesti vastauksina saat suunnilleen sitä, että ihmisiin/persooniin sitä rakastutaan. Unohda kaikki mahdolliset iskemis lässytykset, todellisuudessa näitä asioita sinulla pitäisi olla, jotta menestyt naismarkkinoilla: pitkä, tumma, julkkis jatai rikas. Ei se ole sen kummempaa, hyvin yksinkertaista.

Ensinnäkin pitää olla jotain yhteistä, minun kohdallani niin, että vähän samaistun henkilöön, mutta myös ihailen häntä (jossain mielessä). Ollaan ns. samalla aaltopituudella ja tykätään osittain samoista asioista. Erilaisuuttakin pitää olla, muuten on vaarana tylsistyminen. Ulkonäkö saa myös mielellään miellyttää silmää, mutta kaikkein tärkeintä on se persoonallisuus, joka loistaa henkilön olemuksesta. Ja seurustelua ajatellen niin pitää viihtyä toisen seurassa ja pystyä tekemään asioita yhdessä. Mies saisi myös olla hyväkuntoinen ja urhea, ei ainakaan minua huonokuntoisempi tai mamerompi. Lisäksi samat arvot, mielellään sama uskonto, huumoria, kemiaa jne. Pitää tulla toimeen keskenään ja mies ei tietenkään saa olla väkivaltainen tms. vaan hyvin naista kohteleva ja tasa-arvoa kannattava. Listaa voisi vielä jatkaa... :)

Mä aina ihastun miehiin, jotka ovat aktiivisia, huumorintajuisia (=saavat minut nauramaan), verbaalisesti lahjakkaita ja jalat maan pinnalla. Aktiivisuudella tarkoitan sitä, että itse en ole mikään sohvaperuna enkä edes tykkää katsella telkkaria, vaan mielummin käyn jumpassa, teatterissa, urheilutapahtumissa, kavereiden luona kylässä, kaupungilla kävelyllä jne.

Itse henkilökohtaisesti en pidä liian komeista miehistä enkä liian rikkaista miehistä. Kaikki tuntemani rikkaat miehet ovat täysin kusipäitä eikä voisi vähempää kiinnostaa!!!!!

Ystävät ja harrastukset on ihan jees, mutta ne ei ole tärkeitä varmaan muuten, kuin miehen itsensä kannalta. Ulkonäölläkään ei ole vaikutusta, jos on luonteeltaan helmi. Hyväkään ulkonäkö ei korvaa luonnetta.
Jos haluaa perhettä perustaa, niin rahoilla, harrastuksilla, ulkonäöllä jne.. ei ole sinänsä tärkeää osaa, nehän muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Sillä on, että nainen tietää, että tuon kanssa voisi toimia hankalassakin tilanteessa lasten kanssa ja muuten, niillä geeneillä silloin ei tee mitään. Siis sitä, että se tavallinen arki sujuu, eikä silloin millään noista mainitsemista asioista tai isommilla meriiteilläkään ole vaikutusta. Terve järki ja myönteinen suhtautuminen elämään on tärkeää.
Se on tietysti eri asia, jos haluaa vain pitää hauskaa, silloin voi muut ominaisuudet olla hyviä, mutta perheen perustus on eri asia.

Ei se ole miinus vaikka on rikas tai komea. Jalat pitää silti olla maanpinnalla. Mies ei saa olla liian "haave", vaan realistinen ja inhimillinen on parempi siihen, että ne kemiat edes voi kohdata.
Syvemmät tunteet ja yhteys lähtevät itsestä. Älä mieti, mitä sinun tulisi olla, vaan millaiseen naiseen itse rakastut. Sillä ei löydy onnea, että alat muuttamaan itseä naisten mielen mukaan. Älä ajattele ikäänkuin naisten kautta heidän ajatuksia, vaan keskity omiin tunteisiisi ja elä ne todellisesti. Ennemminkin mitä asioita sinä haet ja haluat naisessa, kuin naiset sinussa ja millaiseen naiseen itse rakastut. Kun tietää tuon, tietää myös sen, milloin kolahtaa. Älä vaan ota sitä naista, joka "vaikuttaisi" siltä, että haluaisi perheen kanssasi, vaan ota se, joka vaikutaisi siltä, että sinä haluaisit perustaa sen perheen hänen kanssaan. Varmasti tulet onnelliseksi.

aika paha kysymys kun me naiset tykätään niin erilaisista miehistä..mutta sanon nyt oman mielipiteeni..
jos perheen perustaminen on kyseessä ja olet todellakin tosissaan suhteessa.
on miehen oltava uskollinen,työssä käyvä,naisen huomioon ottava,hyvä isä että mies..ahkera,EI sohvaperuna,ymmärtäväinen..jne..
minulle ei raha ole tärkeintä,kunhan pystyt pitää taloutes kasassa.jotkut naiset tykkäävät pitkistä ukoista mutta eivät kaikki.maku on kaikilla eri..paha todellakaan tohon sanoa mitään..kyllä sä vielä sen oikean löydät..ei kaikkia ole yksinäisyyteen tarkotettu..luonne kyl ratkaisee enemmän.mutta myös ulkonäkö tärkeää..

Rakastuminen on mystinen asia, ei sitä kovin pitkälle voi määritellä. Mutta tietysti sitä orastavan tunteen huumassa myös pohtii, toteutuvatko omat kriteerit kyseisessä ihmisessä.

Itsetunto miehellä on kaiken a ja o. Ei mitään leveilyjä autoilla tai omaisuudella tai kaikkein viimeseksi naisilla. Vaikka olisi varallisuuttakin, matala profiili on plussaa. Perusauto, ei kultahampaita eikä kilon painoisia käätyjä ympäriinsä. Vaatimattomuus on sympaattisuutta. Mutta ei "mitäpä sitä meikäläinen" asennetta.

Kaikki tuntemani naiset ihailevat pituutta miehessä, mutta se ei ole este rakastua palavasti 160 cm pitkään urhoon ja valita juuri tämä pitkien nuorukaisten joukosta. Lyhyys ei ole näissä asioissa todellinen este kerrassaan millekään. Enkä tiedä ketään naista, jolle miehen hiusten värillä olisi oikeasti merkitystä.

Jos lapsia on suunnitteilla, niin kyllä ainakin itse olen pohtinut miesten kohdalla paljonkin, mitä heistä seuraavalle polvelle siirtyisi, sekä perimässä että kasvattajana. Onhan tämä tulevien äitien velvollisuuskin. Mutta ei siihenkään muuta vaadita, kuin normaali, terve ulkomuoto ja järkeä päässä, itsetunto kohdallaan, samoin huumori. Jokin erityislahja ei tee pahaa, musikaalisuus tunnetusti saa naiset ratkaisemaan asian kosijan eduksi.

Harrastuksiakin on hyvä olla siitä syystä, että se on virkeän ihmisen merkki kun jaksaa harrastaa. Ehkei nyt kuitenkaan mitään antiikkiautoja omin käsin tarvitse kunnostella, tai kasvattaa siitosvillisikoja, mutta kuitenkin pitäisi olla elämän syrjässä toimeliaasti kiinni.

Kaikenlainen eteenpäin pyrkivyys on hyväksi, tietysti. Pienieleisen kohteliaat tavat hurmaavat, naisia luontevasti kunnioittava puhetyyli ja siistit, jopa hiukan muodikkaasti persoonalliset vaatteet voivat herättää kiinnostuksen. Keskustelutaito ja riittävän aito kiinnostus naisen ajatuksia kohtaan on suuri plussa. Opettele muistamaan, mitä nainen kysymyksiisi vastasi, ja ota ne sopivan ajan kuluttua uudelleen puheeksi. Vau, mutta miten vaikeaa miehille!

Eikä sitäkään kannata väheksyä, että fyysinen miehekkyys on plussaa. Siisti parransänki on hyvä ja halpa tapa antaa miehekäs, jopa huoleton vaikutelma (vrt. renttujen vuosisatainen menestys naismaailmassa). Kivasti leikatut hiukset ja ehkä särmät rillit, siinäpä niitä.

Lopuksi hymyä huuleen, flirttiä, pitkiä katseita, itsevarma ote, meni syteen tai saveen. Jos uskottelet naiselle olevasi varma viehätysvoimastasi alkaa hänkin siihen uskoa. Tällä minut on totaalisesti hurmannut moni sellainen mies, että en olisi ensi alkuun kyllä mitenkään uskonut!

Onnea matkaan!

Miehessä viehättää itsetuntemus, hyvä itsetunto, ihan niinkuin naisen sama.
Miehen pitää lähestyä sellaaista naista jollainen on itse. Katso peiliin ja mene hakemaan. Ne ei ole niitä muotivaatteisiin pukeutuneita, vaan niitä naisporukoiden yksinäisiä... tai jotain muuta, se mitä peilistä löytyy. Ihan silleen realistisesti.
Hei menen nyt. Onnea

Minä ihastun jostain syystä aina miehiin, joilla on ylisuuri ego. He kävelevät kuin maailmanomistajat, flirttailevat kaikille eivätkä vahingossakaan koskaan kerro ensin itse tunteistaan mitään. He eivät soita ja jos laittavat viestiä, ovat niissäkin hyvin ylimalkaisia, tyyliin "oon menossa sinne ja sinne, jos haluut tulla mukaan niin ok".

Ulkonäöstä sen verran, että ihastukseni kohde on lähes poikkeuksetta hyvin urheilullinen, yleensä myös pitkä ja todennäköisesti muutenkin iso, "kaappi". Hänellä on lyhyet hiukset, väreillä ei ole väliä.

Siis, minulla ei ole ikinä ollut vaikeuksia "saada" miehiä, mutta itse sytyn yleensä vain jos mies on röyhkeä, ylimielinen ja omaa pelurin elkeitä. Maata jalkojeni alla palvovat jaksavat kiinnostaa pari viikkoa maksimissaan.

Itseäni häiritsee, jos miehellä on todella laaja kaveripiiri, jonka kanssa pitää olla jatkuvasti jossain kahvittelemassa. Itse en harrasta kahvilla istumista eikä puhelimeni soi jatkuvasti.

Jostain syystä urheilua lukuunottamatta mies johon ihastun on yleensä myös täysin vastakohtani: minä olen punavihreitä arvoja kannattava, mies yleensä vähintäänkin kokoomusnuoritaustainen, minä olen kasvissyöjä, mies rakastaa pihvejä, minä kuuntelen iskelmää ja laulan karaokea, hän käy klubeilla ja kuuntelee trancea ja tuntee kaikki dj:t jne...

Ja yleensä nämä miehet myös ovat sitoutumiskyvyttömiä ja pettäviä paskiaisia tai sitten heillä on mielenterveysongelmia. Ei mikään ihannetilanne, mutta näin se minun kohdallani menee.

Huokaus.

Et sinä voi tuolla lailla lähteä etsimään itsellesi naista! Sinun täytyy nyt elää vaikka viikko täysin itsellesi, eli tee kaikkea sitä, mikä tuo sinulle itsellesi hyvän mielen, äläkä edes yritä etsiä kumppania sen viikon aikana!

Katso ensin kotiasi: onko kaikki hyvin kotona, onko kaikki juuri niin miten sinä itse haluat? Sinun silmistäsi näkee sen, miten sinä asut. Jos esimerkiksi häpeät kotiasi, voi kumppaniehdokkaasi tuntea itsensä vaivautuneeksi seurassasi. Kun koti on reilassa, olet sinä itsekin reilassa!

Sitten ulos: pistä aina merkille millainen sää on. Nauti säästä! Ulkona on kivaa, niinhän..?

Vietä aikaa ulkona oleillen: istu puistonpenkillä tai kahvilassa tai missä tahansa, tai kävele ympäriinsä ja "lorvi" siellä täällä. JA tarkkaile ympäristöäsi! Arvioi SALAA kaikki ohikulkijat: "Ihana tukka!", "Söpö!", "Hienot vaatteet!", "Seksikäs..." ja ehdottomasti myös negatiiviset huomiosi: "Yök mikä...", "Kamala letti!", "Diivailija..." jne.jne...

Ole huomioinneissasi rehellinen itsellesi, et ole kenellekään tilivelvollinen tunteistasi!!!

Kun tiedät mistä pidät ja mikä saa hymyn kasvoillesi, sinun on helpompi kohdata ihmisiä, koska jo sinun hymysi avaa portin sille henkilölle, johon yrität tutustua! ...ja vastaavasti jos ilmeesi tapaamishetkellä on "surkea", on turha toivoa, että olisit oikeasti kiinnostunut...

Jos sulla ei olekaan ongelmana se kiinnostavan seuran löytyminen, niin älä pety, jos jokainen seurassasi viihtyvä ei halua sinun kanssasi NAIMISIIN. Opettele ensin olemaan hyvä miesystävä, niin kyllä sinut sitten joku nainen omakseen haluaa!

Mä epäilen, että sun tilanteessas vika on enemmän sinussa kuin niissä naisissa, koska sinä luulet, että naiset vaatisivat sinua muuttumaan joksikin toiseksi tai olemaan jonkin muun lainen. Kyllä sinut varmasti joku haluaa omakseen juuri sellaisena kuin mitä sinä olet!

Älä vaadi naiselta sitoutumista liian aikaisin, koska sitoutuminen syntyy aivan itsestään ajan kuluessa. Jokainen kuitenkin ansaitsee löytää lojaalin kumppanin, ja lojaalius syntyy sisempänä, eikä sitä saa synnytettyä esimerkiksi lahjomalla... Tai sellainen lojaalius ei ainakaan ole aitoa eikä kestävää..!

Tämähän on aika laaja kysymys ja lähes mahdotonta antaa tarkkaa vastausta, koska siihen vaikuttaa niin moni asia.

Minulle kuitenkin tärkeää on ensinnäkin se, että mies on fiksu/älykäs eli hänen kanssaan voi keskustella. Juttelen paljonkin ihmisten kanssa esim. baarissa, mutta todella harvoin sattuu niin, että keskustelukumppani herättäisi sen suurempaa kiinnostusta. Mutta, jos kumppani osoittautuu fiksuksi, saattaa kiinnostus herätä.

Toiseksi ulkonäöllä on merkitystä (kuulostaa pinnalliselta, mutta kun se on totta). Ulkonäön täytyy myös olla jollain tavalla minua miellyttävä, en voisi tapailla ihmistä, jota en pitäisi viehättävänä myös ulkoisesti.

Rahasta en piittaa, sillä ei ole mitään merkitystä. Eli missään nimessä en kaipaa rikasta miestä rinnalleni, melkeinpä ennemminkin se voisi olla miinusta.

Pidän "aidoista" ihmisistä eli ihmisistä, jotka uskaltavat olla seurassani sitä mitä todella ovat. Uskaltavat puhua asioista niiden oikeilla nimillä, uskaltavat kertoa hulluimmatkin ajatuksensa ääneen. Uskaltavat unelmoida, mutta tajuavat kuitenkin sen, etteivät unelmat aina toteudu.

Ei sillä ole väliä, että onko mies vaalea vai tumma, tosin itse pidän ihan suomalaisista/länsimaisista miehistä eli mustat/muut tummemmat miehet eivät minun kiinnostustani saa. Pitkät miehet vetävät minua puoleensa, mutta se ei ole tärkein asia eli muuten viehättävä lyhytkin mies kyllä kelpaa.

Ystäviä on hyvä olla, samoin harrastuksia, koska haluan että miehellä on muutakin elämää kuin minä. Itse olen hyvin sosiaalinen ja siksi ihmissuhteiden merkitys on mielestäni suuri. On mukavaa jutella ihmisen kanssa, joka on tosi innostunut jostain jutusta (harrastuksesta), se säväyttää aina. Intohimoinen suhtautuminen joihinkin asioihin on mielestäni plussaa. Harrastusten ei tarvitse olla samoja kuin itselläni. Kuitenkin jollain tavalla täytyisi liikkua samassa ajatusmaailmassa eli minun kohdallani miehellä tulee olla rock-henkisyyttä jossain määrin, että kykenemme ymmärtämään toisiamme.

Itsevarmuus, itsenäisyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen ovat hyviä piirteitä ihmisessä.

koska olen juuri parhaillani rakastunut, katson olevani tarpeeksi asiantunteva antamaan sen ainoan oikean vastauksen tähän.

nainen rakastuu sellaiseen mieheen, jota tarvitsee. mutta sehän voikin sitten tarkoittaa jokaisella jotain erilaista. ja se, mitä tarvitsee, riippuu iästä eli elämäntilanteesta, elämänkokemuksesta ja siitä, mikä tarkoitus suhteella on elämässä.

minulle se tarkoittaa sellaista ihmistä, jonka arvomaailma on omani kanssa yhteneväinen. suvaitsevaisuus, uteliaisuus, empaattisuus, toisten ja oman itsen kunnioittaminen, oikeamielisyys (ja voidaanhan tuostakin väitellä sitten) ovat ominaisuuksia, joita arvostan itsessäni ja sitä kautta myös muissa, ja joita vaadin kumppaniltani.

ja koska ko. kumppanin kanssa pitäisi kai hieman aikaakin viettää, vaadin kumppanilta samanasuuntaista huumorintajua, keskustelutaitoa (ei sitä, että tietää, vaan sitä, että pohtii), sopivaa toimeliaisuuden ja velttouden yhdistelmää.

ja olisihan se mukavaa, että ko. prinssi myös pitäisi minusta, ja myös osoittaisi tämän sekä sanoilla, että koskettamalla. rakkaudenosoitukset eivät minulle ole esimerkiksi pehmolelujen ostaminen tai värssytekstareiden lähettäminen, vaikka monille ovatkin.

se, että prinssi miellyttää silmääni, ei ole ratkaisevaa rakastumiselle. toki, eihän sitä esim. kapakassa kiinnitä huomiota kuin sellaisiin miehiin, joita pitää jollain lailla viehättävinä, mutta rakastuminen siloittaa kyllä nekin rypyt. ei minun prinssini vastaa fyysisesti kuin osittain sitä, mitä pidän komeana.

joku toinen nainen tarvitsee taloudellista turvaa. toinen taas pankinryöstökaveria. toinen haluaa machoilevan isähahmon. mene tiedä.

vastausta siihen, mikä sinussa muka on vikana, kun et löydä pesänrakentajaa, ei ole olemassa, paitsi tietysti se kliseinen ja ärsyttävän oikeaan osuva: et vain ole vielä tavannut sitä oikeaa. ei sinussa ole mitään vikaa. ja tämä on ihan taivaan tosi.