Missä sinä nainen vietit uuttavuotta

En muista tarkalleen. En kuitenkaan missään juhlissa enkä varsinkaan kännissä.
Tapanani ei ole koskaan ollut juhlia uutta vuotta.
Kai sitä ystävien kanssa istuttiin iltaa tai sitten poikakaverin kanssa kaksin.

Olin mieheni kanssa joka oli oollut armeijassa sinä vuonna ja päässyt siviiliin joulukuun alussa kun olin 20 vuotias ja vietimme sen kotona. Meillä oli ystäviä kylässä ja juhlimme uutta vuotta. Olemme yhä yhdessä, 21 vuotta yhdessä.

Olin opiskelukavereiden kanssa ensin kotibileissä ja sen jälkeen lähdettiin stadiin katsomaan ilotulitusta. Tämä oli aika normi uuden vuoden kaava. :)

Olin hienossa kodissani. Sivistyneiden ihmisten kassa. Nautimme katkarapuja ja muita herkkuja. -Likinäkörillitäti

Näin jäljestä päin kuviani katsellessa olin parikymppisenä älyttömän söpö. En kuitenkaan löytänyt sitä oikeaa vaan sen väärän. Kun itsetunto oli nollissa ja aloin seurustelemaan ensimmäisen kanssa, joka teki aloitteen . Olin mielettömän kaunis, tein virheen. Aloin suhteeseen tollon miehen kanssa. Siitä on jo aikaa ja kohtuullisen hauskaa silti oli , joten annan itselleni anteeksi. Vuosikymmenten romanssi ei siitä syntynyt, useamman vuoden kumminkin. Ja jos olisin ollut laskelmoiva, tuohon suhteeseen olisi kannattanut jäädä. En jäänyt, mies ei ollut minulle oikea ainakaan siinä elämäni vaiheessa

Taisin olla mahataudissa ja istuin vessan pytyllä.Katselin pilluani ja mietin,että sinne ei miehet tule koskaan menemään.Eikä ole mennyt,olen lesbo ja ylpeä siitä!

20 vuotias minä. Olin poikaystäväni kanssa silloin ihan kotona oltiin juhlimassa. raketteja ammuttiin pihalla. Ny meillä ei ole raketteja ihan kotibileet kaksistaan.

Olen viettänyt lähes koko aikuisiän lapsiystävällisiä uusia vuosia. Samoin kävi myös parikymppisenä. Raketteja olen alkanut ampumaan vasta, kun olen siirtynyt pysyvästi työelämään.

Heheee :)))))ketään ei kiinnosta kurppaikäisten naisten uudetvuodet

Yksin kotona. En ollut bilettäjä. Vasta 23 vuotiaana löytyi eka mies joten siitä eteenpäin muutama UV meni hänen kanssaan.
Sitten mies löysi jännemmän naisen ja sen jälkeen olen ollut kaikki juhlapäivät yksin ja tulen viettämään jatkossakin.

"Mätin p.skaa hevostalleilla."

Et usko miten sait mun sydämen muljahtamaan :( Niin minäkin varmaan tein, tai sitten muuten vain hengailtiin siellä. Olen henkeen ja vereen hevosnainen, mutta suuren suureksi surukseni en enää voi enkä saa tarttua sontatalikkoon. Lääkärin määräys.
Selkä romu eikä kestä mitään raskaita töitä, siksi jouduin kouluttautumaan sosiaalipuolelle hoitoalata.
Hevosia en toki ole jättänyt enkä jätä, mutta ne tallihommat ja kavereitten kanssa hengailu ja tallilla vietetty vapaa-aika - parasta nuoruutta!
Sieltä se oma mieskin löytyi sitten.

Kaveriporukan kanssa illanvietto kotona.