Miten voin tuntea hyvää olo ja hyväksyä sen että avovaimo ja hänen ex-miehensä viettävät hääpäivää edelleen, koska se on heidän elämänsä upein päivä (näin puolisoni on sen ilmaissut. Upein ja tärkein päivä elämässään).
Se ei ole pois meidän parisuhteesta, että juhlivat sitä päivää yhdessä edelleen, kuten vaimo sen sanoo ja hän ei enää rakasta ex-miestään, hän rakastaa minua.
On minulta kohtuutonta pyytää häntä päästämään tuosta päivästä irti, koska en voi vaikuttaa hänen ajatuksiinsa.
Avovaimo on ohjannut minut psykiatrille puhumaan tästä pahasta olostani. Sinne kyllä aijon mennä, mutta kertokaahan miten te käsittelisit omia tunteitanne jotta pystyisisi olemaan avovaimolle hyvä ja onnellinen puoliso, ilman ettei asia painaisi sinua?
T:Epätoivoinen
Se ei ole pois meidän parisuhteesta, että juhlivat sitä päivää yhdessä edelleen, kuten vaimo sen sanoo ja hän ei enää rakasta ex-miestään, hän rakastaa minua.
On minulta kohtuutonta pyytää häntä päästämään tuosta päivästä irti, koska en voi vaikuttaa hänen ajatuksiinsa.
Avovaimo on ohjannut minut psykiatrille puhumaan tästä pahasta olostani. Sinne kyllä aijon mennä, mutta kertokaahan miten te käsittelisit omia tunteitanne jotta pystyisisi olemaan avovaimolle hyvä ja onnellinen puoliso, ilman ettei asia painaisi sinua?
T:Epätoivoinen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Avokkisi sitä kallonkutistajaa tarvitsee.
Avokkini on kyllä vahvasti sitä mieltä että minä olen sairas, kun näen asiassa mitään pahaa ja koen pahaa oloa. Paha olo on minun, ei hänen.
Miten oikeasti voin työstää tunnetta siitä, ettei haittaa tuon olevan avopuolisoni tunteissa vielä elämänsä tärkein päivä?
^^^