Noin vuosi sitten vaimoni kertoi ettei kaikki ole hyvin, ja hänellä on paha olo. Hänen mielestään olimme ajautuneet suhteessa jollain tapaa erilleen, johtuen osittain toki lapsiperheen arjen kiireistä, jossa parisuhteen hoitaminen jäi vähän puolitiehen. Isoja riitoja ei ollut, mutta toisen tekemiset ja tekemättä jättämiset alkoivat ärsyttää, ja niistä sanailtiin puolin ja toisin. Milloin tiskirätti oli väärin laitettu kuivumaan, milloin roskapussi olisi pitänyt viedä aamulla eikä vasta iltapäivällä, jne. Semmoista huonoa kommunikointia ja vääriä käsityksiä. Tosin vastapainona sitten pitkiä aikoja ihan hyvääkin eloa ja huumoria hymyssä suin, sekä lasten kanssa eri menoja solkenaan.
Vaimoni olisi kaivannut omien sanojensa mukaan välillä pieniä yllätyksiä tms, joita nyt ei vain tullut huomattua lapsiperheen kiireiden keskellä. Toisaalta joskus ehdotin elokuviin menoa kahdestaan, niin vaimoni halusi mennä koko perheen kanssa katsomaan lastenelokuvaa. Mutta en varmaan ehdotellut tai yllätellyt tarpeeksi usein, koska siitä hänellä oli paha mieli. Lisäksi hän koki etten osoittanut rakkautta juurikaan, vaan puhuimme enemmänkin arkipäivän asioista, joo varmaan totta tämäkin, puolin ja toisin. Ehkä sitä jotenkin piti rakkautta itsestäänselvyytenä, ja keskittyi perheeseen ja käytännön asioihin.
Vaimoni kävi sitten puhumassa seurakunnan ilmaiselle pariterapeutille, vai mikä lie psykologi hän nyt olikaan. Tämän jälkeen keskustelut tulevaisuudestamme muuttuivat jollain tapaa synkemmäksi, koska terapeutti oli heittänyt ilmoille sanan "avioero". Toki juteltiin asioista ja jollain tapaa vaimoni taas tuli paremmalle tuulelle. Mentiin sitten yhdessä samaiselle pariterapeutille, ja siellä minua sitten syyllisti, ja kertoi ettei parisuhdetta voi hoitaa noin, että se johtaa avioeroon. Ikäänkuin sopassa olisi vain yksi osapuoli, minä. Tämän jälkeen keskustelut meni kotona vaimon kanssa yhä enemmän solmuun, ja hän alkoi kaivella 10 vuoden takaisia pettymyksiä, ihan yhtäkkiä, jotain lapsellisia riitoja ja sanomisia joita hän oli jonnekin päiväkirjaansa joskus kirjoittanut. Että nyt tämä olikin joku pidempiaikainen jumi, muka yhtäkkiä, vaikka monta vuotta mennyt aivan hyvin, ja vasta viime vuosina arki muuttunut rasittavammaksi ja parisuhde jollain tapaa väljähtänyt.
Tätä puitiin jonkin aikaa, kunnes taas pariterapeutille, joka johdatteli meidät siihen ideaan, että laitetaan parisuhde tauolle ja kokeillaan vuoroasumista, siten että toinen asuu vuoroviikoin vuokrakämpässä. Lähdimme sitten tähän kokeiluun, vaikka en olisi millään kyllä itse halunnut, mutta koska vaimoni sanoi ettei pääse asiasta millään yli, ja että jotain ratkaisuja on tehtävä, niin lähdin sitten siihen mukaan. Lapset oli aika ihmeissään touhusta, jollain tapaa sopeutuivat, mutta näki että oireilivat. Jatkettiin tätä noin kolme kuukautta, ja tuntui että vaimoni alkaa päästä asiasta yli. Itse en halunnut hemmotella ja huomioida häntä mitenkään, koska hän sanoi että hän ahdistuu jos yritän nyt ruveta yhtäkkiä hemmottelemaan häntä. Että hänen täytyy päästä ensin yli. Sitten tuon kolmen kuukauden jälkeen vaimoni ehdotti treffejä, ja lähetteli muutenkin jatkuvasti viestejä jossa hymiöitä ja pientä flirttiä. Tuntui kuin olisimme jälleen löytäneet toisemme uudelleen, ja vaimoni halusi palata jälleen yhteen ja palauttaa vuokrakämpän avaimet.
Näin teimmekin ja arkikin sujui jotenkin paremmin, ja kävimme kahdestaan kahvilassa hyvillä fiiliksillä. Hänellä oli kuitenkin vielä pariterapiaan aika, ja sanoin ettei sinne nyt varmaan tarvetta ole. Vaimonikin oli samaa mieltä, ja sanoi ettei kyllä ole tarvetta, mutta haluaa nyt käydä kuitenkin vielä, kun aikakin kerran varattu. Sieltä tullessaan, kaikki taas muuttui, pariterapeutti oli kuitenkin puhunut vaimoni pään pyörälle, ja sanonut hänelle että kaikki huono voi vielä kuitenkin palata takaisin, ja että avioero olisi nyt helpoin tehdä, kun on harjoiteltu, ja lapsillekin se olisi nyt helpointa. No, avioerohan siitä tuli, ja nyt on vain tyhjä olo, että miten tässä kutienkin näin kävi, vaikka kaikki oli oikeasti hyvin. Lapsien puolesta harmittaa, tässä on palikat nyt aika sekaisin, omakotitalo meni myyntiin, tulee kahden kodin ralli. On kova työ pitää oma pää kasassa, lasten takia tässä jotenkin yrittää ajatella järkevästi, mutta on aika haasteellista.
Pariterapia johti avioeroon
149
15491
Vastaukset
- Anonyymi
Mahdoton arvioida, oliko terapeutti oikeassa. Nyt vain ryhdistäydyt, jätät menneet taakse ja järjestät lapsille hyvän kodin.
- Anonyymi
Vastaajalle:
Haureus on synti ja sinun tulee välittömästi lopettaa sen ja itsesi kauppaaminen netissä. Jos et käsitä, niin kysy seurakunnasta miksi.
Mukavaa jatkoa itsesi kanssa, olet kaunis ihminen. Ateismi tarkoittaa vain sitä, että ei usko jumaliin, eli ei ole teisti. Sitä ei millään ilveellä voi kutsua uskonnoksi, eikä oikein edes filosofiaksi. Kukaan ei ole käynyt sotaa ateismin nimessä. Kommunismi ja fasismi ovat uskontoja, kuten myös länsimainen liberalismi. Lue vaikka Yuval Noah Hararin "Sapiens", ellet usko, että kommunismi on uskonto.
Itse en usko jumaliin, koska ei ole mitään todisteita, jotka viittaisivat siihen, että jumalia olisi olemassa. Samasta syystä en usko myöskään keijuihin. Sekään, että ei usko keijuihin, ei ole mikään uskonto tai filosofia. Kukaan ei ole käynyt sotia todistaakseen, että keijuja ei ole olemassa.
Ateismi ei sano mitään siitä, miten ihmisen pitäisi elää tai millainen on hyvä yhteiskunta. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat uskonnot, tai humanistiset filosofiat. Nämä jälkimmäiset puolestaan ovat eräänlaisia teismistä riisuttuja uskontoja.joopajoogi kirjoitti:
Ateismi tarkoittaa vain sitä, että ei usko jumaliin, eli ei ole teisti. Sitä ei millään ilveellä voi kutsua uskonnoksi, eikä oikein edes filosofiaksi. Kukaan ei ole käynyt sotaa ateismin nimessä. Kommunismi ja fasismi ovat uskontoja, kuten myös länsimainen liberalismi. Lue vaikka Yuval Noah Hararin "Sapiens", ellet usko, että kommunismi on uskonto.
Itse en usko jumaliin, koska ei ole mitään todisteita, jotka viittaisivat siihen, että jumalia olisi olemassa. Samasta syystä en usko myöskään keijuihin. Sekään, että ei usko keijuihin, ei ole mikään uskonto tai filosofia. Kukaan ei ole käynyt sotia todistaakseen, että keijuja ei ole olemassa.
Ateismi ei sano mitään siitä, miten ihmisen pitäisi elää tai millainen on hyvä yhteiskunta. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat uskonnot, tai humanistiset filosofiat. Nämä jälkimmäiset puolestaan ovat eräänlaisia teismistä riisuttuja uskontoja.Tämän viestin pitä olla vastauksena toiseen viestiin. Jostain syystä viestini ilmestyi väärään paikkaan.
- Anonyymi
Olipa huono terapeutti. Jos ette ole viela loytaneet toisia ihastuksia, palatkaa yhteen ja unohtakaa terapia-puoskari.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa huono terapeutti. Jos ette ole viela loytaneet toisia ihastuksia, palatkaa yhteen ja unohtakaa terapia-puoskari.
Ehdottomasti aivan törkeä terapeutti, lähtee särkemään sitä, mikä on virallisesti luvattu avioon mentäessä. Ei se rakkaus aina niin auvoista ole. Kannatan myös yhteenpalaamista.
- Anonyymi
joopajoogi kirjoitti:
Ateismi tarkoittaa vain sitä, että ei usko jumaliin, eli ei ole teisti. Sitä ei millään ilveellä voi kutsua uskonnoksi, eikä oikein edes filosofiaksi. Kukaan ei ole käynyt sotaa ateismin nimessä. Kommunismi ja fasismi ovat uskontoja, kuten myös länsimainen liberalismi. Lue vaikka Yuval Noah Hararin "Sapiens", ellet usko, että kommunismi on uskonto.
Itse en usko jumaliin, koska ei ole mitään todisteita, jotka viittaisivat siihen, että jumalia olisi olemassa. Samasta syystä en usko myöskään keijuihin. Sekään, että ei usko keijuihin, ei ole mikään uskonto tai filosofia. Kukaan ei ole käynyt sotia todistaakseen, että keijuja ei ole olemassa.
Ateismi ei sano mitään siitä, miten ihmisen pitäisi elää tai millainen on hyvä yhteiskunta. Tällaisiin kysymyksiin vastaavat uskonnot, tai humanistiset filosofiat. Nämä jälkimmäiset puolestaan ovat eräänlaisia teismistä riisuttuja uskontoja.Oletpa sinä hukassa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaajalle:
Haureus on synti ja sinun tulee välittömästi lopettaa sen ja itsesi kauppaaminen netissä. Jos et käsitä, niin kysy seurakunnasta miksi.
Mukavaa jatkoa itsesi kanssa, olet kaunis ihminen.Hehee, taidat kuulua muihin maailmoihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olipa huono terapeutti. Jos ette ole viela loytaneet toisia ihastuksia, palatkaa yhteen ja unohtakaa terapia-puoskari.
"Olipa huono terap"
Näin just. Älkää erotko.Tulee vaa lisää ongelmia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletpa sinä hukassa!
Hukassa on ne jotka uskon satuja uskoo
- Anonyymi
Parisuhde on kahden itsenäiseen päätöksentekoon kykenevän ihmisen suhde, ja vaimosi on selkeästi liikaa muiden vietävissä.
Sanoisin ettei hän ole sellainen nainen jota tulisi haikailla, mutta ehkä sitä ei voi kukaan ulkopuolinen sanoa niin että se menisi järkeen.
Aika parantaa haavat.- Anonyymi
Vaimosi tarvitsee tekemistä,josta saa mielekkyyttä elämiseen,ettei perhe-elämä tuntuisi tylsältä ja kaikki hömppä romantiikka olisi syytä jättää tauolle .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaimosi tarvitsee tekemistä,josta saa mielekkyyttä elämiseen,ettei perhe-elämä tuntuisi tylsältä ja kaikki hömppä romantiikka olisi syytä jättää tauolle .
Jos elämä muuttuu liian kepeäksi, niin samalla unohtuu se mikä elämässä on tärkeintä. Tärkeintä on se, että on olkapää johon nojata.
Ilman haasteita ihminen unohtaa sen.
- Anonyymi
Ihmettelen, että seurakunnan pariterapeutti suhtautuu noin kevyesti avioliittoon. Kertomasi perusteella teillä ei ole ollut mitään vakavampia ongelmia, kuten väkivaltaa, päihteitä tai muuta ilmiselvää avioeroperustetta.
- Anonyymi
Ja yleensä nämä terapeutit näkee kaikessa hyvää ja monta syytä olla eroamatta mutta mihinkään uskonnolisseen soopaan ei kannata mennä , neutraali, liberaali uskonnoton taho selvittämään jos on pakko muuten kyllä huuhhaata ja rahanmenoa.
Rakkaus vaan ei kestä kaikkea ei edes hyvää....... - Anonyymi
Juuri näin, lisäksi ateismi on täyttä huuhaata tyhjän räjähtämisuskonnosta alkaen.
- Anonyymi
Kirjoituksesta ei tullut ilmi oliko tämä ns.seurakunnan terapeutti nais.vai miepuolinen ??
- Anonyymi
Entä mies pukki?sonni?
- Anonyymi
Outo terapeutti, luulisi terapian tarkoittavan pari suhteen auttamista eikä painostamista avioeroon, minä kävisin kyllä tämän terapeutin luona antamassa palautetta.
- Anonyymi
Oudolta kuulostaa se että seurakunnassa on "terapeutti". Taitaa olla nk. sielunhoitaja, jolla ei ole minkään sortin pätemystä mihinkään.
Ja vielä oudommalta kuulostaa se että terapeutti on hoitanut avioeroaiheessa pelkästään vaimoa, eikä parisuhdetta, eli sitä mihin tarvittaisiin molemmat osapuolet mukaan.
Yleensä kun aihe on noin raju, eli että puhutaan avioerosta, silloin hoidetaan paria, eikä suinkaan parin toista osapuolta, ellei sitten vaimo itse ole jo alunperinkin julistanut eroa miehestä. Sen lisäksi, vaikka toinen osapuoli julistaisikin avioeroa, ammattilainen pyytää molemmat paikalle, eikä siellä syytellä ketään vaan asiaa käsitellään tasapuolisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oudolta kuulostaa se että seurakunnassa on "terapeutti". Taitaa olla nk. sielunhoitaja, jolla ei ole minkään sortin pätemystä mihinkään.
Ja vielä oudommalta kuulostaa se että terapeutti on hoitanut avioeroaiheessa pelkästään vaimoa, eikä parisuhdetta, eli sitä mihin tarvittaisiin molemmat osapuolet mukaan.
Yleensä kun aihe on noin raju, eli että puhutaan avioerosta, silloin hoidetaan paria, eikä suinkaan parin toista osapuolta, ellei sitten vaimo itse ole jo alunperinkin julistanut eroa miehestä. Sen lisäksi, vaikka toinen osapuoli julistaisikin avioeroa, ammattilainen pyytää molemmat paikalle, eikä siellä syytellä ketään vaan asiaa käsitellään tasapuolisesti.Jesseterapeutilla oma lusikka sopassa
- Anonyymi
Ihmettelen suuresti,että onkohan ap ymmärtänyt terapeutin sanomisia ja kokonaiskuvaa ihan täysin? On totta, että terapian yksi lopputulos voi olla ero ja mahdollisesti tällöin tarpeellinenkin. Terapia antaa teille mahdollisuuksia miettiä asioita yhdessä kuin myös yksinänne. Joskus pelkkä avioero sanan mainitseminen, voi saada toisen täysin lukkoon, jolloin alkuhämmennyksen jälkeen olisi hyvä miettiä niitä korjattavia asioita. Jotidenkin terapioiden mukaan suhteessa elävien olisi muutoinkin säännöllisin väliajoin hyvä miettiä eronkin mahdollisuutta, tämä vaikuttaisi siihen ettei toista pidä itsestään selvyytenä.
Valitettavasti terapeuttien keskuudessa on paljon kouluttamattomia ja osaamattomia ihmisiä. Tärkeää, kun olisi olla taito havaita ihmisen sisintä, sillä se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi jollekin toiselle. Anyway, pariterapia johtaa välillä ihan syystäkin eroon.- Anonyymi
Terapeutti on suojattu ammattinimike jota tarkastelee valvira. Eli se vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja ammattiosaamisen näyttöä jotta sen nimikkeen saa pitää. Siinä joukossa ei ole yhtään ammattitaidonta.
Minä luulen ettei tuossa ole kyse edes mistään terapeutista, vaan kyse on pelkästä "sielunhoitajasta", joka on noiden seurakuntien nimittämä vitsi. Yleensä sellaisella henkilöllä voi olla jokin pieni sairaanhoitajan tms koulutus takana, ja sen lisäksi uskonyhteisön sielunhoitokurssi tai vastaava takana, mutta missään tapauksessa ei voi puhua mistään lääketieteen tai psykiatrian tai psykologian ammattilaisesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terapeutti on suojattu ammattinimike jota tarkastelee valvira. Eli se vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja ammattiosaamisen näyttöä jotta sen nimikkeen saa pitää. Siinä joukossa ei ole yhtään ammattitaidonta.
Minä luulen ettei tuossa ole kyse edes mistään terapeutista, vaan kyse on pelkästä "sielunhoitajasta", joka on noiden seurakuntien nimittämä vitsi. Yleensä sellaisella henkilöllä voi olla jokin pieni sairaanhoitajan tms koulutus takana, ja sen lisäksi uskonyhteisön sielunhoitokurssi tai vastaava takana, mutta missään tapauksessa ei voi puhua mistään lääketieteen tai psykiatrian tai psykologian ammattilaisesta.Terapeutti ei ole suojattu ammattinimike
- Anonyymi
Hyvä ja asiallinen tarina parisuhteen tilanteesta. Jäi mieleen tuo seurakunnan perheterapeutti. Olen kohdannut saman tilanteen. Vaimoni on asioinut seurakunnan perheterapeutin puheilla meidän parisuhteestamme kertoen. Parisuhteemme ongelmat ovat tyypilliset. Seurauksena neuvonnasta on ollut minuun kohdistettu uskonnollinen ja lahkolaistyyppinen mustamaalaus. Olen tullut siihen tulokseen että eroan kirkosta ja vaimostani. Joten seurakunnan perheterapeutti taisi onnistua työssään.
- Anonyymi
Aika nopeasti erositte vuodessa
Onko sinulla mahdollisesti toninieminen - syndrooma eli sisäänpäinkääntynyt narsismi jossa et ole kiinnostunut vaimon suoritteista
Kannuststko vaimoasi opiskelemaan ranskaa ja käymään kanssasi Pariisissa vähintään 2 - 3 viikon lomalla
Onko teillä kirja ja kirjahylly seuraatteko yhdessä jotain esim dinnerdeittiä Englannista tai maajussille morsianta
Selitätkä vaimollesi mikdi Anromedaan galaksi tulee kihti vaikka maailma laajenee pakoon
ei tollaiset pikku yllätykset mitään auta kukkapuskat suklaat
Itse en saanut edes joululahjoja ja pelastusarmeijan joulujuhla oli juhla
En tottunut synttäreihin kun niitä ei ollut
Rippikuvaa ei otettu kun faijs oli kännissä
Kirkosta erosin ennen ensimmäistä kesätyöpaikkaveroa
Häissä ei huntuja vaan ruokatunnilla solmittiin
Mutta
Minulla on korkeampi koulutus kuin yhdelläkään Suomen presidenteistä vaikka maukkakin on tohtori
Olen ulospäin suuntautunut ja pidän viihdyttämistä tärkeänä jos on hiljaista voin laulaa cumbian tai tanssia tangon tai kertoa jutun Väinö Leskisestä
Minusta ei ole haluttu eroon. Toistaiseksi
Ps. Olen tosihyvä rahan kanssa enkä tuhlaa
En ole robotti- Anonyymi
Kirjotusten perusteella täysi sekopää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjotusten perusteella täysi sekopää.
Hahhahhaa, mietin ihan samaa.
- Anonyymi
Minulla on myös huonoja kokemuksia pariterapiasta. Siinä helposti syyllistetään jompaa kumpaa ja sitten toinen puoliso ja terapeutti liittoutuvat tätä ”syyllistä” vastaan. Huonoimmillaan terapeutti kannustaa eroon vaikkei siihen ole syytä. Ja pahimmillaan terapeutti tuo omia kaunojaan mukaan esim. miehistä.
En menisi enää kuin aivan viime hädässä kun ei ole enää mitään menetettävää. - Anonyymi
Jotkut terapeutitkin ovat omaksuneet (vain vähän kärjistettynä) asenteen että parisuhde on miehen vaimolleen toimittama palvelu jonka tehtävä on tehdä vaimo onnelliseksi. Tämä johtaa avioeroon tai onnettomaan aviomieheen. Vaimon osalta tämä on resepti sarja-avioeroihin, koska parisuhde on kahden kauppa, josta kummankin vastuu on noin 100%. Katsomosta ei parisuhteeseen voi osallistua.
Tietenkin jos puoliso huoraa, ryyppää ja lyö niin tilanne on toinen ja pitää miettiä etupäässä itseään. Mutta jos ulkoisesti asiat on suunnilleen OK, mutta "ei viihdy" tai "tuntuu jotenkin pahalta" pitäisi kysyä ensin että mikä MINUA vaivaa. Jos tuntuu, että on ajautunut erilleen puolisostaan pitää kysyä miten MINÄ voisin päästä lähemmäksi. Tietenkin tunteistaan ja toiveistaan pitää puhua mutta pitää aina myös kysyä mitä minä voin tehdä että sinun olisi helpompi varata kahdenkeskistä aikaa / osoittaa hellyyttä / puhua syvällisiä tai mitä nyt yhteiselolta ikinä toivookaan.
Pahinta on jos eroaa ymmärtämättä oikeastaan miksi. Tuo sinun juttu kuulostaa siltä, että vaimosi ei sitä tiedä tai ei jostain syystä sano. Jokainen eronnut on kuitenkin eron jälkeenkin edelleen itsensä kanssa ja itsensä kanssa pitää oppia joka tapauksessa elämään jos haluaa olla elämäänsä joskus tyytyväinen.
Se että elää parisuhteessa ja "tuntuu pahalta" ei vielä tarkoita että puolisossa olisi jotain vialla. Ei vaikka itse olisi nainen ja puoliso olisi mies.- Anonyymi
Itse en kyllä ole tuommoisia terapeutteja tavannut, jotka laittaisi miehen vaimonsa tekemään onnelliseksi, vaikka tottahan se on, että kyllä toinen ihminen voi tehdä toisen ihmisen hyvin onnelliseksi tai hyvin onnettomaksi. Se, että ihminen kokee, että häntä syyllistetään terapiassa johtuu pitkälti siitä, että hän kuulee ja nostaa mielessään esille nuo asiat. Jos asiaa kysyy toiselta osapuolelta, hän voi kuulla asiat aivan eri tavoin. Terapia antaa mahdollisuuden tarkastella asioita "puolueettoman", ulkopuolisen ihmisen näkökulmasta. Terapia ei auta, jos sen opit jää lyhytaikaiseksi tai jos ihminen on mieletään hyvin joustamaton (ja joustamattomalla mielellä kohtaa muutoinkin herkästi ongelmia suhteessaan). Valitettavasti terapia ei myöskään säästä välttämättä erolta, jos toinen ihminen kasvaa henkisesti ulos suhteesta, sekin on mahdollista. Terapiaan tulee mennä avoimin mielin, jolloin lopputuloksena voi olla parempi suhde, suhde säilyy samana ja päätyy jossakin vaiheessa herkästi eroon tai terapia johtaa suoraan eroon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en kyllä ole tuommoisia terapeutteja tavannut, jotka laittaisi miehen vaimonsa tekemään onnelliseksi, vaikka tottahan se on, että kyllä toinen ihminen voi tehdä toisen ihmisen hyvin onnelliseksi tai hyvin onnettomaksi. Se, että ihminen kokee, että häntä syyllistetään terapiassa johtuu pitkälti siitä, että hän kuulee ja nostaa mielessään esille nuo asiat. Jos asiaa kysyy toiselta osapuolelta, hän voi kuulla asiat aivan eri tavoin. Terapia antaa mahdollisuuden tarkastella asioita "puolueettoman", ulkopuolisen ihmisen näkökulmasta. Terapia ei auta, jos sen opit jää lyhytaikaiseksi tai jos ihminen on mieletään hyvin joustamaton (ja joustamattomalla mielellä kohtaa muutoinkin herkästi ongelmia suhteessaan). Valitettavasti terapia ei myöskään säästä välttämättä erolta, jos toinen ihminen kasvaa henkisesti ulos suhteesta, sekin on mahdollista. Terapiaan tulee mennä avoimin mielin, jolloin lopputuloksena voi olla parempi suhde, suhde säilyy samana ja päätyy jossakin vaiheessa herkästi eroon tai terapia johtaa suoraan eroon.
Minä väitän että kukaan ei voi tehdä ketään "hyvin onnelliseksi". Ihmisen pitää olla ensin jotenkin tyytyväinen itse itseensä ennen kuin hän voi olla kestävällä tavlla onnellinen kenenkään kanssa. Itse puhuisin mieluummin tyytyväisyydestä kuin onnellisuudesta. Tyytyväisyys on tavoiteltava perustila ja tyytyväisenä elellessä onnen hetkiä tulee kun on tullakseen.
Toki toisen voi tehdä onnettomaksi esimerkiksi henkisellä tai fyysisellä väkivallalla mutta se on eri asia. Ymmärsin aloituksesta että tässä vain arki jyräsi "romantiikan" tai kuvitelmat siitä minkälaista (some-kelpoisen?) parisuhteen tulisi olla. Hyvään parisuhteeseen tarvitaan kaksi ihmistä jotka tekevät työtä yhteisen onnen eteen.
Jos on totta, että tämä seurakunnan "terapeutti" on alkanut puhumaan avioerosta puhuttuaan vain toisen osapuolen kanssa, niin kyllähän tuo kuulostaa totaalisen ammattitaidottomalta. Tai sitten parin ongelmat ovat jotain ihan muuta kuin aloittaja on kertonut tai mitä vaimo on kertonut aloittajalle.
Vaimon käytös olisi ymmärrettävää, jos rakkaus/kiintymys on kerta kaikkiaan sammunut ja taustalla on jo joku uusi jonka kanss ei ymmärrettävästi on voinut puhua vain lemmestä eikä lastenhakuvuoroista. Elämä on kuitenkin etupäässä arkea ja jos sitä ei opi sietämään, niin elämä on helposti sietämätöntä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä väitän että kukaan ei voi tehdä ketään "hyvin onnelliseksi". Ihmisen pitää olla ensin jotenkin tyytyväinen itse itseensä ennen kuin hän voi olla kestävällä tavlla onnellinen kenenkään kanssa. Itse puhuisin mieluummin tyytyväisyydestä kuin onnellisuudesta. Tyytyväisyys on tavoiteltava perustila ja tyytyväisenä elellessä onnen hetkiä tulee kun on tullakseen.
Toki toisen voi tehdä onnettomaksi esimerkiksi henkisellä tai fyysisellä väkivallalla mutta se on eri asia. Ymmärsin aloituksesta että tässä vain arki jyräsi "romantiikan" tai kuvitelmat siitä minkälaista (some-kelpoisen?) parisuhteen tulisi olla. Hyvään parisuhteeseen tarvitaan kaksi ihmistä jotka tekevät työtä yhteisen onnen eteen.
Jos on totta, että tämä seurakunnan "terapeutti" on alkanut puhumaan avioerosta puhuttuaan vain toisen osapuolen kanssa, niin kyllähän tuo kuulostaa totaalisen ammattitaidottomalta. Tai sitten parin ongelmat ovat jotain ihan muuta kuin aloittaja on kertonut tai mitä vaimo on kertonut aloittajalle.
Vaimon käytös olisi ymmärrettävää, jos rakkaus/kiintymys on kerta kaikkiaan sammunut ja taustalla on jo joku uusi jonka kanss ei ymmärrettävästi on voinut puhua vain lemmestä eikä lastenhakuvuoroista. Elämä on kuitenkin etupäässä arkea ja jos sitä ei opi sietämään, niin elämä on helposti sietämätöntä.Kyllä toisen ihmisen voi tehdä onnelliseksi helpostikin. Me kaikki ihmiset voimme hyvin pienilläkin jutuilla tehdä useita ihmisiä onnellisiksi tai onnettomiksi. Nykyinen aikakausi vaan korostaa tätä yksilön onnellisuutta ja minä-minä kulttuuria. Se onko ihmisillä muutoinkaan kykyä tulla onnelliseksi ja kuinka pessimistinen ihminen ylipäätään on (kaikki on paskaa paitsi kusi), on taas ihan eri juttu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä toisen ihmisen voi tehdä onnelliseksi helpostikin. Me kaikki ihmiset voimme hyvin pienilläkin jutuilla tehdä useita ihmisiä onnellisiksi tai onnettomiksi. Nykyinen aikakausi vaan korostaa tätä yksilön onnellisuutta ja minä-minä kulttuuria. Se onko ihmisillä muutoinkaan kykyä tulla onnelliseksi ja kuinka pessimistinen ihminen ylipäätään on (kaikki on paskaa paitsi kusi), on taas ihan eri juttu.
Ja vielä lisäys avioeroon riittää, että toinen haluaa sitä ja että hänen mielestä suhde ei skulaa ja totta helvetissä terapeutti lähtee käsittelemään asioita tästä lähtökohdasta, jos ylipäätään haluaa suhteen pelastaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä toisen ihmisen voi tehdä onnelliseksi helpostikin. Me kaikki ihmiset voimme hyvin pienilläkin jutuilla tehdä useita ihmisiä onnellisiksi tai onnettomiksi. Nykyinen aikakausi vaan korostaa tätä yksilön onnellisuutta ja minä-minä kulttuuria. Se onko ihmisillä muutoinkaan kykyä tulla onnelliseksi ja kuinka pessimistinen ihminen ylipäätään on (kaikki on paskaa paitsi kusi), on taas ihan eri juttu.
Jos tiedät miten kaikki tehdään onnelliseksi niin senkus alat tekemään. Minä väitän, että on ihmisiä joita edes ammattiterapeutin on erittäin vaikea saada onnelliseksi saati maallikon "pienillä jutuilla".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja vielä lisäys avioeroon riittää, että toinen haluaa sitä ja että hänen mielestä suhde ei skulaa ja totta helvetissä terapeutti lähtee käsittelemään asioita tästä lähtökohdasta, jos ylipäätään haluaa suhteen pelastaa.
Jos haluan avioeron ja haluan sitä tukemaan ihmisen joka lähtökohtaisesti hyväksyy kaikki minun näkemykseni ja tavoitteeni, niin silloin palkkaan juristin enkä lähde terapeutin juttusille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en kyllä ole tuommoisia terapeutteja tavannut, jotka laittaisi miehen vaimonsa tekemään onnelliseksi, vaikka tottahan se on, että kyllä toinen ihminen voi tehdä toisen ihmisen hyvin onnelliseksi tai hyvin onnettomaksi. Se, että ihminen kokee, että häntä syyllistetään terapiassa johtuu pitkälti siitä, että hän kuulee ja nostaa mielessään esille nuo asiat. Jos asiaa kysyy toiselta osapuolelta, hän voi kuulla asiat aivan eri tavoin. Terapia antaa mahdollisuuden tarkastella asioita "puolueettoman", ulkopuolisen ihmisen näkökulmasta. Terapia ei auta, jos sen opit jää lyhytaikaiseksi tai jos ihminen on mieletään hyvin joustamaton (ja joustamattomalla mielellä kohtaa muutoinkin herkästi ongelmia suhteessaan). Valitettavasti terapia ei myöskään säästä välttämättä erolta, jos toinen ihminen kasvaa henkisesti ulos suhteesta, sekin on mahdollista. Terapiaan tulee mennä avoimin mielin, jolloin lopputuloksena voi olla parempi suhde, suhde säilyy samana ja päätyy jossakin vaiheessa herkästi eroon tai terapia johtaa suoraan eroon.
Voiko kukaan t e h d ä toista, joka elää omine traumoinen jne, onnelliseksi.
Vaikea savotta edes ammattilaiselle.
Saavutan itsekseni onnellisuuden tunteen tasolla 4, mutta toisen paneuduttua asiaan täyspäiväisesti haluaisin saavuttaa tason 8.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse en kyllä ole tuommoisia terapeutteja tavannut, jotka laittaisi miehen vaimonsa tekemään onnelliseksi, vaikka tottahan se on, että kyllä toinen ihminen voi tehdä toisen ihmisen hyvin onnelliseksi tai hyvin onnettomaksi. Se, että ihminen kokee, että häntä syyllistetään terapiassa johtuu pitkälti siitä, että hän kuulee ja nostaa mielessään esille nuo asiat. Jos asiaa kysyy toiselta osapuolelta, hän voi kuulla asiat aivan eri tavoin. Terapia antaa mahdollisuuden tarkastella asioita "puolueettoman", ulkopuolisen ihmisen näkökulmasta. Terapia ei auta, jos sen opit jää lyhytaikaiseksi tai jos ihminen on mieletään hyvin joustamaton (ja joustamattomalla mielellä kohtaa muutoinkin herkästi ongelmia suhteessaan). Valitettavasti terapia ei myöskään säästä välttämättä erolta, jos toinen ihminen kasvaa henkisesti ulos suhteesta, sekin on mahdollista. Terapiaan tulee mennä avoimin mielin, jolloin lopputuloksena voi olla parempi suhde, suhde säilyy samana ja päätyy jossakin vaiheessa herkästi eroon tai terapia johtaa suoraan eroon.
Kyllä soisi, että kumpikin puoliso lähtee liittoon tekemään toisiaan onnelliseksi. Lähteväthän ihmiset lapsen tekoonkin sillä mielellä, että lapsesta tulee onnellinen.
Ei kukaan onnea pysty luomaan eikä takaamaan mutta myötävaikuttamaan pystyy. Esimerkiksi voi suostua muuttamaan puolison työn perässä ulkomaille tai voi suostua rahoittamaan toisen yritystä. - Anonyymi
Nyt oli pakko tulla kommentoimaan, että olipa harvinaisen fiksu tämä vastaus. Olen juuri täsmälleen samaa mieltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä väitän että kukaan ei voi tehdä ketään "hyvin onnelliseksi". Ihmisen pitää olla ensin jotenkin tyytyväinen itse itseensä ennen kuin hän voi olla kestävällä tavlla onnellinen kenenkään kanssa. Itse puhuisin mieluummin tyytyväisyydestä kuin onnellisuudesta. Tyytyväisyys on tavoiteltava perustila ja tyytyväisenä elellessä onnen hetkiä tulee kun on tullakseen.
Toki toisen voi tehdä onnettomaksi esimerkiksi henkisellä tai fyysisellä väkivallalla mutta se on eri asia. Ymmärsin aloituksesta että tässä vain arki jyräsi "romantiikan" tai kuvitelmat siitä minkälaista (some-kelpoisen?) parisuhteen tulisi olla. Hyvään parisuhteeseen tarvitaan kaksi ihmistä jotka tekevät työtä yhteisen onnen eteen.
Jos on totta, että tämä seurakunnan "terapeutti" on alkanut puhumaan avioerosta puhuttuaan vain toisen osapuolen kanssa, niin kyllähän tuo kuulostaa totaalisen ammattitaidottomalta. Tai sitten parin ongelmat ovat jotain ihan muuta kuin aloittaja on kertonut tai mitä vaimo on kertonut aloittajalle.
Vaimon käytös olisi ymmärrettävää, jos rakkaus/kiintymys on kerta kaikkiaan sammunut ja taustalla on jo joku uusi jonka kanss ei ymmärrettävästi on voinut puhua vain lemmestä eikä lastenhakuvuoroista. Elämä on kuitenkin etupäässä arkea ja jos sitä ei opi sietämään, niin elämä on helposti sietämätöntä.Kylla lapsi-arki on useimmilla arkista puurtamista vailla erityista romantiikkaa. Ilo on kasvattaa lapsia, saaden siita elamaan sisallon. Ei seurusteluajan romantiikkaa voi olla koko elama. Onko filmiteollisuus saanut ihmiset luulemaan, etta se pitaisi sita olla koko ajan? Kuitenkin puoliso rinnalla on tarkea, jonka tajuaa vasta sitten, jos hanet menettaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylla lapsi-arki on useimmilla arkista puurtamista vailla erityista romantiikkaa. Ilo on kasvattaa lapsia, saaden siita elamaan sisallon. Ei seurusteluajan romantiikkaa voi olla koko elama. Onko filmiteollisuus saanut ihmiset luulemaan, etta se pitaisi sita olla koko ajan? Kuitenkin puoliso rinnalla on tarkea, jonka tajuaa vasta sitten, jos hanet menettaa.
Kylla lapsi-arki on useimmilla arkista puurtamista vailla erityista romantiikkaa. Ilo on kasvattaa lapsia, saaden siita elamaan sisallon. Ei seurusteluajan romantiikkaa voi olla koko elama.
Joo, noinhan se valitettavan monesti on. Jos ei siitä romantiikasta ja suhteesta viitsi pitää huolta koskaan, niin käy noin, parisuhde näivettyy pelkäksi velvollisuuksien hoidoksi. Mihin unohtui, että elämä koostuu omista valinnoista - arjen rinnalle kannattaa valita myös juhlaa.
- Anonyymi
Tämä on vain toisen puolen kertomus, toisella puolella voisi tarina olla ihan erilainen.
- Anonyymi
Niin ja se mikä tilanne on oikeasti voi olla ihan jotain muuta kuin kumpikaan näistä näkemyksistä.
- Anonyymi
Heh, terapeutti oli jo valmiiksi hapansilakka, vaimo vaikutteille alttiina matkalla tulevaksi sellaiseksi.
- Anonyymi
Näytä minulle ongelmaton parisuhde ruuhkavuosina, niin minä näytän ne ongelmat.
Mielestäni minkään terapeutin ei pitäisi oma-aloitteisesti tyrkyttää mitään ratkaisumallia. Tietenkin erikseen on tilanteet, joissa kumppanin tai lasten terveys on uhattuna.
Aikuisten oikeesti, jotain muuta olisi pitänyt tehdä. Jos ne kemiat vielä toimivat ja teillä oli jo parempi meno keskenänne.
Jospa puheyhteys vielä toimisi ja voisitte ruopata mennyttä ja miettiä tulevaa.
No, tämä on vain oma mielipiteeni.
Mies 60- Anonyymi
Juurikin näinkin.
Tärkeää on tahto. "Tahdotko sinä?" kysytään vihkikaavassakin. Ei kysytä pystytkö tai osaatko.
Amerikkalainen sanoo hieman yltiöoptimistisesti että "Where there's a will there's a way" eli jos on tahtoa niin löytyy konstit. Ei ehkä absoluuttinen totuus, mutta pätee aika pitkälle. Pitäisi vain tietää mitä tahtoo. Pahinta on jos se, mitä tahtoo on "ei ainakaan tätä". Jos ei tiedä minne haluaa, niin kaikki suunnat on vääriä.
Ja passiivi on perkeleestä kun parisuhteen ongelmia selvitetään. "Kemiat" ja "parisuhde" eivät ole oikeita subjekteja. "Parisuhde" ei tee mitään. Se ei toimi tai jätä toimimatta. Parisuhteessa on pari ihmistä ja ihmiset ovat subjekteja. Parisuhteelliset ihmiset toimivat, tuntevat, haluavat, sanovat, toivovat ja parhaassa tapauksessa rakastavat. Kumpikin parisuhteen osapuoli erikseen ja myös yhdessä.
- Anonyymi
Tuo Ap:n kirjoitus saa kyllä todella ajattelemaan, miksi prosessi päättyit tähän. Jos tuolla seurakunnan pariterapiassa aivopestään eromaan, terapeutti tarvitsisi terapeutin.
Ketomuksessa ei tullut eiiin salasuhteita , vain kotitöistä narinaa.
Nyt jokainen osallistukaa yhdessä kodin hoitamiseen.
No ei täsä kerrottu terapeutin millään tasolla ajatellen perheen lapsia ja mahdollista heidän hätäänsä kun vuoroin ollaan poissa saatikka sitä kaikkea muuta mitä erossa tapahtuu. Eli asuntojen hankinta, taloudellinen mahdollisuus elämiseen.
Tuossahan kumaltakin menee paljon pois, sekä lapsilta koti. ei ole mikään koti sellainen jossa saa olla tämän viikolla ja ensi viikon jossakin toisessa paikassa ja se tuleva, kun sinne tulee näitä uusia kumppaneita lapsineen, on siinä lapsilla järkyttävä lapsuus.
Miten kukaan terapeutti voi jättää perjeen noin tyhjille.
Yksikään lapsi ei ansaitse tuollaista myllerlystä elämäänsä.- Anonyymi
No huh huh,kaksi kotia toimii monesti paljon paremmin kuin yksi! Todistetusti! Perinteinen avio tai avoliitto ei ole todellakaan ainoa hyvin toimiva(tuttavilla kellään oo toiminut!)hyvin.kyllästyminen,oma aika riittämiin,hyvin nukkuminen,itsenäinen vastuunkanto,riitojen/ärsytyksen poistuminen(uutta perspektiiviä!) ym.paranevat kun omat kodit.toiminut jo vuosia hyvin,lapset oli erotessa 19,15,13.
Eikä mitään ongelmaa,erossakaan.eipä kuihdu rakkaus arkihuoliin enää,eikä intohimo ja uudet kumpp.häiritse lasten kanssa arkea &laatuaikaa.arvostaa kaikkea enempi kuin ollessa yhteisen katon alla.suurin osa tuttavistakin ovat onnettomia asuessaan yhdessä.lapset eivät kärsi jos ero hoidetaan hyvin ja säilytetään hyvät välit entiseen.usein rakkaus kuolee,pitkissä suhteissa joskus,tilalle tulee kaveruusmutta se ei ole enää mielestäni parisuhde..mutta se ei riitä,jos aikoo olla tyytyväinen.
Kuulostaa ehkä pessimismiltä,mutta ennemminkin realismia. - Anonyymi
Olen samaamieltä;;;; Niin teki sekin aviopari ,olivat olleet 60 vuotta yhdessä ja sitten päättivät erota,.Kun pappi kysyi ,mites tässä näin kävi? Vastaus "nyt kaikki 6 lastamme ovat eronneet,,PÄÄTIMME ,ETTÄ MEKIN VOISIMME EROTA. Emme halunneet aiemmin olla huono esimerkki"###
- Anonyymi
Yleensäkkin ihmettelen miksi ei erota jos noin hankalaa on? Pakolliseksi viidenvuoden seurustelu ennen naimisiin meno lupaa.
- Anonyymi
Kuka noita hylättyjä vaimoehdokkaita sitten enää haluaa vaimoikseen? Paperittomat huijaripakolaiset ehkä, yrittävät hyötyä saadakseen oleskeluluvan.
Moni mies ei hyväksy pantuja naisia!
Varsinkin isommalla k:lla puhkihä...ttyjä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka noita hylättyjä vaimoehdokkaita sitten enää haluaa vaimoikseen? Paperittomat huijaripakolaiset ehkä, yrittävät hyötyä saadakseen oleskeluluvan.
Moni mies ei hyväksy pantuja naisia!
Varsinkin isommalla k:lla puhkihä...ttyjä.No, johan olet katkera mies
Parempi sinunkin vaan vetää k****n
- Anonyymi
ei kannata tuhlata elämäänsä huonossa parisuhteessa. Yksi ainut elämä.
Se on sitä paskaa vaikka siinä olisi rahaa kulisseissa. Myöskään lapsien takia ei kannata omaa elämäänsä viettää jonkun seurassa joka ei aidosti kiinnosta.
elämä on liian lyhyt johkin kämppäkaverina oleilu suhteeseen. - Anonyymi
Järkyttäviä kommentteja. Miten suomalainen kansa on vajonnut noin alas. Kun aina ajattelee vain itseään ja kuitenkin on lapsekin hankkinut.
Mikä tuossakin liitossa nyt oli niin hirveää, mitä tuo vaimo oikein odotti perheen olevan.
Ennen äidit olivat kotona, mutta yleensä miehet hankkivat nemmän ja tultiin toimeen. Nyt naiset ovat kokopäiväisessä työssä, muutoin ei oikein perheelle riitä elantoa.
Muuttaa pitää ajatusta myös kotitöiden teosta, kyllä ne kuuluvat aivan samalla tapaa miehille, samon lasten hoito.
Mutta se mikä on pahaksi, on että puolisot elävät vapaansa erillään milloin saleilla, milloin baareissa tai kapakoissa, kun sen yhteisen ajan pitäisi olla kotoan.Muka kuntoa hoitamaan tai baareihin tai kapakoihin liehumaan, silloin aina kolmas taho rahastaa teita ja rankasti. Ihan sama jos ostaisitte huumetta.
Sitten on myös tuo kaveripiiri, joka ohjaa aivojanne ja pois kotoa eli olette jääneet kiinni kavereihin, jotka aivopesevät omilla toimillaan, heillä saattaa olla elämä nurin narin ja tarvitaan seuraa. Tämä valtava erojen määrä pitää saada loppumaan, sillä rikotaan jokainen ihminen . Ette koskaan koe sitä onnen tunnetta joka teillä on ollut perheenä lasten syntyessä, kasvaessa, se on niin arvokasta, että älkää heittäkö hukkaan ja antautuko minkään tahon aivopesuun.
Ruuhkavuosein aikanan voi olla kireää, mutta se aikaa on ohi nopeasti. - Anonyymi
Olen lukenut jostain että avioero on harvoin Suomessa hetken mielijohteesta tapahtuva asia, vaan eroa haluava pohtii asiaa mielessään keskimäärin kaksi vuotta. On varmasti totta, että pienet asiat ovat tarpeeksi kasaannuttuaan alkaneet hiertää naista. Kun siihen samaan lisää ruuhkavuodet sekä sen, että huomioiminen varmaankin on ainakin jossain määrin vähentynyt sinun osalta (tai sitä ei ole koskaan ollut riittävästi), niin ei ole yllätys, että ero on lopputulos.
Olen itse ollut naisihmisenä täsmälleen samassa tilanteessa. Me taas olisimme tarvinneet parisuhdeterapiaa, mutta aikoja ei ollut ja kun seurakunnasta otettiin yhteyttä, niin olimme siinä vaiheessa jo eronneet. Maksulliseen pariterapiaan taas ei ollut varaa, kun omakotitalolainaa oli silmät ja korvat täynnä.
Itse olen kiltti ja miellyttämisen haluinen. Olen eron jälkeen yrittänyt opetella sanomaan, että mitä minä tahdon, mutta se on vaikeaa. Itse olen päätynyt parisuhteisiin voimakastahtoisten miesten kanssa ja tunnen aina jääväni alakynteen. Jos sanon mitä haluaisin, niin sitä pidetään nalkuttamisena. Sitten ihmetellään, että kas kun et enää ime mulk-kuani kuten ennen ja pukeudu seksikkäästi, kun minä vastaan hänen toiveisiin, mutta minun toiveisiin ei vastata millään lailla. Minä siis haluaisin esim. hellyyttä (halailuja ja pusuja ilman, että se johtaa aina seksiin), kauniita sanoja ja että esim. lomilla mentäisi joskus sellaisiin kohteisiin mihin minä haluan.
Nämä asiat ovat vaikeita. Pitäisi kuulla vaimosi mielipide, että mikä johti hänet päätökseen. Voihan olla, että palaatte vielä yhteen. Voin kuitenkin lohduttaa, että jos asut isommassa kaupungissa, niin sinun ikäisille miehille on kyllä ottajia, koska huonoja miehiä on niin paljon, joten täysjärkiset ei-alkoholistimiehet ovat kuumaa kamaa. Tsemppiä. - Anonyymi
Huolestuttavaa, jos joku ihminen on noin toisen vaikutuksille altis, että antaa ohjailla omia valintojaan. Ei ehkä luotettavin kumppani ylipäätään?
Voi olla että vaimollesi on syötetty nykyajan satua siitä millaista tunteen paloa ja seikkailua parisuhteen pitäisi olla. Joillain tämä kehittyy ihan pakkomielteeksi asti (googlaa vaikka rocd). Toisaalta saattaa myös olla, että vaimollasi on ajatuksia joita ei ole halunnut kertoa ja kahden vaiheilla päätynyt siihen ,mitä kokee terapeutin komppaavan. Omaan korvaani tilanteenne kuulosti kyllä siltä,että mitään korjaamatonta ei ole vielä tapahtunut. Ikävää,että usutetaan eroamaan turhan takia. - Anonyymi
en tunne taustoja mutta outo kehote terapeutilta, itse kävimme ratkaisukeskeisessä eikä ainakaan pahempaan suuntaan mennyt ja taustat on varmasti vaikeammat kuin teillä
- Anonyymi
Vaimosi saa vierasta lihaa sisään!
- Anonyymi
Tällä sairaalla tyypillä on kuitenkin vaikeinta itsensä kanssa.
- Anonyymi
Ihmisiä ei ole luotu yksiavioisiksi. Me kaivataan jännitystä, draamaa, yllätyksiä,ym. Todella moni mies etsii lopulta sitä turhamaista, jokaista jätkää pyörittävää ja koppavaa ämmää. Haluavat saada sen tittelin että onnistuivat viemään siltä jalat alta SEKÄ siinä on loputtomasti haastetta.
Sama juttu naisten kanssa. Kun se arki käy liian tavalliseksi, oli miten kunnollinen ja ihana mies tahansa niin kaikelle on aikansa. Kenenkään persoonallisuus ei muutu jatkuvasti ja kaikki käy vanhaksi. Se sun vaimos oli todennäköisesti ton "pariterapian" aikana löytänyt jonkun sua vähän nuoremman, vähän "tuhmemman jätkän joka on ensinnäkin UUSI tuttavuus ja mystinen. toisaalta ehkä todellakin vähän enenmmän pahis kun kotiperheen isä....
Se asettuminen ja rakkaus on kuules paskapuhetta millä tää yhteiskunta koittaa saada perheet pysymään kasassa sen aikaa että lapset tulee murrosikään tai oppii ajattelemaan itse eivätkä ole tasaisesta perhearjesta riippuvaisia. Tällä planeetalla määrää mystisyys, seksihalut ja hormoonit. Se joka muutä väittää niin puhuu paskaa tai ei halua itse paljastua samanlaiseksi.
Itse myönnän olevani samanlainen. En kuitenkaan halua pompottaa tai penkittää ketään enkä luota muihinkaan. Siksi oon valinnut yksinelon ilman mitään säätöjä, seksiä tai ainakaan parisuhdetta tai perhettä.- Anonyymi
tämä 100prsossaa faktaa
- Anonyymi
tähän ei myöskään kukaan suomalainen paskahousu pettäjä halua tai uskalla kommentoida mitään koska tietävät olevansa tasan samaa kastia. Me ihmiset vaan ollaan sisimmässämme psykonarsistista paskaa ja koitetaan peitellä sitä tarinoilla rakkaudesta ja moraaleista, ym.
- Anonyymi
Oli tuossa kyllä totuuden siemen, ja hauskasti kirjoitettu.
Kaikki ei ilmeisesti löydä tarpeeksi samanlaista kumppania itselleen ajoissa, kolhivat itsensä lommoille epäsopivien kanssa ja luovuttavat pelin.
- Anonyymi
Mielestäni pariterapeutin käytös outoa.
Tarkoitushan on auttaa ratkomaan ongelmia ei luoda niitä. Olisi kannattanut mennä molempien tai ei ollenkaan.
Mielestäni myös tuollaiset riidan aiheet kuten teillä oli , ovat joutavia turhia riidan aiheita. Pikku asioita joista ei kannata riidellä. Oikeesti.
Maailma ei kaadu sellaiseen että esim: tiski rätti on väärinpäin tms. (Täytyisi ottaa sellainen elämän asenne)
Ikävää että kävi noin. Vaikea se on toisen ihmisen pään sisälle mennä jos asioista ei puhuta keskenään tarpeeksi. Miksi vaimosi ei aikaisemmin puhunut tuntemuksistaan..
Aika parantaa haavat sanotaan.
Toivon että löydät onnen vielä. - Anonyymi
Ihmettelen terapeutin toimintaa.Eikö hänen tehtävänsä olisi yrittää pitää liitto kasassa eikä ehdotella eroa?Nykyään on paljon turhia eroja.Tuntuu,kuin olisi tapahtunut "työtapaturma".Kuka voi nyt paremmin?Kuunteliko hän puolueettomasti
teitä molempia?Tai tapasiko koko perhettä yhdessä nähdäkseen teidän perheen dynamiikkaa?Kertoiko hän avioliiton tai parisuhteen vaiheista? Oman onnen etsiminen ei liene liiton tarkoitus.Tietynlainen tyytyväisyys ja yhteisymmärrys riittää joskus.Ei tartte olla koko ajan kivaa.- Anonyymi
Oonko mä ainoo, joka osas lukee alotuksen ymmärruksellä. Eihän terapeutti alotuksen mukaan käskenyt erota vaan oli todennut ao:lle, että tuommoinen toiminta voi johtaa eroon. Siis mitä ihmettä, ihan fiksu kommentti mun mielestä. Mä en näe mitään outoa.
- Anonyymi
Kun syyttelyn kierre ja toisen väheksyntä alkaa on se lopun merkki! Sitä ei pidä kauaa kuunnella vaan tehdä selväksi että se on nyt sitten tässä!
Kun kumppanilta alkaa tulemaan ivaa ja varsinkin vielä kun sitä ivaa ja väheksyntää viljellään vitsinä vieraiden "iloksi" ollaan tilanteessa josta ei ole paluuta, vaan uusi oma elämä muokataan eri osoitteessa!...
Itse en koskaan anna sisimmässäni anteeksi ex vaimolleni siitä miten hän alkoi käyttäytymään minua kohti vuosien saatossa. Hänen pätkätyö elämä ja pitkät työttömyysjaksot kun muuttui viimein työntekemiseen josta maksettiin hieman enemmän kuin minun palkkani, alkoikin "kyykytys" ja loputon halveksunta että olenkin vain pelkkä duunari( kuten tavatessamme olin)?...
Hän alkoi sanojensa mukaan jopa häpeämään minua koska olin vain duunari yli 14v. liiton jälkeenkin, vaikka koskaan ollut työtön ja alkoholia en lätrännyt.
Onneksi liitto viimein loppui ja sain oman elämäni takaisin! Kun erosin päätin että en koskaan moiseen suhdekatiskaan mene vaan loputon kompromissienmäärä loppuu ja menen miten haluan vihdoinkin!
Matkaa pitää ensin tehdä kun se avoimuus taas alkaa toiseen luottamisessa! Nykyhetkessä elämäni nainen on löytynyt etsimättä jo 23v. sitten sattumalta.
Me reissaamme yhdessä maisemiin jonne ei aiemmassa liitossa mitään mahdollisuutta tai haluja yhdessä toteuttaa.
Nykyinen vaimoni koskaan väheksynyt sitä että olen työssä käyvä duunari!- Anonyymi
Ihan sama täällä, alkoi haukkumaan duunariksi ja tavalliseksi talkkariksi. Täysi idiotti koko ämmä. No nyt olen suomessa 1/19 sta pätevöityneestä kuntotutkijasta ja hommaa piisaa.
- Anonyymi
Olen jo pitkään kritisoinut ammattiauttajien intoa kannustusta avioeroon. Johtunee siitä, että ovat naisia ja 80% haluaa itse erota, koska on löytänyt uuden ja paremman miehen.
Käsittämätöntä touhua, koska avioeroista aihetuu henkisiä ongelmia koko muulle perheelle. Vaimollasihan se suurin ongelma jo on: ei ko olevansa onnellinen ja onnelliseksi tekisi ero.? Siis mitä paskaa ja lisäongelmia ihmisille nämä ammattiauttajat aiheuttavat.
Taloutesi romahtaa, toki vielä enemmän vaimosi talous. Lapset elävät köyhien yksinhuoltajien lapsina ja vaimosi juoksentelee omaa onneaan etsien uusien miesten perässä. Voi hyvää päivää tämän ajan auttajia! - Anonyymi
Älä vaivu epätoivoon.. Naiset on aina käynyt tuulella eikä siihen mikään auta. Ota uusi tilalle ja anna ongelmakeissin kokeilla onneaan. Kohta on takas tulossa kun kokeilee muutamaa hörhöö tuskissaan. Juuri noin kävi mullekin, alkoi vaan sekoilla kun ei kestänyt pikkulasten arkea. Naiset on sekaisin nykyään.
- Anonyymi
Maailma muuttuu ja voi olla, että dinosauruskaudelle jääneet miehet eivät tätä ymmärrä. Yksi hyvin arvostettu terapeutti totesi, että avioliitto ei nykypäivänä toimi saman kaavan mukaan kuin 50-luvulla vaan johtaa tuommoisella toiminnalla eroon. Ja tottahan se on. Mutta ymmärrän toki, että nuo muutosvastarintaiset miehet eivät myöskäön katso mitään väritelkkareiden tv-ohjelmia, eikä heillä ole kuin kolme (jos niinkään montaa) kanavaa telkussaan, he eivät matkusta, heidän perheessä ei tunneta astianpesukonetta, mikroaaltouunia ym. Heillä ei ole tietokoneita, eikä mitään tämmösiä somehömpötyksiä ym ja heidän autonsa on viisikymmentä luvulta. Ei ku, hei sori. He ovat kyllä päivittyneet 2020-luvulle, mutta vaimot on saanut jäädä 50-luvulle.
- Anonyymi
Ei meidän seurakunnassa ole terapeuttia. Jos avioliitossa on ongelmia niin keskustelijana on pappi tai diagoni. On iso kunta. Niin että mikähän se keskustelija on ollut. En väheksy kenenkään koulutusta, mutta en usko papin koulutukseen kuuluvan parisuhdeterapiaa kuin pintaraapaisuna jos sitäkään. Kuten diakoninkin.
Itse avioeron läpi käyneenä ja sitä ennen pitkän riitaisan vaiheen tiedän että siinä kriisin kourissa ei pysty ajattelemaan selkeästi. Pitäisi saada pitää tauko koko sotkusta ja selvittää välissä omat aivonsa ja jatkaa sen jälkeen uusia siirtoja. Siinä sekamelskassa sitten vain antaa mennä, että pääsisi johonkin ratkaisuun kun sitä riitaista keskeneräisyyttä ei vaan kestä. Voimia. Olisipa mielenkiintoista tietää, millaisen elämän löydän tämän rymistyksen jälkeen. - Anonyymi
Ihmiset tekevät myös huonoja päätöksiä. Mitä voit tehdä on kehitä itseäsi. Ota rauhallisesti - aina. Niin saat tilanteen haltuun. Uusia naisia on paljon, niistä ei ole pulaa. Lapsesi arvostavat myös henkisesti tasapainoista isää. Kohta sinulla on uusi, toivottavasti parempi (itsestäsi kiinni), parisuhde ja edelleen hyvät lapset. Ex-vaimoa ei tarvitse ymmärtää, mutta anteeksi kannattaa antaa. Katkeraksi ei kannata ryhtyä.
- Anonyymi
En lukenut koko ketjua, mutta kerron omista kokemuksista naisena.
Teen meillä kaikki kotityöt, käyn kaupassa, mies ei tee ikinä ruokaa eikä pese pyykkiä. Miehelle kiitos kuitenkin siitä, että jaksaa touhuta lasten mopojuttuja ym. Lapset saavat hänen puolestaan olla syömättä, jos minä en ruokaa ole huolehtimassa. Paloin loppuun töissä ja kotona. Käyn nyt terapiassa, jossa opettelen kiltin ja kaikkeen sopeutuvan ihmisen roolista eroon.
Sairastumiseni ja uupumiseni jälkeen mies on hyvin aktiivisesti alkanut nimitellä minua hulluksi ja sanomaan viikottain kuinka sekaisin olen, enkä voi sanoin kuvailla kuinka tuo nimittely minua henkisesti päivittäin syö. Oma terapeuttini on sitä mieltä, että ei ole vaihtoehtoa kuin erota, jos meinaan järkeni säilyttää.
Ai niin ja unohdin alussa mainita, että kotitöistä huolimatta mieheni edellyttää minun osallistuvan aina ja tasaveroisesti puusavottaan ja polttopuiden tekoon, tästä ei jousteta vaikka sanoisin olevani ihan loppu. Ja arvatkaa kuka tekee ruoan sen puusavotan jälkeen, kun mies makaa samaan aikaan sohvalla?
Kävimme pariterapeutilla, jonka mielestä meillä on maalliset asiat niin hienosti, että erota ei missään nimessä kannata. Minun pitää vaan harrastaa seksiä aktiivisemmin ja osallistua puusavottaan niin kyllä se siitä... Arvatkaa huvittaako seksi jatkuvan nimittelyn jälkeen.
Itse olen ihan valmis eroon, mutta en jaksa enää sitä järjestellä.. Miehestä huomennakaan tuskin on mitään syytä eroon, vaikka hän taas tänäkin iltana minua hulluksi nimitteli. Ihmettelen miksi hän ei halua erota, jos elämä on minun kanssa niin paskaa kuten lähes päivittäin saan kuulla? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta kerron omista kokemuksista naisena.
Teen meillä kaikki kotityöt, käyn kaupassa, mies ei tee ikinä ruokaa eikä pese pyykkiä. Miehelle kiitos kuitenkin siitä, että jaksaa touhuta lasten mopojuttuja ym. Lapset saavat hänen puolestaan olla syömättä, jos minä en ruokaa ole huolehtimassa. Paloin loppuun töissä ja kotona. Käyn nyt terapiassa, jossa opettelen kiltin ja kaikkeen sopeutuvan ihmisen roolista eroon.
Sairastumiseni ja uupumiseni jälkeen mies on hyvin aktiivisesti alkanut nimitellä minua hulluksi ja sanomaan viikottain kuinka sekaisin olen, enkä voi sanoin kuvailla kuinka tuo nimittely minua henkisesti päivittäin syö. Oma terapeuttini on sitä mieltä, että ei ole vaihtoehtoa kuin erota, jos meinaan järkeni säilyttää.
Ai niin ja unohdin alussa mainita, että kotitöistä huolimatta mieheni edellyttää minun osallistuvan aina ja tasaveroisesti puusavottaan ja polttopuiden tekoon, tästä ei jousteta vaikka sanoisin olevani ihan loppu. Ja arvatkaa kuka tekee ruoan sen puusavotan jälkeen, kun mies makaa samaan aikaan sohvalla?
Kävimme pariterapeutilla, jonka mielestä meillä on maalliset asiat niin hienosti, että erota ei missään nimessä kannata. Minun pitää vaan harrastaa seksiä aktiivisemmin ja osallistua puusavottaan niin kyllä se siitä... Arvatkaa huvittaako seksi jatkuvan nimittelyn jälkeen.
Itse olen ihan valmis eroon, mutta en jaksa enää sitä järjestellä.. Miehestä huomennakaan tuskin on mitään syytä eroon, vaikka hän taas tänäkin iltana minua hulluksi nimitteli. Ihmettelen miksi hän ei halua erota, jos elämä on minun kanssa niin paskaa kuten lähes päivittäin saan kuulla?Kauanko meinaat tätä jatkaa? Tuosta oravanpyörästä ei heti ole ulospääsyä. Eikä muutosta näkyvissä.
Miehesi on sovinisti. Empatiakykyä hänellä ei ole eikä myöskään itsessään nää mitään vikaa.
Etsi uusi mies. Kun hänen kanssaan asiat alkaa olemaan paremmalla pohjalla, ilmoitat kotona että muutan pois. Paljasta pois päästyäsi että toisen luo. Siinäpähän on omahyväiselle paskiaismiehelle sulattelua.
Terveisin 40v mies.
- Anonyymi
Kerran kävin terapiassa, terapeutti sanoi ettei suhdetta kannata jatkaa, ota ero.
Jälkikäteen hyvä kun lopetin terapian. Ollaan 35v jo oltu yhdessä. - Anonyymi
Narsisti eksä(mies) pompotti minua käyttäytymällä hyvin hetken,kun sanoin eroavani. Hän piti lieassa. Onneksi viimein lähdin. Tästä on vuosia. Ei se kuulkaa muuksi muutu se yhteiselo,jos on paha olla. Itse en enää edes halua ajatella noita aikija. Ikävää historiaa vaan ne.
- Anonyymi
Ha Ha Ha, miten siinä nyt noin kävi, kun ei "hyvä fiilis" riittänytkään.
tapa ittes homo - Anonyymi
"Outo terapeutti, luulisi terapian tarkoittavan pari suhteen auttamista eikä painostamista avioeroon, minä kävisin kyllä tämän terapeutin luona antamassa palautetta."
Minkään sortin terapeutti jos osaa asiansa ei anna valmiita ratkaisuja tai neuvoja asiakkaalleen, vaan auttaa asikasta itse löytämään avaimia omiin ongelmiinsa!
Terapiaan on turha mennä sillä mielellä että terapeutti kojaa nyt kaiken, ikäänkuin rikki menneen lelun, ja taas voidaan onnellisina jatkaa.
Terapiassa on tarkoitus itse löytää ne ratkaisut, ja joskus se on sitten se avioero. Sen päätöksen tekee kuitenkin asiakas itse, omasta päätöksestään sen pohjalta mihin tulokseen on tullut. Ihminen näkee ongelmansa vain yhdestä näkökulmasta; omastaan. Terapiaan mennään siinä mielessä, että ulkopuolinen näkee asiat eri näkökulmasta ja voi auttaa asiakasta laajentamaan omaa näkökulmaansa.
On yleinen väärinkäsitys että terapia on jokin hoitomuoto jossa asiat korjataan ja sitten ne on pois päiväjärjestyksestä. Omaa panosta ja vastuuta ei ymmärretä. Ei aikuinen ihminen voi edellyttää eikä myöskään antaa kenenkään tehdä päätöksiä puolestaan. Vastuu on aina itsellä. Terapian tarkoitus on antaa välineitä asiakkaan itse tekemää työtä ja ratakaisuntekoa varten. - Anonyymi
Voisiko olla niin, että suhteessanne on kuitenkin jotain syvällä pielessä? Jotain, minkä vaimosi kainalossasi unohtaa ja sulkee pois mielestään.
Huomaa sitten taas vasta terapeutilla puhua asiasta. Ettei vika varsinaisesti olisikaan terapeutin, vaan kyse olisi siitä, että suhteessanne on monia ulottuvuuksia; hyvää kun ollaan kahdestaan ja lähekkäin, mutta jotain, mikä arjessa tekee vaimollesi pahan olon. - Anonyymi
Some on täynnä mantroja joita toistellaan ymmärtämättä mitä toistellaan. Yksi mantara on, että "huonossa parisuhteessa ei kannata roikkua" tms. Jos ollaan lapsettomia niin mikäs siinä jos aina ensimmäisen rypyn takia lähtee kävelemään. Erityisesti miehellä tämä toimii, koska sen perheen voi perustaa ja lapset tehdä vasta nelikymppisenäkin. Naisen biologia on toinen, mutta minkäs teet.
Tietenkin jos sinulla on peräkkäin kovin monta "toimimatonta parisuhdetta", niin kannattaa miettiä mikä niissä oli yhteistä: ainakin sinä.
Jos on lapsia niin molemman vanhemman velvollisuus on ymmärtää miksi haluaa eroa. "Parisuhde ei toimi" ei ole mikään syy. Se on oire jostakin. Oikeampi kysymys on, että miksi minä en saa parisuhdetta toimimaan? Mitä "toimiminen" ja "toimimattomuus" oikein tarkoittaa? - Anonyymi
eroja tulee väistämättä...puhuminen olisi hyvä.. naiset vain tuppaavat puuttumaan arjessa pikku asoihin..nyt istut kannon vedät punasen nortin ..mietit ehkä sen röökin verran..ja jatkat eloa..nää lapsia niin paljon kuin pystyt...
- Anonyymi
Itsekin pariterapiassa kayneenä tunnistan keskustelun kulun hyvin. Oman käsitykseni mukaan keskustelu menee juuri toisen osapuolen lyttäämiseksi ja yksipuoliseksi syyllistämiseksi koska toinen puolisoista on käyny ensimmäisessä istunnossa yksin. Hänestä on terapeutille muodostunut kuva marttyyrina jonka elämä on kärsinut suhteen toisen osapuolen käyttäytymisestä. Jos vielä joskus minulle tulisi tilanne että puolisin kanssa pitäisi mennä pariterapiaan, vaatisin ehdottomasti että heti alusta saakka siellä käydään yhdessä eikä siten että toinen käy ensin luomassa mielikuvan suhteesta terapeutille ja suhdettä lähdetään sen jälkeen korjaamaan tämän yksipuolisen näkemyksen pohjalta.
- Anonyymi
Olipa huono terapeutti. Kun lapset vähän kasvavat, on aikaa paremmin parisuhteellekin.
- Anonyymi
Ompas seurakunnassa ollut kurja terapeutti. Ei asiaa osava ollenkaan.
- Anonyymi
Asiakkaista ne terapeutitkin elävät, jos loppuu asiakkaat ,loppuu leipä.
- Anonyymi
Aikuisten oikeastiko luulet, että loppuisi parisuhdeasiakkaat?
- Anonyymi
Tuttua...näin kävi itsellekin 😥
- Anonyymi
Vastauksista monet kertoo palstan tasosta tai oikeastaan vastaajien tasosta. Kuinkahan moni vastaajista on trolleja ja kuinka moni edes ollut parisuhteessa? Useampia normaaleja ihmisiä terapia auttaa joko jatkamaan suhdetta tai tekemään eropäätöksen. Jos ongelmat on muhineet pitkään niin terapiaa tarvitaan pidempään. Monesti kyseessä on tietyt negatiiviset toiminta-ja ajattelutavat, jotka on opittu jo lapsuuden perheessä ym. Turha keakustella aiheesta tällaisella palstalla ap. Mua haluttais kuitenkin tietää, että kuinka monen eronneen mielestä terapiassa käyminen kuitenkin oli kuitenkin parempi kuin olisi pelkkä ero ilman terapiaa? Ja toisaalta kuinka monen parisuhde selvisi?
- Anonyymi
Hei mies. Tosi harmillinen teidän tapaus, ihan tuli paha olo itsellekin. Voi olla että vaimollasi on oma elämänvaihekriisi itsensä kanssa mikä on ihan normaalia. Mutta hän on valitettavasti sotkenut siihen teidätkin.
Koetko että pystyisitte vielä juttelemaan tulwvaisuudesta yhdessä? Jos vaimosi yhtään on suostuvainen, ehdota hänelle yhdessä toiselle terapeutille menoa jonka olet valmiiksi etsinyt. Tämä olisi kädenojennus sinulta.
Yleisimmäksi eron syyksi parit kertovat vuorovaikutus-ja kommunikaatio ongelmat. Toisin sanoen pahoistakin jutuista selviää jos viitsii kuunnella ja puhua.
Moni katuu eroaan myöhemmin ja ymmärtää sen johtuneen silloisesta elämänvaiheesta. Ydinperheen voi kuitenkin saada vain kerran ja olette jokatapauksessa loppuelämän tekemisissä keskenänne.
Itse ajattelen että oma onneni koostuu paljolti myös lasten onnesta. Jos suhteessa ei ole mitään traagista, voi ero olla hyvin itsekäs teko joka traumatisoi koko perheen ja lähipiiriä. Se myös vaikuttaa lapsen lapsiin asti. Itse en voisi viedä lapsiani kummallekaan vanhemmalle hoitoon jos he asuisivat erillään. Mutta yhdessä he pärjäävät ja lapsi on hyvässä hoidossa.
Jos tuntuu niin esitä nämä argumentit vaimollesi niin hän tietää ainakin sinun haluavan yhteistä hyvää ja perheen parasta. Jokaisella on oma itsenäistymis-ja ikäkriisinsä mutta on lyhytnäköistä (tyhmää) ottaa ero ja panna lapset kärsimään sen vuoksi.
Elina- Anonyymi
Tutkimusyen mukaan 90% eronneista on tyytyväinen eroonsa vuoden kuluttua erosta eli eibpidä paikkaansa tuo edellinen väite. Päinvastoin liian moni jäähuonoon liittoon!
- Anonyymi
Kamalalta kuulostaa :( Luin tämän koska itsellä samaan liittyvä kokemus pariterapiasta: Minulle terapeutti esitti, että minun pitäisi jäädä kotiin kokkaamaan miehelle, muttei osannut sanoa millä sitä sitten elätettäisiin kaksilapsista perhettä, kun minä ainoana ansiotyössä käyvänä jäisin myös kotiin. Pariterapia ei siis ainakaan auttanut välttämään eroa.
- Anonyymi
Turha mitään terapeuttia syyttää. Kyllä ne ongelmat ovat olleet ihan siinä teidän suhteessa. Tässähän kuultiin nyt vain toisen osapuolen näkemys jonka mielestä ongelmia ei oikeastaan ollut alun perinkään. Kukaan terapeutti ei käske eroamaan. Et vain ole ollut täysin tietoinen vaimosi halusta erota. Hänkin on ehkä vain yrittänyt jatkaa lasten takia, mutta huomannut erillään asuessanne miten paljon helpompi on hengittää. Eli peiliin katsomaan eron syytä. Ethän ollut edes huomannut, että vaimollasi oli paha olla.
- Anonyymi
"Kyllä ne ongelmat ovat olleet ihan siinä teidän suhteessa"
Harvemmin parit eroavat mistään muusta syystä. Mutta kiitos silti että valistit.
"Kukaan terapeutti ei käske eroamaan"
Joskus "käskee" eli voimkkaasti ohjaa, useammin ehdottaa yhtenä vaihtoehtona.
"Eli peiliin katsomaan eron syytä"
Tietenkin, miehen vikahan ero aina on, femakkojen mielestä.
Tässä kuullostaa siltä että naissukupuolinen on iältään 35v ... 39v eli joko luonnollisten tai kynekologin määräämien hormonien vallassa. Eropeuttia yleensä edeltää joku muu, ehkä lähiystävä, lähisukulainen, kynekologi tms. Tämä on tavallinen tarina, kun naisen seksuaalisuus/eroottisuus kuihtuu niin kaikki muu tulee känen mielessään niin korostetun tärkeäksi.
- Anonyymi
Sori, että nauroin makeasti. Ilmentää niin hienosti naisen feminististä sekoilua. Onneksi pääsit hänestä eroon ja srkn profeetoille ei kannata mennä. Vievät yleensä vaimot itselleen.
- Anonyymi
Olet vain huono mies, jonka vaimo päätti vaihtaa parempaan.
- Anonyymi
Ole onnellinen,tuollaisella lehmällä kukaan mitään tee kun ei puhumaan pysty ilman tulkkia(terapeutti).harva ämmä osaa puhua oikeista tunteista, mykkä koulu,syyttely,pihtaaminen ym onnistuu kyllä...mutta puhetaitoista erotiikan nälkäistä ja kaunista naista ei ole vielä nussittukkaan .
- Anonyymi
Lopettakaa toistenne piinaaminen, ruvetkaa molemmat juomaan aivan helvetisti.
- Anonyymi
Pätevä terapeutti ei johdattele tai ehdota eroa. Ehdota vaimollesi, että menette vielä yksityiselle terapeutille. Valtakunnalliset lääkäriasemat ovat esimerkiksi luotettavia tahoja, koska ovat palkanneet psykologiksi vain koulutuksen saaneita.
- Anonyymi
Hei ketjun aloittaja!
Itse olen joskus käynyt yksilöterapiassa ja minun on vaikea kuvitella, että terapeutti kehoittaisi eroon. Eri asia on, jos kyseessä olisi väkivalta, päihteet tai vakavat mielenterveysongelmat, jotka uhkaavat terveyttä. Minusta tuo teidän seurakunnan terapeutti ei vaikuta pätevältä. Kannattaisi hankkin terapeutti, joka on saanut valviralta pätevyyden. Kelalla ainakin käsittääkseni on lista tällaisista terapeuteista. Vaimosi voi olla jotenkin niin herkillä, että on helposti johdateltavissa. Erikoista minusta on, jos hän on suoraan ottanut terapeutin neuvosta vaarin ja halunnut sen pohjalta eroa. Hyvin kummallista! Sinuna puhuisin vielä vaimosi kanssa varsinkin jos tämä asia sinua vaivaa kun teillä kuitenkin alkoi mennä paremmin ennen eroa, johon ilmeisesti terapeutti vaikutti. Keskustelkaa vielä , jos vaikka suhteellanne olisi tulevaisuutta. Siis, jos sinusta tuntuu siltä, että haluat keskustella vaimosi kanssa.
Kuten tässä ketjussa joku jo sanoikin niin tärkeää on arjessa se, että on se olkapää johon nojata. Itselläni ei ole lapsia mutta uskon, että lapsiperhearjessa on varmasti kovasti kiire , mutta parisuhdetta ei saisi koskaan mielestäni unohtaa, vaikka arki voikin viedä mehut helposti. Hyvinvoiva parisuhde on tärkeä myös lasten kannalta. - Anonyymi
Ei kai kukaan niin hullu ole tällaisina päivinä, että menee ns "parisuhdeterapeutille" avautumaan ongelmistaan??
Omat ongelmat hoidetaan kahden kesken ja niistä selvitään itsenäisesti.
Älkää astuko näihin ansoihin, joita naistenlehdet ym teille tuputtaa. Näiden "terapeuttien" tarkoituksena on jatkaa siitä, mihin feminismi jäi eli huolehtia siitä, että ette pariudu, tee lapsia tai perusta perheitä.
Silmät auki nyt. Olkaa aikuisia. - Anonyymi
Äkkiseltään tolleen kun kaiken pitäisi olla hyvin mut muijalla rupee mättämään ja rupee tolleen vanhoja kaivelemaan ja muistamaan väärin ja hakemaan selitystä ajatuksilleen niin väittäisin et hormonaalinen ehkäisy kettuilee.. kuukkelilla löytyy paljonkin tietoa.. jos päättää jättää sen pois niin ilman lisälääkitystä eli luomuna niin menee vaan yleensä yli puolivuotta ennenkuin kuntoon tulee..
- Anonyymi
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Suosittelen lämpimästi suuntaamaan katseen Suomen rajojen ulkopuolelle.
Esimerkiksi Etelä-Amerikka on tupaten täynnä erittäin hyviä naisia jotka olisivat ikionnellisia rehellisestä suomalaisesta miehestä.
Ei muuta kuin rohkeasti espanjaa tai portugalia opettelemaan ja täky vesille.
Ei kannata kuitenkaan suin päin rakastua ensimmäiseen vastaantulevaan naiseen. Rauhassa hakee ihmistä jolla on mahdollisimman läheiset arvot itsensä kanssa. - Anonyymi
Voisko olla, että vaimo on kertonut enemmän häntä vaivaavia asioita terapeutille kuin sinulle?
- Anonyymi
On myös huonoja pariterapeutteja. Aivan samoin kun on huonoja puuseppiä, koodaajia, bussikuskeja ja kokkeja. Miksei myös huonoja pariterapeutteja.
En tiedä mitkä ovat kirkon kriteerit kun he terapiatyötä tekeviä rekrytoivat, mutta organisaationa kirkko on lähes kankein ja sisäänpäinkääntynein organisaatio, jota Suomessa löytyy. En ihmettele jos terapeutin rekrytoinnissa ratkaisisi esimerkiksi sukulaissuhteet tai toimiminen muutoin seurakunnassa eikä terapeutin näytöt terapeuttina. - Anonyymi
Olen samaa mieltä, että terapeutit liittoutuvat toisen osapuolen kanssa ja häntä aletaan dissata yhdessä. Ei siinä päästä ydinongelmaan, joka vallitsee Suomessa: rakkaudettomuuden tunne, joka johtuu sodista. Tämä pätee kaikille meistä: Anna anteeksi itsellesi ja muille (asioita ei tarvitse kuitenkaan hyväksyä), tunne kiitollisuutta, rakasta itseäsi ja muita. Rakasta, rakasta ihmisiä ja maailmaa. Näin rakkaus vain lisääntyy ja paha sulaa pois. Voimia! Ap: Palatkaa yhteen. Avioliitto on kuvailemaasi kaikilla. Välillä yhtä tuskaa, mutta enimmäkseen onnea kumppanuudesta.
Oma puolisoni on vakavasti sairas, mutta hän kieltäytyy lisätutkimuksista, koska mielestään ja joidenkin lääkäreiden sekä terapeutin mielestä hän on terve. Kamalaa katsoa, kun kaikki kuihtuu pois. Olemme eron partaalla, mutta uskon, että yhteisymmärrys löytyy pian ja saadaan asiat järjestykseen. Toivon vaan, ettei se olisi miehelleni liian myöhäistä..
Rakkaus on ikuista.- Anonyymi
"Rakkaus on ikuista."
Tilastokeskus: Vuonna 2018 solmittiin 23799 avioliittoa ja samana vuonna avioeroon päättyi 13145 avioliittoa. (Avoliittojen syntymisiä/purkautumisia ei tunneta).
Karjalainen: Eroon päättyvä avioliitto kestää keskimäärin yhdeksän vuotta.
helsinginuutiset: ensimmäiset avioliitot päätyvät eroon keskimäärin 10 vuoden liiton jälkeen (luultavasti tarkoitetaan samaa kuin Karjalaisessa, siis: eroon päättyvät ensimmäiset avioliitot kestävät keskimäärin 10 vuotta).
Lyhyt on ikuisuus näissä suhdekiemuroissa. Yhdessä laulussa on osuva värssy, yitän kääntää:
Rakkaus on kuin finni, kun puristelet siitä möhnät ulos niin se vaan häipyy pois (jos tuo ei ota auetakseen niin se möhnähän on väriltäään valkoista).
- Anonyymi
Olen samassa tilanteessa kuin vaimosi.
Olemme olleet yhdessä 32 vuotta..
Tuntuu että olemme kasvaneet erilleen.
Ennen kävimme yhdessä iltaisin kävelyllä tai kirppari/kauppa käynti. Katsoimme tv.tä yhdessä, tuli haleja ja pusuja joka päivä.
Nyt hän tulee töistä, syö, ja painelee ruokalevolle joka kestää pari tuntia, sitten kello onkin jo 7 illalla.
Hän alkaa kuuntelee musiikkia ja selaa nettiä... Eli tuntuu, että olisi parempi olla yksin omassa asunnossa kun olla pahalla mielin yksinäisenä kotona..
Ei tuu haleja, ei juuri pusujakaan,
Kyllä tästä on puhuttu 2 vuotta, muutaman kuuuden välein. Asia muuttuu noin kuukauden ajaksi normaaliksi.
Eli minäkin olen hänelle olemassa.
Viime kerralla puhuin jo erosta, etten jaksa tätä yksinäisyyttä...
Joten vaimollasi varmaan sama tunne, ei sitä paljon kaipaa, mutta kun sais hain ja puun ainakin kerran päivässä, kosketus ohi mentäessä, on läsnä kun puhutaan.
Ja jotain yhteisiä tekemisiä sillo tällöin. ..- Anonyymi
Miehen ...kiinnostus laantuu kun seksuaalisuus/eroottisuus poistuu suhteesta/emännästä. Yksi suurimmista syistä on emännän pulleroituminen, se jo sinäänsä ei enemmälti haluja herättele. Lisäksi pukkukka emäntä näyttää aivan kamalalta hepeneissä jotka neitokaisen yllä ovat erittäin eroottiset, joten sekin heräte poistuu pulleroitumien myötä. Suomalaiset vanhat naiset eivät yleensä viitsi edes meikkailla, tai jos duuniin vähän pakkelia laittavatkin niin sitten kotiin tullessa pesevät sen ensitöiksi pois ja sitten verkkarit päälle. Toinen suuri ongelma on hormonaalinen, esimenopausaalinen, joka yleensä on tapana vierittää sekin miehen syyksi, nimityksellä 50v villitys.
Tässä mielessä islam on hyvä järjestelmä, erosta päättää vain mies ja riittää kun hän toistaa kolmesti sanan eroan, myös tekstari riittää. Tuo antaa naiselle motivaatiota.
- Anonyymi
Vaikuttaa että tämä jonka luona te kävitte puhumassa piti vain vaimosi puolta. Ja hän johdatti vaimosi tähän päätökseen, hän ei ollut siis pätevä ihminen näissä touhuissa.
Kyllä vaimosikin olisi pitänyt osoittaa sitä samaa mitä hän sinulta unelmoi. Avioliitto on kahden kauppa.
Mutta nyt on näin ja sinä voit rakentaa elämääsi niin kuin haluat ja me nä eteenpäin. Tee kivoja asioita lastesi kanssa ja tee heidän elämästä hyvä.
Nauti elämästä tästä, älä Anna minkään huonon ajatuksen saada sinua vangikeen. Meillä on vain yksi ainoa elämä ja sinä voit ehkä kohdata vaikka kuinka ihanan naisten jos haluat. Mutta on myös tärkeää että sinä parannut niitä haavoista joita olet saanut tästä kaikesta ja löydät itsesi. Anna itsellesi aikaa ja elä elämääsi töysin purjein. Toivon että sinä löydät tasapainon elämääsi. - Anonyymi
En ihan usko että terapeutti olisi sen aiheuttanut. Mutta tärkeää on se että et katkeroidu etkä syyttele ketään. Keskityt vain aloittamaan uuden elämän. Katse eteenpäin.
Sillä eihän vaimosi ollut enää valmis suhteeseen kanssasi kun kerran halusi eron. Jos rakastaa toista ja haluaa elää toisen kanssa ei siihen kukaan pysty vaikuttamaan. Ongelmia joko on tai ei. - Anonyymi
Avio-ongelmien ratkaisuun tarvitaan todella perehtynyttä asiaansa todella osaavaa terapeuttia eikä puoskaria. Puoskari pilaa kaiken sen yhteisen joka on vielä olemassa kun terapeutin pitäisi kartoittaa vielä se mistä vallitsee yhteisymmärrys ja rakentaa yhteiselolle rakenteita jotka ovat kestäviä ja vavistaa jokaisella terapiakäynnillä vahvuuksia.
- Anonyymi
Kun kyseessä on seurakunnan työntekijä, kuulostaa siltä ettei hän ole lukenut koskaan Raamattua. Jumala on avioeroa vastaan. Ainoastaan jos on pettämisestä johtuvaa, muuten ei saa hylätä toista.
--------------------------
"On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin." -Matt. 5:31-32
-----------------------------------------------------------------------------------------
Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa. Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?" He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon". Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen. Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.
Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa. Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan. Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin." -Mark.10:2-12
--------------------------------------------
mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa. -1. Kor. 7:11
-------------------------------------------------------------------------------------
Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle. -Room. 7:2-3
----------------------------------------------------------------------
Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee. -Hebrealaiskirje-13:4 - Anonyymi
Uskollisuus ennenkaikkea.joskun voi luoneet olla perin erilaisia ja silloin ei yhteiselosta tule mitään. kummallakin pitää olla omat rahat,ei yhteistä rahapussia, siitä ei tule mitään. Seksiä sopiva määrä .Mikä on sopiva määrä? Miehenä haluan seksiä 3-4 kertaa viikossa vielä ikämiehenäkin. Minkä nuorena opppii sitä vanhanakin kaipaa. Tietysti usko Kolmiyhteiseen Jumalaaan on kaikkein tärkein asia. Se on elämän tärkein asia, päästä kerran kaikki perheen jäsenet ja perhekunnat taivaaseen.
- Anonyymi
Jos haluat pelastaa avioliittonne niin taistele siitä. Sinun näkökulmastasi vaikuttaa sille, että ongelmien syy on terapeutti ja vaimosi kuuntelee enemmän muita kuin edes itseään. Vaimollasi saattaa hyvinkin olla henkilökohtainen kriisi menossa. Vastoinkäymisissä testaan sitä tahtoa mitä toiselle aikoinaan luvattiin. Muistuta vaimoasi tästä.
Avioliitto ei ole elinikäinen se vain mielenikäinen tai ajanikäinen minkä se kestää.
Tervetuloa sinkku elämään se on sitä ihmisen parasta aikaa vaikka on lapsia.- Anonyymi
No no, rauhoittakaa ja rentoutukaa sanoisin. Jos ette sovi luonteittenne puolesta, niin silloin yhteiselo on yhtä tuskaa ja vaivaa. Seksi on yhteiselämän rikkaus ja sitä kannattaa vaalia jos ei ole terveydellisiä esteitä. Sitä minä ihmettelen jos seurakunnnan terapia suosittelee avioeroa.Joskus se on hyvä ja tarpeellinen, mutta ei aina.Fyysinen tai henkinen väkivalta on yksi syy eroon ja piste.
- Anonyymi
Se on juurikin näin puoskari repii palasiksi ja ei sitten osaa kasata, koitakoo pärjätä kyllä se siitä hattu kouransilmässä kassan kautta!
- Anonyymi
Kulperi peräaukkoon yllättää aina, kysynpähän vaan että vieläkö vaimosi kaipaa yllätyksiä tämän jälkeen, hymyilee vaan maireasti toisesta suupielestä onpas siinä minulla alkukantainen luolamies ja hyvä niin. Häpy entiit.
- Anonyymi
Niin, seksi/erotiikka (sen puute tai mieltymyserot toteutustavoista) on valtavan usein erojen perussyy. Siitä harvemmina avaudutaan kenellekään, ei edes "terapeutille".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, seksi/erotiikka (sen puute tai mieltymyserot toteutustavoista) on valtavan usein erojen perussyy. Siitä harvemmina avaudutaan kenellekään, ei edes "terapeutille".
Tarkoitat varmaan, että siitä pettämisestä ei niin helppo avautua? Ymmärrän pointtisi. Ihminen tietää sisimmässään tekevänsä väärin ja loukkaavansa toista syvästi. Jokainen joka on tullut petetyksi, tietää miten pahasti se satuttaa. Kuitenkin se sallitaan itselle surutta ja innolla. Sen ymmärtäminen ja käsittely on kuitenkin ainut tie todelliseen henkiseen yhteyteen ja ymmärrykseen jonkun kanssa. Siihen asti olet tuomittu toistamaan omaa virhettäsi tai saamaan sitä samaa toiselta johon luotit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitat varmaan, että siitä pettämisestä ei niin helppo avautua? Ymmärrän pointtisi. Ihminen tietää sisimmässään tekevänsä väärin ja loukkaavansa toista syvästi. Jokainen joka on tullut petetyksi, tietää miten pahasti se satuttaa. Kuitenkin se sallitaan itselle surutta ja innolla. Sen ymmärtäminen ja käsittely on kuitenkin ainut tie todelliseen henkiseen yhteyteen ja ymmärrykseen jonkun kanssa. Siihen asti olet tuomittu toistamaan omaa virhettäsi tai saamaan sitä samaa toiselta johon luotit.
Edellä kirjoitettiin:
"Niin, seksi/erotiikka (sen puute tai mieltymyserot toteutustavoista) on valtavan usein erojen perussyy. Siitä harvemmina avaudutaan kenellekään, ei edes "terapeutille"."
Sinä kirjoitit:
"Ihminen tietää sisimmässään tekevänsä väärin ja loukkaavansa toista syvästi. Jokainen joka on tullut petetyksi, tietää miten pahasti se satuttaa. Kuitenkin se sallitaan itselle surutta ja innolla. "
Mietitäänpä nyt hetki tarkemmin asiaa. Lähtökohtaisesti seksi on tärkeä elementti parisuhteessa. Mikäli sitä ei ole tai se on epätyydyttävää (= myös liian harvoin), on pikemminkin sääntö kuin poikkeus käydä vieraissa. Vieraissa käynti taas, niin, sitä aniharva tekee surutta ja innolla. Sivusuhteen tai -suhteiden pitäminen on erittäin kuormittavaa ja kuluttavaa. Moni syyttää ja soimaa itseään "liioista" seksihaluistaan ja erilaisista mieltymyksistään. Ja tiedätkö mitä; se on väärin. Jopa vielä vääremmin kuin seksisuhteen toisen kanssa salaaminen puolisoltaan. Siksi koska itseltään ei voi salata tällaista "häpeällistä" asiaa. Vaan lähtee pitämään puolison erilaisia seksitarpeita oikeampana kuin omia.
Asiantuntijat... niin. He sanovat kuten aina kuuluu "keskustelkaa" "puhukaa seksistä ja ongelmistanne" puolison kanssa. Kuitenkin jokainen (myös alan asiantuntijat) jotka yhtään ovat eläneet, kokeneet ja nähneet asiaa hieman laajemmin, joutuvat nostamaan kätensä pystyyn ja toteamaan, ettei puolison uskottomuus ole eron syy vaan seuraus parin kohtaamattomuudesta, erilaisten mieltymysten yhteensovittamattomuudesta.
Ainoa todellinen tie henkiseen yhteyteen on molemminpuolinen sallivuus ja ymmärtäminen. Tässä: sen ymmärtäminen, että toisen seksitarpeet ovat erilaisia kuin omat. Se joka vähemmän haluaa seksiä ei kuitenkaan ryhdy haluamaan seksiä enemmän keskustelun avulla. Aivan järjetöntä edes ajatella näin. Se, joka haluaa enemmän seksiä ei myöskään ryhdy haluamaan sitä vähemmän keskustelun avulla. Itseasiassa homma menee juuri päinvastoin. Mitä enemmän toinen toitottaa, ettei halua seksiä, sitä enemmän toinen haluaa sitä. Ja mitä enemmän toinen kertoo haluavansa seksiä, sitä vähemmän toinen sitä haluaa. Itse parisuhde saattaa hyvinkin jäädä kokonaan tahtooseksiä/eitahdo seksiä teeman jalkoihin.
Mikä sitten ratkaisuksi? En näe kuin kaksi ratkaisua edelliseen pulmaan. Joko se, että molemmat hyväksyvät toisen seksi tai seksittömyystarpeen. Jolloin siis toinen hakee seksin muualta (tai lisää) ellei toinen halua sitä. Ja toinen saa haluamansa, eli olla seksittä. Tietysti tässä on omat riskinsä, kuten parisuhteessa aina muutenkin ja saatetaan päätyä jossain vaiheessa kuitenkin eroon.
Sitten pari sanaa seksistä. Usein paria vaivaa kuitenkin monet muut ongelmat kuin seksi, mutta siihen ne heijastuvat. Esim. jos mies tai vaimo on seksihaluton, jolla tarkoitetaan ettei jompikumpi halua yhdyntää, niin kumppaniahan voi tyydyttää muutenkin.
- Anonyymi
Vaimosi pesi kätensä ja sanoi, että terapeutti ehdotti eroa. Näin ei tietenkään ole. Ei terapeutti voi ikinä sanoa, että erotkaa. Hän itse erosi sinusta. Ei ehkä jaksanut/halunnut selittää asiaa tarkemmin. Kunhan vain sanoi, että terapeutti käski...
- Anonyymi
Onko pakko esittää omia mielipiteitä, jos ei ymmärrä asian ydintä? Terapeutitkin on vain ihmisiä, joku voi olla yhtä yksinkertainen kuin sinä ja jäät auttamattomasti ilman apua.
- Anonyymi
Onko se niin vaikeeta tajuta, ettei sillon tällön aamukahvin vieminen sänkyyn oo mitään rakettitiedettää? - Ei se sen kummempaa tarvii olla.
- Anonyymi
Jos kuvittelet että parisuhteesi onni määräytyy sänkyyn kannetun aamukahvin perusteella, olet varmaan joku Pelle Peloton.
Parisuhde on oikeasti enemmän kuin rakettitiedettä. Ikävää että nekään ihmiset, joilla olisi vastuuntuntoa ja välittämistä, eivät voi vastata yksin rakkaidensa elämästä, jos pesässä on yksi mätämuna - Anonyymi
Jos kuvittelet että parisuhteesi onni määräytyy sänkyyn kannetun aamukahvin perusteella, olet varmaan joku Pelle Peloton.
Parisuhde on oikeasti enemmän kuin rakettitiedettä. Ikävää että nekään ihmiset, joilla olisi vastuuntuntoa ja välittämistä, eivät voi vastata yksin rakkaidensa elämästä, jos pesässä on yksi mätämuna
- Anonyymi
Pariterapeutin valinta ero ei kuitenkaan ollut. Kyllä se oli teidän oma valinta, tai vaimosi. Ja kyllä tuosta kirjoittamastasi hyvin tulee selväksi, ettei teillä ollut toimiva suhde.
- Anonyymi
Voi kuitenkin nähdä, että sinun kaltaisella puusilmällä ei ole koskaan mitään suhdetta ollutkaan. Mitä muuta voisitkaan tällä palstalla tehdä kuin trollata. Toki voisit kasvattaa ymmärrystäsi, mutta nokittelet sitä samaa mikä estää parisuhteesi olemassaolon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi kuitenkin nähdä, että sinun kaltaisella puusilmällä ei ole koskaan mitään suhdetta ollutkaan. Mitä muuta voisitkaan tällä palstalla tehdä kuin trollata. Toki voisit kasvattaa ymmärrystäsi, mutta nokittelet sitä samaa mikä estää parisuhteesi olemassaolon.
Mikä ihme vastaus tuo oli? Kerrassaan älytön. Terapeutti ei tosiaan eikä todellakaan päätä yhdenkään parin erosta. Eropäätöksen tarvitaan vähintään parin toinen osapuoli.
- Anonyymi
Alla avuksi eräs artikkeli. Ei näitä ohjeita terapeutit anna.Terapeutit eivät välitä siitä, haluaako jompikumpi jatkaa parisuhdetta, vaan ovat koulutettu ohjaavmaan eroamaan. Sinällään hullua, koska avioeroista aiheutuu puolisolle ja kapsille tulevassa elämässä monia ongelmia ja terapian tarvetta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/haikailetko-entisen-kumppanisi-peraan-tama-mies-kertoo-kuinka-vokotella-ex-rakas-takaisin-suurin-ja-yleisin-virhe-on/7164150#gs.sojdrk- Anonyymi
"Terapeutit eivät välitä siitä, haluaako jompikumpi jatkaa parisuhdetta, vaan ovat koulutettu ohjaavmaan eroamaan. "
Terapeutit on koulutettu ohjaamaan kaikkeen siihen mitä asiakkaat tarvitsevat. Jos vain toinen haluaa jatkaa parisuhdetta, ei ole yhtään mielekästä ohjata toista pysymään suhteessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Terapeutit eivät välitä siitä, haluaako jompikumpi jatkaa parisuhdetta, vaan ovat koulutettu ohjaavmaan eroamaan. "
Terapeutit on koulutettu ohjaamaan kaikkeen siihen mitä asiakkaat tarvitsevat. Jos vain toinen haluaa jatkaa parisuhdetta, ei ole yhtään mielekästä ohjata toista pysymään suhteessa."Terapeutit on koulutettu ohjaamaan kaikkeen siihen mitä asiakkaat tarvitsevat. "
Juuri näin. Se vaan että täällä ei ymmärretä useinkaan parisuhteen pointtia. Kyse siis PARIsuhteesta. Molempien pitää haluta jatkaa parisuhdetta, eikä edes pelkkä halu riitä. Sen lisäksi tarvitaan paljon tekoja ja muita toimenpiteitä. Kaikenlisäksi kaikella on deadline. Kun pari on yrittänyt, kuten aloituksessa, aikansa, ja sittenkin toinen haluaa muuttaa erilleen, on ero parempi kuin yhdessä kärvistely.
- Anonyymi
Ettei vaa olisi ammattitauti Tapaturma ja vittuilu laki asialla älä luovu omaisuudesta penniäkään heitä eukkos vittuun äläkä ota ikinä takasi meehuoriin ja nautielämästä
- Anonyymi
olen ajetellu että kaikki eroaavat ennen 50 vuotis päiviään .jos ovat toisensa löytäneet25-30 vuotiaana niin 50 vuotiaana halua vielä uuden mahdollisuuden näin nykymaailmassa mennään tää on sitä tasaarvoa.
- Anonyymi
Kummallisia ajatuksen virtauksia täällä. Eihän kaikki eroa ennen 50-vuotispäiviään eikä sen jälkeenkään. Koska kaikki eivät eroa. Meitä on näet moneen lähtöön, kaikenlaisia tilanteita.
- Anonyymi
Jos pariterapeutti olisikin ollut tällainen mainitsemasi "pään kääntäjä", niin se ja sama. Ei terapeutilla ole merkitystä.
Puoliso, joka on terapeutin tai ihan kenen tahansa muun, paitsi oman aviomiehensä, "vietävissä", on täysin sitoutumaton teidän yhteiseen elämään ja suhteeseen.
Olisi voinut vääntyä vaikka millaisille solmuille, niin rouva, joka ei ole kiinnostunut ja sitoutunut, ei siltikään tyytyisi elämäänne.
Hän halusi pois, hänelle ei riittänyt se" ihan hyvin" oleminen, jota teillä oli. Hänellä on muita tavoitteita.
Mikä parasta, nyt sinulla on mahdollisuus törmätä ihanaan naiseen, joka haluaa sinut, joka tahtoo sitoutua sinun kanssa elämiseen ja jolle sinun kanssa eläminen ei ole "ihan hyvää", vaan TÄYDELLISEN IHANAA.
Anna lastesi äidin touhuta omiaan, kauppa hän äitinä pärjää.
Nyt sulla on mahdollisuus elää vapaana ja tyytyväisenä, kun ei tarvitse odottaa ja pelata exän ihme säännöillä.
Ja nyt sulla on mahdollisuus myös halutessasi löytää RAKKAUS, jonka kanssa asiat on helppoja ja ihania ja joka näyttää, että sä olet tärkeä. - Anonyymi
Suomen korvaus politiikka hajoitetaan perhe että ettei toiset uskalla valittaa mistään työ epäkohdista kuin suoraan pohjoiskoreasta mulla jo perhe pois otettuna 3vuotta.
- Anonyymi
Se on kuules aika löytää elämälle uusi suunta. Jos vaimo haluaa mennä, hän menee ja hyvä niin. Ketään voi liittoa pakottaa jatkamaan ja väkisin siihen jäämään.
- Anonyymi
Kuvauksesi perusteella erikoinen terapeutti seurakunnan terapeutiksi. Joskin tällaiset kuvaukset ovat aina vajaita ja yksipuolisia.
- Anonyymi
Itse menin vääristä syistä exän kanssa parisuhdeterapiaan. Luulin menevämme korjaamaan, eikä rikkomaan. Puolessa tunnissa selvisi kuitenkin terapian tarkotus.
En kuulemma ollut vastaanottavainen :)
No vaimo lähti sitten huoripukkinsa matkaan.
Minä löysin elämäni rakkauden. Elän elämäni parasta aikaa.- Anonyymi
Terapiaan ei ole väärää syytä eikä siellä rikota mitään. Suhde on jo rikkinäinen, jos terapiaan mennään ja joskus on niin, ettei sitä voi korjata, vaan erotaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terapiaan ei ole väärää syytä eikä siellä rikota mitään. Suhde on jo rikkinäinen, jos terapiaan mennään ja joskus on niin, ettei sitä voi korjata, vaan erotaan.
No meillä terapia aiheutti niin pahoja mielenterveyden häiriöitä, joista terapeutti syyllistä vain minut ja jos en olisi eronnut, olisi hän hoitanut lastensuojelun paikalle hoitamaan asian niin, että olisin menettänyt lähivanhemmuuden.
- Anonyymi
Niinkin voi käydä. Tai oikeammin pariterapia johdatti eroon. Eroa ei olisi tullut taatusti, ellei vaimosi sitä olisi halunnut.
- Anonyymi
No huh, onpa aikamoinen tarina. Hyvin avasit tilannetta. Voisiko kuitenkin olla niin, että toinen näkee parisuhteesta vain osan, omalta puoleltaan. Yritit varmasti kaikkesi. En kuitenkaan usko, että terapeutti pystyy laittamaan kenenkään päähän ajatuksia. Suoria kysymyksiä saattaa esittää. Vaimosi mielialat ovat varmaan olleet aika ristiriitaiset, kunnterapeutin kanssa puhuminen on kääntänyt suunnan noin. Koita jaksaa! Sinulla on takanani hyvä avioliitto, ja mahdollisuus yhtälailla hyvään suhteeseen tulevaisuudessa.
- Anonyymi
Kehon vetäessä uusiin miehiin päin tarvitsee pikemmin kehoterapiaa. Mutta valitettavasti näin on useimpien kehoaan hallitsemattomien, hillitsemättömien suhteen. Muuten voi katsoa pennihilliä teeveestä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 894190
Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1032353Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?322282Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell962084Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281887- 311860
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91567- 281531
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei1881350- 751194