Suomen keskeinen ongelma on se että monella toimialalla työn tuottavuus ei riitä kattamaan työnteosta työnantajalle syntyviä kustannuksia ja riskejä.
Nyt työttömänä olevien työikäisten matala osaaminen ja ammattitaito eivät mahdollista heidän tekemälle työlleen niin suurta tuottavuutta että se kattaisi heidän työllistämisestä syntyviä kustannuksia ja riskejä. Siksi he eivät työllisty muuten kuin tulonsiirroilla niin että osa heidän työnteon kustannuksista rahoitetaan toisten työntekijöiden paremmasta tuttavuudesta syntyvillä rahoilla.
Suomessa työn nettohinta työnantajalle on keskimäärin kaksi kertaa työntekijän bruttopalkka. Työllistämisen suurimmat riskit syntyvät mahdollisista kilpailun kiristymisestä ko. toimialalla, tilausten loppumisesta, sairaslomista, äitiyslomista, vääristä rekrytoinneista, jne..
Jokainen voi todeta työn korkean hinnan jos vertaa omasta työstä saatavaa nettopalkkaa työn hintaan minkä hän joutuis maksamaan ostaessaan vastaavaa työtä firmoista alveineen: Esim. autonasentajan nettopalkka on luokkaa 15€/h mutta liikkeen veloitushinta hänen työstään on luokkaa 100€/h.
Ainoastaan työntekijän itselleen tekekemän työn kannattavuus on hyvä koska kukaan ei vedä välistä.
Nyt työttömänä olevien työikäisten matala osaaminen ja ammattitaito eivät mahdollista heidän tekemälle työlleen niin suurta tuottavuutta että se kattaisi heidän työllistämisestä syntyviä kustannuksia ja riskejä. Siksi he eivät työllisty muuten kuin tulonsiirroilla niin että osa heidän työnteon kustannuksista rahoitetaan toisten työntekijöiden paremmasta tuttavuudesta syntyvillä rahoilla.
Suomessa työn nettohinta työnantajalle on keskimäärin kaksi kertaa työntekijän bruttopalkka. Työllistämisen suurimmat riskit syntyvät mahdollisista kilpailun kiristymisestä ko. toimialalla, tilausten loppumisesta, sairaslomista, äitiyslomista, vääristä rekrytoinneista, jne..
Jokainen voi todeta työn korkean hinnan jos vertaa omasta työstä saatavaa nettopalkkaa työn hintaan minkä hän joutuis maksamaan ostaessaan vastaavaa työtä firmoista alveineen: Esim. autonasentajan nettopalkka on luokkaa 15€/h mutta liikkeen veloitushinta hänen työstään on luokkaa 100€/h.
Ainoastaan työntekijän itselleen tekekemän työn kannattavuus on hyvä koska kukaan ei vedä välistä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toisinsanoen suomalaiset yritykset maksavat liikaa osinkoja ja/tai palkkioita yritysjohdolle, jonka seurauksena ei jää rahaa palkata työntekijöitä kasvattamaan kassavirtaa, ja se on duunarin vika! :-D
Onneksi duunaritkin voivat ostaa työpaikkojensa osakkeita ja päästä kiinni ökyelämään.
No eivät toki aivan kaikki, mutta melkoinen osa.
Kaikkea hassua sitä tulee mieleen aamuyön laskuhumalassa:))
on myös runsaasti yhden hengen firmoja joiden tarkoitus on vain elättää omistajansa. Ei kasvuhaluttomuudessa sinänsä mitään vikaa ole. Ketään ei voida pakottaa laajentamaan toimintaansa jos on tyytyväinen nykytilaansa. Työn tuottavuuteen vaikuttaa varsin moni asia. Yrittäjän/ omistajan osaaminen, investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin, työntekijöiden osaaminen ja työhalut, sijainti, kysyntä, tuotteistus, haluttu laatutaso, välikädet. Ei voi osoittaa yhtä ainoata syytä. Mitä tahansa osa-aluetta parantamalla tuottavuus paranee kyllä. Mutta mihin myydä tuottavuuden nousun tuoma lisätuotanto? Vaaditaan myyntiosaamistakin ja myyntihaluja.
Juurikin näin. Myyntihalujen ja -osaamisen lisäksi pitää olla myös markkinat sekä kilpailukykyä kilpailijoihin verrattuna. Kilpailukykyyn liittyy tiiviiviisti myös työn tuottavuus ja työn hinta.
Yksin yrittäminen voi olla kannattavampaa kuin muutaman työntekijän yrityksen pyörittäminen. Huomasin sen kun myin 3 työntekijän yrityksen työntekijöille ja perustin itselleni uuden jossa työskentelen itse. Jos tomii yksin yrittäjänä ja on tyytyväinen toimeentuloon sekä työn sisältöön ei ehkä kannata lähteä palkkaamaan muita koska se tietää merkittävää riskien ja lakisääteisten velvollisuuksien kasvamista eikä välttämättä lisää tuloja.