Miehelläni on toinen nainen, jota hän rakastaa. Kuitenkin hänen rakkautensa minuunkin on tallella ja melkein syventynyt kuulemma, kun olemme asioita käsitelleet ja niistä keskustelleet.
Itse olen rakastanut häntä kovasti aina, ja edelleen rakastan. Miten irti päästäminen voi olla näin vaikeata? Kamala ahdistus ja tuska koko ajan! Mies haluaa, että päätän voinko rakastaa häntä edelleen ja jatkaa yhteiselämäämme onnellisena. Mikäli en voi, niin hän lähtee tämän toisen mukaan. Tiedän, että minun pitäisi olla vahva ja päästää hänestä irti, mutta se on tuskallista näin pitkän yhdessäolon ja yhteisten lasten jälkeen. Tuskin voin enää olla yhtä sinisilmäinen ja onnellinen eläessäni hänen kanssaan, kun tiedän ettei hän ole täysin ollut tyytyväinen ja puolet hänen sydämestään on muualla.
Taitaa tässä yksinäisyyskin pelottaa ja arki lasten kanssa ilman lasten isän jatkuvaa tukea. Mutta myös rakkauden menettäminen. Mutta kai tämä pitää niin ajatella, että se rakkaus, mitä luulin hänellä olevan minua kohtaan, olikin melko heikkoa, kun näin kävi. Ei varmaankaan kaiken tämän tuskan arvoista, että kannattaisi hänen peräänsä liikaa haikailla. Vai kuinkahan tästä selviän? Ajan kanssa varmaan...
Itse olen rakastanut häntä kovasti aina, ja edelleen rakastan. Miten irti päästäminen voi olla näin vaikeata? Kamala ahdistus ja tuska koko ajan! Mies haluaa, että päätän voinko rakastaa häntä edelleen ja jatkaa yhteiselämäämme onnellisena. Mikäli en voi, niin hän lähtee tämän toisen mukaan. Tiedän, että minun pitäisi olla vahva ja päästää hänestä irti, mutta se on tuskallista näin pitkän yhdessäolon ja yhteisten lasten jälkeen. Tuskin voin enää olla yhtä sinisilmäinen ja onnellinen eläessäni hänen kanssaan, kun tiedän ettei hän ole täysin ollut tyytyväinen ja puolet hänen sydämestään on muualla.
Taitaa tässä yksinäisyyskin pelottaa ja arki lasten kanssa ilman lasten isän jatkuvaa tukea. Mutta myös rakkauden menettäminen. Mutta kai tämä pitää niin ajatella, että se rakkaus, mitä luulin hänellä olevan minua kohtaan, olikin melko heikkoa, kun näin kävi. Ei varmaankaan kaiken tämän tuskan arvoista, että kannattaisi hänen peräänsä liikaa haikailla. Vai kuinkahan tästä selviän? Ajan kanssa varmaan...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miehesi rakastaa toista naista ja pyytää sua tekemään ratkaisun, kun hänestä itse ei siihen ole. Ehkä hän jopa salaa toivoo, että otat eron ja tulee ratkaisu. Jokaista pelottaa muutos elämässä ja etenkin erossa kun elämä menee uusiksi. "syventynyt rakkaus sua kohtaan" on todennäköisesti tilanteesta ja keskusteluista johtuvaa tunnekuohua, kun ajatukset ja tunteet velloaa. Mulla oli samanlaisia kokemuksia.
Miehesi pettää sua uudestaan ja jos rakkaus siihen toiseen säilyy sinä olet aina "kakkonen".
Siihen elämään ei kannata ruveta ja elämä jatkuu eronkin jälkeen ja lapsethan ei vanhemmistaan eroa.
Niin, tiedän muutamia samantapaisia tapauksia; miehellä uusi, muttei uskalla hypätä vanhasta pois... turvallista. Mutta NIIN TUHOAVAA!!! Lopettakaa hutunkeitto!
Miehesi odottaa sinun ratkaisua. Vaikuttaa siis siltä, että sinä olet hänelle kuitenkin ykkönen. Jos sinun kanssasi suhde ei jatku, hän tyytyy toiseen naiseen. Kysymys on siis, että uskotko sinä voivasi luottaa mieheesi enää. Pidän mahdollisena sitä, että miehesi on sinuun rakastunut ja rakastaa sinua eniten.
Uskon, että luottamus voisi palata ja minä voisin tulevaisuudessa rakastaa häntä jopa aiempaa enemmän, kun nyt tunnen hänet paremmin. Mutta mieltäni jäisi varmasti kalvamaan se, että hän on rakastanut toista naista niin paljon, että on ollut valmis uhraamaan koko entisen elämänsä sille asialle. Voiko hän enää rakastaa minua riittävästi tämän jälkeen, vai onko hänestä aina osa tämän toisen naisen luona, ja kaduttaako häntä joskus se, ettei lähtenyt pois?
Sen takia, että varmasti tulen miettimään ja epäilemään miehen rakkauden määrää minua kohtaan tulevaisuudessa, tuntuu, ettei omakaan rakkaus häntä kohtaan voi enää tulla täydelliseksi ja luottavaiseksi. Mutta onko sellaista rakkautta olemassakaan, sitä en enää tiedä. Pitäisikö tyytyä siihen ehkä puolinaiseen rakkauteen ja onneen, mitä häneltä voin jatkossa saada, vai opetella elämään täydesti ja onnellisesti ilman sitä. Toisaalta en voi mitenkään varmasti nyt tietää, olisinko tulevaisuudessa ehkä hänen kanssaan täysin onnellinen vai ehkä onneton. Ja löydänkö itselleni ehkä jonkin jopa tätä suuremman onnen ja rakkauden joskus.
Jos haluat jatkaa miehesi kanssa kerro se hänelle mutta tietenkin hänen on ehdottomasti lopetettava kaiken lainen yhteydeenpito tähän toiseen naiseen.
(jos ovat työkavereita on tilanne mahdoton ilman työpaikan vaihtoa).
Vaikeat ajat teille tulevat eteen vaikka jatkatte. Epäilet häntä kuitenkin ja tunnevaihtelut ovat suuret sekä sinulla että miehelläsi. Ajan mittaan tunteet helpottavat.
Et sinä eikä miehesi voi vielä tehdä varmaa päätöstä jatkatteko loppuelämänne yhdessä.
Meillä miehellä kesti n. pari kuuautta matalalentoa (osaksi kai suri menetettyä suhdettaan ja osaksi häpesi käyttäytymistään). Sitten oli parikuukautta mukavaa kunnes nyt taas on tullut kärttyisyyttä ja itsekkyyttä, samalla kun hän ei kestä minun epäluottamustani häneen. En tiedä mitä tulee mutta sinun ei tarvitse päättää mitää, aika näyttää ja anna miehesi päättää.
Itselläni oli melkein sama tilanne kuin sinulla, en osannut päästää irti mutta tajusin koko ajan että se olisi järkevintä. Lopulta poikakamu teki aloitteel ja erottiin. Nyt oloni ilman häntä on parempi kuin koskaan seurustelumme aikana. Voittehan te yrittää vaikka taukoa niin huomaatte hieman miten elämä on erilaista ilman toisianne.