Olen joskus ihmetellyt näitä keski-ikäisiä hyväkuntoisia jotka tekevät lenkkiä kuin tyhjää, mutta eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita kilpailemaan eivätkä edes tulosta tekemään. Olen miettinyt mahdollisia syitä ja yksi potentiaalinen selitys on doping. Liian kovan tuloksen tekemällä joutuu testeihin. Kilpailemattomana voi vetää kaikkia aineita kaksin käsin ja olla hyvässä kunnossa. Korkeintaan osallistua kylähölkkään missä ei testausta ole, eikä tehdä liian huomiota herättävää tulosta.
Hyvä kuntoinen eikä kilpaile
Anonyymi
12199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
wadan ulkopuoliset polkuhölkät dopaajien paratiisi? Maratonilla testausta on ainakin seuroihin rekisteröityneille.
Keskeyttäjille ei tehdä dopingtestejä. Soirolta oppia. Aina dnf, ei näy testonapit ja muu roina testeissä.
Enemmän minä ihmettelen niitä, jotka eivät tule kilpailuihin koska raportoidut lenkit ovatkin paljon paljon hitaampia ja lyhyempiä todellisuudessa.
Onhan se selvä että ei ennätyksiä uskalla juosta siinä tapauksessa, koska riski on vähän liian suuri. Nousisi takuulla kysymyksiä siitä, miten täysin puskista ilmestyvä mies/nainen vetäisisi ennätyksiä uusiksi, jos kisahistoria puuttuu täysin? Onhan täysin selvää, että kun sellaista ei ole koskaan tehty puhtain keinoin, niin sellaista geneettistä ihmettä/mutanttia ei mistään löydy nykyäänkään.
Toinen syy voi olla henkisellä puolella. Riittävä henkinen kovuus puuttuu eli kun joku tulee rinnalle tai tulee samaa tahtia alusta loppuun, aivan selän takana, niin iskee paniikki ja lyö leikin kesken kun on loppusuoran paikka. Kisarutiinia kun ei kehitä muuten kuin kisaamalla, sitä ei kotona ja salilla jumppaamalla saa tai juoksemalla yksin lenkkejä.
Tuskin dopingista kyse kestävyysjuoksun tapauksessa. Kaikki veridopingin muodot ovat mahdollisia vain lääkärin avulla (jo siitä syystä että hemoglobiinia täytyisi jatkuvasti mitata, jottei hemoglobiini nouse liikaa ja kuole, kuten monelle pyöräilijälle kävi 80-luvulla). Steroidit ja kasvuhormoni ei kunnolla auta kestävyysjuoksussa, joten voikin todeta, että ainakin amatöörin on lähes tulkoon mahdoton doupata.
Kyllä olen kuullut lääkäriltä nappeja hormonivajeisiin saaneilta keski-ikäisiltä, että ihan uudella tavalla riittää virtaa liikkumiseen.
Steroidit auttavat vammoista kuntoutumisessa. Kestävyysurheilijoilla on korkea vammariski joka alenee douppaamalla.
Elikkä eniten vammoista kärsivä on puhtain
Tavallaan totta, mutta toisaalta steroidit nostavat tutkimusten mukaan hieman lihasmassan määrää, vaikka ei harrastaisi minkäänlaista liikuntaa. Suurin osa steroideista myös lisää nesteen määrää kehossa. Kestävyysjuoksijoiden kohdalla ei ole steroidien käyttöä tieteellisesti tutkittu, mutta voisi olettaa, että paino nousee väistämättä muutaman kilon, ellei ala systemaattisesti rajoittamaan syömistä, mikä taas heikentäisi palautumista. Muistaakseni Lance Armstrong sanoi podcastissään Icarus-dokumentin ohjaajalle, että steroidit/kasvuhormoni ovat pyöräilijälle tarpeetonta ja "yhden prosentin" lääkkeitä, siinä missä epo hänen kohdallaan oli "kymmenen prosentin" lääke. Dopinglääkäri Michele Ferrari oli hänelle todennut, että ainoa mitä pyöräilijä tarvitsee on veren punasolut. Toki voi olla, että Lance oli geneettisesti poikkeuksellisen voimakas, mutta omasi heikot hemoglobiinitasot. Mutta pitää ottaa myös huomioon, että pyöräilijällä voi olla ylimääräistä lihasmassaa enemmän suhteessa kestävyysjuoksijaan. Itse en siis näe juoksijalle mitään hyötyä steroideista ellei tosiaan omaa viitearvoista poikkeavaa, lääkärin todentamaa testosteronin puutetta, ja siinäkin tapauksessa "optimaalinen" määrä lienee keskimääräinen korvaushoitomäärä, jolla testosteronitasot saadaan terveen parikymppisen miehen tasolle.
Itse kuulun juurikin hyväkuntoisiin keski-ikäisiin ja en kilpaile doping pelon vuoksi. Viime kesäkuussa olisin varmasti alittanut oman ennätykseni 1.54 puolimaratonilla Helsinki Half Marathon tapahtumassa, mutta en uskaltanut osallistua, koska pelkäsin jääväni kiinni dopingista. Jatkuva pelossa eläminen ei ole henkisesti helppoa.
Arvelisin, että riski jäädä dopingista kiinni noilla ajoilla on nolla. Ketään ei kiinnosta douppaatko ajalla 1.30 . Jos olet 1.15 kunnossa, niin jonkun 1.35 ajan voit juosta aivan huoletta. Tuskinpa edes 1.20 aikaa testataan ainakaan miehissä. Testaajat ovat ennemminkin ammattijuoksijoiden ja kansallisen kärjen perässä. Kuntoilussa dopingin käyttö on varsin vapaata.
Sydänlääke Meldonium auttaa kestävyysurheilijoilla. Sen saatavuus itärajan takana on vapaata, koska sitä saa ilman reseptiä. Se parantaa kestävyyttä ja nopeuttaa palautumista. Näkyy testeissä 2-4 päivää.