Keisari-suuriruhtinas Aleksanteri II antoi käskykirjeen suomen kielen perusoikeuksista suomenkielisen rahvaan lähetystöjen esittämien toistuvien pyyntöjen ja eliittimme pienehkön sivistyneen osan (Snellman ja eräät muut) toistuvien lehdistöesitysten johdosta. Eliittimme sivistynyt osa oli paitsi ruotsinkielistä, myös valtaosin suomentaitoista (kuten Snellman).
Keisarivierailun juhlistamiseksi oli tapana tehdä jotain merkittävää ja kansalaisten arvostamaa. Niin myös vuonna 1863. Aleksanteri II antoi ministerivaltiosihteerinsä ja tämän apulaisen tehtäväksi laatia Pietarissa käskykirjeen suomenkielen perusoikeuksista.
Lopullisen muodon se sai keisarin keskustelussa senaattori Snellmanin kanssa Parolan leirillä. Siellä keisari tarkasti suomalaisia ja venäläisiä joukkojaan puolustusministerinsä kanssa - ja ollen näkemästään tyytyväinen, kohotti maljan "urhoolliselle suomalaiselle sotaväelle".
Muistoksi näistä tapahtumista Suomen (vanhan väen) upseeristo pystytti paikalle komean patsaan (Hattulan Parolannummentietä viitoitus Parolan leijonan luokse).
Seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa Keisarillinen Senaatti keisarin puheenjohdolla vahvisti käskykirjeen asetukseksi suomenkielen perusoikeuksista.
Asiat eivät kuitenkaan edenneet siten kuin Keisari ja suomenkielinen väestö oli halunnut.
Svekomaaniset senaattimme vitkuttelivat tämän asetuksen toimeenpanemista niin, että se suurelta osin astui voimaan vasta 1886.
Täydellisemmin suomen kielen oikeudet toteutuivat vasta vanhasuomalaisen senaatin toimin vuonna 1902, svekomaanisenaatin syrjäydyttyä. Täysi tasa-arvo toteutui vasta vuonna 1922 Eduskunnan päätöksellä.
Joten älkää kukaan kirjoittako pötyä, että muka suomenkielisten oikeudet olisi antanut ruotsinkielinen "sivistyneistö". Ne ruotsinkieliset sivistyneet, jotka edistivät tätä asiaa (kuten Snellman), joutuivat vuosikymmenten ajan ruotsinkielisen eliitin syytösten ja solvauksen kohteeksi.
Kiitos kuuluu Aleksanteri II:lle, suomalaisrahvaalle ja Snellmanille
8
71
Vastaukset
- Anonyymi
Suomea osattiin erittäin vaikutusvaltaisessa papistossa täysin sujuvasti. Pappissuvuista iso osa oli taustaltaan suomenkielistä rahvasta. Suomesta olisi tullut virkakieli ennemmin tai myöhemmin pappien ansiosta. Tsaarin tavoite oli yksinkertaisesti pyrkiä erottamaan Suomea Ruotsista. Mitään jaloutta ei tsaarilla ollut mielessä suomen kieltä voimistaessaan.
- Anonyymi
Säätyjä olivat vuoteen 1906 asti aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Päätös syntyi valtiopäivillä jos vähintään kolme säätyä oli sen puolesta. Jos vain kaksi säätyä oli sen puolesta, ja kaksi säätyä vastaan, ei päätöstä syntynyt, eli päätösehdotus raukesi.
Säädyistä papiston ja talonpoikien enemmistö olisi jo autonomia-ajan alkupuolella antanut suomenkielelle sen kiistattomasti tarpeelliset oikeudet ja tasa-arvon ruotsinkielen kanssa.
Säädyistä aateliston ja porvariston enemmistö kuitenkin vastusti kaikin tavoin edes perusoikeuksien antamista suomenkielelle.
Esitykset suomenkielen oikeuksista raukesivat siihen.
Lisäksi Valtiopäivien puheenjohtaja, Maamarsalkka nimettiin aatelistosta.
Tämä esti keskustelut suomenkielisen väestön kielellistä ja muista oikeuksista.
Sama päti Senaatteihin, jotka olivat enemmistöltään ja tavoitteiltaan ruotsinkielen ja rutsinkielisten ylivaltaa ajavia vuoteen 1900 asti.
Tarvittiin siksi keisaria. Keisarit olivat eristäneet Suomen ja suomalaiset Venäjästä ja sen hallinnosta päättämällä itse kaikista Suomeen liittyvistä asioista syntyperäisen Suomen miehen, Ministerivaltiosihteerin välityksellä. Käsiteltävänä aikana Aleksanterin II:n alaisina näistä olivat Kreivit Alexander Armfelt ja Emilé Stjernvall-Wallén. Molemmat olivat 100% lojaaleita keisarin ystäviä, jopa tämän kortinpeluuseurueen vakiojäseniä.
Keisarit olivat harkiten valinneet politiikakseen edistää Suomen asioita ja suomalaisten hyvinvointia, jotta keisarikunnan nurkalla olisi lojaali maa, eikä jatkuvasti ja maltittomasti sekasortoinen toinen Puola.
Hän oli juuri edellä joutunut kukistamaan Puolan kapinan.
Tämän sai tehdä säälittä hänen Suomen Kenraalikuvernöörin tehtävästä siirtämänsä kreivi, kenraalisotamarsalkka Berg.
Keisarimme kuuluivat maailman vaikutusvaltaisimpiin ihmisiin. He onnistuivat Suomen politiikassaan lähes täydellisesti (Nikolai II:een asti). Lähes tarkoittaa sitä, että jopa silloin svekomaaneissa oli epälojaaleita henkisesti ruotsalaisia ja oman porukkansa etuja häikäilemättömästi ajavia.
Aleksanteri II edisti tehokkaasti Suomen hyvinvointia ja huolehti siitä että näin edistettiin samalla keisarikunnan etua, etenkin puolustusasioissa.
Hän tunsi Suomen erinomaisesti, olihan hän jo lapsesta lähtien ollut Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston (Helsingin yo) kansleri ja mm. siinä ominaisuudessa useasti vieraillut maassamme. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Säätyjä olivat vuoteen 1906 asti aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Päätös syntyi valtiopäivillä jos vähintään kolme säätyä oli sen puolesta. Jos vain kaksi säätyä oli sen puolesta, ja kaksi säätyä vastaan, ei päätöstä syntynyt, eli päätösehdotus raukesi.
Säädyistä papiston ja talonpoikien enemmistö olisi jo autonomia-ajan alkupuolella antanut suomenkielelle sen kiistattomasti tarpeelliset oikeudet ja tasa-arvon ruotsinkielen kanssa.
Säädyistä aateliston ja porvariston enemmistö kuitenkin vastusti kaikin tavoin edes perusoikeuksien antamista suomenkielelle.
Esitykset suomenkielen oikeuksista raukesivat siihen.
Lisäksi Valtiopäivien puheenjohtaja, Maamarsalkka nimettiin aatelistosta.
Tämä esti keskustelut suomenkielisen väestön kielellistä ja muista oikeuksista.
Sama päti Senaatteihin, jotka olivat enemmistöltään ja tavoitteiltaan ruotsinkielen ja rutsinkielisten ylivaltaa ajavia vuoteen 1900 asti.
Tarvittiin siksi keisaria. Keisarit olivat eristäneet Suomen ja suomalaiset Venäjästä ja sen hallinnosta päättämällä itse kaikista Suomeen liittyvistä asioista syntyperäisen Suomen miehen, Ministerivaltiosihteerin välityksellä. Käsiteltävänä aikana Aleksanterin II:n alaisina näistä olivat Kreivit Alexander Armfelt ja Emilé Stjernvall-Wallén. Molemmat olivat 100% lojaaleita keisarin ystäviä, jopa tämän kortinpeluuseurueen vakiojäseniä.
Keisarit olivat harkiten valinneet politiikakseen edistää Suomen asioita ja suomalaisten hyvinvointia, jotta keisarikunnan nurkalla olisi lojaali maa, eikä jatkuvasti ja maltittomasti sekasortoinen toinen Puola.
Hän oli juuri edellä joutunut kukistamaan Puolan kapinan.
Tämän sai tehdä säälittä hänen Suomen Kenraalikuvernöörin tehtävästä siirtämänsä kreivi, kenraalisotamarsalkka Berg.
Keisarimme kuuluivat maailman vaikutusvaltaisimpiin ihmisiin. He onnistuivat Suomen politiikassaan lähes täydellisesti (Nikolai II:een asti). Lähes tarkoittaa sitä, että jopa silloin svekomaaneissa oli epälojaaleita henkisesti ruotsalaisia ja oman porukkansa etuja häikäilemättömästi ajavia.
Aleksanteri II edisti tehokkaasti Suomen hyvinvointia ja huolehti siitä että näin edistettiin samalla keisarikunnan etua, etenkin puolustusasioissa.
Hän tunsi Suomen erinomaisesti, olihan hän jo lapsesta lähtien ollut Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston (Helsingin yo) kansleri ja mm. siinä ominaisuudessa useasti vieraillut maassamme.Täydennykseksi vielä:
Heti Aleksanteri I:stä lähtien keisari-suuriruhtinaamme harkitusti eristivät Suomen Venäjästä ja sen hallinnosta. He päättivät itse kaikki Suomen asiat syntyperäisen Suomen miehen, Ministerivaltiosihteerin välityksellä.
Luonnollisesti Venäjällä ja sen hallinnossa oli Suomeen varauksellisesti ja vihamielisesti suhtautuvia, etenkin sen jälkeen kun Suomi oli päässyt kehittymään hyvinvoivaksi, ja jopa esikuvaksi monille venäläisille ja vähemmistökansoille.
Olisi siksi silloisten ruotsinhenkisten suomalaisten pitänyt uskoa Nikolai:n sanat:
"Mitä vähemmän Suomesta Venäjällä (ja muuallakin) puhutaan, sitä parempi."
Nikolai I tunsi venäläisensä, ja tiesi että Suomelle on vahingollista, jos sen asioista aletaan kiistellä Venäjällä.
Suomi muodostuu tällöin helposti ärsytykseksi venäläiselle kansallisylpeydelle.
Tämä olisi Mechelininkin kannattanut muistaa: Jos suomalaiset loukkaavat Venäjän ja keisarin arvovaltaa Venäjällä ja ulkomailla, siitä seuraa ongelmia.
On paljolta harhaanjohtavaa että autonomia-aikana turvanamme olisi ollut jotain ruotsinaikaisia perustuslakeja: Suomea johti Keisari ja Itsevaltias yli koko Ryssänmaan, Suomen Suuriruhtinas, Puolan Tsaari ym. ym. ym.
Kaikki riippui tämän mahtavan henkilön halusta kunnioittaa Suomen lakeja ja tapoja. Kunnioittamalla niitä hän uskoi edistävänsä samalla Keisarikuntansa etuja.
- Anonyymi
Väite, että Suomi oli Ruotsin vallan alaisuudessa valtakunnan tasavertainen osa, on valetta, sen osoittaa jo tämä kielikysymys.
Vasta itsenäisessä Suomessa on suuren enemmistön oma kieli suomi saanut tasavertaisen aseman vähemmistökielen ruotsin rinnalla.
Ruotsinkielisiä on enää 5% suomalaisista, ja määrä vähenee jatkuvasti.- Anonyymi
Suomen maakunnat oli tasavertaisia muiden kanssa Ruotsin vallan aikana. Suomalaiset olivat samojen lakien, velvotteiden ja oikeuksien alaisia,kuin muutkin kansalaiset.
Stallarien valehtelu ei muuta historian tosiasioita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen maakunnat oli tasavertaisia muiden kanssa Ruotsin vallan aikana. Suomalaiset olivat samojen lakien, velvotteiden ja oikeuksien alaisia,kuin muutkin kansalaiset.
Stallarien valehtelu ei muuta historian tosiasioita."Stallarien valehtelu ei muuta historian tosiasioita."
No lopeta sitten se valehtelu stallari!
- Anonyymi
#Joten älkää kukaan kirjoittako pötyä, että muka suomenkielisten oikeudet olisi antanut ruotsinkielinen "sivistyneistö". #
Stallarin valetta. Ei kukaan ole tuollaista väittänyt. Valta oli keisarilla, joka myöntyi Snelmannin esityksiin.Pohjana oli suomalaisten uskollisuus Krimin sodan aikana,kun Venäjä ei kyennyt puolustamaan Suomea.Kielemme aseman parantamiseskioli tehty jo usieta aiempia esityksiä.
"Ne ruotsinkieliset sivistyneet, jotka edistivät tätä asiaa (kuten Snellman), joutuivat vuosikymmenten ajan ruotsinkielisen eliitin syytösten ja solvauksen kohteeksi."
Hölynpölyä.Kielitaistelua kyllä käytiin,mutta suomen kielen asema vahvistui jatkuvasti.- Anonyymi
Kaikki mitä aloituksessa on pitää paikkansa. Kaikki on lukemattomista luotettavista aikalais- ja myöhemmistä historiadokumenteista luettavissa.
Itse Parolan leijonaa vuodelta 1875 suomenkielisine teksteineen voit käydä itsekin kunnioittamassa (Wiki). Puistikossa on vaatimaton, presidentti Kekkosen vuonna 1963 paljastama Suomen kansanvallan patsas.
Aleksanteri II oli vastaanottanut lukuisia rahvaan lähetystöjä ja lukenut Snellmanin tekstejä, mutta keisari itse laaditutti kreivien, ministerivaltiosihteeri Armfeltin ja Stjernvall-Wallénin toimesta suomenkielen oikeuksia koskeneen käskykirjeen Pietarissa.
Snellmaniin keisari oli tapasi ensimmäistä kertaa juuri Parolassa, ja tämän kanssa keisari saattoi viimeistellä tekstin. Sen hänen Suomen senaattinsa vahvisti asetukseksi seuraavana päivänä Hämeenlinnassa. Muistotaulu tästä on Maaherrantalon seinässä.
Svekomaanit yrittivät viivyttää asiaa väittämällä asetusta laittomasti syntyneeksi, ja syyttämällä Snellmania tästä. Asetus oli muka maan lakien vastainen, mm.koska suomi ei näiden mielestä ollut "kotimainen kieli" prokuraattori Montgomeryn ja muiden svekomaanisten lakimiesten mukaan.
Snellmaniin kohdistettiin syytöksiä ja solvauksia vuosikymmenien ajan, mistä ajankohdan lehdistä ja myöhemmistä historiajullaisuista sopisi lukea. Vielä tänä päivänä ruotsinkielinen lukeneisto on mieluummin vaiti Snellmanista, koska he tietävät tämän.
Tottakai suomen kielen asema vahvistui ja voitti huolimatta kielitaistelusta, jota jotkut svekohenkiset suomalaiset haluavat edelleen jatkaa pakkoruotsin muodossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos nainen harrastaa seksiä
Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi2432201Pihlaja-puulle
Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos151440Päivieni piristys, missä olet?
Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei141406Kova karman laki
Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko3711255Kysymys Kuhmolaisille
Hei. Olen 32 vuotias nainen ja muutin Kuhmoon noin 12 vuotta sitten. Mutta nyt täytyy ihmetellä ihan ääneen että onhan t21978Savimajasta lääketieteen tohtoriksi - ja ei tikkua ristiin
”Jos ihminen muuttaa savimajasta tänne kerrostaloon länsimaisen elintason piiriin ilman että tarvitsee panna tikkua rist176877Ensi viikolla tulen takaisin
Ja käyn varmaan siellä monta kertaa. Monta mahdollisuutta nähdä jos olet siellä päin19816- 75762
Olen valtavan ihastunut
Yritin sen sinulle viime viikolla kertoa, mutta liikaa muuttujia ja isoja tunteita, niin en kyllä ollut kovin selkeä.57746Oon varma siitä
Että oot vain mun rahojen perään, nainen. Siks et kelpaa mulle, että joku helpompi. M-mieheltä101685