Et varmaan tiennyt sen katseen seurauksia silloin. Niin voimakkaasti minuun vaikutit ja sen huomasit sitten itsekkin. Olet ollut mielessäni siitä asti ja en voi sanoa sen olevan niin hyvä asia. Paljon yritin saada aikaan, ettei tämä menisi tähän tilanteeseen. Itse et paljoa asian eteen tehnyt, mutta sen yhden kerran olit kyllä rohkea. Se ei vain riittänyt. Tämä asia ja sen synnyttämät tunteet täytyy jotenkin purkaa. Joko yhdessä puhuisimme asiasta niin, ettei jäisi mitään epäselvää. Toinen ja valitettavasti todennäköisempi vaihtoehto on katkeruus. Sen myönnän. Pelkäsin että lämpivät tunteeni kääntyvät vielä pahaksi. Niin siinä taitaa käydäkkin. En vain voi olla tekemättä kohta enää mitään.
En ole pahoillani sitten, jos puran tunteeni vihalla. Tunnet kuinka olet avuttomana ja niin yksin...
En ole pahoillani sitten, jos puran tunteeni vihalla. Tunnet kuinka olet avuttomana ja niin yksin...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuinkahan moni on katsonut jo tuon katseen, uskotko että olet ainut joka meni sekaisin?
Paljon tapahtui muutakin. Kaikki vain lähti siitä katseesta.
Miksi se ei riittänyt? Itse ajattelen vain lämmöllä. Olen vihannut ja katkera ollut siitä, että asiat meni näin, mutta huomannut, että se ei johda mihinkään. Mielessäni on ollut myös siitä lähtien, katseesta se alkoi.
Minä en ole vihainen asioille, vaan hänelle.
Miksi olet vihainen?
Sille kuinka hän noin vain "unohti" kaiken.