Särjit sydämeni

Anonyymi

Sen teit. Hiljaisuudellasi, väistelyllä ja vastaamattomuudella. Yritit vain unohtaa ja pyyhkiä minut elämästäsi antamatta koskaan selkeää vastausta: anteeksi, jatkan hänen kanssaan, olen pahoillani, ei ollut tarkoitus leikkiä tunteillasi.

Olet satuttanut minua pahemmin kuin kukaan muu, sillä luotin sinuun. Ajattelin, että olet hyvä mies, et peluri, et antaisi siimaa jos et sitä tarkoittaisi, mutta et myöskään jättäisi minua hiljaisuuteen, vaan antaisit selkeän vastauksen. Miten kipeän tahansa.

Tiedätkö, että ghostaamisesta aiheutuvaa tuskaa on verrattu toisen äkillisen kuoleman aiheuttamaan kipuun ja ahdistukseen? Siltä nämä kaksi vuotta ovat tuntuneet. Todellakin. Kun yrität saada yhteyttä ymmärtääksesi, mutta toinen on kuin rajan takana ja aiemmin niin lempeä ja kiltti ihminen käyttäytyykin äkkiä tylysti ja kylmästi. Olisit voinut työntää minut kauemmaksi lempeämmin otteinkin.

Pahinta on se, että menetin myötäsi uskon rakkauteen. Olit jotain niin suurta ja kaunista, jotain mitä olin etsinyt, kuin kohtalo, ja seurassasi oli niin hyvä olla ja olin varma, että sinullakin oli tunteita minua kohtaan, mutta et vain halunnut niitä myöntää tai kohdata - edes itse. Ajattelin, etten ollut ehkä arvoisesi. Kyllin kaunis ja kiinnostava kumppaniksi, mutta sopiva ystäväksi.

En usko, että tämä kipu ja rakkaus koskaan jättävät minua. Tunsin aivan liian syvästi unohtaakseni ja jatkaakseni eteenpäin, ja yhä toivon, että kaikki korjaantuisi. Että näkisin taas katseessasi sen ystävän, kauniin sielun, joka olit minulle.

A:lle.

30

957

    Vastaukset

    • Joku toimi täsmälleen samoin.

      • Tuskin minä kuitenkaan. Olen aina ollut hänelle avoin tunteistani, enkä koskaan ole kieltänyt pitämästä yhteyttä.

        aloittaja


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin minä kuitenkaan. Olen aina ollut hänelle avoin tunteistani, enkä koskaan ole kieltänyt pitämästä yhteyttä.

        aloittaja

        En löytänyt siitä syytöstä aloittajaa kohtaan, eiköhän se ollut vain hänen oma tarinansa, älkää olko niin kovia aina hyökkäämään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En löytänyt siitä syytöstä aloittajaa kohtaan, eiköhän se ollut vain hänen oma tarinansa, älkää olko niin kovia aina hyökkäämään.

        Nämä tälläiset kommentit vain osuvat lähelle omaa pelkoani siitä, että jonkin väärinkäsityksen tai toisten kertoman valheen myötä hän näkisi minut tuossa valossa.

        aloittaja


    • Huomenta. Osui ja upposi. Olen käyttäytynyt väärin ja huonosti hoitanut tilanteita. En ole osannut. Tarkoitukseni oli kertoa sinulle, että olen valinnut mieheni mutta tarkoituksenani ei ollut leikkiä tunteilla. Nyt osaan ehkä paremmin ja yritän pysyä poissa näistä asioista. Se olisi pitänyt tapahtua jo aikaisemmin.
      Et halua edes kaveriksi ilmeisesti. Se satuttaa. Olenko niin huono ihminen? Joudun miettimään näitä asioita ja se tekee minulle hyvää. Olen ollut ylimielinen mutta se vaihe on ohitettava. On vain mentävä eteenpäin.

      • Eikö mielestäsi se oikea ihminen ansaitsisi paremmin kuulla tuon kuin kirjoittaja jolla ei ole kanssasi mitään tekemistä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö mielestäsi se oikea ihminen ansaitsisi paremmin kuulla tuon kuin kirjoittaja jolla ei ole kanssasi mitään tekemistä?

        10:06 on aika erikoinen tapaus...vastaa ainoastaan miehille suunnattuihin aloituksiin, ja ilmeisen varmana siitä, että ne ovat juuri hänelle. Muistaa aina mainita, että rakastaa miestään, tai että ei aio jättää miestään. Voi toki olla joku ladyboy...


    • Alotuksesta tuli mieleen aina inhoamani biisi: mitä yhdestä särkyneestä sydämestä mitä sen on väliä, kun olet niin lätkässä, että sinulle riittää, kun hän tulee käymään kun tykkää,

    • Samoin olen joutunut kokemaan hiljaisuuden, mitä ei välitetty selittää.

      • Se ei ole mukava kokemus.

        Syytin siitä vielä pitkään itseäni. Ajattelin, että ehkä minä mokasin jollain tapaa ja jäikö jokin viesti matkalle, luuliko hän minun jättäneen hänet hiljaisuuteen, niin äkilliseltä ja oudolta tämä muutos tuntui silloin. Mutta en tiedä. Kun lopulta keräsin rohkeuteni kysyäkseni miksi, en saanut vastausta silloinkaan.

        aloittaja


    • Sinä olet ansainnut tuon kohtelun itse omalla käytökselläsi. Miksi kerjäät sääliä kun ilmiselvästi olet juuri arvoisessasi tilanteessa?

      • Kun kerran näytät tuntevan tilanteen paremmin kuin minä niin valaise toki. Miten olen sen ansainnut?

        aloittaja


    • Lohtuni on ainoastaan se, että ehkä aikaa myöten olisimme halunneet elämältä eri asioita: minä lapsia ja perheen, sinä luultavasti vain kahden lapsettoman aikuisen arjen.

      Mutta muutamalla sanalla olisit silti voinut sytyttää tämän yksinäisen elämäni loistoon ja saada tuntemaan, että merkitsen, että minäkin olen rakkauden arvoinen.

      Kaikkea hyvää silti matkallasi, rakkain.

      aloittaja

    • Sellainen kirjoitus sitten. Tämä ei ole minulta, eikä myöskään minulle. Häiritsevän lähelle mene jotkut asiat ja se saa hälytyskellot soimaan. Et taida olla hyvällä ajatuksella tässä - se on varsin valitettava asia.

      • Mielenkiintoinen kommentti. Kai sitä nyt nainen saa purkaa tänne ajatuksiaan ja tunteitaan myös silloin kun on surullinen ja alakuloinen. Itse sanoisin tätä edistykseksi, kun pystyn myöntämään kipeätkin asiat ja tappioni ääneen.

        Vielä vuosi sitten taisin ajatella kaiken vielä järjestyvän ja olevan jokin väärinkäsitys.

        aloittaja


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoinen kommentti. Kai sitä nyt nainen saa purkaa tänne ajatuksiaan ja tunteitaan myös silloin kun on surullinen ja alakuloinen. Itse sanoisin tätä edistykseksi, kun pystyn myöntämään kipeätkin asiat ja tappioni ääneen.

        Vielä vuosi sitten taisin ajatella kaiken vielä järjestyvän ja olevan jokin väärinkäsitys.

        aloittaja

        Toivottavasti kirjoitat sitten oikean elämän kokemuksista, vaikka tänne tuon laitoitkin. Vastauksia on monia, ihmiset voivat olla arvaamattomia, myös ilkeitä ja tarkoitushakuisia. Kaikki vaihtoehsdot ovat mahdollisia. Minäkin haluan uskoa hyvään, vaikka olen kyllä tietoinen muustakin. Rakkaus on harvinaista.
        Ajattele enemmän itseäsi ja omaa hyvinvointiasi, jos jäit ilman selitystä. Sellaista tapahtuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoinen kommentti. Kai sitä nyt nainen saa purkaa tänne ajatuksiaan ja tunteitaan myös silloin kun on surullinen ja alakuloinen. Itse sanoisin tätä edistykseksi, kun pystyn myöntämään kipeätkin asiat ja tappioni ääneen.

        Vielä vuosi sitten taisin ajatella kaiken vielä järjestyvän ja olevan jokin väärinkäsitys.

        aloittaja

        Tappiosi! Mielenkiintoinen sanavalinta. Huh huh....


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti kirjoitat sitten oikean elämän kokemuksista, vaikka tänne tuon laitoitkin. Vastauksia on monia, ihmiset voivat olla arvaamattomia, myös ilkeitä ja tarkoitushakuisia. Kaikki vaihtoehsdot ovat mahdollisia. Minäkin haluan uskoa hyvään, vaikka olen kyllä tietoinen muustakin. Rakkaus on harvinaista.
        Ajattele enemmän itseäsi ja omaa hyvinvointiasi, jos jäit ilman selitystä. Sellaista tapahtuu.

        Kirjoitin siitä mitä tapahtui ja miten sen itse koin. Tuntuu yhä epäreilulta, että mikä syy ikinä olikaan siihen mielenmuutokseen niin en saanut sitä kuulla tai vaikka puolustautua tai pyytää anteeksi jos hän koki tai luuli minun jotain väärin tehneen. En usko, että hän edelleenkään ymmärtää miten kokematon ja viaton olen näissä asioissa, enkä kuten muut ikäiseni. Olen kömpelö, kyllä, malttamatonkin, mutta minulle olisi riittänyt jo se, että olisin kerrankin tuntenut olevani tärkeä sellaiselle, joka merkitsee minulle niin paljon.

        En ole voinut puhua tästä kuin yhdelle ystävistäni, joka tuntee meidän molemmat, eikä hänkään voinut käsittää tapahtunutta, ja vaikka miten yritän olla tätä näyttämättä kun yhä toisinaan hänen (miehen) kanssaan kohtaamme ja hymyillä urheasti, niin se on kuluttavaa.

        aloittaja


    • Aloituksessa aika paljon osuu kohdalle. Aika, kirjain. Kaikki muukin. Se yhteydenpito katkesi hänen puoleltaan kokonaan. Minä lähetin hänelle viestiä, mutta en saanut niihin enää koskaan vastauksia. Mietin häntä yhä kahden vuoden jälkeenkin päivittäin. Minusta tuntui silloin, että hän oli se ihminen, jota olin odottanut koko elämäni. Hänen seurassaan oli mukava olla. Nyt tuosta on jäljellä vain muistot ja käsitys, että olin tunteineni yksin..

    • Oletko ap varma, että joku muu ei ole vastannut puolestasi hänelle ja laittanut sitten estot päälle hänen viesteihin? Minulla on ollut jotenkin sellainen tunne sen viimeisen viestin jälkeen jonka häneltä sain kaksi vuotta sitten. Kaikki yhteydet loppui kuin seinään.

      • Olen tuo ed. kirjoittaja.


      • En tiedä. Olen joskus kyllä miettinyt asiaa. Tai että olisiko joku kirjoittanut "minun nimissäni" jotain kammottavaa tai kertonut valheita. Se muutos tuntui silloin niin käsittämättömältä. Puhuimme pitkään puhelimessa mm. siitä että näkisimme ja hänen äänensä tuntui niin lempeältä, mutta pari kuukautta myöhemmin hän ei edes voinut katsoa minua kohti, vaan tuntui olevan täynnä vihaa. Hänen käytöksensä silloin sai myös muut ympärillä olevat katsomaan kummissaan, sillä he tiesivät ettei hän koskaan aiemmin ollut sellainen.

        En ole päässyt eroon ajatuksesta, että joku puuttui tähän anteeksiantamattomalla tavalla.

        aloittaja


      • Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä. Olen joskus kyllä miettinyt asiaa. Tai että olisiko joku kirjoittanut "minun nimissäni" jotain kammottavaa tai kertonut valheita. Se muutos tuntui silloin niin käsittämättömältä. Puhuimme pitkään puhelimessa mm. siitä että näkisimme ja hänen äänensä tuntui niin lempeältä, mutta pari kuukautta myöhemmin hän ei edes voinut katsoa minua kohti, vaan tuntui olevan täynnä vihaa. Hänen käytöksensä silloin sai myös muut ympärillä olevat katsomaan kummissaan, sillä he tiesivät ettei hän koskaan aiemmin ollut sellainen.

        En ole päässyt eroon ajatuksesta, että joku puuttui tähän anteeksiantamattomalla tavalla.

        aloittaja

        Tuon perusteella minä en ole kaipaamasi A. Me ei mielestäni koskaan puhuttu puhelimessa. Minäkin olen ehdottanut hänelle edes kaverina olemista vaikka olisin halunnut enemmän. Minua tilanne on harmittanut, enkä minäkään ole päässyt eteenpäin elämässä.


    • Kuulostaa ihan Mattilan A:n käytökseltä.

      • Kuulostaa tosiaan


    • Ja silti olet ainoa, joka sen voisi halutessaan myös korjata.

      aloittaja

      • Olet kokenut kovia, tuntematon aloittaja. Jaksamista, kesää ja valoa kohti mennään! <3


    • Täällä me orjat niitä keräilemme, jos palasista uuden kokoaisi

      • Aika näyttää onko se mahdollista joskus.


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 175 pakolaista tulossa Suomeen

      Sisäministeriö vahvisti IL:n tiedot: Suomi ottaa Välimeren pakolaisleireiltä enintään 175 alaikäistä tai yksinhuoltajaperheiden jäseniä https://www.il
      Maailman menoa
      188
      3542
    2. Suomeen tarvitaan minimipalkkalaki

      Suomesta on tulossa yhä enmmän kurjien palkkojen ja nollatuntisopimusten maa. "Kansainvälisen kilpailukyvyn" nimissä erityisesti sisämarkkinoilla toim
      Maailman menoa
      106
      937
    3. Taas on yksityisautoilija paha ihminen

      Taas on yksityisautoilija paha ihminen Traficomin tutkimus: ”Polttoaineen tulisi maksaa ainakin 2,26 euroa litralta, jotta autoilijat alkaisivat vähe
      Maailman menoa
      103
      811
    4. Miten mä voin olla ihastunut vieläkin, vaikka mennyt yli kolme vuotta.

      Tunsin jotain erittäin harvinaista vetovoimaa meidän välillä ja tiedän sun myös tunteneen. Myöhäistähän se enää on miettiä ja jos elämäntilanteeni oli
      Ikävä
      29
      515