huomenta miten siellä meidän yhteismetsässä pyyhkii. t savusauna
yhteismetsä
Anonyymi
321270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Sulla tyhjätaskulla ole muutako osamaksunen netti liittymä 😂😂😂😊 t. Manttaali
Älkää kadehtiko Kemijärven talonpoikaisluokkaa! Toisilla sitä nyt vaan on metsäosuuksia ja toisilla ei. Me rikkaatkaan emme ole silti kuin tavallisia ihmisiä vain!
Kyllä näin on!!
Ja oottelemme osinkoja sijoituksille jokka laitoimme Boreal Biorehviin. Sieltä on tulossa julmia summia...
Sehän sulla vaivaa kovasti.
Ota nitro, se helpottaa!
Saattaapi se yhteismettän johtokuntaki tarvita nitroja ko asioita setvitään joskus ?
mikäs tilanne toim.ohjaaja paikka avoinna! t työtön
Ainoat Kemijärvellä jolla on vielä omaisuutta se ei taida olla kaikkien mieleen.
Kyllä raha kummasti tekee olon rauhalliseksi.
Niin ja paljonko tulee lisää BBiorehfin osinkoina ? Huomattavan älykäs sijoitus huippuyritykseen. Osakkaat hykertelevät ja katselevat autokaupuan pihoja.
Huolestuttava! sillä missä Kerkelä siellä ongelma pitää oma etu olla etusijalla
sulkia vaan hattuun! 3 irtisanomista puolen vuoden aikana, lyhyin palvelu suhde 1 kk että tällaista ..... osakas.
Hoitokunta nostanut itsensä omaan aatelin, vieraantunut näin ollen osakkaiden edustamisesta. Jäsentä mukaillen "Kokoukset kivoja, koska palkkiot on suuria ja kokouksia pidetään sen takia usein".
rahattomat ja maattomat hiljaa!!!
Teiltä kun ei kysytä mitä me tehdään!
Onks hoitokunta "sisäänlämmennyt" järjenvaloilla kyllästetty kopla joka ei paloakaan tavallisista osakkaista välitä ? Kuppaavat edut itelleen ?
Kerran kuussa kokous jäänne maitotili ajoilta.
Ajatellaan positiivisesti. On hyvä jos jollakin on omaisuutta mikä siitä tulisi jos kaikki oltaisiin köyhiä. Emme antaisi kateudelle valtaa emmekä vastustaisi tuulimyllyjäkään.
Tuulimyllyt tuovat rahaa etenkin yhteismetsän osakkaille mutta siitä hyödymme kaikki.
Ainoa neuvo näille osakkaille. Laittakaa raha kiertämään siitä ei ole kenellekkään hyötyä jos rahat makaavat pankissa ja pörssijytiöissä. Koronavirus tulee näyttämään että rahojen jemmauksella ei ole merkitystä.
Yhteismetsillä niin posiolla, kuusamossa, sallassa, kemijärvellä menee oikein mainiosti.
Kun tehdas tulee niin menee vieläkin paremmin.
Niin Kemiin kuulemma tulossa tehas ? Me metsäliittolaiset myymmä puut sinne.
Kun noin olet tietoinen yhteismetsän toiminnasta niin kerropa kuka on pomo ja sihteeri.
Et taida itse tietää,isopäällikkö lähtenyt,uusi toimisto tyttö kesti kaks viikkoa ja lähti,pitäiskö puhj. Ja toimikunnan katsoa mitä tehdä.
Miksi näin suuri luottamuspula tj:n ja luottamushenkilöiden kesken, että tj lähti. Johtaako jäljet "sylttytehtaalla."
Mikä on sylttytehas ? Kuka sitä johtaa ?
Eikös se ole hoitokunta ja sen puhjoh. Jos hommat ei pelitä.
Syltty on lihajaloste ja siis lihatehtaasta kyse! Kuten on makkara ja alatoopi.
Monikaan ei tiedä yhteismetsien historiaa. Onko nämä metsät ostettu aikoinaan joltakin vai saatu lahjoituksina esim valtiolta.
Sitä en tietenkään usko että valtiokaan olisi omasutta jakanut yksityisille, mutta varmasti kaikki haluaisivat tietää mistä tämä vihreä kulta on peräisin?
Wikibedian mukaan valtion antamia metsäomaisuuksia ovat. Elikä mikäpä se on henkseleitä paukutella jos yhteiskunta on tuommoiset omaisuudet lahjoittanut. Aika härskiä on vielä vihjailla työttömien pitävän käsiä toisten taskussa.
Johtopäätökseni on. Eiköhän me kaikki olla yhteiskunnan elättejä tavalla tai toisella.
Niitä annettiin vanhoille sukutiloille, joilla on kyläkunnan yhteiset osuudet metsiin ja niitä ei jaettu, vaan yhteinen käyttö. Siis vanhojen manttaalisukujen maita on olleet. Korvenraivaajat, Kemijärven valtasuvut, heidän työllä on Kemijärvi noussut he ovat johtaneet kunnan asioitakin monta sataa vuotta.
Tietenkin heidän rikkauksiaan kadehditaan ja heidän maaomaisuuksiaan ja että joka vuosi tulee rahaa tilille, mutta muistakaa, hekin ovat tavallisia ihmisiä. Ei kadehdita!
Kunnan asioiden johtamisessa ei taida olla kehumista jos katsoo Kemijärvenkin tilannetta. Olisiko syy juuri siinä että samat ovat olleet päättämässä, ja olisko omien etu jajanut muun edelle.
Niinpä niin..nää järjenjättiläiset !
Eikös siellä TJ meinannut ruveta herraksi?
Ei niitä herroja mahu kun yksi kerrallaan ? Kestoherra...?
"Utunuija" ja kostamon sisäsiittoiset ja tässä tulos!
Pelaako tilitys,odottelen euroja tilille!
https://www.kalajokilaakso.fi/uutinen/600359?fbclid=IwAR2kMEcictXrgYUUOb5yu59eCwdiC4mW2ORhYmyYgHJtpVg8CGCjYHX1COA
Tiesitkö, että tuulivoimalla pyöritetään Suomen energiataloutta vain viisi ja puoli päivää vuodessa? Ja tiesitkö, että aurinkoenergialla vain pari tuntia? Tiesitkö, että Suomen tuontienergiasta yli 60 prosenttia tulee Venäjältä?
Tuuli- ja aurinkovoiman hypetys ja propaganda ovat johtaneet siihen, että niiden merkitys kuvitellaan energiataloudessamme todellista suuremmaksi. Sitrakin vaatii kotimaisen turpeen ja puuenergian käytön alasajoa.
Suomen vuotuinen energian kulutus on 383 miljoonaa MWh sisältäen sähkön, lämmön, liikenteen jne. Tästä tuontienergian osuus on 2/3 eli 255 miljoonaa MWh. Kotimaisen energian osuudeksi jää 128 miljoonaa MWh. Keskimääräinen päiväkulutus on noin miljoona MWh. Tuontienergialla pyöritetään Suomea vähän yli 250 päivää vuodessa, kotimaisen jäädessä runsaaseen 100 päivään. Tuontienergiasta 61 prosenttia tuodaan Venäjältä.
Tuulivoiman osuus energian kulutuksesta vuonna 2018 oli 5,8 miljoonaa MWh eli 1,5 prosenttia. Tuulivoimalla saatiin energiaa vuoden tarpeisiin viideksi ja puoleksi päiväksi. Aurinkoenergiaa kulutuksesta oli 90 000 MWh eli pari promillea. Aurinkoenergiaa riitti koko vuoden energian kulutuspottiin pariksi tunniksi!
Tuulivoimainvestointeihin on käytetty 5 miljardia euroa. Tänä vuonna suomalaiset osallistuvat tuulitalkoisiin Energiaviraston mukaan 318 miljoonalla eurolla. Tuulivoiman tariffituki valuu merkittävästi ulkomaalaisille tuulivoimayhtiöille.
Lisäksi suomalaiset maksavat ostamansa tuulienergian käytöstä keskimäärin 30 euroa/MWh eli 177 miljoonaa euroa. Yhteensä puoli miljardia tuulivoimayhtiöiden taskuihin. Viiden ja puolen päivän tuotannosta!
Suomessa on soita yhteensä 10 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa siitä on noin 0,6 prosenttia eli 60 000 ha. Tuotantoon kaikista soista soveltuu 12 prosenttia. Suojeltuna on sama määrä eli 1,1 miljoonaa ha. Lisäksi lainsäädännöllä on kielletty hyödyntämästä ojittamattomia soita 3 miljoonaa ha eli käytännössä tämäkin suoala on suojeltu.
Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli ennen turpeen vastaista ajojahtia 25 miljoonaa MWh. Turpeen osuus on romahtanut kymmenessä vuodessa. Turpeella tuotetaan kaukolämpöä kaupunkilaisten koteihin ja sulatetaan kävelykatuja. Metsäenergian osuus on 38 miljoonaa MWh. Eli turve- ja metsäenergialla pyöritetään Suomen energiataloutta yli 50 päivää vuodessa.
Ydinvoimalla 21 päivää ja kotimaisella vesivoimalla 12,5 päivää.
Mikäli Sitraa on uskominen, niin kotimaisen turpeen ja puun käyttö loppuu kertarysäyksellä, ja korvataan saksalaisilla ja tanskalaisilla tuulimyllyillä, kiinalaisilla aurinkokennoilla, venäläisillä ydinvoimaloilla ja osmankäämillä.
Yhtälö on mahdoton. Millä rahalla investoinnit toteutettaisiin? Ehditäänkö viidessä vuodessa rakentaa turpeen ja puun käytön korvaavat neljä uutta ydinvoimalaa, 7 000 tuulivoimalaa tai asentaa hehtaareittain aurinkokeräimiä?
Ja kukas ne osmankäämit kasvattaa ja kerää? Kotimainen turve ja puu olisi pakko korvata ulkomaisella öljyllä, kaasulla ja kivihiilellä. Tuonnin ja erityisesti venäläisen energian osuus nousisi huimasti.
Vaan entäpä jos turvetuotantoon otettaisiin siihen soveltuvasta suoalasta vaikkapa 10 prosenttia? Se olisi vain 1,2 prosenttia Suomen suoalasta. Tältä alalta tuotettaisiin kotimaista varastoitavaa energiaa 25 vuoden ajan 60 miljoonaa MWh. Joka ikinen vuosi neljän Olkiluoto kolmosen verran.
Suot eivät lopu, sitä syntyy koko ajan lisää. Tänä aikana ympäristöteknologiaankin voidaan panostaa. Ja kehittää turpeelle muitakin käyttötarkoituksia. Työtäkin olisi yli 20 000 suomalaiselle.
VTT:n ja GTK:n laskelmissa energiakäyttöön hyödynnettävissä olevan suoalan energia on 13 miljardia MWh. Jos tämä hinnoiteltaisiin kivihiilen satamahinnan mukaan, niin turvevarojemme arvo olisi 130 miljardia euroa. Pörssisähkön hinnalla turvevarallisuutemme olisi 390 miljardia euroa. 60 miljoonan MWh:n vuosikulutuksella me pärjäisimme 215 vuotta!
Ja tästä 390 miljardin varallisuudesta ja kansallisomaisuudesta oltiin EU-tukipaketin yhteydessä luopumassa mitättömällä 200 miljoonan euron luopumistuella. Turvevarojemme energia vastaa 1 100 miljoonaa öljytonnia, kaksinkertaisesti Pohjanmeren öljyvaroihin verrattuna.
Onko Suomen huoltovarmuus vaarassa? Kuka hyötyy turpeen ja puun käytön nopeasta lopettamisesta eniten? No, Veli Venäläinen.