Pitääkö minun kärsiä tämä viha ja katkeruus kostamalla ja yrittämällä pilaamalla hänen elämänsä? Vai mistä löytäisin rohkeutta ja kohtaisin hänet ihmisenä? Että uskaltaisin avata suuni ja puhua asiat selväksi. Kysyä häneltä että miten asiat oikeasti meni ja oliko oikeasti tunteita? En tiedä yhtään. Tämä ahdistus vain pahenee ja pahenee ja pahenee....
Mitä minä teen?
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tietenkin kostat ja pilaat hänen elämänsä. Se varmasti paras ratkaisu varsinkin jos epäilet että hänellä tunteita sinua kohtaan.Kuulostaa järkevältä. Etkä selvitä tosiasioita niin kuin yleensä tehdään.
Kosto ja toisen elämän pilaaminen, kuulostaa hyvin lapselliselta ja yksinkertaiselta ajattelulta. Sinun ajatuksiasi ne ovat, eivät hänen.
Kohtaa ihminen ihmisenä ja käsittele asiat kasvokkain. Kenelläkään ei ole minkäänlaista oikeutta tuhota toisen elämää. Pitää olla aika sairaanloisen väärät luulot itsestä, jos kokee, että tuollaiset oikeudet on.
Mitä enemmän kostat ja teet väärin toisia kohtaan, sitä enemmän sinä sisäisesti tuhoudut. Sillä on sinuun suora vaikutus. Pitää saada omasta sisimmästä tuollaiset ja tuon aiheuttajat tyhjennettyä, jotta voit vapautua ja eheytyä. Se voikin yllättää, millainen lasti sieltä sielun syövereistä tulee, kun vapautuu ja puhdistuu. Sitä toivon kaikille tarvitseville.
Kukkahattutädit vauhdissa. Reiluus asiassa kuin asiassa on paikallaan ja mitä näitä vanhoja sanontoja nyt on, joka toiselle kuoppaa kaivaa ja joka toiselle ei.
Sitten on niitäkin ihmisiä, jotka tekee pahojaan toisille täysin syyttä ja kostavat asioista, jotka ovat itse aloittaneet. Kostaminen on muutenkin väärin. Oikeuden hakeminen ei ole väärin. Sairas ihminen voi lähteä kostamaan asiaa, jossa itse on pahan alku ja juuri - myös tuntemattomille. Olen kohdannut tällaisiakin.
Viha ja katkeruus ovat isoja tunteita ja turhia tunteita siinä mielessä, että niistä tulee itselle yksinkertaisesti todella huono olo.
Sinulla on vaihtoehtoja, kenenkään ei tarvitse kärsiä koko elämäänsä, jonkin asian takia, joka on jäänyt epäselväksi.
Aina kannattaa ensin miettiä sitä, että miksi tunnet toista ihmistä kohtaan näitä tunteita, mistä viha ja katkeruus kumpuaa?
Jos sinulla on tarve selvittää ongelmasi, kohtaa ihminen ja pyydä häntä kertomaan oma versionsa, ehkä asiat eivät ole sillä tavalla kuin sinä luulet.
Väärinkäsitys on myös hyvin mahdollinen?
Muista kuitenkin, että ketään ihmistä et voi pakottaa rakastamaan sinua täällä elämässä. Tunteita ja mielenkiintoa on voinut hyvinkin olla joskus kauan sitten?
Mutta se on saattanut tulla yllättäen kuin ukkospilvi seesteiseltä taivaalta ja jos näitä tunteita ei ole tällä ihmisellä enää sinuun päin:
Et voi syyttää häntä siitä asiasta, siis tunteiden puuttumisesta sinuun.
"Kiinnostus, tunteet ja rakkaus," kulkevat käsi kädessä mutta eivät ne säily ikuisuus aikoja, jos mikään ei etene kahden ihmisen välillä ja aika on väärä!