Mitä näistä suosittelette?

Viikunat elikkäs fiikukset ovat allergisoivia, ainakaan astmaatikko puolisoni ei niitä kestä.

Palmuvehka on ainakin mulla pärjännyt aika raa'asta hoidosta huolimatta, kestää sekä varjoa että aurinkoa, kuivuutta myös. Liikaa ei saisi kastella, koska varastoi vettä "juuriperunoihinsa". Tykkää rääkkäyksestä.

Meillä on joulukaktus, traakki, kultaköynnös, nukkatyräkki, muratteja, juoruja, pullukka, herttaköynnös, herttaköynnösvehka, aaloe, muorinkukka, rahapuu, peikonlehti, korallikaktuksia, piikkikruunu, pusukki, posliinikukkia (eivät kyllä kuki), vuoripalmu.. Kaikki sopivat allergiasta huolimatta ja pysyvät hengissä ihan kiltisti.

Noista muista sun luettelemista en tiedä, mutta toivottavasti tästä oli sulle edes jotain hyötyä:)

Huonekasvit puhdistavat ilmaa

Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallitus NASA tutki, miten suljetussa tilassa saadaan ylläpidettyä terveellistä hengitysilmaa tiettyjen huonekasvien avulla. Huonekasveilla voidaan säädellä myös ilmankosteutta. NASAN tutkimus osoitti, että monet tutut huonekasvit parantavat tehokkaasti sisäilmaa poistamalla siitä haitallisia kemiallisia aineita, joita kodeissa ja työpaikoilla on uskomattoman paljon. Tiesitkö, että kultapalmu kostuttaa huoneilmaa ja gerbera poistaa haitallista formaldehydiä?

Kuvassa yllä: pensaspalmu

Kasvit lisäävät sekä henkistä että fyysistä hyvinvointiamme. Puutarhanhoito ja kasvien kasvattaminen on yksi maailman suosituimpia vapaa-ajan harrasteita. Kasveilla luodaan ympärille kutsuva ja lämmin ilmapiiri. Niillä on sisutuksellisen tekijän ohella myös merkittävä esteettinen funktio.


Puhdas ilma kasvien avulla -tutkimukset

NASAN avaruustutkimuslaitos selvitti ensimmäisen kerran vuonna 1980, miten suljetussa koekammiossa kaksitoista aivan tavallista huonekasvia pystyi poistamaan ilmasta formaldehydia, bentseeniä ja trikloorietyleeniä. Tämän seurauksena perustettiin järjestö, joka sai nimekseen ”Puhdas ilma kasvien avulla” (Plants for Clear Air Council). Järjestö alkoikin edistää huonekasvien kasvattamista yhtenä keinona parantaa sisätilojen ilmanlaatua.

Jatkotutkimuksia varten NASA perusti ”biokodin” , johon tuli maksimaalinen ilmaneristys. Kodissa käytettiin sisustusmateriaalina monia synteettisiä, kemiallisia yhdisteitä haihduttavia materiaaleja. Biokodissa ihmiset kokivatkin selvästi 0”sairasrakennus- syndrooman” aiheuttamia tyypillisiä oireita ja hengitysvaikeuksia.

Biokodin ilmasta otettiin näytteitä ennen sisäkasvien sinne sijoittamista ja aktiivihiilisuodattimen asentamista biokotiin sekä sen jälkeen. Biokotiin viedyt 15 huonekasvia pystyivät poistamaan ilman epäpuhtauksia yhtä tehokkaasti kuin sinne viety hiilisuodatin. Näin huonekasvit olivat osoittautuneet merkittäväksi tekijäksi terveellisen ilman tuottamisessa liian tiiviiksi rakennetussa tilassa.

Kuvassa oikealla: supputraakkipuu

Miten kasvit puhdistavat

Kasvit imevät ilman epäpuhtaudet itseensä lehden pinnalla olevien mikroskooppisten aukkojen eli ilmarakojen kautta. Koska kasvi haihduttaa jatkuvasti ilmakehään vesihöyryjä lehtiensä kautta, niin haihtumisen seurauksena syntyy konvektiovirtaus, joka kuljettaa ilman epäpuhtauksia kasvin juuristoon. Siellä juuristomikrobit hajottavat epäpuhtaudet rakenteeltaan sellaisiksi, että pieneliöt ja kasvi pystyvät käyttämään niitä ravinnokseen. Näin kasvit hävittävät ikään kuin syömällä hengitysilmastamme haitallisia aineita.

Runsas kasvien määrä lisää myös huomattavasti huoneilman kosteutta, minkä seurauksena ilman mikrobakteerien suhteellinen määrä vähenee. Kasvien avulla voimmekin näin parantaa henkilökohtaisen hengitysalueemme ilmanlaatua.




Tutkitut 50 huonekasvia

NASAN tutkimat huonekasvit pisteytettiin a) kemiallisten kaasujenpoiston, b) viljelyn ja hoidon helppouden, c) tuholaisten vastustuskyvyn sekä d) kosteuden haihduttamisasteen perusteella. Tutkituista 50 kasvista parhaat pisteet sai yleisarvosanalla 8,5 kultapalmu. Muut tutkimuksessa mukana olleet kasvit olivat paremmuusjärjestyksessä seuraavat:

Kultapalmu Chrysalidocarpus lutescens, pensaspalmu Rhapis exelsa, kaislapalmu Chamaedorea seifrizii, kumiviikuna (huonekumipuu) Ficus elastica, supputraakkipuu Dracaena deremensis ’Janet Craig’, muratti Hedera helix, pikkutaateli Phoenix roebelenii, fiikus Ficus macleilandii’Alii’, kaarisulkasaniainen Nephrolepis exaltata ’Bostoniensi’, viirivehka Spathiphyllum sp.,tuoksutraakkipuu Dracaena fragrans ’Massangeana’, kultaköynnös Epipremnum pinnatun ’Aureum’, sulkasaniainen Nephrolepis obliterata, krysantemi Dendranthema Gandiflorum hybr, gerbera (sädelatva) Gerbera x cantabrigensis., juovatraakkipuu Dracaena remensis ’Werneckii’, reunustraakkipuu Dracaena concinna D.’marginata’, purppuraköynnösvehka Philodendron erubescens, muulinkorva Syngonium podophyllum, kirjovehka Dieffenbachia ’Exotica’D.’Compacta’, vuoripalmu Chamaedorea elegans, limoviikuna Ficus benjamina, jättiliuska-aralia Schefflera actinophylla, pauliinabegonia Begonia Elatior-hybr., peikonkämmen Philodendron bipinnatifidum, herttaköynnösvehka Philodendron scandens, anopinkieli Sansivieria trifasciata, kirjovehka Dieffenbachia ’Camilla’, isoköynnösvehka Philodendron domesticum, norfolkinaraukaria Araucaria heterophylla, soikkovehka Homalomena wallisii, nukkumatti Maranta leuconeura ’Kerchoveana’, kääpiöbanaani Musa acuminata, joulukaktus, pääsiäiskaktus Schlumbergera x buckleyi, Rhipsalidopsis gaertneri, ellinkissus Cissus rhombifolia ’Ellen Daniak’, liriope Liriope spicata, puikkokämmekkä Dendrobium –hybr., kirjorönsylilja Chlorophytum comosum’ Variegatum’, hopealaikkuvehk Aglaomena crispum ’Silver Queen’ andrenflamingonkukka Anthurium Andraenum –hybr., ihmepensas Codiaeum variegatum var. pictum, joulutähti Euphorbia pulcherrima, ruukkuatsalea Rhododendron Simsii-hybr. ’Compacta’, täplämaija Calathea makoyana, lääkeaaloe Aloe vera, syklaami Cyclamen persicum, kirjohuisku Aechmea fasciata, tulppaani Tulipa, perhoskämmekkä Phalaenopsis –hybr., tulilatva Kalanchoe blossfeldiana.

Kuvassa vasemmalla: fikus, muratti ja pikkutaateli.

Parhaita kaasujen poistajia

Koska formaldehydi on huoneilman yleisin myrkky, niin kyky hävittää tätä ainetta otettiin kasvien luokittelun lähtökohdaksi. NASAN tutkimista huonekasveista kaikki kasvit pystyivät poistamaan ilmasta formaldehydiä, mutta eri lajien kohdalla oli eroja. Kaksikymmentä parasta formaldehydin puhdistajaa ( paremmuusjärjestyksessä) olivat: kaarisulkasaniainen, krysanteemi, gerbera, pikkutaateli, supputraakkipuu, kaislapalmu, sulkasaniainen, kumiviikuna, muratti, limoviikuna, viirivehka, kultapalmu, tuoksutraakkipuu, pensaspalmu, jättiliuska-araalia, reunustraakkipuu, juovatraakkipuu, liriope, puikkokämmekkä ja kirjovehka. Kaarisulkasaniainen sai niistä siis parhaat pisteet.

Ksyleeniä ja tolueenia poistivat parhaiten kultapalmu, pikkutaateli ja perhoskämmekkä. Neljäntoista parhaan joukkoon (paremmuusjärjestyksessä)
pääsivät myös kirjovehka, reunustraakkipuu, puikkokämmekkä, soikkovehka, sulkasaniainen, supputraakkipuu, flamingonkukka, tuoksutraakkipuu, limoviikuna ja viirivehka.

Ammonakkia poisti hengitysilmasta parhaiten pensaspalmu. Neljäntoista parhaan joukkoon (paremmuusjärjestyksessä) pääsivät myös soikkovehka , liriope, flamingonkukka, krysanteemi, täplämaija, puikkokämmekkä, tulppaani, vuoripalmu, muulinkorva, limoviikuna, viirivehka, tuoksutraakkipuu ja ruukkuatsalea.

Hyviä huoneilman kostuttajia

Huoneilmaa pilaavien mikrobien määrä on sitä vähäisempi, mitä kosteampaa ilma on ympärillämme. Ihanteellinen ilmankosteus ihmisten kannalta olisi 50-60 %.
Jos suhteellinen ilman kosteus on 72 % , mikrobeja on hengitysilmassa vain minimaalisen vähän, mutta näin kosteassa ilmassa sisutus- ja rakennusmateriaalit alkavat jo homehtua. Vain viherhuoneissa saavutetaan tällainen kosteus.

Jotta huonekasvien ilmanpuhdistusmekanismi toimisi hyvin, olisi huolehdittava, että kasveja hoidetaan mahdollisimman hyvin, että niitä kastellaan oikein, ne saavat valoa riittävästi, niille annetaan ravinteista ja huolehditaan tuholaisten ennalta ehkäisystä.

Osa kasveista haihduttaa kosteutta enemmän kuin toiset. Ne toimivat tätä kautta myös hengitysilman parantajina. Paras ilman kostuttaja on kultapalmu. Tutkituista kasveista kiitettävällä tavalla kosteutta haihduttivat (paremmuusjärjestyksessä) myös kaislapalmu ja sulkasanaiset. Tyydyttäviä kosteuden haihduttajia olivat: pensaspalmu, fiikukset, traakkipuut, muratti, pikkutaateli, viirivehka, kultaköynnös, krysanteemi, gerbera, muulinkorva, kirjovehka, vuoripalmu, jättiliuska-aralia, pauliinabegonia, soikkovehka, nukkumatti, kääpiöbanaani ja flamingonkukka. Vähiten kosteutta huoneilmaan haihtuu kaktuksista ja mehikasveista, mutta niissä lehdet ovat paksuja ja nahkeita ja niitä kastellaankin vain harvoin.

Kultapalmu on muuten aivan ääripää reunustraakkipuulle. Eikä se ole ehkä sinulle juuri se oikea valinta, jos kastelu saattaa unohtua. Kultapalmu nimittäin tarvitsee tarkkaa ja tasaista kastelua, varsinkin kun se on pieni ja taimiasteella (kuten kaupoissa) -> helposti kuukahtaa. Hieno kasvi, joka vaatii hyvää hoitoa. Osta zamio ihmeessä. Sitten jos kukkakärpänen puraisee (jos ei jo puraissut?), niin osta vaikka nuo kaikki ;)

Palmuvehka kasvaa nopsaan ja sitä ei tarvitse juurikaan kastella, kerran pari kuussa riittää.
Se on sen verran tasavihreäkin, että joku on luullut kasvin olevan muovinen. Lehdet ovat kauniit ja näyttävät, valoakaan se ei välttämättä tarvitse. Ostin puolimetrisen palmuvehkan vuosi sitten ja se on nyt jo metrinen!
Suosittelen sarvilastuja tms. mullan joukkoon, perliittikin pitää mullan huokoisena.
Palmuvehka ei aiheuta allergiaa.
Eli tällainen suositus.

Kyse ei ollutkaan palmuvehkasta. Todella harmi, koska teidän vastausten perusteella olisin ostanut sen. Palmuvehkan tilalla vaihtoehtona onkin kirjovehka. Millainen ostos se olisi?