Kilpailun kiristäminen on pakottanut yritykset ajattelemaan ja toimimaan entistä enemmän samalla tavoin, mikä lisää eritavalla ajattelevien ihmisten palkkaamisen vaikeutta.
Yhteiskunnassa valtiovallan olisi pakotettava yritykset työllistämään työntekoon halukkaita työttömiä.
Työvoimatoimistoilla voisi olla uudenlainen työllistämishanke, jolla halukasta työvoimaa siirrettäisiin työelämään entistä aktiivisemmin.
Työvoimatoimistoilla voisi olla työttömien kouluttautumisjärjestelmä, jossa työttömät saisivat perusosaamista useampien yritysten toimintatavoista, jolloin työtön työnhakija voisi tehdä ensimmäisenä aloitteen itseään kiinnostavasta työpaikasta.
Työpaikalla työnhakija koulutettaisiin oppisopimusjärjestelmän avulla yrityksen toimintaan, ja tietyin aikavälein työnhakijan tietoja, taitoja ja soveltuvuutta arvioitaisiin yrityksessä.
Valtiovalta ja työvoimatoimistot tukisivat yrityksiä taloudellisesti uuden työnhakijan kouluttamisessa oppisopimusjärjestelmällä, ja seuraisivat työnhakijan edistymistä sekä siihen panostettuja taloudellisia kustannuksia
Usein työttömällä työnhakijalla on ylitettävänään kolme kynnystä hänen hakiessaan uutta työpaikkaa, ja ne ovat tiedon puute, taidon puute, ja näiden puutteiden vuoksi erilainen asennoituminen työhön.
Erilaisista ympyröistä tullut työnhakija ajattelee uuden työpaikkansa asioista eri tavalla, joten se voi olla yritykselle myös voimavara.
Erilainen lähestymistapa työn tekemiseen voi synnyttää työpaikalla muutoksia, jotka saattavat uudistaa yrityksen toimintatapoja paremmiksi ja parhaimmassa tapauksessa synnyttää aivan uusia asioita, jotka parantavat yrityksen kilpailukykyä.
Jos työnhakijan voimavarat eivät osoittautuisi riittäviksi, niin työvoimatoimistolta saatu eri alojen yritysten peruskoulutuspaketti helpottaisi työnhakijan siirtymistä seuraavaan työpaikkaan.
Yritykset etsivät työntekijöitä, joilla on yhteisiä tavoitteita yritysten kanssa, ja tässä kohtaa voisi auttaa, jos yrityksille annettaisiin mahdollisuus vaihtaa tietty määrä töitä hakevia työntekijöitä uusiin työnhakijoihin tietyllä aikajaksolla.
Tämä optio työnhakijoiden vaihtoon antaisi yrityksillekin mahdollisuuden vaikuttaa töihin otettavien työntekijöiden valintaan.
Kun yritys ei voisi vaihtaa työnhakijoita oman mielensä mukaan milloin huvittaa, niin silloin oppisopimuskouluttamisen taloudellinen taakka ei kasvaisi liian suureksi valtion kassalle.
Yritykset maksavat korkeita veroja, koska valtion kassa on pieni, mikä johtuu erilaisten tukien varassa elävien työttömien suuresta määrästä.
Työnhakijoiden pakkopalkkaaminen lisää veronmaksajien määrää, valtion kassa kasvaa verotuloista, ja sen seurauksena yritysten verotusta voidaan vähentää.
Voihan uusien työnhakijoiden pakkopalkkaamisella ja yritysten verotuksen hölläämisellä olla synergistä kilpailuetua myös maailman markkinoilla.
(Valtio-orja)
Yhteiskunnassa valtiovallan olisi pakotettava yritykset työllistämään työntekoon halukkaita työttömiä.
Työvoimatoimistoilla voisi olla uudenlainen työllistämishanke, jolla halukasta työvoimaa siirrettäisiin työelämään entistä aktiivisemmin.
Työvoimatoimistoilla voisi olla työttömien kouluttautumisjärjestelmä, jossa työttömät saisivat perusosaamista useampien yritysten toimintatavoista, jolloin työtön työnhakija voisi tehdä ensimmäisenä aloitteen itseään kiinnostavasta työpaikasta.
Työpaikalla työnhakija koulutettaisiin oppisopimusjärjestelmän avulla yrityksen toimintaan, ja tietyin aikavälein työnhakijan tietoja, taitoja ja soveltuvuutta arvioitaisiin yrityksessä.
Valtiovalta ja työvoimatoimistot tukisivat yrityksiä taloudellisesti uuden työnhakijan kouluttamisessa oppisopimusjärjestelmällä, ja seuraisivat työnhakijan edistymistä sekä siihen panostettuja taloudellisia kustannuksia
Usein työttömällä työnhakijalla on ylitettävänään kolme kynnystä hänen hakiessaan uutta työpaikkaa, ja ne ovat tiedon puute, taidon puute, ja näiden puutteiden vuoksi erilainen asennoituminen työhön.
Erilaisista ympyröistä tullut työnhakija ajattelee uuden työpaikkansa asioista eri tavalla, joten se voi olla yritykselle myös voimavara.
Erilainen lähestymistapa työn tekemiseen voi synnyttää työpaikalla muutoksia, jotka saattavat uudistaa yrityksen toimintatapoja paremmiksi ja parhaimmassa tapauksessa synnyttää aivan uusia asioita, jotka parantavat yrityksen kilpailukykyä.
Jos työnhakijan voimavarat eivät osoittautuisi riittäviksi, niin työvoimatoimistolta saatu eri alojen yritysten peruskoulutuspaketti helpottaisi työnhakijan siirtymistä seuraavaan työpaikkaan.
Yritykset etsivät työntekijöitä, joilla on yhteisiä tavoitteita yritysten kanssa, ja tässä kohtaa voisi auttaa, jos yrityksille annettaisiin mahdollisuus vaihtaa tietty määrä töitä hakevia työntekijöitä uusiin työnhakijoihin tietyllä aikajaksolla.
Tämä optio työnhakijoiden vaihtoon antaisi yrityksillekin mahdollisuuden vaikuttaa töihin otettavien työntekijöiden valintaan.
Kun yritys ei voisi vaihtaa työnhakijoita oman mielensä mukaan milloin huvittaa, niin silloin oppisopimuskouluttamisen taloudellinen taakka ei kasvaisi liian suureksi valtion kassalle.
Yritykset maksavat korkeita veroja, koska valtion kassa on pieni, mikä johtuu erilaisten tukien varassa elävien työttömien suuresta määrästä.
Työnhakijoiden pakkopalkkaaminen lisää veronmaksajien määrää, valtion kassa kasvaa verotuloista, ja sen seurauksena yritysten verotusta voidaan vähentää.
Voihan uusien työnhakijoiden pakkopalkkaamisella ja yritysten verotuksen hölläämisellä olla synergistä kilpailuetua myös maailman markkinoilla.
(Valtio-orja)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ennen kuin alat suunnittelemaan kenenkään työllistämistä niin ulosottovelkaisen asemaa pitäisi parantaa nostamalla suojaosuutta reilusti ja kun velat on maksettu niin luottotiedot palautuvat heti saman tien.