proteiinit, iik!

Kiitos neuvoista.

Harmittaa tosiaan, ku en huomioinu tota proteiinihommaa laihdutukses. Pidin tarkkaa huolta et vitamiineja ja kivennäisaineita tulis riittävästi mut nuo proteiinit tuli mieleen vasta liian myöhään. Mies valitti et luut kolisee pepussa. Mun kaunis peppu mennyttä. nyyh.
(puhuin edellä myös rinnoista. ne ei tietysti oo lihaksia, heh.)

Mutku en pysty juuri syömään pahanmakuista lihaa, niin kuinkahan hirveesti mun pitäs syödä kananmunia et tuo 70g tulis täyteen. No löytyy se tieto varmaan jostain ku etin, mut jos tiiätte niin sanokaa.

Ajattelin aina, et proteiininpuute vaivaa vaan afrikkalaisia nälkäkatastrofin uhreja.

vihannes kirjoitti:

Kiitos neuvoista.

Harmittaa tosiaan, ku en huomioinu tota proteiinihommaa laihdutukses. Pidin tarkkaa huolta et vitamiineja ja kivennäisaineita tulis riittävästi mut nuo proteiinit tuli mieleen vasta liian myöhään. Mies valitti et luut kolisee pepussa. Mun kaunis peppu mennyttä. nyyh.
(puhuin edellä myös rinnoista. ne ei tietysti oo lihaksia, heh.)

Mutku en pysty juuri syömään pahanmakuista lihaa, niin kuinkahan hirveesti mun pitäs syödä kananmunia et tuo 70g tulis täyteen. No löytyy se tieto varmaan jostain ku etin, mut jos tiiätte niin sanokaa.

Ajattelin aina, et proteiininpuute vaivaa vaan afrikkalaisia nälkäkatastrofin uhreja.

Lue lisää

Kananmunia ei tulisi syödä kovin paljoa, ellei syö vain valkuaista eikä keltuaista. Keltuainen sisältää paljon kolesterolia (ja rasvaa). Suosituksena onkin syödä maksimissa 3 (kokonaista)kananmunaa viikossa.
Proteiinia saa paljon kanasta, kalasta, lihasta, maitorahkasta, tofusta, raejuustosta ym.

henna kirjoitti:

Kananmunia ei tulisi syödä kovin paljoa, ellei syö vain valkuaista eikä keltuaista. Keltuainen sisältää paljon kolesterolia (ja rasvaa). Suosituksena onkin syödä maksimissa 3 (kokonaista)kananmunaa viikossa.
Proteiinia saa paljon kanasta, kalasta, lihasta, maitorahkasta, tofusta, raejuustosta ym.

Lue lisää

mutta kun liha kala ja kana on pahaa.. miten kummassa saan syötyä niin paljon jotain rahkaa ja raejuustoa.. maitokin on pahaa.. juusto on hyvää.

vihannes kirjoitti:

Kiitos neuvoista.

Harmittaa tosiaan, ku en huomioinu tota proteiinihommaa laihdutukses. Pidin tarkkaa huolta et vitamiineja ja kivennäisaineita tulis riittävästi mut nuo proteiinit tuli mieleen vasta liian myöhään. Mies valitti et luut kolisee pepussa. Mun kaunis peppu mennyttä. nyyh.
(puhuin edellä myös rinnoista. ne ei tietysti oo lihaksia, heh.)

Mutku en pysty juuri syömään pahanmakuista lihaa, niin kuinkahan hirveesti mun pitäs syödä kananmunia et tuo 70g tulis täyteen. No löytyy se tieto varmaan jostain ku etin, mut jos tiiätte niin sanokaa.

Ajattelin aina, et proteiininpuute vaivaa vaan afrikkalaisia nälkäkatastrofin uhreja.

Lue lisää

vihannes, ole niin hyvä. Et ole ainoa joka ei ole huomioinut proteinia laihduttamisessa.
Sitten. Sanot että "liha" on pahanmakuista. Et ole kertonut mitä lihaa tasatarkkaan on mielessä. Jos ongelma on pelkästään naudan ja/tai sian lihan kanssa niin kokeile jotain muuta jos maistuisi, ja käytä mausteita joista pidät. Esim. strutsinlihaa (aika miedon makuinen ja hyvä, paljon proteinia - n. 21 grammaa/100g.), saksanhirvenlihaa, hirvenlihaa, poronkäristelihaa. Sitten on lammas, kalkkuna, kana. Kaloista suosittelisin villiä lohta (aina parempi kuin viljelty), sardiini, tonnikala, makrilli, siika, silakka jne. Yleensä kaikissa näissä joita nimeltä mainitsin on proteinia n. 20 grammaa/100g. Joissakin hieman enemmän, joissakin mahd. hieman alle. Normaalissa tonnikalapurkissa (suosittelen tonnik. vedessä koska öljytonnikalojen öljy on alamittaista laatua, so. ei-kylmäpuristettua) on yleensä tonnikalaa 140 grammaa. Tonnikala on proteinirikas kala, siinä on sadassa grammassa proteinia n. 23 grammaa. Joten yksi tonnikalapurkki sisältää likempänä 35 grammaa proteinia. Mutta jos kuitenkin jostain syystä kaikki nämä ei käy niin sitten on tuo hyvä kanan muna. Kananmunassa on n. 11-12 grammaa/100 g. kohden. Keskimäärin yhdessä munassa on 5-6 grammaa, riippuen koosta. Ja todella hyvänlaatuista, eritoten keltuaisessa. Jos mielit tuohon mainitsemaasi 70 grammaan yltää pelkällä kananmunalla niin tulisi syödä siinä main 12 munaa. Sitä ei tarvitse tehdä. Koska kuten muistat niin suosittelin että ainakin 50 prosenttia proteinista olisi eläinperäistä. Eli jos muna olisi ainut eläinperäinen proteinilähde sinulla niin sinun tulisi syödä vähintään kuusi munaa. Tämä on ihan OK, eli ei ole mitenkään terveysriski (paitsi jos on selvä muna-allergia tms.). Mutta vaikka suosittelen yli 50 % eläinperäistä proteinia niin ei se vaaraksi ole vaikkei joka päivä dogmaattisesti seuraa sitä, mutta parempi toki on, juuri sentähden että eläinperäinen proteini on täysiarvoista. Sanotaan nyt kumminkin että jos syöt 6 munaa niin sitten loput 35 grammaa proteinia tulisi saada kasviperäistä proteinia. Silloin yllät tuohon 70 grammaan. Vaikka se menee sen yli ei se haittaa, ja vaikka joskus jäisi hitusen alle ei se maailmaa kaada. Kaikista tärkein tässä ja nyt on että olet ymmärtänyt proteinin tärkeyttä, ja että pyrit lisäämään sitä kunnolla, ja että se olisi pääosin hyvälaatuista.

Nimimerkki henna joka myös vastasi sinulle ei tiedä mistä puhuu. Siksi minä tässä samassa vastaan hieman hänen kommenttiin. On aivan typerää olla syömättä munan keltuaista. Koska juuri siinä ovat ne kaikista parhaimmat munan ravintoaineet (mm. elintärkeät Omega 3 rasvahapot, A vitamiini). Mitä kolesteroliin tulee niin sitä on myös keltuaisessa. Ja se onkin hyvälaatuista. Kolesteroli on ihmisen elimistölle elintärkeä aine. Ilman sitä kuolemme. Se on niin tärkeä että elimistö tuottaa sitä vuorokaudessa n. 3-4 grammaa. Eli paljon enemmän kuin mitä keskiverto suomalainen saa ruoastaan. Kolesteroli ei ole rasva, vaan teknisesti katsottuna se on alkoholi. Elimistö kun valmistaa sitä niin ei valmista sitä rasvasta, sitä ei voi valmistaa rasvasta. Kolesterolia tarvitaan hyvin moneen elimistön toimintoon. Mm. hormoonien valmistukseen. Esim. melatoniinin (joka on "unihormooni") valmistukseen. Ilman kolesterolia niin uskon että nukkumisesta ei tulisi yhtään mitään. Aivoissa on paljon kolesterolia. Ne eivät voisi toimia ilman sitä. Ihmisen solujen seinämät ovat pitkälti kolesterolia. Älä usko jos joku haukkuu kolesterolia "pahaksi" tai "haitalliseksi", kuten jotkut tietämättömät käyttävät termiä kuten "haitallista kolesterolia".
Henna vaikutti pitävän myös rasvaa huonona asiana. Mutta, se on makro-ravintoaineista tärkein proteinin jälkeen. Eli rasva on elintärkeää. Ilman sitä ihminen kuolee. Rasvaa ei tule ajatella läskinä. Vaan "rasva" on itse asiassa rasvahappoja. Ja rasvahappoja on kolmen tyyppistä:
1. tyydytettyjä
2. yksittäistyydyttymättömiä
3. monityydyttymättömiä

Joka tyypin rasvahapot ovat ihmiselle elintärkeitä. On silkkaa typeryyttä puhua "huonoista (tai "pahoista") tyydytetyistä rasvoista". Kuten jotkut tekevät. Nuo mukamas "huonot" tyydytetyt rasvat esiintyvät runsaassa määrin esim. äidinmaidossa. Eli tyydytetyt rasvahapot ovat hyvinkin tärkeitä, eritoten aivoille. Joka ikinen lääkäri tai vastaava joka puhuu "huonoista" tyydytetyistä rasvoista, ja puhuu pahaa kolesterolista pitäisi ottaa lääkärinpaperit pois. Ja panna "koulunpenkille" oppimaan rasvojen tärkeydestä, ja kolesterolin.

Tuo hennan mainitsema suositus että maksimissaan 3 munaa viikossa on epätietoisuuteen perustuva. Se perustuu pelkästään sille väärälle tiedolle että munan kolesteroli on haitallista. Sitä se ei ole. Elimistö kykenee käyttämään sitä hyväksi aivan hyvin. Ja tuo uskomus että munan kolesteroli on haitallinen liittyy siihen yleiseen väärään uskomukseen kolesterolista että kolesteroli on verensuonten tukkeutumisen syy, tai pääsyy. Tämä on myytti joka on jo kauan sitten ja myös useaan otteeseen osoitettu vääräksi. Ks. esim. Uffe Ravnskov:n kirja "Kolesteroli" tai engl. kielinen laajennettu painos "The Cholesterol Myths". Ravnskovilla on myös nettisivu jossa paljon hyvää tietoa kolesterolista. Siinä myös hyvin näytetään miten hataralla pohjalla koko tämä kolesterolihysteriä-hypoteesi on. Ravnskov ei ole ainoa lääkäri tai tiedemies tms. joka puhuu asiaa kolesterolin suhteen. Tri Mary G Enig USAsta, joka on ehkä maailman etevin rasvojen asiantuntija, on jo kauan kritisoinut yleistä kolesterolivainoa ja -hysteriaa. Paljolti hänen ansiotaan on se että nyt vihdoinkin on USAssa mennyt läpi laki jonka mukaan v. 2006 alusta on pakollista USAssa merkitä kuinka paljon trans-rasvoja jokin ruoka-tuote sisältää. Enig on jo parisenkymmentä vuotta varoitellut näistä vahingollisista rasvoista. Ja viime aikoina häntä on vihdoinkin alettu kuunnella. Mutta Suomi on monessa asiassa jäljessä eikä tämän maan vastuuhenkilöt tällä alueella tee mitään trans-rasvojen suhteen. Ainakaan en ole kuullut että olisi mitään varoitusta annettu. Pikemmin suosittelevat entistä enemmän juuri noita rasva-tuotteita jossa trans-rasvoja on eniten, so. kasvispohjaisia margariineja ja "kevytlevitteitä".
Kananmunien päivittäistä syöntiä ei tarvitse mitenkään rajoittaa. On tehty tutkimuksia joissa säännöllinen kanamunien syönti ei ole mitenkään vaikuttanut epäsuotuisasti veren nk. kolesteroliprofiiliin. Eli se ei ole nostanut niin kutsuttua "pahaa" LDL kolesterolia eikä ole laskenut niin kutsuttua "hyvää" HDL kolesterolia. Itse asiassa tällainen kolesterolin luokitteleminen "hyvään" ja "pahaan" on harhaan johtavaa. Koska kolesteroli on sama. On vain niin että LDL (Low Density Lipoprotein) kuljettajaproteini, joka kuljettaa kolesterolia elimistössä, kuljettaa kolesterolia maksasta (missä sitä tuotetaan) muihin paikkoihin kehoa. Ja HDL (High Density Lipoprotein) kuljettaa sitä samaa kolesterolia elimistön muista paikoista maksaan varastoitavaksi. Eli LDL:llä ja HDL:llä on eri kuljetusreitit, suunnat päinvastaiset. Joten aivan mieletöntä sanoa että "HDL kolesteroli on hyvää" ja että "LDL kolesteroli on pahaa". Oletkos muuten koskaan kuullut jonkun kolesterolista ja rasvasta varoittavan lääkärin tai "asiantuntijan" koskaan mainitsevan kuinka paljon elimistö itse tuottaa kolesterolia vuorokaudessa. Enpä usko, ja sehän oli tuo ym. 3-4 grammaa.

Henna vielä mainitsi joitain proteinin lähteitä. Tofu on soijapavusta tehtyä "soijalihaa". Eli sitä verrataan usein lihaan koska on niin proteinipitoinen. Mutta soija on aika pitkälti hankala ruoka-aine. Kannattaa katsastaa mitä ongelmia sen kanssa on/voi olla. http://www.soyonlineservice.co.nz/

Tässä jotain mitä vastasin eräälle toiselle eräällä toisella foorumilla kun kyseli munista ja että kuinka paljon sopii syödä:

>>Mitä kananmuniin tulee niin itse en laita mitään viikottaista ylärajaa. Kutakuinkin ainut asia mitä voisin mainita on että mikäli syöt paljon munia(viikottain) ja jos ne ovat pelkästään tavallisia munia (tavallisten häkkikanojen munia) niin voi olla että saat liian paljon Omega 6 rasvahappoja suhteessa Omega 3 happoihin. Koska juuri tavallisten munien rasvahappoprofiilin on sanottu olevan hieman epäsuotuisa. Niissä on liian paljon Omega 6 happoja. Nk. Omega munat ovat ymmärtääkseni myös tavallisten häkkikanojen munia, mutta koska niille on syötetty parempaa ruokaa (pellavansiemeniä) niiden rasvahappoprofiili on parempi, eli enemmän Omega 3 happoja kuin tavallisissa munissa, ja vähemmän Omega 6 happoja kuin tavallisissa. Luomumuna on käsittääkseni kaikista terveellisin. Sitten uskon että nk. vapaiden kanojen munat ovat seuraavat tai yhtä terveellisiä kuin Omega munat. Näitä asioita on hyvä pitää mielessä mitä muniin tulee. Munien kolesterolia ei tarvitse ollenkaan pelätä. Ainoa ruoasta tuleva kolesteroli joka on haitallista on nk. oxy-kolesteroli, so. hapettunutta kolesterolia. Sitä on esim. munajauheessa, maitojauheessa. Ja sitä voi syntyä jos kananmunaa paistaa liian kovaa (rusketusta). Hellävarainen munan paistaminen ei ole vaarallista. Oxy-kolesterolia voi syntyä myös jos paistaa voilla ja voi kärventyy tai vastaavanlaisesti joutuu liian korkean lämmön käsittelyyn.
Joten jos vain kananmuna maistuu niin syö joka päivä vaikka. Itse syön joka päivä, vähintään 2-3, joskus enemmänkin.>>

Vielä jotain mitä olen aikaisemmin vastaillut munista (voi tulla kertausta mutta se ei koskaan haittaa):

>>Kanan muna on todella erinomainen ruoka ihmiselle. Eritoten jos kana on saanut elää luonnonmukaisella ravinnolla. Mutta muutenkin. Suurin ero tehokananmunien ja luomumunien välillä lienee se että luomumunissa tuo tärkeä Omega-3 - Omega-6 rasvahappojen suhdanne on ihanteellinen. Teho- eli häkkikanojen munissa Omega-6 rasvahappoja on hieman liian paljon verrattuna siihen mitä tulisi olla. Uskon myös että nk. vapaan kanojen munissa tämä suhdanne on otollisempi.

Mutta, yleistä kananmunista.

- kananmunan keltuaisen proteini (valkuainen) on mitä parhainta, parhainta mitä löytyy, valkuaisen on myös hyvä muttei ihan samanveroinen
- kanan munan proteinin aminohappokoostumus (aminohapot ovat proteiniaineita) on ihmiselle ihanteellinen, se seuraa nimittäin aika tarkkaan äidinmaidon proteinin aminohappokoostumusta ja suhdanteita
- eritoten luomu- ja nk. omegamunissa on paljon hyvälaatuista ja eritoten sydämelle terveellisiä omega-3 rasvahappoja, eritoten keltuaisessa
- keltuaisen kolesteroli on puhdasta ja terveellistä ihmisen syödä
- munassa on myös muita hyviä ravintoaineita, mm. A-vitamiinia


Mitä kolesteroliin tulee niin ainut haitallinen kolesteroli mitä voi tulla ihmiseen ravinnon kautta on nk. "oxy-kolesteroli". On kyse oksidoidusta (hapettuneesta) kolesterolista. Esim. löysäksi keitetyssä munassa ei ole tätä, eikä kovaksi keitetyssä. Mutta jos esim. kananmunan keltuainen joutuu liian kovan lämmön kohteeksi (esim. paistinpannussa paistettaessa liian kovaa) niin silloin on vaarana että kolesteroli joka siinä on oksidoituu eli hapettuu, muodostuu haitallista oxy-kolesterolia. Oxy-kolesterolia on myös esim. meijerivoissa joka on joutunut liian kovan lämmön käsittelyyn, mikä yleensä tapahtuu kun voissa paistaa liian kovaa. Muuten voin kolesteroli on terveellistä eikä voissa ole oxy-kolesterolia.

... Terveellisin tapa kypsentää muna lienee keittää se löysäksi. Koska keltuaisen ravintoaineet ovat lämmölle herkemmät kuin valkuaisen. Joten enemmän hyviä aineita säilyy imeytyvässä muodossa kun keittää löysäksi. Valkuaisessa taas on enemmän joitain semmoisia aineita mitkä vaativat hieman lämpöä että elimistö voisi parhaiten ottaa ne talteen.

En usko että on mitään tarvetta rajoittaa päivittäistä kananmunien syöntiä. Kuitenkin jos joku syö muuten liian paljon Omega-6 rasvahappoja (suhteessa Omega-3 happoihin) niin jos syö häkkikanojen munia niin ei kannata syödä yhtä paljon kuin jos söisi luomumunia.

HMG kirjoitti:

vihannes, ole niin hyvä. Et ole ainoa joka ei ole huomioinut proteinia laihduttamisessa.
Sitten. Sanot että "liha" on pahanmakuista. Et ole kertonut mitä lihaa tasatarkkaan on mielessä. Jos ongelma on pelkästään naudan ja/tai sian lihan kanssa niin kokeile jotain muuta jos maistuisi, ja käytä mausteita joista pidät. Esim. strutsinlihaa (aika miedon makuinen ja hyvä, paljon proteinia - n. 21 grammaa/100g.), saksanhirvenlihaa, hirvenlihaa, poronkäristelihaa. Sitten on lammas, kalkkuna, kana. Kaloista suosittelisin villiä lohta (aina parempi kuin viljelty), sardiini, tonnikala, makrilli, siika, silakka jne. Yleensä kaikissa näissä joita nimeltä mainitsin on proteinia n. 20 grammaa/100g. Joissakin hieman enemmän, joissakin mahd. hieman alle. Normaalissa tonnikalapurkissa (suosittelen tonnik. vedessä koska öljytonnikalojen öljy on alamittaista laatua, so. ei-kylmäpuristettua) on yleensä tonnikalaa 140 grammaa. Tonnikala on proteinirikas kala, siinä on sadassa grammassa proteinia n. 23 grammaa. Joten yksi tonnikalapurkki sisältää likempänä 35 grammaa proteinia. Mutta jos kuitenkin jostain syystä kaikki nämä ei käy niin sitten on tuo hyvä kanan muna. Kananmunassa on n. 11-12 grammaa/100 g. kohden. Keskimäärin yhdessä munassa on 5-6 grammaa, riippuen koosta. Ja todella hyvänlaatuista, eritoten keltuaisessa. Jos mielit tuohon mainitsemaasi 70 grammaan yltää pelkällä kananmunalla niin tulisi syödä siinä main 12 munaa. Sitä ei tarvitse tehdä. Koska kuten muistat niin suosittelin että ainakin 50 prosenttia proteinista olisi eläinperäistä. Eli jos muna olisi ainut eläinperäinen proteinilähde sinulla niin sinun tulisi syödä vähintään kuusi munaa. Tämä on ihan OK, eli ei ole mitenkään terveysriski (paitsi jos on selvä muna-allergia tms.). Mutta vaikka suosittelen yli 50 % eläinperäistä proteinia niin ei se vaaraksi ole vaikkei joka päivä dogmaattisesti seuraa sitä, mutta parempi toki on, juuri sentähden että eläinperäinen proteini on täysiarvoista. Sanotaan nyt kumminkin että jos syöt 6 munaa niin sitten loput 35 grammaa proteinia tulisi saada kasviperäistä proteinia. Silloin yllät tuohon 70 grammaan. Vaikka se menee sen yli ei se haittaa, ja vaikka joskus jäisi hitusen alle ei se maailmaa kaada. Kaikista tärkein tässä ja nyt on että olet ymmärtänyt proteinin tärkeyttä, ja että pyrit lisäämään sitä kunnolla, ja että se olisi pääosin hyvälaatuista.

Nimimerkki henna joka myös vastasi sinulle ei tiedä mistä puhuu. Siksi minä tässä samassa vastaan hieman hänen kommenttiin. On aivan typerää olla syömättä munan keltuaista. Koska juuri siinä ovat ne kaikista parhaimmat munan ravintoaineet (mm. elintärkeät Omega 3 rasvahapot, A vitamiini). Mitä kolesteroliin tulee niin sitä on myös keltuaisessa. Ja se onkin hyvälaatuista. Kolesteroli on ihmisen elimistölle elintärkeä aine. Ilman sitä kuolemme. Se on niin tärkeä että elimistö tuottaa sitä vuorokaudessa n. 3-4 grammaa. Eli paljon enemmän kuin mitä keskiverto suomalainen saa ruoastaan. Kolesteroli ei ole rasva, vaan teknisesti katsottuna se on alkoholi. Elimistö kun valmistaa sitä niin ei valmista sitä rasvasta, sitä ei voi valmistaa rasvasta. Kolesterolia tarvitaan hyvin moneen elimistön toimintoon. Mm. hormoonien valmistukseen. Esim. melatoniinin (joka on "unihormooni") valmistukseen. Ilman kolesterolia niin uskon että nukkumisesta ei tulisi yhtään mitään. Aivoissa on paljon kolesterolia. Ne eivät voisi toimia ilman sitä. Ihmisen solujen seinämät ovat pitkälti kolesterolia. Älä usko jos joku haukkuu kolesterolia "pahaksi" tai "haitalliseksi", kuten jotkut tietämättömät käyttävät termiä kuten "haitallista kolesterolia".
Henna vaikutti pitävän myös rasvaa huonona asiana. Mutta, se on makro-ravintoaineista tärkein proteinin jälkeen. Eli rasva on elintärkeää. Ilman sitä ihminen kuolee. Rasvaa ei tule ajatella läskinä. Vaan "rasva" on itse asiassa rasvahappoja. Ja rasvahappoja on kolmen tyyppistä:
1. tyydytettyjä
2. yksittäistyydyttymättömiä
3. monityydyttymättömiä

Joka tyypin rasvahapot ovat ihmiselle elintärkeitä. On silkkaa typeryyttä puhua "huonoista (tai "pahoista") tyydytetyistä rasvoista". Kuten jotkut tekevät. Nuo mukamas "huonot" tyydytetyt rasvat esiintyvät runsaassa määrin esim. äidinmaidossa. Eli tyydytetyt rasvahapot ovat hyvinkin tärkeitä, eritoten aivoille. Joka ikinen lääkäri tai vastaava joka puhuu "huonoista" tyydytetyistä rasvoista, ja puhuu pahaa kolesterolista pitäisi ottaa lääkärinpaperit pois. Ja panna "koulunpenkille" oppimaan rasvojen tärkeydestä, ja kolesterolin.

Tuo hennan mainitsema suositus että maksimissaan 3 munaa viikossa on epätietoisuuteen perustuva. Se perustuu pelkästään sille väärälle tiedolle että munan kolesteroli on haitallista. Sitä se ei ole. Elimistö kykenee käyttämään sitä hyväksi aivan hyvin. Ja tuo uskomus että munan kolesteroli on haitallinen liittyy siihen yleiseen väärään uskomukseen kolesterolista että kolesteroli on verensuonten tukkeutumisen syy, tai pääsyy. Tämä on myytti joka on jo kauan sitten ja myös useaan otteeseen osoitettu vääräksi. Ks. esim. Uffe Ravnskov:n kirja "Kolesteroli" tai engl. kielinen laajennettu painos "The Cholesterol Myths". Ravnskovilla on myös nettisivu jossa paljon hyvää tietoa kolesterolista. Siinä myös hyvin näytetään miten hataralla pohjalla koko tämä kolesterolihysteriä-hypoteesi on. Ravnskov ei ole ainoa lääkäri tai tiedemies tms. joka puhuu asiaa kolesterolin suhteen. Tri Mary G Enig USAsta, joka on ehkä maailman etevin rasvojen asiantuntija, on jo kauan kritisoinut yleistä kolesterolivainoa ja -hysteriaa. Paljolti hänen ansiotaan on se että nyt vihdoinkin on USAssa mennyt läpi laki jonka mukaan v. 2006 alusta on pakollista USAssa merkitä kuinka paljon trans-rasvoja jokin ruoka-tuote sisältää. Enig on jo parisenkymmentä vuotta varoitellut näistä vahingollisista rasvoista. Ja viime aikoina häntä on vihdoinkin alettu kuunnella. Mutta Suomi on monessa asiassa jäljessä eikä tämän maan vastuuhenkilöt tällä alueella tee mitään trans-rasvojen suhteen. Ainakaan en ole kuullut että olisi mitään varoitusta annettu. Pikemmin suosittelevat entistä enemmän juuri noita rasva-tuotteita jossa trans-rasvoja on eniten, so. kasvispohjaisia margariineja ja "kevytlevitteitä".
Kananmunien päivittäistä syöntiä ei tarvitse mitenkään rajoittaa. On tehty tutkimuksia joissa säännöllinen kanamunien syönti ei ole mitenkään vaikuttanut epäsuotuisasti veren nk. kolesteroliprofiiliin. Eli se ei ole nostanut niin kutsuttua "pahaa" LDL kolesterolia eikä ole laskenut niin kutsuttua "hyvää" HDL kolesterolia. Itse asiassa tällainen kolesterolin luokitteleminen "hyvään" ja "pahaan" on harhaan johtavaa. Koska kolesteroli on sama. On vain niin että LDL (Low Density Lipoprotein) kuljettajaproteini, joka kuljettaa kolesterolia elimistössä, kuljettaa kolesterolia maksasta (missä sitä tuotetaan) muihin paikkoihin kehoa. Ja HDL (High Density Lipoprotein) kuljettaa sitä samaa kolesterolia elimistön muista paikoista maksaan varastoitavaksi. Eli LDL:llä ja HDL:llä on eri kuljetusreitit, suunnat päinvastaiset. Joten aivan mieletöntä sanoa että "HDL kolesteroli on hyvää" ja että "LDL kolesteroli on pahaa". Oletkos muuten koskaan kuullut jonkun kolesterolista ja rasvasta varoittavan lääkärin tai "asiantuntijan" koskaan mainitsevan kuinka paljon elimistö itse tuottaa kolesterolia vuorokaudessa. Enpä usko, ja sehän oli tuo ym. 3-4 grammaa.

Henna vielä mainitsi joitain proteinin lähteitä. Tofu on soijapavusta tehtyä "soijalihaa". Eli sitä verrataan usein lihaan koska on niin proteinipitoinen. Mutta soija on aika pitkälti hankala ruoka-aine. Kannattaa katsastaa mitä ongelmia sen kanssa on/voi olla. http://www.soyonlineservice.co.nz/

Tässä jotain mitä vastasin eräälle toiselle eräällä toisella foorumilla kun kyseli munista ja että kuinka paljon sopii syödä:

>>Mitä kananmuniin tulee niin itse en laita mitään viikottaista ylärajaa. Kutakuinkin ainut asia mitä voisin mainita on että mikäli syöt paljon munia(viikottain) ja jos ne ovat pelkästään tavallisia munia (tavallisten häkkikanojen munia) niin voi olla että saat liian paljon Omega 6 rasvahappoja suhteessa Omega 3 happoihin. Koska juuri tavallisten munien rasvahappoprofiilin on sanottu olevan hieman epäsuotuisa. Niissä on liian paljon Omega 6 happoja. Nk. Omega munat ovat ymmärtääkseni myös tavallisten häkkikanojen munia, mutta koska niille on syötetty parempaa ruokaa (pellavansiemeniä) niiden rasvahappoprofiili on parempi, eli enemmän Omega 3 happoja kuin tavallisissa munissa, ja vähemmän Omega 6 happoja kuin tavallisissa. Luomumuna on käsittääkseni kaikista terveellisin. Sitten uskon että nk. vapaiden kanojen munat ovat seuraavat tai yhtä terveellisiä kuin Omega munat. Näitä asioita on hyvä pitää mielessä mitä muniin tulee. Munien kolesterolia ei tarvitse ollenkaan pelätä. Ainoa ruoasta tuleva kolesteroli joka on haitallista on nk. oxy-kolesteroli, so. hapettunutta kolesterolia. Sitä on esim. munajauheessa, maitojauheessa. Ja sitä voi syntyä jos kananmunaa paistaa liian kovaa (rusketusta). Hellävarainen munan paistaminen ei ole vaarallista. Oxy-kolesterolia voi syntyä myös jos paistaa voilla ja voi kärventyy tai vastaavanlaisesti joutuu liian korkean lämmön käsittelyyn.
Joten jos vain kananmuna maistuu niin syö joka päivä vaikka. Itse syön joka päivä, vähintään 2-3, joskus enemmänkin.>>

Vielä jotain mitä olen aikaisemmin vastaillut munista (voi tulla kertausta mutta se ei koskaan haittaa):

>>Kanan muna on todella erinomainen ruoka ihmiselle. Eritoten jos kana on saanut elää luonnonmukaisella ravinnolla. Mutta muutenkin. Suurin ero tehokananmunien ja luomumunien välillä lienee se että luomumunissa tuo tärkeä Omega-3 - Omega-6 rasvahappojen suhdanne on ihanteellinen. Teho- eli häkkikanojen munissa Omega-6 rasvahappoja on hieman liian paljon verrattuna siihen mitä tulisi olla. Uskon myös että nk. vapaan kanojen munissa tämä suhdanne on otollisempi.

Mutta, yleistä kananmunista.

- kananmunan keltuaisen proteini (valkuainen) on mitä parhainta, parhainta mitä löytyy, valkuaisen on myös hyvä muttei ihan samanveroinen
- kanan munan proteinin aminohappokoostumus (aminohapot ovat proteiniaineita) on ihmiselle ihanteellinen, se seuraa nimittäin aika tarkkaan äidinmaidon proteinin aminohappokoostumusta ja suhdanteita
- eritoten luomu- ja nk. omegamunissa on paljon hyvälaatuista ja eritoten sydämelle terveellisiä omega-3 rasvahappoja, eritoten keltuaisessa
- keltuaisen kolesteroli on puhdasta ja terveellistä ihmisen syödä
- munassa on myös muita hyviä ravintoaineita, mm. A-vitamiinia


Mitä kolesteroliin tulee niin ainut haitallinen kolesteroli mitä voi tulla ihmiseen ravinnon kautta on nk. "oxy-kolesteroli". On kyse oksidoidusta (hapettuneesta) kolesterolista. Esim. löysäksi keitetyssä munassa ei ole tätä, eikä kovaksi keitetyssä. Mutta jos esim. kananmunan keltuainen joutuu liian kovan lämmön kohteeksi (esim. paistinpannussa paistettaessa liian kovaa) niin silloin on vaarana että kolesteroli joka siinä on oksidoituu eli hapettuu, muodostuu haitallista oxy-kolesterolia. Oxy-kolesterolia on myös esim. meijerivoissa joka on joutunut liian kovan lämmön käsittelyyn, mikä yleensä tapahtuu kun voissa paistaa liian kovaa. Muuten voin kolesteroli on terveellistä eikä voissa ole oxy-kolesterolia.

... Terveellisin tapa kypsentää muna lienee keittää se löysäksi. Koska keltuaisen ravintoaineet ovat lämmölle herkemmät kuin valkuaisen. Joten enemmän hyviä aineita säilyy imeytyvässä muodossa kun keittää löysäksi. Valkuaisessa taas on enemmän joitain semmoisia aineita mitkä vaativat hieman lämpöä että elimistö voisi parhaiten ottaa ne talteen.

En usko että on mitään tarvetta rajoittaa päivittäistä kananmunien syöntiä. Kuitenkin jos joku syö muuten liian paljon Omega-6 rasvahappoja (suhteessa Omega-3 happoihin) niin jos syö häkkikanojen munia niin ei kannata syödä yhtä paljon kuin jos söisi luomumunia.

Lue lisää

Kiitos taas opastuksesta.

Olen käärmeissäni Luojalle kun loi tällaiseksi rajoittuneeksi syöjäksi.

Luettelit suuren joukon erilaisia valkuaislähteitä ja ne jää kaikki multa käyttämättä ja nauttimatta. Ja syy on kyllä ihan kokonaan meidän rakkaassa Luojassamme. syntymästä saakka olen ollut tällainen.

En käsitä, miks metvursti on hyvää vain kahtena päivänä vuodessa. Tai maito kerran viikossa iltapäivällä. Jauhelihaa onneksi voin syödä kohtuu usein kun se on sopivasti maustettu. Mut sekin pettää joskus. Laitan suuhuni mehukkaan lihapullan ja yäk, tänään se onkin pahaa. Mikä ihme minussa on vikana.

Mut onneksi sentään kananmunat on hyviä. Herneet on kans hyviä ja kai siinä leivässäkin on proteiineja.
Josko minä alan pärjäämään.

Ymmärrän, että minun on nyt pakko korjata ruokavaliotani, jos meinaan pysyä terveenä. Tämä ikä on muutenkin riskialtista, ei pidä ominehdoin sitä enää vaarantaa.

vihannes kirjoitti:

Kiitos taas opastuksesta.

Olen käärmeissäni Luojalle kun loi tällaiseksi rajoittuneeksi syöjäksi.

Luettelit suuren joukon erilaisia valkuaislähteitä ja ne jää kaikki multa käyttämättä ja nauttimatta. Ja syy on kyllä ihan kokonaan meidän rakkaassa Luojassamme. syntymästä saakka olen ollut tällainen.

En käsitä, miks metvursti on hyvää vain kahtena päivänä vuodessa. Tai maito kerran viikossa iltapäivällä. Jauhelihaa onneksi voin syödä kohtuu usein kun se on sopivasti maustettu. Mut sekin pettää joskus. Laitan suuhuni mehukkaan lihapullan ja yäk, tänään se onkin pahaa. Mikä ihme minussa on vikana.

Mut onneksi sentään kananmunat on hyviä. Herneet on kans hyviä ja kai siinä leivässäkin on proteiineja.
Josko minä alan pärjäämään.

Ymmärrän, että minun on nyt pakko korjata ruokavaliotani, jos meinaan pysyä terveenä. Tämä ikä on muutenkin riskialtista, ei pidä ominehdoin sitä enää vaarantaa.

Lue lisää

Olehan niin hyvä, vihannes. Älä ole Jumalalle käärmeissäsi. Kuka tietää vaikka Hän olisi sinua kohtaan suopea ja jonain päivänä huomaat että monet tällaiset ruoat jotka nyt ovat vastenmielisiä maistuvat sittenkin sinullekin.

Kysyit että mikä ihme on sinussa vikana. Jos tuon osaisin sanoa niin sanoisin heti. Ei se välttämättä ole mikään ylitsekäymätön "vika".

Mainitsit herneitä. Herneet ovat aika proteinipitoisia. Kun on niin monenlaisia niin on sanottava että niiden pitoisuudet vaihtelevat. Jos kiinnostaa niin löydät varmaan jostain tietoja paljonko esim. tavallisessa herneessä on proteinia. Jotkut käyvät jollain Fineli:n sivulla noita tietoja hakemassa. Sinun kannattaa kokeilla muitakin herneitä. Ja papuja, ja linssejä. Ne ovat suunnilleen yhtä proteinipitoisia kuin herne. Herneen, papujen, ja linssin jne. palkokasvien proteini ei ole täysiarvoista (verrattuna eläinperäiseen proteiniin), mutta, syömällä samalla aterialla esim. jotain viljaruokaa (jos leipää niin suosittelen eritoten täysjyväruista) niin silloin nämä kaksi eri ruoka-sorttia täydentävät toisiaan niin että saat täysiarvoista proteinia. Vilja ei sisällä myöskään täysiarvoista proteinia. Mutta, vilja palkokasvi = täysipainoista proteinia. Näin on hyvä yhdistellä jos jollain aterialla et syö mitään eläinperäistä proteinia. Mutta jos jollain aterialla syöt eläinperäistä proteinia niin ei tarvitse huolehtia kasvisproteinien yhdistelystä.

Mutta muistaisin että herneissä on n. 5 - 10 grammaa proteinia/100g. Eli aika sama kuin esim. ruisleivässä yleensä. Mieliruisleipä jota syön on Oulaisen luomu-täysjyväruisleipä. Se on tosi tuhtia tavaraa, ja antaa energiaa runsaasti, ja pitää verensokerin tasaisena. Siinä sanotaan pussissa että siinä on 7,8 grammaa proteinia/100g. Jos tykkäät hapankorpusta niin siinä on n. 10 grammaa. Hapankorpussa ja näkkileivässä on siksi enemmän proteinia kun niissä on vähemmän vettä.

Sitten sanoisin maitotuotteista jotain. En ole niitä sinulle suositellut sentähden että melkein kaikki kauppojen maitotuotteet on valmistettu pastöroidusta ja homogenisoidusta lehmänmaidosta. Nämä kaksi prosessia heikentävät huomattavasti niiden laatua, eritoten niiden proteinin laatua ja imeytymistä, sekä myös (ikävä kyllä) maidon kalsiumin imeytymistä. Jos kuitenkin käytät ja koet että haluat käyttää niin uskon että hapatetut maitotuotteet (mm. maustamattomat viilit, jugurtit) ovat elimistölle ystävällisempiä kuin ei hapatetut. Huonoin meijerikäsitelty lehmänmaitotuote on varmaankin maitojauhe, sitten tuo maito jota on pastöroitu yli 120 asteessa Celsiusta. Normaali maito (sininen, punainen, rasvaton, prosentti) pastöroidaan n. 76 asteessa. Tätä kehoittaisin myös välttämään ja/tai minimoimaan. Uskon että juustot yleensä ovat terveellisempiä kuin tavallinen tölkkimaito. Mutta jos vain on mahdollista saada ja jos et pelkää syödä niin paras on raaka käsittelemätön maito (joka on aina täysmaitoa, eli kaikki rasva tallessa) ja siitä valmistetut ruoat (juusto, rahka, jugurtti jne.). Voi olla ettei löydy tavallisista kaupoista. Mutta missä minä asun niin löytyy joistain kaupoista jotain Italialaista juustoa mikä on valmistettu pastöroimattomasta lehmänmaidosta. Jos sellaista tai vastaavaa (ei pastöroidusta maidosta valm.) löydät niin osta ja syö jos juustosta pidät, jos vain kukkaro sallii. Sillä pastöroimattomat maitotuotteet ovat aina terveellisempiä ja ravinteikkaampia.

Sitten on olemassa vuohenjuusto. Se on verrattuna lehmänmaidon juustoon terveellisempi. Vuohenjuusto joka on tehty pastöroidusta vuohenmaidosta on terveellisempi kuin pastöroidusta lehmänmaidosta tehty. Ja raasta vuohenmaidosta tehty on terveellisempi kuin raasta lehmänmaidosta tehty. Mutta sitten uskon että raasta lehmänmaidosta tehty on terveellisempi kuin pastöroidusta vuohenmaidosta tehty juusto.

Sitten mainitsisin muutaman ruoan jossa on aika mukavasti proteinia ja ovat muutenkin ravinteikkaita: kuivattu viikuna (n. 4 grammaa/100g.), avocado (aika sama). Pähkinöissä (hassel, saksan jne., maapähkinää kannattaa yleensä syödä vähän tai ei lainkaan koska siinä yleensä on joitain aineita jotka voivat haitata proteinin sulaamista, luomu-maapähkinä on varmempi) ja manteleissa on aika paljon proteinia, 20 gramman molemmin puolin riippuen lajista. Kannattaa tutustua niihin myös. Mutta vältä kaiken maailman paahdettuja suolapähkinöitä. Ne ovat kaupallista roskaruokaa. Niiden rasvat ovat menneet huonoksi käsittelyprosissa. Yleensä vältä syödä pähkinöitä joidenka rasva on härskiintynyttä. Sen näkee siitä että ne ovat sisältä kellertäviä eivätkä valkoisia. Pähkinät kun sisältävät paljon rasvaa niin säilytetään valolta suojattuna, ja mieluummin viileässä.

Kyllä minä uskon että opit mitkä ruoat ovat proteinipitoisia, ja että myös yllät esim. tuohon mainittuun 70 grammaan päivässä ilman ongelmia.

Jos nyt lopuksi annan esimerkin kananmunien perusteella. Jos mielii syödä 6 munaa päivässä niin kannattaa jakaa se tasan joka aterialle. Eli jos olet niitä jotka syö 3 kunnon ateriaa/pv. niin se tekee 2 munaa ateriaa kohden. Munien kanssa syöt joka aterialla jotain muuta. Jos aamiaiseksi syöt 2 munaa, 100 grammaa hapankorppua, ja 100 grammaa herneitä niin se tekee ainakin 26 grammaa proteinia, ehkä jopa 28. Siinä on jo reilu kolmannes tuosta 70 grammasta. Sitten on aina hyvä syödä jotain vihannesta. Jos syöt vielä vihannesta tuon aamiaisen kanssa 100 grammaa, esim. porkkanaa, niin siitä tulee 2-3 grammaa proteinia lisää.
Tämä oli vain esimerkki. Parasta on että itse muokkaat ruokailusi ja aterioitasi mielesi mukaan. Mutta näet että tuohon 70 grammaan/pv. ei ole vaikea yltää.

Jos mietit juuston proteinipitoisuutta niin se vaihtelee, ja paketissa yleensä lukee. Mutta yleensä siinä 20 gramman molemmin puolin, per 100 grammaa.

Tässä lopuksi listaan joitakin proteinipitoisia ruokia. Jotkut voivat olla epätuttuja ja/tai harvinaisia mutta listaan kuitenkin niin näet että on loppujen lopuksi olemassa aika paljon proteinipitoista ruokaa mistä valita. Laitan proteinipitoisuudet per 100 g. siinä missä ne muistuu mieleen.

luomumuna, vapaan kanan muna, Omega muna, tavallinen muna (kaikissa prot. 11-12 g.)
luomumantelitahna (prot. n. 20 g.)
luomu sesam tahini (seesamsiementahnaa, prot. n. 29 g.)
villilohi (n. 20 g. tai yli)
maksa (yli 20 g.)
luomutuotettu naudan liha, tavallinen naudan liha (molemmat yli 20 g.)
luomutuotettu sian liha, tavallinen sianliha (molemmat yli 20 g.)
luomutuotettu kanan liha, tavallinen kanan liha
luomutuotettu lampaan liha, tavallinen lampaanliha
sardiini oliiviöljyssä (n. 20 g. tai yli)
tonnikala vedessä (n. 23 g.)
kala yleensä (n. 20 ja yli riippuen lajista)
hirven liha (20 - 25 g.)
strutsin liha (21-22 g.)
saksanhirven liha (yli 20 g.)
poronkäristysliha (20 g.)
juusto pastöroimattomasta lehmänmaidosta, juusto pastöroidusta lehmänmaidosta (molemmat 20 g. molemmin puolin riippuen sortista)
vuohenjuusto raasta vuohenmaidosta, vuohenjuusto pastöroidusta vuohenmaidosta (molemmat aika sama kuin lehmänmaidon juustot)
kikherne, keitetty (lähempänä 10 g.), paahdettu kikherne (mahd. jopa yli 10 g.)

Luonnonmukaisesti tuotettu on aina parempi/terveellisempi ja ylipäänsä ravinteikkaampi. Maksaa vain yleensä enemmän.

Vielä mitä leipään tulee, josta tykkäät. Ota selvää (ellet vielä tiedä) mikä on niin huonoa valkojauholeivässä, ja leivässä yleensä joka ei ole täysjyväleipää. Opi syömään enimmäkseen tai ainoastaan täysjyväleipää. Ellet jo ole tutustunut niin kannattaa tutustua hapanjuurileipään. Se on yleensä hieman terveellisempää kuin hiivalla nostettu. Eritoten täysjyväjauhoista leivottu hapanjuurileipä. Jos sitä ei kaupoista löydy niin jos olet hiemankaan leivontataitoinen niin opit kyllä itse leipomaan.

Kaikkea hyvää sinulle.

HMG

HMG kirjoitti:

Olehan niin hyvä, vihannes. Älä ole Jumalalle käärmeissäsi. Kuka tietää vaikka Hän olisi sinua kohtaan suopea ja jonain päivänä huomaat että monet tällaiset ruoat jotka nyt ovat vastenmielisiä maistuvat sittenkin sinullekin.

Kysyit että mikä ihme on sinussa vikana. Jos tuon osaisin sanoa niin sanoisin heti. Ei se välttämättä ole mikään ylitsekäymätön "vika".

Mainitsit herneitä. Herneet ovat aika proteinipitoisia. Kun on niin monenlaisia niin on sanottava että niiden pitoisuudet vaihtelevat. Jos kiinnostaa niin löydät varmaan jostain tietoja paljonko esim. tavallisessa herneessä on proteinia. Jotkut käyvät jollain Fineli:n sivulla noita tietoja hakemassa. Sinun kannattaa kokeilla muitakin herneitä. Ja papuja, ja linssejä. Ne ovat suunnilleen yhtä proteinipitoisia kuin herne. Herneen, papujen, ja linssin jne. palkokasvien proteini ei ole täysiarvoista (verrattuna eläinperäiseen proteiniin), mutta, syömällä samalla aterialla esim. jotain viljaruokaa (jos leipää niin suosittelen eritoten täysjyväruista) niin silloin nämä kaksi eri ruoka-sorttia täydentävät toisiaan niin että saat täysiarvoista proteinia. Vilja ei sisällä myöskään täysiarvoista proteinia. Mutta, vilja palkokasvi = täysipainoista proteinia. Näin on hyvä yhdistellä jos jollain aterialla et syö mitään eläinperäistä proteinia. Mutta jos jollain aterialla syöt eläinperäistä proteinia niin ei tarvitse huolehtia kasvisproteinien yhdistelystä.

Mutta muistaisin että herneissä on n. 5 - 10 grammaa proteinia/100g. Eli aika sama kuin esim. ruisleivässä yleensä. Mieliruisleipä jota syön on Oulaisen luomu-täysjyväruisleipä. Se on tosi tuhtia tavaraa, ja antaa energiaa runsaasti, ja pitää verensokerin tasaisena. Siinä sanotaan pussissa että siinä on 7,8 grammaa proteinia/100g. Jos tykkäät hapankorpusta niin siinä on n. 10 grammaa. Hapankorpussa ja näkkileivässä on siksi enemmän proteinia kun niissä on vähemmän vettä.

Sitten sanoisin maitotuotteista jotain. En ole niitä sinulle suositellut sentähden että melkein kaikki kauppojen maitotuotteet on valmistettu pastöroidusta ja homogenisoidusta lehmänmaidosta. Nämä kaksi prosessia heikentävät huomattavasti niiden laatua, eritoten niiden proteinin laatua ja imeytymistä, sekä myös (ikävä kyllä) maidon kalsiumin imeytymistä. Jos kuitenkin käytät ja koet että haluat käyttää niin uskon että hapatetut maitotuotteet (mm. maustamattomat viilit, jugurtit) ovat elimistölle ystävällisempiä kuin ei hapatetut. Huonoin meijerikäsitelty lehmänmaitotuote on varmaankin maitojauhe, sitten tuo maito jota on pastöroitu yli 120 asteessa Celsiusta. Normaali maito (sininen, punainen, rasvaton, prosentti) pastöroidaan n. 76 asteessa. Tätä kehoittaisin myös välttämään ja/tai minimoimaan. Uskon että juustot yleensä ovat terveellisempiä kuin tavallinen tölkkimaito. Mutta jos vain on mahdollista saada ja jos et pelkää syödä niin paras on raaka käsittelemätön maito (joka on aina täysmaitoa, eli kaikki rasva tallessa) ja siitä valmistetut ruoat (juusto, rahka, jugurtti jne.). Voi olla ettei löydy tavallisista kaupoista. Mutta missä minä asun niin löytyy joistain kaupoista jotain Italialaista juustoa mikä on valmistettu pastöroimattomasta lehmänmaidosta. Jos sellaista tai vastaavaa (ei pastöroidusta maidosta valm.) löydät niin osta ja syö jos juustosta pidät, jos vain kukkaro sallii. Sillä pastöroimattomat maitotuotteet ovat aina terveellisempiä ja ravinteikkaampia.

Sitten on olemassa vuohenjuusto. Se on verrattuna lehmänmaidon juustoon terveellisempi. Vuohenjuusto joka on tehty pastöroidusta vuohenmaidosta on terveellisempi kuin pastöroidusta lehmänmaidosta tehty. Ja raasta vuohenmaidosta tehty on terveellisempi kuin raasta lehmänmaidosta tehty. Mutta sitten uskon että raasta lehmänmaidosta tehty on terveellisempi kuin pastöroidusta vuohenmaidosta tehty juusto.

Sitten mainitsisin muutaman ruoan jossa on aika mukavasti proteinia ja ovat muutenkin ravinteikkaita: kuivattu viikuna (n. 4 grammaa/100g.), avocado (aika sama). Pähkinöissä (hassel, saksan jne., maapähkinää kannattaa yleensä syödä vähän tai ei lainkaan koska siinä yleensä on joitain aineita jotka voivat haitata proteinin sulaamista, luomu-maapähkinä on varmempi) ja manteleissa on aika paljon proteinia, 20 gramman molemmin puolin riippuen lajista. Kannattaa tutustua niihin myös. Mutta vältä kaiken maailman paahdettuja suolapähkinöitä. Ne ovat kaupallista roskaruokaa. Niiden rasvat ovat menneet huonoksi käsittelyprosissa. Yleensä vältä syödä pähkinöitä joidenka rasva on härskiintynyttä. Sen näkee siitä että ne ovat sisältä kellertäviä eivätkä valkoisia. Pähkinät kun sisältävät paljon rasvaa niin säilytetään valolta suojattuna, ja mieluummin viileässä.

Kyllä minä uskon että opit mitkä ruoat ovat proteinipitoisia, ja että myös yllät esim. tuohon mainittuun 70 grammaan päivässä ilman ongelmia.

Jos nyt lopuksi annan esimerkin kananmunien perusteella. Jos mielii syödä 6 munaa päivässä niin kannattaa jakaa se tasan joka aterialle. Eli jos olet niitä jotka syö 3 kunnon ateriaa/pv. niin se tekee 2 munaa ateriaa kohden. Munien kanssa syöt joka aterialla jotain muuta. Jos aamiaiseksi syöt 2 munaa, 100 grammaa hapankorppua, ja 100 grammaa herneitä niin se tekee ainakin 26 grammaa proteinia, ehkä jopa 28. Siinä on jo reilu kolmannes tuosta 70 grammasta. Sitten on aina hyvä syödä jotain vihannesta. Jos syöt vielä vihannesta tuon aamiaisen kanssa 100 grammaa, esim. porkkanaa, niin siitä tulee 2-3 grammaa proteinia lisää.
Tämä oli vain esimerkki. Parasta on että itse muokkaat ruokailusi ja aterioitasi mielesi mukaan. Mutta näet että tuohon 70 grammaan/pv. ei ole vaikea yltää.

Jos mietit juuston proteinipitoisuutta niin se vaihtelee, ja paketissa yleensä lukee. Mutta yleensä siinä 20 gramman molemmin puolin, per 100 grammaa.

Tässä lopuksi listaan joitakin proteinipitoisia ruokia. Jotkut voivat olla epätuttuja ja/tai harvinaisia mutta listaan kuitenkin niin näet että on loppujen lopuksi olemassa aika paljon proteinipitoista ruokaa mistä valita. Laitan proteinipitoisuudet per 100 g. siinä missä ne muistuu mieleen.

luomumuna, vapaan kanan muna, Omega muna, tavallinen muna (kaikissa prot. 11-12 g.)
luomumantelitahna (prot. n. 20 g.)
luomu sesam tahini (seesamsiementahnaa, prot. n. 29 g.)
villilohi (n. 20 g. tai yli)
maksa (yli 20 g.)
luomutuotettu naudan liha, tavallinen naudan liha (molemmat yli 20 g.)
luomutuotettu sian liha, tavallinen sianliha (molemmat yli 20 g.)
luomutuotettu kanan liha, tavallinen kanan liha
luomutuotettu lampaan liha, tavallinen lampaanliha
sardiini oliiviöljyssä (n. 20 g. tai yli)
tonnikala vedessä (n. 23 g.)
kala yleensä (n. 20 ja yli riippuen lajista)
hirven liha (20 - 25 g.)
strutsin liha (21-22 g.)
saksanhirven liha (yli 20 g.)
poronkäristysliha (20 g.)
juusto pastöroimattomasta lehmänmaidosta, juusto pastöroidusta lehmänmaidosta (molemmat 20 g. molemmin puolin riippuen sortista)
vuohenjuusto raasta vuohenmaidosta, vuohenjuusto pastöroidusta vuohenmaidosta (molemmat aika sama kuin lehmänmaidon juustot)
kikherne, keitetty (lähempänä 10 g.), paahdettu kikherne (mahd. jopa yli 10 g.)

Luonnonmukaisesti tuotettu on aina parempi/terveellisempi ja ylipäänsä ravinteikkaampi. Maksaa vain yleensä enemmän.

Vielä mitä leipään tulee, josta tykkäät. Ota selvää (ellet vielä tiedä) mikä on niin huonoa valkojauholeivässä, ja leivässä yleensä joka ei ole täysjyväleipää. Opi syömään enimmäkseen tai ainoastaan täysjyväleipää. Ellet jo ole tutustunut niin kannattaa tutustua hapanjuurileipään. Se on yleensä hieman terveellisempää kuin hiivalla nostettu. Eritoten täysjyväjauhoista leivottu hapanjuurileipä. Jos sitä ei kaupoista löydy niin jos olet hiemankaan leivontataitoinen niin opit kyllä itse leipomaan.

Kaikkea hyvää sinulle.

HMG

Lue lisää

Oletko ajatellut kokeilla proteiini valmistetta tai ottaa makean nälkään proteiini patukkaa? voin kertoa että vaihtoehtoja ja makuja on tuhansia :).. ne vaan tulevat pidemmän päälle vähän kalliiksi mutta, suosittelen!

kiiran kirjoitti:

Oletko ajatellut kokeilla proteiini valmistetta tai ottaa makean nälkään proteiini patukkaa? voin kertoa että vaihtoehtoja ja makuja on tuhansia :).. ne vaan tulevat pidemmän päälle vähän kalliiksi mutta, suosittelen!

Lue lisää

Jos minulta kysyit niin en ole tullut ajatelleeksi kokeilla. En tiedä olenko edes täälläpäin nähnyt. Uskon kyllä että ovat kalliita. Olen hieman skeptinen tuollaisia proteiinituotteita kohtaan. Uskon kyllä että voi auttaa makean nälkään. Siinähän taitaa useimmiten olla kyseessä liian alhainen serotoniinin taso. Mutta pitemmän päälle uskon että tavallisesta ruoasta saatu proteiini on se joka pitää miehen tiellä. Pitemmän päälle uskon että tuollaiset tuotteet voivat aiheuttaa terveysongelmia, varsinkin jos käyttää päivittäin tai muuten paljon. Sen tiedän että monessa proteiinivalmisteessa on pääainesosanan soijaproteiini. Ja soijalla on omat ongelmansa. Ks. http://www.soyonlineservice.co.nz/

Mitä luonnollisempi se proteiini mitä syö sen parempi ja terveellisempi. Alamittainen proteiini ei saa aikaan kuin harmia ja vahinkoa elimistössä. Solumme ansaitsevat parasta, ei alamittaista, olipa kyse proteiinista, taikka rasvahapoista.

H M Granbacka

HMG kirjoitti:

Jos minulta kysyit niin en ole tullut ajatelleeksi kokeilla. En tiedä olenko edes täälläpäin nähnyt. Uskon kyllä että ovat kalliita. Olen hieman skeptinen tuollaisia proteiinituotteita kohtaan. Uskon kyllä että voi auttaa makean nälkään. Siinähän taitaa useimmiten olla kyseessä liian alhainen serotoniinin taso. Mutta pitemmän päälle uskon että tavallisesta ruoasta saatu proteiini on se joka pitää miehen tiellä. Pitemmän päälle uskon että tuollaiset tuotteet voivat aiheuttaa terveysongelmia, varsinkin jos käyttää päivittäin tai muuten paljon. Sen tiedän että monessa proteiinivalmisteessa on pääainesosanan soijaproteiini. Ja soijalla on omat ongelmansa. Ks. http://www.soyonlineservice.co.nz/

Mitä luonnollisempi se proteiini mitä syö sen parempi ja terveellisempi. Alamittainen proteiini ei saa aikaan kuin harmia ja vahinkoa elimistössä. Solumme ansaitsevat parasta, ei alamittaista, olipa kyse proteiinista, taikka rasvahapoista.

H M Granbacka

Lue lisää

On olemassa paljon muitakin proteiini valmisteita kuin tuo sanomasi soija. minunkaan mielestäni soija ei ehkä ole parasvaihtiehto mutta myös heraproteiinia (paras mutta kallein), maito-, ja munaproteiinia valmistena löytyy. Itsekkin uskon ravinnosta saatavaan proteiiniin mutta kyseisen henkilön on aika työlästä saada ravinnostaan kaikki tarvitsemansa proteiini, siinä vaiheessa kannattaa harkita valmisteita.

kiiran kirjoitti:

Oletko ajatellut kokeilla proteiini valmistetta tai ottaa makean nälkään proteiini patukkaa? voin kertoa että vaihtoehtoja ja makuja on tuhansia :).. ne vaan tulevat pidemmän päälle vähän kalliiksi mutta, suosittelen!

Lue lisää

Ei ole koskaan tullut mieleeni, että minä voisin syödä proteiinivalmisteita. Eikös ne ole punttisalimiesten juttuja.

Myydäänkö niitä urheiluliikkeissä vai apteekeissa vai luontaistuotekaupoissa vai missä?

Saatanhan kokeilla tilapäisvaihtoehtona. Mielummin minäkin tietysti söisin normaaleja ruoka-aineita. Mutta pitemmän päälle ei onnistu sekään että otan nenästä kii nielaisen ja kiireesti vettä päälle, niin kuin tein kun äiti muinoin pakotti syömään näitä kyseisiä liha- ja kalaruokia.

HMG kirjoitti:

Jos minulta kysyit niin en ole tullut ajatelleeksi kokeilla. En tiedä olenko edes täälläpäin nähnyt. Uskon kyllä että ovat kalliita. Olen hieman skeptinen tuollaisia proteiinituotteita kohtaan. Uskon kyllä että voi auttaa makean nälkään. Siinähän taitaa useimmiten olla kyseessä liian alhainen serotoniinin taso. Mutta pitemmän päälle uskon että tavallisesta ruoasta saatu proteiini on se joka pitää miehen tiellä. Pitemmän päälle uskon että tuollaiset tuotteet voivat aiheuttaa terveysongelmia, varsinkin jos käyttää päivittäin tai muuten paljon. Sen tiedän että monessa proteiinivalmisteessa on pääainesosanan soijaproteiini. Ja soijalla on omat ongelmansa. Ks. http://www.soyonlineservice.co.nz/

Mitä luonnollisempi se proteiini mitä syö sen parempi ja terveellisempi. Alamittainen proteiini ei saa aikaan kuin harmia ja vahinkoa elimistössä. Solumme ansaitsevat parasta, ei alamittaista, olipa kyse proteiinista, taikka rasvahapoista.

H M Granbacka

Lue lisää

Kaikissa näkemissäni proteiinipatukoissa on ollut kovetettua kasvirasvaa.

sampo kirjoitti:

Kaikissa näkemissäni proteiinipatukoissa on ollut kovetettua kasvirasvaa.

Se jo riittää minulle miksi välttää niitä kuin ruttoa. Hyvä että kerroit. Tiedän mainita muille jos tulee puhuttua näistä patukoista.

HMG

kiiran kirjoitti:

On olemassa paljon muitakin proteiini valmisteita kuin tuo sanomasi soija. minunkaan mielestäni soija ei ehkä ole parasvaihtiehto mutta myös heraproteiinia (paras mutta kallein), maito-, ja munaproteiinia valmistena löytyy. Itsekkin uskon ravinnosta saatavaan proteiiniin mutta kyseisen henkilön on aika työlästä saada ravinnostaan kaikki tarvitsemansa proteiini, siinä vaiheessa kannattaa harkita valmisteita.

Lue lisää

En luota tuollaisiin valmisteisiin jos niissä on muna- tai maitojauhetta. Siitä syystä että molemmissa on oxy-kolesterolia. Ja toiseksi koska eritoten lehmänmaito on sellainen eläinperäinen proteiiniruoka joka hyvin hyvin huonosti kestää lämmöllä käsittelyä. Sen kaseiiniproteiini muuttuu vielä vaikeammaksi sulattaa. Se on jo muutenkin suurimolekyylista ja tahmeaa (vrt. kaseiniliima).

En usko että kenenkään on oikeasti tarvetta siirtyä kalliiden proteinivalmisteiden puolelle. Ruoasta saa kyllä kaiken tarvittavan proteiinin. Uskon että ne jotka luulevat tarvitsevansa valtavia määriä (sanotaanko yli 200 g./pv.) proteiinia päivässä ovat saaneet väärää tietoa ihmisen proteiinin tarpeesta. Sen tiedän että jos joku liikkuu paljon ja/tai harrastaa painojen nostoa niin proteiinin tarve lisääntyy, varsinkin jos mielii saada lihasmassaa. Mutta on muistettava että kaikki ylimääräinen proteiini on turha, ja jopa haitaksi elimistölle. Liian paljon proteeinia happamoittaa elimistöä solutasolla.

Itse olen 171,5 cm pitkä, painoa noin 67. Niinä päivinä kun on työpäivä pyrin syömään reilusti yli 100 g. proteiinia, mutta olen pannut katoksi 150 g. Työ on sen verran raskasta että siinä kulutetaan päivässä likemmäs 3500 kilokaloria. Lepopäivinä pärjään vähemmällä määrällä proteiinia. Tällä nykyisellä systeemillä olen koko ajan energinen. Ei tarvitse ottaa nokoset, ei vaikka tehdään joskus ylitöitä pari tuntia, eli 10½ tunnin päivää. Tällä proteiinimäärällä ja tällä lihasrasituksella minkä työ antaa niin huomaan että koko ajan tulee lisää lihasmassaa sopivaa vauhtia. Olen nyt ollut kohta kuukauden tällä proteiinimäärällä. Ennen sitä söin ehkä keskimäärin 10-15 grammaa vähemmän. Nyt kun nostin määrää huomaan että hieman enemmän joutuu syömään proteiinipitoista ruokaa. Mutta olen nyt tottunut eikä se ole työlästä (ja jaksan paremmin töissä ja työajan jälkeen). Pyrin jakamaan tasaisesti joka aterialle. Ainakin 2 kolmasosaa pyrin syömään eläinperäistä proteiinia. Eläinproteiinin otan pääosin kananmunista ja kalasta (pääosin tonni- ja sardiini), sekä naudanlihasta, ja sianlihasta myös jonkun verran.

Ymmärrän että jos joku nostelee tosissaan puntteja ja haluaa kasvattaa lihaksia niin voi tuntua työläältä syödä sen määrän mitä ajatellaan että on se optimi. Usein se luultu määrä on hieman liian korkea. Joskus paljonkin liian korkea. Ja varsinkin jos pääosin ottaa proteiinin kananmunista (muna on kyllä paras proteiinin lähde) niin päästäkseen esim. 150 grammaan päivässä niin pitäisi syödä aika paljon munia. Mutta suosittelisin nostavalle joka kokee vaikeuksia syödä tarpeeksi että hän ottaa selvää mitkä luonnolliset proteiinilähteet ovat ne proteiinipitoisimmat. Jos sellaisista ammentaa proteiininsa niin ei tarvitse määrällisesti niin paljon syödä kuin jos valtaosa tulisi munista.

Proteiinipitoisia elänproteiinin lähteitä ovat mm. strutsinliha (21,7 g.), tonnikala (23 g.), hirvenliha (20-25 g.), liha yleensä, kala yleensä, poronliha (20 g.), siipikarja, saksanhirvenliha, jotkut kovat juustot (erit. pastöroimattomasta maidosta), maitorahka.

H M Granbacka

vihannes kirjoitti:

Ei ole koskaan tullut mieleeni, että minä voisin syödä proteiinivalmisteita. Eikös ne ole punttisalimiesten juttuja.

Myydäänkö niitä urheiluliikkeissä vai apteekeissa vai luontaistuotekaupoissa vai missä?

Saatanhan kokeilla tilapäisvaihtoehtona. Mielummin minäkin tietysti söisin normaaleja ruoka-aineita. Mutta pitemmän päälle ei onnistu sekään että otan nenästä kii nielaisen ja kiireesti vettä päälle, niin kuin tein kun äiti muinoin pakotti syömään näitä kyseisiä liha- ja kalaruokia.

Lue lisää

Yleensä ajatellaan että ne on punttisalimiesten juttuja. Ja paljolti ehkä näin on. En suosittele niitä kenellekään. Ei sinun niin tarvitse huolestua proteiinin saannista että pitäisi kääntyä moisten tuotteiden puolelle. Ja ne ovat aina huonompia kuin tavallinen ruoka. Ei Luoja luonut proteiinipulveria. Vaan eläimiä (ja niiden maidosta valmistettavia ruokia) ja kasveja mitä syödä. Mitä luonnollisemmassa muodossa ruokamme mitä syömme on niin sen terveellisempi. Kuten jo sanoin niin kyllä sinä yllät siihen sopivaan päivittäiseen proteiinimäärään. Hieman ehkä alussa vaatii vaivannäköä ja tiedon hakua. Ja muista aina, laatu on tärkeämpi, sitten vasta määrä.

HMG

HMG kirjoitti:

Yleensä ajatellaan että ne on punttisalimiesten juttuja. Ja paljolti ehkä näin on. En suosittele niitä kenellekään. Ei sinun niin tarvitse huolestua proteiinin saannista että pitäisi kääntyä moisten tuotteiden puolelle. Ja ne ovat aina huonompia kuin tavallinen ruoka. Ei Luoja luonut proteiinipulveria. Vaan eläimiä (ja niiden maidosta valmistettavia ruokia) ja kasveja mitä syödä. Mitä luonnollisemmassa muodossa ruokamme mitä syömme on niin sen terveellisempi. Kuten jo sanoin niin kyllä sinä yllät siihen sopivaan päivittäiseen proteiinimäärään. Hieman ehkä alussa vaatii vaivannäköä ja tiedon hakua. Ja muista aina, laatu on tärkeämpi, sitten vasta määrä.

HMG

Lue lisää

Voi kun mul ois kotonakin joku tollanen, joka pitää musta noin hyvää huolta ku sä.

Opettelen proteiiniaakkoset, ettei musta tuu tosiaankin vihannesta.