Kaikki ei tajuu, että nuorenakin voi joutua fyysisistä syistä eläkkeelle. Olen ollut 20 v kotona kun ei ole varaa käydä missään. Nyt tiedätte millasia mun vuodet on olleet. Teillä sentään joskus karanteeni loppuu. 🙄
Elätte nyt mun elämää
Anonyymi
15<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ulkona voi persaukisetkin käydä. Kotiin ei ole mikään pakko lukittautua. Itselleen voi kehittää erilaisia tulonlähteitä, vaikka ei kunnon puolesta fyysisissä töissä voisikaan käydä.
Tuollainen uhriutuminen on ihan oma valinta.
Ulkona käyn jos pystyn kävelemään apuvälineillä. Käyn liikuntaryhmissä jotka mulle soveltuu. Sormet ei toimi niin mitään en pysty tekeen. Mielelläni tekisin töitä edes jotain, mutta fysiikkani ja terveys heikko.
Olipa koskettava kirjoitus. Monikaan ei aina ymmärrä minkälaista vammautuneen henkilön elämä on. Sivusta on aina helppo neuvoa tee sitä tee tätä, kuitenkin eläkkeet ovat pieniä.
Tsemppiä kaikille paljon kotona aikaa viettäville.
Aloittajalle hyvää yötä ❤️
Kiitos sinulle kun ymmärrät ja hyvää yötä❤
Minulla on ystäviä, ja teemme yhdessä kävelyretkiä, illanistujaisia ja uimaranta istuntoja. Apuja tietysti annetaan liikkumiseen. Toivon sinullekin ystäviä auttamaan ja tsemppiä! 🥰
Olet onnekas kun sinulla on kavereita auttamassa. Olen iloinen puolestasi. Minun kaverini ovat hävinneet, koska en ole kiinnostava.Muutamille kavereille olen itse apuna, mutta se rasittaa toisinaan.
Niin vielä, vaikutan varmaan ihan masentuneelta, ei kai ihme. Olen kyllä seurassa sosiaalinen ja huumorintajuinen. Joskus käyn leffassa. Halusin vain teidän tietävän kuinka voi käydä.❤
Olen nuorempana tehnyt sellaista työtä, missä hoidin eri-ikäisiä ihmisiä ja kyllä vastaan tuli hyvin nuoriakin sairauksien vuoksi vammautuneita tai liikenneonnettomuudessa loukkaantuneita. Elämässä minään ei ole itsestäänselvää.
siis mikään eikä minään
Kiitos vastauksestasi😊Työsi on ollut todella tärkeää.
Kenelle vain voi tapahtua mitä vain. Ei se työ ja tuottavuus ole ihmisarvon mittari. Moni akateemisesti koulutettu ystävänikin haluaisi mieluiten olla kotona tekemättä mitään ja mieluiten kotiäiti, jos on vaan mahdollisuus siihen, että löytyy mies elättäjäksi. Monien rikkaiden perheiden vesat myös usein elää toisten siivellä koko elämänsä (esim. aateliset, monarkit jne)...
Tämähän on tietysti ihan eri asia verrattuna ihmiseen, joka haluaisi olla työelämässä ja osallistua ja kantaa kortensa kekoon yhteiskunnan puolesta mutta joka ei siihen pysty syystä tai toisesta. Sellainenkin ihminen on yhtä arvokas ja hyvä muistuttaja siitä, mikä on oikeasti tärkeää ja että elämä itsessään on tärkeää. Kyllä kotona ollessakin moni keskii mainiosti tekemistä ja muutakin sisältöä elämäänsä kuin työtä. Tärkeää pitää rutiinit, vaikka olisikin kotona ja pitää sosiaalisia kuvioita yllä, että jaksaa. Näistä ihmisistä on myös yhteiskunnan pidettävä huoli.
No kyllä tuo yhteiskunnan arvostus on jäänyt saamatta, huolenpidosta puhumattakaan. Kaikki apuvälineet ym. on itse pyydettävä, perusteltava, kaikenlaisia vastauksia olen puhelimessa saanut, ette uskoisi kuinka alentavalla tyylillä. Rutiinit ovat olleet samat kotona kotitöitä mihin pystyn, kauppaan tai ulkoilemaan, ruokailu, tv katsominen ja kotijumppa, ehkä luenkirjaa. Siinä päivästä päivään asiani. Nytkään ei kotihoidosta ole edes soittanut tarviinko apua. Illalla joku kaveri laittaa tekstarin . Js samaa päivästä päivään, miettien riittäisikö eläkkeestä yöpaitaan. Näin se arki menee.😔
Ymmärrän, tuollaisessa tilanteessa pitää vaan osata sitten vaatia. Varmasti rasittavaa hakea monesta paikasta avustuksia ja muita. Sinusta tulisi hyvä työntekijä Kelalle tai soskuun, koska ymmärrät.
Toivotaan, että sinulle tulisi edes välillä kivaa vaihtelua tuohon arkeen. En tiedä, miten jaksat harrastuspiirejä mutta niitähän on tarjolla paljon pienilläkin paikkakunnilla. Somessa voi löytää myös samassa tilanteessa olevia. Tärkeintä on, että jaksaa sitä omaa arkeaan, olipa millaisessa elämäntilanteessa tahansa. Elämä on paljon helpompaa toisille ja epäreiluakin.
Joiltakin yhdistyksiltä saa vähävaraiset apua, esim. Pelastusarmeija jakaa lahjakortteja vähävaraisille ympäri vuoden. Kannattaa ottaa oman paikkakunnan työntekijään yhteyttä. Ne auttaa kyllä. Ei tarvitse olla jäsen tai mitään muutakaan, avun tarve riittää perusteeksi saada. Tuo tuli nyt mieleen. Sitten on perheellisiä auttavia yhdistyksiä useita.
Kiitos sinulle. Normaalit sossun palvelut olen kokeillut, toisinaan jotain pientä toimeentulotukea, mutta jos ajatellaan esim. Joulua tai muuta juhlapäivää, niitä ei oteta mukaan eli samalla eläkkeellä täytyy pärjätä, eikä eläkeläinen saa lomaarahaa. Joitakin asioita kerroit ja mietin nyt niitä vaihtoehtoja. Hyvää yötä❤
Ollaan totuttu siihen, että kaikilla on auto ja sillä pääsee ihan mihin haluaa ja tapaamaan kavereita ja osallistumaan. Tai kuvitellaan, että sossusta saa rahaa, mut kuviot ei mene näin. Me hyväosaiset ei osata edes kuvitella millaista on olla aina kotona, tsemppiä sulle🌞