Uusi aloitus, vanha kysymys,
Pelkäätkö kuolemaa? Pelkäätkä nyt kuolemaa enemmä kuin muutama viikko sitten tai vähemmän?
Pelkäätkö kuolemaa? Pelkäätkä nyt kuolemaa enemmä kuin muutama viikko sitten tai vähemmän?
Uusi aloitus
Anonyymi
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mikään ei ole muuttunut asian suhteen parissa viikossa. En pelkää. Kuolema on sinetöity (jo elämän alkaessa tsygootin kiinnittyessä kohtuun), tapahtumaan joku päivä.
Edelleen, mitä pelättävää kuolemassa on? Jokaisella on se edessä kuitenkin. Suotta elämän kiertoa pelkäämään.
Sama vastaus kuin viimeksikin. Eipä vaikuttanut korona siihen silloinkaan.
En, mutta muutavan viikon taas lähempänä sitä. Siks pitää muistaa elää..
Katsos mut tehtiin tänne kyselemättä multa mitään ja lähdön kanssa sama homma, niin nyt minä päätän miten täällä elo menee. ☝️😄
Mitkä olis viimeiset sanasi?
Minun olisi "minähän sanoin..." :)
En pelkää kuolemaa, mutta pelkään tuskallista kuolemaa ja mitä ilmeisimmin koronaan kuoleminen hengitysvaikeuksien pahetessa ei oo ehkä mukavin tapa kuolla. En ehkä muutenkaan ihan vielä tahtois kuolla, mutta eipävsitä koskaan tiedä mikä se viimeinen päivä tulee olemaan. Toivon kaikille nyt terveyttä.
Kaikki pelkäävät kuolemaa ja kuoleman hetkellä haluaisivat elää vielä lisää. Suorastaan rääkyvät lisää aikaa.
Denialistit täällä suojelevat psyykeään, ei se mitään, se on inhimillistä, jatkakaa.
Kaikki pelkäävät kuolemaa ja ei siellä hyviä vaihtoehtoja olekaan: tyhjyys, kadotus tai jälleensyntymä. Kammottaa kyllä vitusti ajatus että syntyisi johonkin albanialaiseen maanviljelijä perheeseen tyhmäksi aikamies pojaksi.
Ei kaikki pelkää kuolemaa. Kuolema kun voi olla helpotuskin. Kaikki ei usko jumalaankaan suojellakseen psyykeään. Joillekin elämän tosiasiat on fine.
pitkä elämä, jossa on peruselementtinä jonkinlainen aate, tai elämänkatsomus,
perhe jota arvostaa, luotto siihen perheeseen ja itsensä kehittäminen oli se sitten
miten hidasta tahansa,
ja tehdä kaikkensa perheensä eteen, siinä elämän yksinkertaiset peruspalikat ja
mahdollisimman tyhjentävä vastaus elämän pääasiallisesta tarkoituksesta.
Lapsena kuolevilla ei siis ole tarkoitusta elämässään?
silloin voi rauhassa kupsahtaa, jos on kupsahtaakseen, siloin on tehnyt elämäntehtävänsä.
En pelkää kuolemaa. Se on niin tuttu juttu, ollaan hyvissä väleissä. Sen aika tulee joskus, mitäpä sellaista liikaa murehtimaan. Sen jälkeinen muille jäävä aika kannattaa järjestellä omalta osaltaan mahdollisimman hyväksi ja helpoksi sen mukaan miten voi kuolemaansa varautua. Vanhemmat ihmiset tekevät kuolinsiivousta, nuorempien olisi hyvä hoitaa testamentti kuntoon jos sille on tarvetta jne.
Mua huolestuttaa oman lähipiirin puolesta tää tilanne, siksi noudatan erikoistilanteen ohjeistuksia parhaani mukaan.
xLiner