Nature-lehti: Arktisen alueen ylle repesi kolmen Grönlannin kokoinen otsoniaukko
Poikkeuksellisen kylmä sää synnytti ilmiön, joka havaitaan yleensä Antarktiksella. Aukko hävinnee lähiviikkojen aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-11285999
Poikkeuksellisen kylmä sää synnytti ilmiön, joka havaitaan yleensä Antarktiksella. Aukko hävinnee lähiviikkojen aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-11285999
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ns napapyörre on ollut tänä vuonna voimissaan. Se pitää kylmän ilman napa-alueella. Se selittää myös Suomen poikkeuksellisen lämpimän talven. Kylmä ilma ei ole päässyt valumaan navalta etelämmäs.
Kyseinen uutinen on YLE:n aprillipila. Etkö tuota älynnyt. Joulupukki pieraisi Pohjoisnavalla ja syntyi suurtakin suurempi korona-aukko.
Kaikki jäätutkimukset ovat ajalta 1980 jälkeen kun lämmin jakso taas alkoi Pohjoisella
Atlantilla. Sitä ennen oli kylmä jakso 1950-1980.
Sama harhaanjohtava tiedoitus, kun verrataan nykyistä lämmintä n 400 vuoden jaksoa Pienen Jääkauden lämpöihin(esiteollinen aikakausi ???Hah)
Nykyinen lämmin jakso alkoi 1850 ja CO2 päästöt suurimittaisesti vasta 1950-luvulta eteenpäin.
Pohjois-Atlantilla on n 30 vuoden pituiset lämpö-kylmäjaksot.
Vaikka Pohjoisnavalla väitetään olleen kylmä talvi, on Arktiksen jääpeite vähäisempi kuin koskaan tähän aikaan vuodesta.
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png
Aku Ankka linkkiä pukkaa taas. .
Aika hyvin on umpijäässä http://ocean.dmi.dk/arctic/icedrift_anim/index.uk.php
Ei ole esimerkiksi Itämerellä jäätä, mutta tällähän ei ole mitään merkitystä muuten kuin alarmisteille, jotka runkkaavat innokkaasti ymmärtämättä ettei noilla reunajäillä ole muutenkaan mitään vaikutusta siihen mikä on jäätilanne syyskuussa.
Tuohon "Arktiksen" jääpeitteeseen on laskettu mukaan kaikki pohjoisen pallonpuoliskon merijäät. Jos siis luettaisiin mukaan vain esimerkiksi napapiirin pohjoispuolella oleva jää niin oltaisiin keskiarvossa.
Sinä se jaksat valehdella ja hämätä. Vähäisempi kuin koskaan??? tarkoitatko myös Pienen jääkauden aikana eli ennen v, 1850?
Aina sama harha. Mittaushistoriakin on niin nuorta ja sitä on tehty vasta lämpimällä kaudella
v.1850 jälkeen
Se vaan kuulkaas jään reuna vetäytyy kohti pohjoisnapaa ei sille mitään voi. Siitä on nyt jokunen aika, kun jäätikön reuna meni tästä meidän teidän ohi. Mukavasti ilma lämpes, kun päästiin paksusta jääkerroksesta eroon ja niin se ilma lämpeää pohjoisessakin kunhan jäistä pääsevät. Minkähän kokoisillä riiseleillä mahtoivat ajellä täällä Suomen niemellä? Kun ilmasto lämpes niin paljon, että jääkaudelle tuli lähtö.
Tuossa toisessa keskustelussa asia on jo tullut mainituksi mutta toistetaan myös tässä:
Merijään määrän muutoksilla ei juurikaan ole merkitystä merenpinnan korkeuden kannalta katsottuna. Merijää kelluu joten kun meri jäätyy niin sen pinnan taso säilyy samana. Tämän voi jokainen halutessaan itse testata: Laita astiaan iso jäänpalanen ja lisää vettä niin paljon että tuo jää kelluu kokonaan irti pohjasta. Mittaa sitten veden pinnankorkeus. Anna jään sulaa astian ollessa peitettynä (jotta ei haihtumista) ja mittaa pinnankorkeus uudelleen. Ei näy eroa.
Mannerjäätiköt ovat ne jotka määräävät merenpinnan korkeuden. Niiden jää kun ei kellu vaan lepää kallion päällä. Kun gigatonni vettä valuu jäätikkövirtana mannerjäätiköstä mereen lohkeillen jäävuoriksi kellumaan niin meressä olevan veden tilavuus kasvaa kuutiokilometrin verran. Siksi mannerjäätiköiden massabudjetti on kiinnostuksen kohteena ja sitä mitataan gravitaatiosatelliittien avulla.
Napajäätiköt sulaa, kun ne näyttää olevan aivan tummaa paskasta jäätä. Tummaan jäähän auringon lämpösäteet tarttuu voimakkaasti, jää sulaa vaikka ilmassa on parikymmentä astetta pakkasta. Usein kevättalvella sulatan lumet perunamaan yltä, kylvämällä hiekkaa ja tuhkaa hangelle, aurinkoisina pakkaspäivinä puolen metrin hanki sulaa muutamassa päivässä paljaaksi.
Siis korkealla lentävien koneiden jätökset jäät sotkevat, tuhkat ja noet eivät heti tule alas, vaan ilmavirrat kiikuttavat ne kylmille napa alueille, jossa ne laskeutuu kylmän ilmavirran mukana lämmön keräilijöiksi jäitten pinnoille.
Oletko käynyt katsomassa niitä napajäätiköitä vai mistä tiedät sen olevan tummaa?
Noki niitä jäätiköitä tummuttaa. Etelässä vähemmän kuin pohjoisessa kun etelässä on vähemmän teollisuutta ja vähemmän metsäpaloja. Grönlannin jäätiköiden osalta asiaa tutkitaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dark_Snow_Project
Toinen jäätikköä tummuttava tekijä on sulaminen itse. Kun jään pinta sulaa niin pinta kastuu eli muuttuu vesipinnaksi. Veden heijastavuus näkyvälle valolle on huomattavasti vähäisempi kuin jään tai lumen heijastavuus.
On jään määrällä merkitystä kun se reagoi lämpötilojen muutoksiin ja näyttää sen kuinka lämpeneminen jatkuu tai kylmeneminen alkaa.
Aivan selvä asia.