Pitäisi siis saada juoksukuntoa nousuun, jos syksyllä olisi mahdollisuus juoksennella lappu rinnassa pappasarjassa. Nytkin juostaan, mutta huono talvi verottaa peruskuntoa ja erityisesti vauhtikestävyyttä, hiihtoa kun tuli parisataa kilometriä tavoitteena olleen tonnin sijaan. Mutta koska nyt ei ole kisoja, niin peruskuntoa voisi vielä nostaa ja vähän lisätä vauhtia.
Tuumin, että helpoin juttu olisi yrittää juosta useampana päivänä kahdesti, tyyliin pieni aamulenkki ennen etätöitä ja sitten illalla vauhdikkaampi harjoitus.
Mihinkään juhamolari-tyyppiseen treeniin ei ole tarkoitus ryhtyä eikä huimia harjoitusvauhteja tavoitella, kun en ole oman ikäsarjani huippua, mutta niin, että maantiekymppi menisi syksyllä alle 40 minuuttia, vielä...
Vai olisiko sittenkin viisainta jatkaa treeni per päivä tahdilla, lisäten vähitellen myös vauhteja?
Tuumin, että helpoin juttu olisi yrittää juosta useampana päivänä kahdesti, tyyliin pieni aamulenkki ennen etätöitä ja sitten illalla vauhdikkaampi harjoitus.
Mihinkään juhamolari-tyyppiseen treeniin ei ole tarkoitus ryhtyä eikä huimia harjoitusvauhteja tavoitella, kun en ole oman ikäsarjani huippua, mutta niin, että maantiekymppi menisi syksyllä alle 40 minuuttia, vielä...
Vai olisiko sittenkin viisainta jatkaa treeni per päivä tahdilla, lisäten vähitellen myös vauhteja?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Rennon kovaa suksilla hyvä resepti. Hölkkää vauhikkaampaa eikä papan jalat kipuile.
Olikohan se Juoksija-lehdessä juttua, jossa mainittiin että kertojen lisäämisen sijaan km-määrän kohtuunosto ajaa paremmin asian. Palautumisen laiminlyönnillä ajaa itsensä ylikuntoon ja sitten paukkuu paikat, paino heittelee ja muuta mukavaa.
Ei Molarikaan mitään kolmea treeniä päivässä vedä, kunhan twiittailee ja uskottelee olevansa joku ihmeukko. Ihme tyyppi.
Syksyyn on toinen mokoma ja ihan ylimääräinen peruskuntokausi aikaa juosta. Silloin voi räjyttää pankin, kun nyt malttaa vetää maltilla ja kohti syksyä kiristää sitten tahtia ja ennen ekaa kisaa rauhoittaa taas touhut ja siirtyä herkistelyyn.
Äänestän yhtä lenkkiä päivässä. Mielestäni voorumilla on menty useuden korostamiseen kanssa liiallisuuksiin kun taviksillekin suosittelevat vaikka edes parin minuutin lenkkejä. Lyhyet lenkit ajavat asiansa nollasta aloittaessa, mutta silloinkin on tavoitteena niitä pidentää kohtuullisesti sen sijaan että monta kertaa päivässä tekee lyhyttä. 40min tasolle asti varmasti yhden lenkin taktiikka on paras. Palauttava voi sitten olla kävelyä ja normaalia elämää. Vain oikeasti kovat ja roinaajat voivat juosta useita lenkkejä päivässä palautumisen kärsimättä.
Eri mieltä olen palauttavasta, kävely ei ole harjoitus, kun en mikään kilpakävelijä ole. Palauttava lenkki on juoksua sekin, hitaammin vaan, nautiskellen.
Joskus nuorena juoksin kahdesti päivässä useampana päivän viikossa ja ihan satunnaisesti nyt pappanakin. Tosin tuo palautuminen ei toimi kuin silloin, jos on fyysisesti kevyttä työtä. Kaksi harjoitusta ja välissä kohtuufyysistä rasitusta tuottaa ongelmia.
Mielestäni perustanluomisvaiheessa erityisten palauttavien lenkkien juokseminen on ajan hukkaa. Lenkkeilyä kunnon mukaan ja palautuu levossa ja arkiaskareissa. Tilanne on toinen valmistavassa vaiheessa, jolloin kovien harjoitusten vastapainona palauttava harjoittelu on välttämätöntä.
Askartelu ei ole urheilemista. Palauttava hölkkä hitaasti ettäpä ei kuormita. Kuitenki hölkkää eikä mittää sakset käes kartongin leikkaamista. Siitä ei aeropinen kunto kehity
Kerta päivässä riittää miule. Pitäisi pidentää lenkkejä, lyhkäiset rennot lenkit ei enää kehitä.
Juu. Tunti kehittää enemmän kuin kaksi kertaa puolikas.
Useus ennen määrää ennen vauhtia. Kyllä ne lyhkäisetkin juoksut kehittää juurikin aerobista kuntoa erin omaisesti.
Enpä tiedä. Ylipitkiä pitkiä ei ainakaan kannata tehdä.