Miksi ÄO:ta ei saisi tuoda esiin?

Sinänsä asiallisesta viestistä unohtui kokonaan tieteellinen konteksti. Jos lähtee tuolle tasolle valistamaan "älykkyyden lajeista", olisi suotavaa myös selvittää itselleen esim. G-tekijän perusteet ja piirreteorian alkeet.

Gardnerilaisilla jutuilla ei Mensan testiä, ja sitä myöten koko Cattellin piirreteoriaa, oikein voi kampittaa, puhumattakaan subjektiivisista vuodatuksista omista kavereista.

Opa kirjoitti:

Sinänsä asiallisesta viestistä unohtui kokonaan tieteellinen konteksti. Jos lähtee tuolle tasolle valistamaan "älykkyyden lajeista", olisi suotavaa myös selvittää itselleen esim. G-tekijän perusteet ja piirreteorian alkeet.

Gardnerilaisilla jutuilla ei Mensan testiä, ja sitä myöten koko Cattellin piirreteoriaa, oikein voi kampittaa, puhumattakaan subjektiivisista vuodatuksista omista kavereista.

Lue lisää

Oletko tosissasi? Jos vastauksesi on huumoria, myönnän kankeuteni ymmärtää sitä. Jos se ei ole huumoria, ymmärtänet, että sillä osoitit olevasi omasta mielestäsikin kaikkea muuta kuin oikeasti älykäs. Älykkäiden - vieläpä viisaasti älykkäiden - ei nimittäin tarvitse korostaa itseään sen enempää kuin vähätellä muita.

Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on.

Other Wise kirjoitti:

Oletko tosissasi? Jos vastauksesi on huumoria, myönnän kankeuteni ymmärtää sitä. Jos se ei ole huumoria, ymmärtänet, että sillä osoitit olevasi omasta mielestäsikin kaikkea muuta kuin oikeasti älykäs. Älykkäiden - vieläpä viisaasti älykkäiden - ei nimittäin tarvitse korostaa itseään sen enempää kuin vähätellä muita.

Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on.

Lue lisää

"Älykkäiden - vieläpä viisaasti älykkäiden - ei nimittäin tarvitse korostaa itseään sen enempää kuin vähätellä muita. "

Älykkyys ei automaattisesti takaa sosiaalisia taitoja, vaikka sosiaalisten taitojen ja älykkyyden välillä onkin havaittavissa positiivista korrelaatiota.


"Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on"

Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat. He eivät välttämättä ole älykkäitä. Älykkyysosamäärä ei tee ihmisestä automaattisesti ihmisestä arvostettavaa tai vieroksuttavaa. Älykkyysosamäärä on sen sijaan moniin muihin asioihin elämässä yhteydessä ja sen avulla kykenee varsin hyviin tilastollisiin ennusteisiin.

Opa kirjoitti:

"Älykkäiden - vieläpä viisaasti älykkäiden - ei nimittäin tarvitse korostaa itseään sen enempää kuin vähätellä muita. "

Älykkyys ei automaattisesti takaa sosiaalisia taitoja, vaikka sosiaalisten taitojen ja älykkyyden välillä onkin havaittavissa positiivista korrelaatiota.


"Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on"

Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat. He eivät välttämättä ole älykkäitä. Älykkyysosamäärä ei tee ihmisestä automaattisesti ihmisestä arvostettavaa tai vieroksuttavaa. Älykkyysosamäärä on sen sijaan moniin muihin asioihin elämässä yhteydessä ja sen avulla kykenee varsin hyviin tilastollisiin ennusteisiin.

Lue lisää

>sosiaalisten taitojen ja älykkyyden välillä onkin havaittavissa positiivista korrelaatiota<

Juuri näin, kuten myös naisten suhteen menestymisen ja siittimen koon välillä on havaittavissa positiivista korrelaatiota.

Mutta joka on kateellinen, on kateellinen - ja siinäpä olkoon. Ratkotaan me rauhassa kuviopäättelytehtäviä ja roikotetaan suurikokoista sukupuolielintämme, eikös vain?

Opa kirjoitti:

"Älykkäiden - vieläpä viisaasti älykkäiden - ei nimittäin tarvitse korostaa itseään sen enempää kuin vähätellä muita. "

Älykkyys ei automaattisesti takaa sosiaalisia taitoja, vaikka sosiaalisten taitojen ja älykkyyden välillä onkin havaittavissa positiivista korrelaatiota.


"Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on"

Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat. He eivät välttämättä ole älykkäitä. Älykkyysosamäärä ei tee ihmisestä automaattisesti ihmisestä arvostettavaa tai vieroksuttavaa. Älykkyysosamäärä on sen sijaan moniin muihin asioihin elämässä yhteydessä ja sen avulla kykenee varsin hyviin tilastollisiin ennusteisiin.

Lue lisää

""Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on"

Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat."

En usko että hän puhui vain 'mukavista ihmisistä'. Minä en ainakaan saanut sellaista kuvaa, enkä ymmärrä mistä sinä sellaista päättelit. Viesti kyllä sisältää 'mukavan ihmisen' ajatuksen, eli sosiaalisesti älykkään, mutta siinä ei mainittu mitään sellaista etteikö käytännössä voisi ilmetä myös muut älykkyydet, 'mukavan'(=sosiaalisesti älykkään) lisäksi.

"He eivät välttämättä ole älykkäitä."

Hekö eivät ole älykkäitä(lauseesi voidaan kärjistää näin, koska tätähän pohjimmiltaan tarkoitit)? (Sinullapa on suppea ajattelumaailma) Älykkyyttä on monenlaista, niin kuin "qwertyuiopå" ja "Other Wise" jo mainitsivat, ei vain se mensan kuviopäättely-'älykkyys'(jos se nyt varsinaista älykkyyttä on). Jos nämä ihmiset ovat 'mukavia', se merkitsee, että he onnistuvat käyttäytymään siten että antavat muille itsestään positiivisen kuvan, mikä on selvä merkki Sosiaalisesta älykkyydestä.

Ethän vain ole unohtanut, että on olemassa paljon paljon muitakin älykkyyksiä kuin mensa-älykkyys? Vai onko kenties peräti niin, että kiistät muiden kuin mensa-älyn olemassaolon? Sekin epäilys herää tekstejäsi lukiessa.

Ilmeisesti olet myös melko tietämätön Gardnerin moniälykkyysteoriasta. Voit lukea siitä hienon tiivistelmän tältä sivulta http://medianetix.internetix.fi/fi/content/artikkelit/artikkelit/article03

"Älykkyysosamäärä on sen sijaan moniin muihin asioihin elämässä yhteydessä ja sen avulla kykenee varsin hyviin tilastollisiin ennusteisiin."

Olisiko sinulla esittää tästä faktatietoa? Minä kun satun tietämään, että 'kuviopäättely-huippuälykkäät' menestyvät elämässään keskimäärin huonommin kuin 'kuviopäättely-jonkinverrantavallistaälykkäämmät', eikä heidän menestyksensä keskimäärin ole edes tavallista kuviopäättelijää kummempi. (Toivonkin, ettet vast'edes kirjoittaisi mitään mitä et kuitenkaan voi perustella)
Älykkyysosamäärällä ja elämässä menestymisellä ei siis ole yhteyttä.
Sen sijaan mainitsemassani linkissä sanotaan seuraavaa:

"Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija)

Miksi joistakin ihmisistä tulee hyviä poliitikkoja, yritysjohtajia tai saarnaajia? Hyvin kehittynyt sosiaalinen intelligenssi on kaikkien e.m. esimerkkien kannalta olennainen tekijä. Sosiaalinen älykkyys voi monella alalla viedä omistajansa hyvin korkealle yhteiskuntamme hierarkiassa. Kyseinen älykkyys sijaitsee aivojemme etulohkossa. Jos alue tuhoutuu tai tuhotaan esim. lobotomialla niin samalla ihmisen persoonallisuus tuhoutuu ja hänen kykynsä olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa."

Opa kirjoitti:

"Älykkäiden - vieläpä viisaasti älykkäiden - ei nimittäin tarvitse korostaa itseään sen enempää kuin vähätellä muita. "

Älykkyys ei automaattisesti takaa sosiaalisia taitoja, vaikka sosiaalisten taitojen ja älykkyyden välillä onkin havaittavissa positiivista korrelaatiota.


"Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on"

Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat. He eivät välttämättä ole älykkäitä. Älykkyysosamäärä ei tee ihmisestä automaattisesti ihmisestä arvostettavaa tai vieroksuttavaa. Älykkyysosamäärä on sen sijaan moniin muihin asioihin elämässä yhteydessä ja sen avulla kykenee varsin hyviin tilastollisiin ennusteisiin.

Lue lisää

"Älykkyys ei automaattisesti takaa sosiaalisia taitoja, vaikka sosiaalisten taitojen ja älykkyyden välillä onkin havaittavissa positiivista korrelaatiota" - hmmm.. luepa uudelleen väitteeni, johon vastasit. En puhunut sosiaalisuudesta mitään; itse asiassa viittasin ihmisiin, jotka pärjäävät vallan hyvin ilman aktiivista kanssakäymistä muiden kanssa. Varsinkaan he eivät tarvitse ihmissuhteita, joiden motiivina on kilpailu paremmuudesta, tässä tapauksessa äo:sta. Kysymys ei tällöin ole taidoista, vaan halusta.

"Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat. He eivät välttämättä ole älykkäitä" - valitettavasti tämäkään ei osunut kohdalleen. Kuulun nimittäin niihin kummajaisiin(?), jotka pitävät ns. "mukavia" ihmisiä pääasiassa rasittavina, sillä heissä ei yleensä ole haastetta. Lisäksi heille olisin mielelläni vastavuoroisesti mukava, mutta en voi olla muuta kuin oma itseni. Enkä jaksa enkä osaa small talkia.

"Älykkyysosamäärä ei tee ihmisestä automaattisesti ihmisestä arvostettavaa tai vieroksuttavaa" - tässä sentään olen täysin samaa mieltä... vaikka siinä tautofoniaa onkin.

Jotkut tykkäävät tehdä tilastoja, nojautua teorioihin ja siteerata kuuluisia neroja, mikäs siinä. Toiset taas etsivät älykkyyttä elämästä itsestään, ympäröivästä luonnosta, tapahtumien ovelasta loogisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. He löytävät sen oman luovuutensa avulla ja tavoittavat samalla viisauden, joka tekee älykkyydestäkin syvemmän. Siinä kirjoista opitut totuudet himmenee.

Jälykkö kirjoitti:

""Älykkyys, nerous, luovuus - ne kaikki ilmenevät juuri noin kuin edellinen vastaaja kuvaili: elävässä elämässä, monimuotoisempana kuin testit tai teoriat koskaan pystyvät kuvaamaan. Niin se vaan on"

Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat."

En usko että hän puhui vain 'mukavista ihmisistä'. Minä en ainakaan saanut sellaista kuvaa, enkä ymmärrä mistä sinä sellaista päättelit. Viesti kyllä sisältää 'mukavan ihmisen' ajatuksen, eli sosiaalisesti älykkään, mutta siinä ei mainittu mitään sellaista etteikö käytännössä voisi ilmetä myös muut älykkyydet, 'mukavan'(=sosiaalisesti älykkään) lisäksi.

"He eivät välttämättä ole älykkäitä."

Hekö eivät ole älykkäitä(lauseesi voidaan kärjistää näin, koska tätähän pohjimmiltaan tarkoitit)? (Sinullapa on suppea ajattelumaailma) Älykkyyttä on monenlaista, niin kuin "qwertyuiopå" ja "Other Wise" jo mainitsivat, ei vain se mensan kuviopäättely-'älykkyys'(jos se nyt varsinaista älykkyyttä on). Jos nämä ihmiset ovat 'mukavia', se merkitsee, että he onnistuvat käyttäytymään siten että antavat muille itsestään positiivisen kuvan, mikä on selvä merkki Sosiaalisesta älykkyydestä.

Ethän vain ole unohtanut, että on olemassa paljon paljon muitakin älykkyyksiä kuin mensa-älykkyys? Vai onko kenties peräti niin, että kiistät muiden kuin mensa-älyn olemassaolon? Sekin epäilys herää tekstejäsi lukiessa.

Ilmeisesti olet myös melko tietämätön Gardnerin moniälykkyysteoriasta. Voit lukea siitä hienon tiivistelmän tältä sivulta http://medianetix.internetix.fi/fi/content/artikkelit/artikkelit/article03

"Älykkyysosamäärä on sen sijaan moniin muihin asioihin elämässä yhteydessä ja sen avulla kykenee varsin hyviin tilastollisiin ennusteisiin."

Olisiko sinulla esittää tästä faktatietoa? Minä kun satun tietämään, että 'kuviopäättely-huippuälykkäät' menestyvät elämässään keskimäärin huonommin kuin 'kuviopäättely-jonkinverrantavallistaälykkäämmät', eikä heidän menestyksensä keskimäärin ole edes tavallista kuviopäättelijää kummempi. (Toivonkin, ettet vast'edes kirjoittaisi mitään mitä et kuitenkaan voi perustella)
Älykkyysosamäärällä ja elämässä menestymisellä ei siis ole yhteyttä.
Sen sijaan mainitsemassani linkissä sanotaan seuraavaa:

"Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija)

Miksi joistakin ihmisistä tulee hyviä poliitikkoja, yritysjohtajia tai saarnaajia? Hyvin kehittynyt sosiaalinen intelligenssi on kaikkien e.m. esimerkkien kannalta olennainen tekijä. Sosiaalinen älykkyys voi monella alalla viedä omistajansa hyvin korkealle yhteiskuntamme hierarkiassa. Kyseinen älykkyys sijaitsee aivojemme etulohkossa. Jos alue tuhoutuu tai tuhotaan esim. lobotomialla niin samalla ihmisen persoonallisuus tuhoutuu ja hänen kykynsä olla toisten kanssa vuorovaikutuksessa."

Lue lisää

"Viesti kyllä sisältää 'mukavan ihmisen' ajatuksen, eli sosiaalisesti älykkään, mutta siinä ei mainittu mitään sellaista etteikö käytännössä voisi ilmetä myös muut älykkyydet, 'mukavan'(=sosiaalisesti älykkään) lisäksi. "

Niin. Puhut nyt aivan eri asiasta. Toki asiaa voidaan tarkastella gardnerilaisittain, jos niin tahdotaan. Gardnerista ei oikein saa kovin hyvää tukea puolesta tai vastaan tällaiseen keskusteluun, sillä hän puhuu hieman eri asiasta.

"Hekö eivät ole älykkäitä(lauseesi voidaan kärjistää näin, koska tätähän pohjimmiltaan tarkoitit)?"

Tarkoitin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä, koska sanoin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä. He voivat olla älykkäitä aivan kuin kaikki muutkin.


"ei vain se mensan kuviopäättely-'älykkyys'(jos se nyt varsinaista älykkyyttä on)."

Sinulta menee perusteet koko ajan sen verran vahvasti sekaisin, että on hyvin vaikea käydä keskustelua. Jos määrittelemme aluksi minkälaisesta älykkyydestä keskustelemme (esim. cattelilainen tai spearmanilainen älykkyyskäsitys tai sitten vaihtoehtoisesti gardnerilainen tai jopa golemanilainen käsitys lahjakkuudesta) on helpompi keskustella niin, ettei tarvitse turhaan alentua tuollaisiin henkilökohtaisiin heittoihin.

"Jos nämä ihmiset ovat 'mukavia', se merkitsee, että he onnistuvat käyttäytymään siten että antavat muille itsestään positiivisen kuvan, mikä on selvä merkki Sosiaalisesta älykkyydestä. "

Tarkoitatko nyt Cattellin faktoreihin viitaten vaiko Gardnerin monilahjakkuuksiin liittyen?


"Ethän vain ole unohtanut, että on olemassa paljon paljon muitakin älykkyyksiä kuin mensa-älykkyys?"

Riippuu aivan kontekstista. Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari, jos sitä tuolla "mensa-älykkyydellä" tarkoitat.

"Vai onko kenties peräti niin, että kiistät muiden kuin mensa-älyn olemassaolon? Sekin epäilys herää tekstejäsi lukiessa. "

Ei kannata epäillä, kannattaa kysyä vaan ihan rohkeasti. ;) Itse pyrin suhtautumaan kohtuullisen kriittisesti kaikkeen tieteelliseen keskusteluun yleensäkin. Jälleen, jos tarkoitat piirreteorioihin pohtautuvaa älykkyyskäsitystä tuolla "mensa-älyllä", olen sitä mieltä, että se on kohtuullisen hyvin tieteellisesti perusteltavissa. Gardnerkin toki on, mutta ennemmin ehkä lahjakkuusnäkökulmasta. Ei oikein ole mielestä syytä näitä koettaa saada sekoitettua, kun niissä kuitenkin puhutaan niin eri asiasta.

"Ilmeisesti olet myös melko tietämätön Gardnerin moniälykkyysteoriasta. Voit lukea siitä hienon tiivistelmän tältä sivulta http://medianetix.internetix.fi/fi/content/artikkelit/artikkelit/article03"

Noh, enpä nyt taida sentään ihan Gardnerin tiivistelmiä viitsiä alkaa lukea. :D Sinänsä Gardnerin perusjutut ovat niin psykologisen ajattelun kulmakiviä, että taidetaanpa ne esitellä jo ihan lukion (tai yläasteen?) psykologian tunneista alkaen. Luultavasti kaikki jollain tasolla älykkyydestä kiinnostuneet ovat niihin tutustustuneet.

"Älykkyysosamäärällä ja elämässä menestymisellä ei siis ole yhteyttä."

Varsinaista elämässä menestymistä on hyvin vaikea määritellä. Sen sijaan älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin koulussa menestymistä ja kohtuullisesti urakehitystä.

"Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija)"

Puhut taas niin kovin eri asiasta ja vielä täysin kvalitatiivisella otteella, että en oikein kykene ottamaan kantaa. On luonnollisesti selvää, että gardnerilainen ulkoisesti suuntautunut persoonallisuus menestyy sosiaalisissa tilanteissa, ei kai siitä voitane väitellä?

Other Wise kirjoitti:

"Älykkyys ei automaattisesti takaa sosiaalisia taitoja, vaikka sosiaalisten taitojen ja älykkyyden välillä onkin havaittavissa positiivista korrelaatiota" - hmmm.. luepa uudelleen väitteeni, johon vastasit. En puhunut sosiaalisuudesta mitään; itse asiassa viittasin ihmisiin, jotka pärjäävät vallan hyvin ilman aktiivista kanssakäymistä muiden kanssa. Varsinkaan he eivät tarvitse ihmissuhteita, joiden motiivina on kilpailu paremmuudesta, tässä tapauksessa äo:sta. Kysymys ei tällöin ole taidoista, vaan halusta.

"Puhut varmasti mukavista ihmisistä, sellaisista joita itse arvostat. He eivät välttämättä ole älykkäitä" - valitettavasti tämäkään ei osunut kohdalleen. Kuulun nimittäin niihin kummajaisiin(?), jotka pitävät ns. "mukavia" ihmisiä pääasiassa rasittavina, sillä heissä ei yleensä ole haastetta. Lisäksi heille olisin mielelläni vastavuoroisesti mukava, mutta en voi olla muuta kuin oma itseni. Enkä jaksa enkä osaa small talkia.

"Älykkyysosamäärä ei tee ihmisestä automaattisesti ihmisestä arvostettavaa tai vieroksuttavaa" - tässä sentään olen täysin samaa mieltä... vaikka siinä tautofoniaa onkin.

Jotkut tykkäävät tehdä tilastoja, nojautua teorioihin ja siteerata kuuluisia neroja, mikäs siinä. Toiset taas etsivät älykkyyttä elämästä itsestään, ympäröivästä luonnosta, tapahtumien ovelasta loogisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. He löytävät sen oman luovuutensa avulla ja tavoittavat samalla viisauden, joka tekee älykkyydestäkin syvemmän. Siinä kirjoista opitut totuudet himmenee.

Lue lisää

"Jotkut tykkäävät tehdä tilastoja, nojautua teorioihin ja siteerata kuuluisia neroja, mikäs siinä. "

Niin. Kuitenkin olisin varovaisesti sitä mieltä, että jos yritetään määritellä älykkyyttä, älykkyyden määrittely on kohtuullisen oikeutettua. ;)


"Toiset taas etsivät älykkyyttä elämästä itsestään, ympäröivästä luonnosta, tapahtumien ovelasta loogisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta."

Mitä tällainen älykkyys sitten on ja miten se eroaa tai osuu kohdalleen piirreteoreettiseen älykkyyteen, lahjakkuuden osa-alueisiin tai hyvän elintason tai elämisentason saavuttamiseen. Mitä on luonnon älykkyys, mitä ovelan loogisuuden älykkyys, miten se ilmenee ja miten sitä voi tarkastella?

"He löytävät sen oman luovuutensa avulla ja tavoittavat samalla viisauden, joka tekee älykkyydestäkin syvemmän. Siinä kirjoista opitut totuudet himmenee."

Tottahan viisautta ja sivistystä on syytä arvostaa aivan eri tavalla kuin älykkyyttä yksittäisenä persoonallisuuden piirteenä, eihän siinä mitään. Itse mielelläni keskustelen omasta taustastani johtuen pääasiassa piirreteoreettisesta älykkyydestä ja muista ominaisuuksista ja jätän elämän arvoista keskustelun filosofeille.

Jos persoonallisuuden piirteet kiinnostavat kvantitatiivisessa mielessä kannattaa tutustua vaikkapa R.B.Cattellin teoriaan 16 ydinpiirteestä. Eihän se millään tasolla koko ihmisen persoonallisuutta kata, mutta on hyvä lähtökohta edes jollain tasolla järkevälle keskustelulle.

Opa kirjoitti:

"Viesti kyllä sisältää 'mukavan ihmisen' ajatuksen, eli sosiaalisesti älykkään, mutta siinä ei mainittu mitään sellaista etteikö käytännössä voisi ilmetä myös muut älykkyydet, 'mukavan'(=sosiaalisesti älykkään) lisäksi. "

Niin. Puhut nyt aivan eri asiasta. Toki asiaa voidaan tarkastella gardnerilaisittain, jos niin tahdotaan. Gardnerista ei oikein saa kovin hyvää tukea puolesta tai vastaan tällaiseen keskusteluun, sillä hän puhuu hieman eri asiasta.

"Hekö eivät ole älykkäitä(lauseesi voidaan kärjistää näin, koska tätähän pohjimmiltaan tarkoitit)?"

Tarkoitin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä, koska sanoin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä. He voivat olla älykkäitä aivan kuin kaikki muutkin.


"ei vain se mensan kuviopäättely-'älykkyys'(jos se nyt varsinaista älykkyyttä on)."

Sinulta menee perusteet koko ajan sen verran vahvasti sekaisin, että on hyvin vaikea käydä keskustelua. Jos määrittelemme aluksi minkälaisesta älykkyydestä keskustelemme (esim. cattelilainen tai spearmanilainen älykkyyskäsitys tai sitten vaihtoehtoisesti gardnerilainen tai jopa golemanilainen käsitys lahjakkuudesta) on helpompi keskustella niin, ettei tarvitse turhaan alentua tuollaisiin henkilökohtaisiin heittoihin.

"Jos nämä ihmiset ovat 'mukavia', se merkitsee, että he onnistuvat käyttäytymään siten että antavat muille itsestään positiivisen kuvan, mikä on selvä merkki Sosiaalisesta älykkyydestä. "

Tarkoitatko nyt Cattellin faktoreihin viitaten vaiko Gardnerin monilahjakkuuksiin liittyen?


"Ethän vain ole unohtanut, että on olemassa paljon paljon muitakin älykkyyksiä kuin mensa-älykkyys?"

Riippuu aivan kontekstista. Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari, jos sitä tuolla "mensa-älykkyydellä" tarkoitat.

"Vai onko kenties peräti niin, että kiistät muiden kuin mensa-älyn olemassaolon? Sekin epäilys herää tekstejäsi lukiessa. "

Ei kannata epäillä, kannattaa kysyä vaan ihan rohkeasti. ;) Itse pyrin suhtautumaan kohtuullisen kriittisesti kaikkeen tieteelliseen keskusteluun yleensäkin. Jälleen, jos tarkoitat piirreteorioihin pohtautuvaa älykkyyskäsitystä tuolla "mensa-älyllä", olen sitä mieltä, että se on kohtuullisen hyvin tieteellisesti perusteltavissa. Gardnerkin toki on, mutta ennemmin ehkä lahjakkuusnäkökulmasta. Ei oikein ole mielestä syytä näitä koettaa saada sekoitettua, kun niissä kuitenkin puhutaan niin eri asiasta.

"Ilmeisesti olet myös melko tietämätön Gardnerin moniälykkyysteoriasta. Voit lukea siitä hienon tiivistelmän tältä sivulta http://medianetix.internetix.fi/fi/content/artikkelit/artikkelit/article03"

Noh, enpä nyt taida sentään ihan Gardnerin tiivistelmiä viitsiä alkaa lukea. :D Sinänsä Gardnerin perusjutut ovat niin psykologisen ajattelun kulmakiviä, että taidetaanpa ne esitellä jo ihan lukion (tai yläasteen?) psykologian tunneista alkaen. Luultavasti kaikki jollain tasolla älykkyydestä kiinnostuneet ovat niihin tutustustuneet.

"Älykkyysosamäärällä ja elämässä menestymisellä ei siis ole yhteyttä."

Varsinaista elämässä menestymistä on hyvin vaikea määritellä. Sen sijaan älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin koulussa menestymistä ja kohtuullisesti urakehitystä.

"Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija)"

Puhut taas niin kovin eri asiasta ja vielä täysin kvalitatiivisella otteella, että en oikein kykene ottamaan kantaa. On luonnollisesti selvää, että gardnerilainen ulkoisesti suuntautunut persoonallisuus menestyy sosiaalisissa tilanteissa, ei kai siitä voitane väitellä?

Lue lisää

>>älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin koulussa menestymistä ja kohtuullisesti urakehitystä.

pinko kirjoitti:

>>älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin koulussa menestymistä ja kohtuullisesti urakehitystä.

"Monesti urakehitys on enemmänkin "luonteesta" kiinni kuin varsinaisesti älykkyydestä."

Kyllä, oikeassa olet. Älykkyys tuollaisessa perinteisessä visuospatiaalisessa muodossa on kuitenkin varsin hyvä ennustusperuste tuollaisessa mitattavassa mielessä. Parhaassa asemassa lienevät älykkäät henkilöt, jotka ovat sosiaalisesti erityisen kykeneviä ja joiden motivaatio on korkea. Tuo nyt tietysti pätee koulumenestykseenkin.

Opa kirjoitti:

"Jotkut tykkäävät tehdä tilastoja, nojautua teorioihin ja siteerata kuuluisia neroja, mikäs siinä. "

Niin. Kuitenkin olisin varovaisesti sitä mieltä, että jos yritetään määritellä älykkyyttä, älykkyyden määrittely on kohtuullisen oikeutettua. ;)


"Toiset taas etsivät älykkyyttä elämästä itsestään, ympäröivästä luonnosta, tapahtumien ovelasta loogisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta."

Mitä tällainen älykkyys sitten on ja miten se eroaa tai osuu kohdalleen piirreteoreettiseen älykkyyteen, lahjakkuuden osa-alueisiin tai hyvän elintason tai elämisentason saavuttamiseen. Mitä on luonnon älykkyys, mitä ovelan loogisuuden älykkyys, miten se ilmenee ja miten sitä voi tarkastella?

"He löytävät sen oman luovuutensa avulla ja tavoittavat samalla viisauden, joka tekee älykkyydestäkin syvemmän. Siinä kirjoista opitut totuudet himmenee."

Tottahan viisautta ja sivistystä on syytä arvostaa aivan eri tavalla kuin älykkyyttä yksittäisenä persoonallisuuden piirteenä, eihän siinä mitään. Itse mielelläni keskustelen omasta taustastani johtuen pääasiassa piirreteoreettisesta älykkyydestä ja muista ominaisuuksista ja jätän elämän arvoista keskustelun filosofeille.

Jos persoonallisuuden piirteet kiinnostavat kvantitatiivisessa mielessä kannattaa tutustua vaikkapa R.B.Cattellin teoriaan 16 ydinpiirteestä. Eihän se millään tasolla koko ihmisen persoonallisuutta kata, mutta on hyvä lähtökohta edes jollain tasolla järkevälle keskustelulle.

Lue lisää

Keskustelumme on turhauttavaa, koska sinä olet yksipuolisesti asiakeskeisesti älykäs ja minä taas samantyylisesti luovasti älykäs. Tartut sanoihin ja sanontoihin näkemättä niiden syvempää merkitystä, vivahdetta ja sävyä. Voit ruotia niiden merkitystä, mutta palaamme pian taas lähtöruutuun, mikä onkin tällaisten analyyttisten keskustelujen ongelma, jos yhteistä säveltä ei löydy. Kun ollaan verbaalisesti lahjakkaita, tulee usein huomaamatta eteen semantiikan "koukkuja", jotka hämäävät luulemaan toisesta - tai itsestä - helposti liikoja. Verbaalisesti lahjakas kuulostaa useimmiten älykkäältä, oli hän sitä tai ei.

Jäykän tieteellinen kategoriointi nostaa minulta niskakarvat pystyyn. Kukaan meistä ei ole syntynyt jonkun Cattellin piirreteorian mukaiseksi osaseksi, eikä sellaiseksi kehitykään - et edes sinä, vaikka kovasti yritätkin. Jos siteeraat joka välissä jotakin teoriaa ja opittua mallia, et kohta enää tiedä kuka oikeastaan sinussa puhuu. Säilytä itsesi ja anna luovan älykkyyden tulla ulos!

Other Wise kirjoitti:

Keskustelumme on turhauttavaa, koska sinä olet yksipuolisesti asiakeskeisesti älykäs ja minä taas samantyylisesti luovasti älykäs. Tartut sanoihin ja sanontoihin näkemättä niiden syvempää merkitystä, vivahdetta ja sävyä. Voit ruotia niiden merkitystä, mutta palaamme pian taas lähtöruutuun, mikä onkin tällaisten analyyttisten keskustelujen ongelma, jos yhteistä säveltä ei löydy. Kun ollaan verbaalisesti lahjakkaita, tulee usein huomaamatta eteen semantiikan "koukkuja", jotka hämäävät luulemaan toisesta - tai itsestä - helposti liikoja. Verbaalisesti lahjakas kuulostaa useimmiten älykkäältä, oli hän sitä tai ei.

Jäykän tieteellinen kategoriointi nostaa minulta niskakarvat pystyyn. Kukaan meistä ei ole syntynyt jonkun Cattellin piirreteorian mukaiseksi osaseksi, eikä sellaiseksi kehitykään - et edes sinä, vaikka kovasti yritätkin. Jos siteeraat joka välissä jotakin teoriaa ja opittua mallia, et kohta enää tiedä kuka oikeastaan sinussa puhuu. Säilytä itsesi ja anna luovan älykkyyden tulla ulos!

Lue lisää

Onko olemassa "eri tavalla pitkiä" siittimiä?

ÄO (joka sivumennen sanoen on minulla 174) voidaan mitata yhtä luotettavasti Cattell&Cattell Culture Fair -kuviopäättelytestillä kuin siittimen pituus (joka sivumennen sanoen on minulla 22 cm) voidaan mitata senttimetri-mitalla.

Miksi vesität itsestäänselviä käsitteitä? Voit päteä muullakin tavalla kuin olemalla älykäs tai isopeniksinen (tosin en keksi millä, sorry...!)

Other Wise kirjoitti:

Keskustelumme on turhauttavaa, koska sinä olet yksipuolisesti asiakeskeisesti älykäs ja minä taas samantyylisesti luovasti älykäs. Tartut sanoihin ja sanontoihin näkemättä niiden syvempää merkitystä, vivahdetta ja sävyä. Voit ruotia niiden merkitystä, mutta palaamme pian taas lähtöruutuun, mikä onkin tällaisten analyyttisten keskustelujen ongelma, jos yhteistä säveltä ei löydy. Kun ollaan verbaalisesti lahjakkaita, tulee usein huomaamatta eteen semantiikan "koukkuja", jotka hämäävät luulemaan toisesta - tai itsestä - helposti liikoja. Verbaalisesti lahjakas kuulostaa useimmiten älykkäältä, oli hän sitä tai ei.

Jäykän tieteellinen kategoriointi nostaa minulta niskakarvat pystyyn. Kukaan meistä ei ole syntynyt jonkun Cattellin piirreteorian mukaiseksi osaseksi, eikä sellaiseksi kehitykään - et edes sinä, vaikka kovasti yritätkin. Jos siteeraat joka välissä jotakin teoriaa ja opittua mallia, et kohta enää tiedä kuka oikeastaan sinussa puhuu. Säilytä itsesi ja anna luovan älykkyyden tulla ulos!

Lue lisää

"Keskustelumme on turhauttavaa, koska sinä olet yksipuolisesti asiakeskeisesti älykäs ja minä taas samantyylisesti luovasti älykäs."

Tässähän on koko ongelman ydin. Eihän meistä oikein kumpikaan voine itsestään sanoa, minkälainen on. Siksihän erilaisia persoonallisuustestejä on kehitetty, että ihmistä edes jotenkin voitaisiin arvioida. On selvää, että ne osoittavat vain jonkun pienen siivun todellisesta persoonallisuudesta, mutta oikein parempaakaan tapaa ei ole. Silloin ollaan vain arvioimassa "hyviä tyyppejä" ja niistä varmasti on jokaisella oma käsityksensä.

"Tartut sanoihin ja sanontoihin näkemättä niiden syvempää merkitystä, vivahdetta ja sävyä."

Edelleen mielestäni yhtälaista määrittelyä olet ainakin itsesi kanssa käynyt, jos pystyt toteamaan jonkun luovasti älykkääksi.

"Verbaalisesti lahjakas kuulostaa useimmiten älykkäältä, oli hän sitä tai ei. "

Tuo on totta.

"Jäykän tieteellinen kategoriointi nostaa minulta niskakarvat pystyyn."

Kyllä itsellänikin paitsi silloin, kun kyse on jäykän tieteellisestä asiasta. :)

"Kukaan meistä ei ole syntynyt jonkun Cattellin piirreteorian mukaiseksi osaseksi, eikä sellaiseksi kehitykään - et edes sinä, vaikka kovasti yritätkin."

Itse olen jo kehittymiseni kehittynyt... Taustallahan tosiaan yleensä on se, että ihmistä voitaisiin jotenkin arvioida, silloin kun se tulee tarpeeseen. Aivan toinen asia on, onko mitään järkeä mitata aikuisten ihmisten persoonallisuutta paitsi jossain työhaastattelussa, jossa voidaan "varmuuden vuoksi" rajata riittävän soveltumattomat pois.

"Jos siteeraat joka välissä jotakin teoriaa ja opittua mallia, et kohta enää tiedä kuka oikeastaan sinussa puhuu."

Niin, jos sen noin haluat nähdä. Uskon kuitenkin jossain määrin, että on parempi uskoa todistettuja tosiasioita kuin omia mutu-juttuja. Riippuu tietysti asiasta. :)

"Säilytä itsesi ja anna luovan älykkyyden tulla ulos! "

Luovuuttani voin ilmaista muualla vaikkapa soittelemalla tai maalaamalla öljyväreillä. :)

Mr. Mensa kirjoitti:

Onko olemassa "eri tavalla pitkiä" siittimiä?

ÄO (joka sivumennen sanoen on minulla 174) voidaan mitata yhtä luotettavasti Cattell&Cattell Culture Fair -kuviopäättelytestillä kuin siittimen pituus (joka sivumennen sanoen on minulla 22 cm) voidaan mitata senttimetri-mitalla.

Miksi vesität itsestäänselviä käsitteitä? Voit päteä muullakin tavalla kuin olemalla älykäs tai isopeniksinen (tosin en keksi millä, sorry...!)

Lue lisää

Onko sinulla joku kompleksi vai mistä tämä siitinfixaatio? Älykkyydestähän täällä puhumme! Sitäpaitsi, eri tavalla pitkiä siittimiä toki on: yksi osoittaa itään, toinen länteen, ja molemmat ovat pitkiä. ;)

"Voit päteä muullakin tavalla kuin olemalla älykäs tai isopeniksinen" - vastauksiasi silmäillen ymmärrän, että saarnaat tässä itsellesi. Yritän siis sanoa, että nämä sinun fallostelusi ovat minusta naurettavia. Ja miksikö? Koetapas arvata.

Minulla ei ole pätemisen tarvetta. Minusta vain on hauska väitellä asioista, joista on tiettyyn rajaan asti mielekästä väitellä. En vesitä mitään "itsestäänselviä" käsitteitä enkä aliarvioi/halveksi älykkyystestejä tai -teorioita vaan haastan ne. Älykkyys, siis luova sellainen, on ennenkaikkea olemassaolevien totuuksien kyseenalaistamista, rohkeutta ja kykyä etsiä uusia menetelmiä, vastauksia ja vaihtoehtoja ilman valmiiden teorioiden luomia rajoituksia ja sääntöjä. Kaikkein älykkäimpiä ovat ne nerot, jotka ITSE ovat oivaltaneet jotain UUTTA, joka vieläpä osoittautuu paikkansapitäväksi ja toimivaksi. Voit lukea koko elämäsi tiedeteorioita ja kutsua itseäsi älykkääksi kun ne osaat, mutta jos et ole koskaan oivaltanut mitään merkityksellistä uutta ihan itse, olet tavallaan vain alkuperäisten älykköjen opetuslapsi.

Niin ja, sivumennen sanoen, minä en ole kovin isopeniksinen. Olen nimittäin nainen.

Opa kirjoitti:

"Keskustelumme on turhauttavaa, koska sinä olet yksipuolisesti asiakeskeisesti älykäs ja minä taas samantyylisesti luovasti älykäs."

Tässähän on koko ongelman ydin. Eihän meistä oikein kumpikaan voine itsestään sanoa, minkälainen on. Siksihän erilaisia persoonallisuustestejä on kehitetty, että ihmistä edes jotenkin voitaisiin arvioida. On selvää, että ne osoittavat vain jonkun pienen siivun todellisesta persoonallisuudesta, mutta oikein parempaakaan tapaa ei ole. Silloin ollaan vain arvioimassa "hyviä tyyppejä" ja niistä varmasti on jokaisella oma käsityksensä.

"Tartut sanoihin ja sanontoihin näkemättä niiden syvempää merkitystä, vivahdetta ja sävyä."

Edelleen mielestäni yhtälaista määrittelyä olet ainakin itsesi kanssa käynyt, jos pystyt toteamaan jonkun luovasti älykkääksi.

"Verbaalisesti lahjakas kuulostaa useimmiten älykkäältä, oli hän sitä tai ei. "

Tuo on totta.

"Jäykän tieteellinen kategoriointi nostaa minulta niskakarvat pystyyn."

Kyllä itsellänikin paitsi silloin, kun kyse on jäykän tieteellisestä asiasta. :)

"Kukaan meistä ei ole syntynyt jonkun Cattellin piirreteorian mukaiseksi osaseksi, eikä sellaiseksi kehitykään - et edes sinä, vaikka kovasti yritätkin."

Itse olen jo kehittymiseni kehittynyt... Taustallahan tosiaan yleensä on se, että ihmistä voitaisiin jotenkin arvioida, silloin kun se tulee tarpeeseen. Aivan toinen asia on, onko mitään järkeä mitata aikuisten ihmisten persoonallisuutta paitsi jossain työhaastattelussa, jossa voidaan "varmuuden vuoksi" rajata riittävän soveltumattomat pois.

"Jos siteeraat joka välissä jotakin teoriaa ja opittua mallia, et kohta enää tiedä kuka oikeastaan sinussa puhuu."

Niin, jos sen noin haluat nähdä. Uskon kuitenkin jossain määrin, että on parempi uskoa todistettuja tosiasioita kuin omia mutu-juttuja. Riippuu tietysti asiasta. :)

"Säilytä itsesi ja anna luovan älykkyyden tulla ulos! "

Luovuuttani voin ilmaista muualla vaikkapa soittelemalla tai maalaamalla öljyväreillä. :)

Lue lisää

Sinussa on näköjään sitä sosiaalista älykkyyttä, koska vastauksesi on jo pitkälti myötäilevä.

"Uskon kuitenkin jossain määrin, että on parempi uskoa todistettuja tosiasioita kuin omia mutu-juttuja. Riippuu tietysti asiasta" - No, tässä vaiheessa jo luultavasti ymmärrät paremmin, miksi annan arvoa mutu-jutuille.. Viittaan vastaukseeni Mr Mensalle; älykkäälle ihmiselle 'todistetut tosiasiat' ovat kyseenalaistamista varten. Monet "einsteinit" ovat saaneet ne suurimmat ahaa-elämyksensä unessa; kun alitajunta työstää olettamuksia ja tietoa ja lopulta poimii sieltä koko maailmaa mullistavia totuuksia, voidaan mielestäni puhua melkoisesta mutu-tuntemuksen käytöstä jopa koko ihmiskunnan hyväksi. Ero on vain siinä, että nuo mutu-tuntemukset hyväksytään myös tiedepiireissä - miksi?

"Itse olen jo kehittymiseni kehittynyt..." - et ole. Jo tämä käymämme keskustelu on sinua (kuten myös minua) kehittänyt jollakin tavalla. Vain muutos on pysyvää.

"Luovuuttani voin ilmaista muualla vaikkapa soittelemalla tai maalaamalla öljyväreillä" - sieltä siveltimenvedosta varmasti älykkyyttäsikin löytyy, mutta miksi et sitten antaisi vastavuoroisesti luovuutesi olla mukana älyn käytössä?

Other Wise kirjoitti:

Sinussa on näköjään sitä sosiaalista älykkyyttä, koska vastauksesi on jo pitkälti myötäilevä.

"Uskon kuitenkin jossain määrin, että on parempi uskoa todistettuja tosiasioita kuin omia mutu-juttuja. Riippuu tietysti asiasta" - No, tässä vaiheessa jo luultavasti ymmärrät paremmin, miksi annan arvoa mutu-jutuille.. Viittaan vastaukseeni Mr Mensalle; älykkäälle ihmiselle 'todistetut tosiasiat' ovat kyseenalaistamista varten. Monet "einsteinit" ovat saaneet ne suurimmat ahaa-elämyksensä unessa; kun alitajunta työstää olettamuksia ja tietoa ja lopulta poimii sieltä koko maailmaa mullistavia totuuksia, voidaan mielestäni puhua melkoisesta mutu-tuntemuksen käytöstä jopa koko ihmiskunnan hyväksi. Ero on vain siinä, että nuo mutu-tuntemukset hyväksytään myös tiedepiireissä - miksi?

"Itse olen jo kehittymiseni kehittynyt..." - et ole. Jo tämä käymämme keskustelu on sinua (kuten myös minua) kehittänyt jollakin tavalla. Vain muutos on pysyvää.

"Luovuuttani voin ilmaista muualla vaikkapa soittelemalla tai maalaamalla öljyväreillä" - sieltä siveltimenvedosta varmasti älykkyyttäsikin löytyy, mutta miksi et sitten antaisi vastavuoroisesti luovuutesi olla mukana älyn käytössä?

Lue lisää

"Sinussa on näköjään sitä sosiaalista älykkyyttä, koska vastauksesi on jo pitkälti myötäilevä."

Miksi ei voisi puhua vain ihan sosiaalisista taidoita tai käytöstavoista? Miksi pitää sekoittaa älykkyyteen jotain, mitä siihen ei ole selkeää laittaa?

"Viittaan vastaukseeni Mr Mensalle; älykkäälle ihmiselle 'todistetut tosiasiat' ovat kyseenalaistamista varten."

No, toki trollipeikot pitää jättääkin omaan arvoonsa. ;)

"Ero on vain siinä, että nuo mutu-tuntemukset hyväksytään myös tiedepiireissä - miksi? "

Koska ne pohjautuvat tieteellisiin arvoihin ja laajan tutkimusperinteeseen. :)

"mutta miksi et sitten antaisi vastavuoroisesti luovuutesi olla mukana älyn käytössä? "

Nyt puhutaan niin suoraan minusta, että keskustelu ei tunnu järkevältä.

Edelleen näen älykkyyden ja varsinkin äo:n jonkinlaisena mittausvälineenä, jonka perusteella voidaan yhdellä tavalla luokitella ihmisiä, jos sellaiseen tulee tarve. Vähän vastaavaa kuin urheilukilpailujen karsinnat tai verenpaineen mittaus. Luovuutta taas mitataan aivan muilla mittareilla. Ja sitten on olemassa ihmisen saavutukset, joka on jo pohjimmiltaan jotain aivan muuta kuin yksittäiset piirteet.

Other Wise kirjoitti:

Onko sinulla joku kompleksi vai mistä tämä siitinfixaatio? Älykkyydestähän täällä puhumme! Sitäpaitsi, eri tavalla pitkiä siittimiä toki on: yksi osoittaa itään, toinen länteen, ja molemmat ovat pitkiä. ;)

"Voit päteä muullakin tavalla kuin olemalla älykäs tai isopeniksinen" - vastauksiasi silmäillen ymmärrän, että saarnaat tässä itsellesi. Yritän siis sanoa, että nämä sinun fallostelusi ovat minusta naurettavia. Ja miksikö? Koetapas arvata.

Minulla ei ole pätemisen tarvetta. Minusta vain on hauska väitellä asioista, joista on tiettyyn rajaan asti mielekästä väitellä. En vesitä mitään "itsestäänselviä" käsitteitä enkä aliarvioi/halveksi älykkyystestejä tai -teorioita vaan haastan ne. Älykkyys, siis luova sellainen, on ennenkaikkea olemassaolevien totuuksien kyseenalaistamista, rohkeutta ja kykyä etsiä uusia menetelmiä, vastauksia ja vaihtoehtoja ilman valmiiden teorioiden luomia rajoituksia ja sääntöjä. Kaikkein älykkäimpiä ovat ne nerot, jotka ITSE ovat oivaltaneet jotain UUTTA, joka vieläpä osoittautuu paikkansapitäväksi ja toimivaksi. Voit lukea koko elämäsi tiedeteorioita ja kutsua itseäsi älykkääksi kun ne osaat, mutta jos et ole koskaan oivaltanut mitään merkityksellistä uutta ihan itse, olet tavallaan vain alkuperäisten älykköjen opetuslapsi.

Niin ja, sivumennen sanoen, minä en ole kovin isopeniksinen. Olen nimittäin nainen.

Lue lisää

>>Niin ja, sivumennen sanoen, minä en ole kovin isopeniksinen. Olen nimittäin nainen.

Mr. Mensa kirjoitti:

>>Niin ja, sivumennen sanoen, minä en ole kovin isopeniksinen. Olen nimittäin nainen.

"Itse en mielellään käytä koko "älykkyys" käsitettä juuri sen takia, että sen määrittelystä ei useinkaan päästä yksimielisyyteen. Mieluummin puhun "lahjakkuuden" eri lajeista: matemaattinen, kielellinen, sosiaalinen, liikunnallinen, jne"

Eli, kun puhut "älykkyydestä", niin puhut mieluimmin Gardnerin moniälykkyys/lahjakkuusteoriasta, kuin g-faktoreista sun muista paljon enemmän kiistanalaisista teorioista.

Opa kirjoitti:

"Viesti kyllä sisältää 'mukavan ihmisen' ajatuksen, eli sosiaalisesti älykkään, mutta siinä ei mainittu mitään sellaista etteikö käytännössä voisi ilmetä myös muut älykkyydet, 'mukavan'(=sosiaalisesti älykkään) lisäksi. "

Niin. Puhut nyt aivan eri asiasta. Toki asiaa voidaan tarkastella gardnerilaisittain, jos niin tahdotaan. Gardnerista ei oikein saa kovin hyvää tukea puolesta tai vastaan tällaiseen keskusteluun, sillä hän puhuu hieman eri asiasta.

"Hekö eivät ole älykkäitä(lauseesi voidaan kärjistää näin, koska tätähän pohjimmiltaan tarkoitit)?"

Tarkoitin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä, koska sanoin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä. He voivat olla älykkäitä aivan kuin kaikki muutkin.


"ei vain se mensan kuviopäättely-'älykkyys'(jos se nyt varsinaista älykkyyttä on)."

Sinulta menee perusteet koko ajan sen verran vahvasti sekaisin, että on hyvin vaikea käydä keskustelua. Jos määrittelemme aluksi minkälaisesta älykkyydestä keskustelemme (esim. cattelilainen tai spearmanilainen älykkyyskäsitys tai sitten vaihtoehtoisesti gardnerilainen tai jopa golemanilainen käsitys lahjakkuudesta) on helpompi keskustella niin, ettei tarvitse turhaan alentua tuollaisiin henkilökohtaisiin heittoihin.

"Jos nämä ihmiset ovat 'mukavia', se merkitsee, että he onnistuvat käyttäytymään siten että antavat muille itsestään positiivisen kuvan, mikä on selvä merkki Sosiaalisesta älykkyydestä. "

Tarkoitatko nyt Cattellin faktoreihin viitaten vaiko Gardnerin monilahjakkuuksiin liittyen?


"Ethän vain ole unohtanut, että on olemassa paljon paljon muitakin älykkyyksiä kuin mensa-älykkyys?"

Riippuu aivan kontekstista. Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari, jos sitä tuolla "mensa-älykkyydellä" tarkoitat.

"Vai onko kenties peräti niin, että kiistät muiden kuin mensa-älyn olemassaolon? Sekin epäilys herää tekstejäsi lukiessa. "

Ei kannata epäillä, kannattaa kysyä vaan ihan rohkeasti. ;) Itse pyrin suhtautumaan kohtuullisen kriittisesti kaikkeen tieteelliseen keskusteluun yleensäkin. Jälleen, jos tarkoitat piirreteorioihin pohtautuvaa älykkyyskäsitystä tuolla "mensa-älyllä", olen sitä mieltä, että se on kohtuullisen hyvin tieteellisesti perusteltavissa. Gardnerkin toki on, mutta ennemmin ehkä lahjakkuusnäkökulmasta. Ei oikein ole mielestä syytä näitä koettaa saada sekoitettua, kun niissä kuitenkin puhutaan niin eri asiasta.

"Ilmeisesti olet myös melko tietämätön Gardnerin moniälykkyysteoriasta. Voit lukea siitä hienon tiivistelmän tältä sivulta http://medianetix.internetix.fi/fi/content/artikkelit/artikkelit/article03"

Noh, enpä nyt taida sentään ihan Gardnerin tiivistelmiä viitsiä alkaa lukea. :D Sinänsä Gardnerin perusjutut ovat niin psykologisen ajattelun kulmakiviä, että taidetaanpa ne esitellä jo ihan lukion (tai yläasteen?) psykologian tunneista alkaen. Luultavasti kaikki jollain tasolla älykkyydestä kiinnostuneet ovat niihin tutustustuneet.

"Älykkyysosamäärällä ja elämässä menestymisellä ei siis ole yhteyttä."

Varsinaista elämässä menestymistä on hyvin vaikea määritellä. Sen sijaan älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin koulussa menestymistä ja kohtuullisesti urakehitystä.

"Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija)"

Puhut taas niin kovin eri asiasta ja vielä täysin kvalitatiivisella otteella, että en oikein kykene ottamaan kantaa. On luonnollisesti selvää, että gardnerilainen ulkoisesti suuntautunut persoonallisuus menestyy sosiaalisissa tilanteissa, ei kai siitä voitane väitellä?

Lue lisää

"Tarkoitin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä, koska sanoin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä. He voivat olla älykkäitä aivan kuin kaikki muutkin"

Mutta siinä tapauksessa väitteessäsi ei ollut mitään järkeä! Ts. ei ollut mitään järkeä tuputtaa sitä siihen lauseeseen!


"Niin. Puhut nyt aivan eri asiasta. Toki asiaa voidaan tarkastella gardnerilaisittain, jos niin tahdotaan. Gardnerista ei oikein saa kovin hyvää tukea puolesta tai vastaan tällaiseen keskusteluun, sillä hän puhuu hieman eri asiasta"

Niin joo.. En edes muista mistä keskustelimme tuossa ylempänä, enkä oikein jaksa enää lukea tähän aikaan niin hemmetin pitkiä palopuheita, joten jätän asian sikseen..


"Riippuu aivan kontekstista. Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari, jos sitä tuolla "mensa-älykkyydellä" tarkoitat"

En muista enkä jaksa lukea noita tekstejä enää, mutta joo.. Se täytyy sanoa että minun mielestäni "piirreteoreettinen" on niin sekava "mittari", koska siitä ei tiedetä mitä se oikein mittaa vai mittaako mitään. Sen mittaamaa "älykkyyttä" ei osata oikeastaan millään tavalla kuvailla, mitä se on ja mitä hyötyä siitä on..
Sen sijaan pidän enemmän Gardnerin selkeästä teoriasta, jossa kykyjä ja niistä aiheutuvia etuja pystytään paljon tarkemmin kuvailemaan. Ja se on yleisesti hyväksytty teoria, toisin kuin kuin tämä "piirreteoria", joka on hyvinkin kiistanalainen. Ai niin, mitähän mahdat tarkkaan ottaen tarkoittaa "Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari" -lauseella? Siis mistä tilastoista puhut?


"Sinulta menee perusteet koko ajan sen verran vahvasti sekaisin, että on hyvin vaikea käydä keskustelua. Jos määrittelemme aluksi minkälaisesta älykkyydestä keskustelemme (esim. cattelilainen tai spearmanilainen älykkyyskäsitys tai sitten vaihtoehtoisesti gardnerilainen tai jopa golemanilainen käsitys lahjakkuudesta) on helpompi keskustella niin, ettei tarvitse turhaan alentua tuollaisiin henkilökohtaisiin heittoihin"

Perusteet sekaisin..? En muista mistä oikeastaan keskustelimme, mutta luultavasti olen tarkoittanut yleisesti kaikkia kykyjä, ja jos jostain teoriasta on pakko puhua, niin puhun nyt mieluiten Gardnerista, hänen teoriansa alle on listattu useimmat niistä kyvyistä, joista puhun.
Henk. koht. heittoihin? En kai minä ole mitään henkilökohtaista puhunut.

Puhummekin vähän eri asioista, koska minä tarkoitan kaikkia kykyjä kokonaisuudessaan(niin kuin sinä oletkin jo toitottanut), sinä taas ilmeisesti puhut vain tästä "piirreteoriasta" ja sehän käsittää tietääkseni vain hyvin kapean alan koko kykyjen kirjosta (siis minun näkemykseni mukaan, en ole siihen tarkemmin tutustunut, ymmärsin että se on tämän mensan kuviopäättelytestin takana).
En ehkä saa enää tekstiäni rakentavaksi, koska en millään muista mistä alun perin puhuimme, ja mistä keskustelu oikein lähtikään käyntiin.


""Jos nämä ihmiset ovat 'mukavia', se merkitsee, että he onnistuvat käyttäytymään siten että antavat muille itsestään positiivisen kuvan, mikä on selvä merkki Sosiaalisesta älykkyydestä. "

Tarkoitatko nyt Cattellin faktoreihin viitaten vaiko Gardnerin monilahjakkuuksiin liittyen?"

Tietääkseni Cattellin faktorit eivät oikein liity käsiteltävänä olevaan älyyn, eli sosiaaliseen älyyn? En ole viitannut mihinkään teoriaan, voimme käsittääkseni puhua lahjakkuuksista ilman mitään teorioitakin(tietysti väärinkäsityksiäkin voi siitä johtuen tulla). Vaikka jotkut teoriat mielestäni ovat ihan kohtuullisen päteviä ja kenties niihin kannattaisi luoda hieman pitempikin silmäys, niin en silti pidä siitä, että rajaisin keskusteluni vain joihinkin teorioihin.


"Varsinaista elämässä menestymistä on hyvin vaikea määritellä. Sen sijaan älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin koulussa menestymistä ja kohtuullisesti urakehitystä"

Tarkoitin tietysti sillä lauseella ammatillista menestymistä. Olen vähän eri mieltä tuosta ÄO:n ja koulussa menestymisen ja urakehityksen suhteen, sitähän sanoin jo alunperinkin(kun puhuin sos. älystä ja sen hyödyistä ammatillisessa menestymisessä. Laitoin lainauksen siltä sivulta, minkä varmaan muistatkin). Esimerkiksi minulla ÄO pitäisi nykyisin kaikkien nettitestien mukaan olla vähintään selkeästi keskimääräistä korkeampi, mutta ei ollut erityistä menestystä koulussa. Ainakaan tähän mennessä. Motivaation puute taitaa tosin olla se pääsyy huonoon menestykseen.. Ja saman olen huomannut kyllä useilla muillakin kohtuullisen korkean ÄO:n omaavilla tyypeillä..

""Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija)"

Puhut taas niin kovin eri asiasta ja vielä täysin kvalitatiivisella otteella, että en oikein kykene ottamaan kantaa. On luonnollisesti selvää, että gardnerilainen ulkoisesti suuntautunut persoonallisuus menestyy sosiaalisissa tilanteissa, ei kai siitä voitane väitellä?"

No alunperinhän puhuttiin siitä, millä älynlajilla elämässä pääasiallisesti menestyy. Sitähän minä sanoin. Ja minä sanoin että se on sosiaalinen älykkyys. Sinä taas sanoit että se on ÄO. Muutitko mieltäsi siis?

Opa kirjoitti:

"Sinussa on näköjään sitä sosiaalista älykkyyttä, koska vastauksesi on jo pitkälti myötäilevä."

Miksi ei voisi puhua vain ihan sosiaalisista taidoita tai käytöstavoista? Miksi pitää sekoittaa älykkyyteen jotain, mitä siihen ei ole selkeää laittaa?

"Viittaan vastaukseeni Mr Mensalle; älykkäälle ihmiselle 'todistetut tosiasiat' ovat kyseenalaistamista varten."

No, toki trollipeikot pitää jättääkin omaan arvoonsa. ;)

"Ero on vain siinä, että nuo mutu-tuntemukset hyväksytään myös tiedepiireissä - miksi? "

Koska ne pohjautuvat tieteellisiin arvoihin ja laajan tutkimusperinteeseen. :)

"mutta miksi et sitten antaisi vastavuoroisesti luovuutesi olla mukana älyn käytössä? "

Nyt puhutaan niin suoraan minusta, että keskustelu ei tunnu järkevältä.

Edelleen näen älykkyyden ja varsinkin äo:n jonkinlaisena mittausvälineenä, jonka perusteella voidaan yhdellä tavalla luokitella ihmisiä, jos sellaiseen tulee tarve. Vähän vastaavaa kuin urheilukilpailujen karsinnat tai verenpaineen mittaus. Luovuutta taas mitataan aivan muilla mittareilla. Ja sitten on olemassa ihmisen saavutukset, joka on jo pohjimmiltaan jotain aivan muuta kuin yksittäiset piirteet.

Lue lisää

"Miksi ei voisi puhua vain ihan sosiaalisista taidoita tai käytöstavoista? Miksi pitää sekoittaa älykkyyteen jotain, mitä siihen ei ole selkeää laittaa?"

Toivon mukaan ymmärsin väärin tämän lauseesi. Sano vain rohkeasti jos niin kävi.
Eli: Kyllä sosiaaliset "taidot" ovat ihan selkeästi yksi älykkyyden laji(tai muoto). On väärin väittää, että ne ovat vain 'taitoja'.
Tämä lienee mielipidekysymys, eikä kenenkään mielipidettä voi kumota älykkyyden määritelmän puutteen vuoksi, minkä takia on typerää sanoa "Miksi pitää sekoittaa älykkyyteen jotain, mitä siihen ei ole selkeää laittaa".
Sosiaalisesti älykäs ihminen kykenee päättelemään toisen ihmisen tunnetiloja tämän eleistä ja ilmeistä, ja osaa sen pohjalta toimia 'toista miellyttävästi', mikä mielestäni on aivan selkeästi kyky, jota täytyy sanoa älykkyydeksi.
Sanon, että mielestäni tämä on yksi älykkyyden laji, ei mikään sekundataito(mielipidekysymys tämäkin, mutta mielestäni on törkeää väittää ettei tämä olisi älykkyyttä). Sille on määritetty oma aivo-alueensakin. Sos. älykkyys sijaitsee aivojen etuosassa, ohimolohkoissa.

ei äo mitään kerro. Eikä myöskään kaiken sorttisesta päättelystä. Mensantesti on hyvin kapea-alainen testi. Enkä palkkaisi koskaan ihmistä työntekijäksi äo:n perusteella. Ihmisillä on erillaisia näkemyksiä älykkyydestä ja todellakin vain näkemyksiä. Totuus tuskin kuitenkaan on riippuvainen tulkintatavasta.

Örh kirjoitti:

"Miksi ei voisi puhua vain ihan sosiaalisista taidoita tai käytöstavoista? Miksi pitää sekoittaa älykkyyteen jotain, mitä siihen ei ole selkeää laittaa?"

Toivon mukaan ymmärsin väärin tämän lauseesi. Sano vain rohkeasti jos niin kävi.
Eli: Kyllä sosiaaliset "taidot" ovat ihan selkeästi yksi älykkyyden laji(tai muoto). On väärin väittää, että ne ovat vain 'taitoja'.
Tämä lienee mielipidekysymys, eikä kenenkään mielipidettä voi kumota älykkyyden määritelmän puutteen vuoksi, minkä takia on typerää sanoa "Miksi pitää sekoittaa älykkyyteen jotain, mitä siihen ei ole selkeää laittaa".
Sosiaalisesti älykäs ihminen kykenee päättelemään toisen ihmisen tunnetiloja tämän eleistä ja ilmeistä, ja osaa sen pohjalta toimia 'toista miellyttävästi', mikä mielestäni on aivan selkeästi kyky, jota täytyy sanoa älykkyydeksi.
Sanon, että mielestäni tämä on yksi älykkyyden laji, ei mikään sekundataito(mielipidekysymys tämäkin, mutta mielestäni on törkeää väittää ettei tämä olisi älykkyyttä). Sille on määritetty oma aivo-alueensakin. Sos. älykkyys sijaitsee aivojen etuosassa, ohimolohkoissa.

Lue lisää

"Eli: Kyllä sosiaaliset "taidot" ovat ihan selkeästi yksi älykkyyden laji(tai muoto). On väärin väittää, että ne ovat vain 'taitoja'."

Eipä kai ne välttämättä ole taitoja, jokainen voi arvottaa miten haluaa. Itse jo työtaustastani johtuen mielelläni kuitenkin ymmärrän älykkyyden sellaisena oivalluskykynä ja nopeana tilannetajuna, joka on yhteydessä näihin Gardnerinkin aikanaan esiin tuomiin lahjakkuuden lajeihin. Lahjakkuuden lajit tulevat usein esiin osaamisena. Älykkyys ei välttämättä tule, mutta saattaa olla taustalla lahjakkuudessa.

"mikä mielestäni on aivan selkeästi kyky, jota täytyy sanoa älykkyydeksi."

Itse edelleen pitäisi älykkyyttä käsitteenä, joka osoittaa nopeaa oivalluskykyä yleensä riippumatta siitä, missä se ilmenee. Tuossa tapauksessa älykkyys vain siis ilmenisi sosiaalisissa tilanteissa. Tuo G-tekijä, joka on taustalla näissä erilaisissa osaamisissa. Sitähän pohjimmiltaan älykkyystesteissäkin koetetaan tarkastella, eri asia on, miten siinä sitten onnistutaan.

"ei mikään sekundataito"

Ei toki olekaan. Ei siitä olekaan kysymys.

"törkeää väittää ettei tämä olisi älykkyyttä"

Niin. Itse tosiaan hahmotan älykkyyden enemmän oivalluskykynä, vaikkapa sitten sosiaalisten tilanteiden tai ihan minkä tahansa hahmottamisena.

"Sos. älykkyys sijaitsee aivojen etuosassa, ohimolohkoissa."

Voipi olla. Nyt ajaudutaan alueelle, josta en voi sanoa tietäväni perusartikkelikamaa enempää, joten en halua väittää millään tasolla vastaan.

Määrittelystähän tässä koko ajan on kysymys, siitä mikä on älykkyyttä. Itse toivoisin, että sosiaalisten taitojen hallinnalle kehitettäisin joku muu termi kuin älykkyys ja se sitten voisi kehittyä ajan myötä vaikka huomattavastikin arvostetummaksi kuin tämä, joka nykyisin ymmärretään älykkyydeksi, jos se sellaiselta vaikuttaa.

Joku, en muista kuka kirjoitti:

"Tarkoitin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä, koska sanoin, että he eivät välttämättä ole älykkäitä. He voivat olla älykkäitä aivan kuin kaikki muutkin"

Mutta siinä tapauksessa väitteessäsi ei ollut mitään järkeä! Ts. ei ollut mitään järkeä tuputtaa sitä siihen lauseeseen!


"Niin. Puhut nyt aivan eri asiasta. Toki asiaa voidaan tarkastella gardnerilaisittain, jos niin tahdotaan. Gardnerista ei oikein saa kovin hyvää tukea puolesta tai vastaan tällaiseen keskusteluun, sillä hän puhuu hieman eri asiasta"

Niin joo.. En edes muista mistä keskustelimme tuossa ylempänä, enkä oikein jaksa enää lukea tähän aikaan niin hemmetin pitkiä palopuheita, joten jätän asian sikseen..


"Riippuu aivan kontekstista. Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari, jos sitä tuolla "mensa-älykkyydellä" tarkoitat"

En muista enkä jaksa lukea noita tekstejä enää, mutta joo.. Se täytyy sanoa että minun mielestäni "piirreteoreettinen" on niin sekava "mittari", koska siitä ei tiedetä mitä se oikein mittaa vai mittaako mitään. Sen mittaamaa "älykkyyttä" ei osata oikeastaan millään tavalla kuvailla, mitä se on ja mitä hyötyä siitä on..
Sen sijaan pidän enemmän Gardnerin selkeästä teoriasta, jossa kykyjä ja niistä aiheutuvia etuja pystytään paljon tarkemmin kuvailemaan. Ja se on yleisesti hyväksytty teoria, toisin kuin kuin tämä "piirreteoria", joka on hyvinkin kiistanalainen. Ai niin, mitähän mahdat tarkkaan ottaen tarkoittaa "Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari" -lauseella? Siis mistä tilastoista puhut?


"Sinulta menee perusteet koko ajan sen verran vahvasti sekaisin, että on hyvin vaikea käydä keskustelua. Jos määrittelemme aluksi minkälaisesta älykkyydestä keskustelemme (esim. cattelilainen tai spearmanilainen älykkyyskäsitys tai sitten vaihtoehtoisesti gardnerilainen tai jopa golemanilainen käsitys lahjakkuudesta) on helpompi keskustella niin, ettei tarvitse turhaan alentua tuollaisiin henkilökohtaisiin heittoihin"

Perusteet sekaisin..? En muista mistä oikeastaan keskustelimme, mutta luultavasti olen tarkoittanut yleisesti kaikkia kykyjä, ja jos jostain teoriasta on pakko puhua, niin puhun nyt mieluiten Gardnerista, hänen teoriansa alle on listattu useimmat niistä kyvyistä, joista puhun.
Henk. koht. heittoihin? En kai minä ole mitään henkilökohtaista puhunut.

Puhummekin vähän eri asioista, koska minä tarkoitan kaikkia kykyjä kokonaisuudessaan(niin kuin sinä oletkin jo toitottanut), sinä taas ilmeisesti puhut vain tästä "piirreteoriasta" ja sehän käsittää tietääkseni vain hyvin kapean alan koko kykyjen kirjosta (siis minun näkemykseni mukaan, en ole siihen tarkemmin tutustunut, ymmärsin että se on tämän mensan kuviopäättelytestin takana).
En ehkä saa enää tekstiäni rakentavaksi, koska en millään muista mistä alun perin puhuimme, ja mistä keskustelu oikein lähtikään käyntiin.


""Jos nämä ihmiset ovat 'mukavia', se merkitsee, että he onnistuvat käyttäytymään siten että antavat muille itsestään positiivisen kuvan, mikä on selvä merkki Sosiaalisesta älykkyydestä. "

Tarkoitatko nyt Cattellin faktoreihin viitaten vaiko Gardnerin monilahjakkuuksiin liittyen?"

Tietääkseni Cattellin faktorit eivät oikein liity käsiteltävänä olevaan älyyn, eli sosiaaliseen älyyn? En ole viitannut mihinkään teoriaan, voimme käsittääkseni puhua lahjakkuuksista ilman mitään teorioitakin(tietysti väärinkäsityksiäkin voi siitä johtuen tulla). Vaikka jotkut teoriat mielestäni ovat ihan kohtuullisen päteviä ja kenties niihin kannattaisi luoda hieman pitempikin silmäys, niin en silti pidä siitä, että rajaisin keskusteluni vain joihinkin teorioihin.


"Varsinaista elämässä menestymistä on hyvin vaikea määritellä. Sen sijaan älykkyysosamäärä ennustaa varsin hyvin koulussa menestymistä ja kohtuullisesti urakehitystä"

Tarkoitin tietysti sillä lauseella ammatillista menestymistä. Olen vähän eri mieltä tuosta ÄO:n ja koulussa menestymisen ja urakehityksen suhteen, sitähän sanoin jo alunperinkin(kun puhuin sos. älystä ja sen hyödyistä ammatillisessa menestymisessä. Laitoin lainauksen siltä sivulta, minkä varmaan muistatkin). Esimerkiksi minulla ÄO pitäisi nykyisin kaikkien nettitestien mukaan olla vähintään selkeästi keskimääräistä korkeampi, mutta ei ollut erityistä menestystä koulussa. Ainakaan tähän mennessä. Motivaation puute taitaa tosin olla se pääsyy huonoon menestykseen.. Ja saman olen huomannut kyllä useilla muillakin kohtuullisen korkean ÄO:n omaavilla tyypeillä..

""Interpersoonallinen - sosiaalinen (neuvottelija)"

Puhut taas niin kovin eri asiasta ja vielä täysin kvalitatiivisella otteella, että en oikein kykene ottamaan kantaa. On luonnollisesti selvää, että gardnerilainen ulkoisesti suuntautunut persoonallisuus menestyy sosiaalisissa tilanteissa, ei kai siitä voitane väitellä?"

No alunperinhän puhuttiin siitä, millä älynlajilla elämässä pääasiallisesti menestyy. Sitähän minä sanoin. Ja minä sanoin että se on sosiaalinen älykkyys. Sinä taas sanoit että se on ÄO. Muutitko mieltäsi siis?

Lue lisää

"Mutta siinä tapauksessa väitteessäsi ei ollut mitään järkeä! Ts. ei ollut mitään järkeä tuputtaa sitä siihen lauseeseen!"

Älykkyys saattaa olla taustalla persoonallisuuden piirteessä, joka ilmenee sosiaalisten tilanteiden hallintana. Se on eri asia kuin itse älykkyys. Älykkyys on ikäänkuin yläkäsite.


"Se täytyy sanoa että minun mielestäni "piirreteoreettinen" on niin sekava "mittari", koska siitä ei tiedetä mitä se oikein mittaa vai mittaako mitään."

Cattellin piirreteoriassa ihmisen persoonallisuus on kohtuullisen järkevästi jaoteltu 16 piirteeseen, jossa älykkyys on yksi osa-alue. Mielestäni Gardner edelleen on heikommalla tieteellisellä pohjalla kuin Cattellin jo vanha jorina, vaikka molemmissa toki on heikkoutensa ja vahvuutensa. Gardner sai aikanaan vain kovasti huomiota laajentamalla älykkyyden käsitettä.


"Ja se on yleisesti hyväksytty teoria, toisin kuin kuin tämä "piirreteoria", joka on hyvinkin kiistanalainen."

Noh, nyt taidetaan puhua näkemys- ja koulukuntaeroista. Mielestäni piirreteorioilla kuitenkin on edelleen vankempi ja ennen kaikkea laajempi tieteellinen perusta.


"Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari" -lauseella? Siis mistä tilastoista puhut?"

Ihan sitä, mitä sanoin. Piirreteorioihin pohjautuvilla testeillä saadaan kohtuullisen hyvin tilastollisesti merkitseviä tutkimuksia aikaan. Sekä validiteetti että reliabiliteetti saadaan ihan kohtuullisen hyviksi.


"yleisesti kaikkia kykyjä, ja jos jostain teoriasta on pakko puhua, niin puhun nyt mieluiten Gardnerista, hänen teoriansa alle on listattu useimmat niistä kyvyistä, joista puhun."

Niin. Älykkyys ei ole kyky, vaan ennemminkin voimavara kykyjen taustalla.


"sinä taas ilmeisesti puhut vain tästä "piirreteoriasta" ja sehän käsittää tietääkseni vain hyvin kapean alan koko kykyjen kirjosta"

Minä puhun älykkyydestä, sinä puhut lahjakkuudesta tai jopa osaamisesta.


"(siis minun näkemykseni mukaan, en ole siihen tarkemmin tutustunut, ymmärsin että se on tämän mensan kuviopäättelytestin takana)."

Tuollaiset "mensan testit", siis g-tekijään perustuvat älykkyystestit pyrkivät tosiaan selvittämään mikä on lahjakkuuden taustalla. Gardnerin nimeämiin lahjakkuuden lajeihin taas on olemassa kapeampia ja omalla alueellaan oikein hyvin toimivia testejä, esimerkkinä vaikka suomalainen Karman musikaalisuustesti.


"Tietääkseni Cattellin faktorit eivät oikein liity käsiteltävänä olevaan älyyn, eli sosiaaliseen älyyn?"

Toki liittyvät. Suosittelen tutustumaan Cattelliin ihan noin psykologian perusteiden kannalta. Gardnerkin kuitenkin puhuu jossain määrin samasta asiasta, vain uudistetuin, popularisoiduimmin termein.


"en silti pidä siitä, että rajaisin keskusteluni vain joihinkin teorioihin."

Niin. Aluksi pitäisi vain pystyä selvittämään, että mistä keskustelemme. Puhummeko sellaisesta älykkyydestä, joka on näiden lahjakkuuksien "taustalla" vai puhummeko jostain sellaisesta, joka on lahjakkuuden laji, jolloin kyseessä on paljon pienempi osa. Esim. musikaalisuudesta on paljon simppelimpää keskustella kuin musikaalisuuden taustatekijöistä.


"kun puhuin sos. älystä ja sen hyödyistä ammatillisessa menestymisessä."

Edelleen jotenkin väität, että "sosiaalinen äly" olisi jotenkin ristiriidassa g-tekijään perustuvan älykkyyden kanssa, kun näin ei kuitenkaan millään tasolla voida katsoa olevan.


"nettitestien mukaan"

Sovitaanko, että jätetään sentään nettitestit ihan omaan arvoonsa tällaisessa keskustelussa, jossa on ollut ihan järkeäkin. :)


"Motivaation puute taitaa tosin olla se pääsyy huonoon menestykseen.."

Motivaatio lienee kuitenkin yleensäkin eräs tärkeimmistä oppimiseen vaikuttavista asioista ihan persoonallisuudesta riippumatta.


"Sinä taas sanoit että se on ÄO. Muutitko mieltäsi siis?"

Tuskinpa tuollaista sentään sanoin. Älykkyys ja ÄO ovat kovin eri asia. Älykkyystesti voi antaa viitteitä ihmisen persoonallisuudesta. Tällainen piirre persoonallisuudesta taas on tilastollisesti kohtuullisen merkitsevästi yhteydessä muihin piirteisiin, vaikkapa menestymiseen sosiaalisissa tilanteissa.

Yritä jaksaa lukea, väittely on sillä tavalla paljon mukavampaa... ;)

mr mensa kirjoitti:

ei äo mitään kerro. Eikä myöskään kaiken sorttisesta päättelystä. Mensantesti on hyvin kapea-alainen testi. Enkä palkkaisi koskaan ihmistä työntekijäksi äo:n perusteella. Ihmisillä on erillaisia näkemyksiä älykkyydestä ja todellakin vain näkemyksiä. Totuus tuskin kuitenkaan on riippuvainen tulkintatavasta.

Lue lisää

"ei äo mitään kerro."

ÄO ennustaa tilastollisesti jotain ihmisen mahdollisuuksista menestyä elämässä.

"Eikä myöskään kaiken sorttisesta päättelystä."

G-tekijä kertoo jotain kokonaisvaltaisesta päättelystä, jota älykkyystestein yritetään selvittää.

"Mensantesti on hyvin kapea-alainen testi."

Suomen Mensan käyttämä Cattell&Cattell on piirreteoreettinen testi, joka pyrkii etsimään G-tekijän älykkyyttä, joka on yhteydessä laajasti eri lahjakkuuksiin. Järkevintä on kritisoida sitä, miten se siihen pystyy. Laaja-alainen se on.

"Enkä palkkaisi koskaan ihmistä työntekijäksi äo:n perusteella."

Ei tietenkään. Se on voi olla korkeintaan pieni siivu jossain esikarsinnassa ja vain tietyissä lahjakkuutta vaativissa tehtävissä.

"Totuus tuskin kuitenkaan on riippuvainen tulkintatavasta."

Pikemminkin se on riippuvainen määrittelystä. :)

Joku, en muista kuka kirjoitti:

"Itse en mielellään käytä koko "älykkyys" käsitettä juuri sen takia, että sen määrittelystä ei useinkaan päästä yksimielisyyteen. Mieluummin puhun "lahjakkuuden" eri lajeista: matemaattinen, kielellinen, sosiaalinen, liikunnallinen, jne"

Eli, kun puhut "älykkyydestä", niin puhut mieluimmin Gardnerin moniälykkyys/lahjakkuusteoriasta, kuin g-faktoreista sun muista paljon enemmän kiistanalaisista teorioista.

Lue lisää

>>Eli, kun puhut "älykkyydestä", niin puhut mieluimmin Gardnerin moniälykkyys/lahjakkuusteoriasta, kuin g-faktoreista sun muista paljon enemmän kiistanalaisista teorioista.

Opa kirjoitti:

"Mutta siinä tapauksessa väitteessäsi ei ollut mitään järkeä! Ts. ei ollut mitään järkeä tuputtaa sitä siihen lauseeseen!"

Älykkyys saattaa olla taustalla persoonallisuuden piirteessä, joka ilmenee sosiaalisten tilanteiden hallintana. Se on eri asia kuin itse älykkyys. Älykkyys on ikäänkuin yläkäsite.


"Se täytyy sanoa että minun mielestäni "piirreteoreettinen" on niin sekava "mittari", koska siitä ei tiedetä mitä se oikein mittaa vai mittaako mitään."

Cattellin piirreteoriassa ihmisen persoonallisuus on kohtuullisen järkevästi jaoteltu 16 piirteeseen, jossa älykkyys on yksi osa-alue. Mielestäni Gardner edelleen on heikommalla tieteellisellä pohjalla kuin Cattellin jo vanha jorina, vaikka molemmissa toki on heikkoutensa ja vahvuutensa. Gardner sai aikanaan vain kovasti huomiota laajentamalla älykkyyden käsitettä.


"Ja se on yleisesti hyväksytty teoria, toisin kuin kuin tämä "piirreteoria", joka on hyvinkin kiistanalainen."

Noh, nyt taidetaan puhua näkemys- ja koulukuntaeroista. Mielestäni piirreteorioilla kuitenkin on edelleen vankempi ja ennen kaikkea laajempi tieteellinen perusta.


"Tilastollisesti merkitsevinä piirreteoreettinen älykkyys on ihan kohtuullisen hyvä mittari" -lauseella? Siis mistä tilastoista puhut?"

Ihan sitä, mitä sanoin. Piirreteorioihin pohjautuvilla testeillä saadaan kohtuullisen hyvin tilastollisesti merkitseviä tutkimuksia aikaan. Sekä validiteetti että reliabiliteetti saadaan ihan kohtuullisen hyviksi.


"yleisesti kaikkia kykyjä, ja jos jostain teoriasta on pakko puhua, niin puhun nyt mieluiten Gardnerista, hänen teoriansa alle on listattu useimmat niistä kyvyistä, joista puhun."

Niin. Älykkyys ei ole kyky, vaan ennemminkin voimavara kykyjen taustalla.


"sinä taas ilmeisesti puhut vain tästä "piirreteoriasta" ja sehän käsittää tietääkseni vain hyvin kapean alan koko kykyjen kirjosta"

Minä puhun älykkyydestä, sinä puhut lahjakkuudesta tai jopa osaamisesta.


"(siis minun näkemykseni mukaan, en ole siihen tarkemmin tutustunut, ymmärsin että se on tämän mensan kuviopäättelytestin takana)."

Tuollaiset "mensan testit", siis g-tekijään perustuvat älykkyystestit pyrkivät tosiaan selvittämään mikä on lahjakkuuden taustalla. Gardnerin nimeämiin lahjakkuuden lajeihin taas on olemassa kapeampia ja omalla alueellaan oikein hyvin toimivia testejä, esimerkkinä vaikka suomalainen Karman musikaalisuustesti.


"Tietääkseni Cattellin faktorit eivät oikein liity käsiteltävänä olevaan älyyn, eli sosiaaliseen älyyn?"

Toki liittyvät. Suosittelen tutustumaan Cattelliin ihan noin psykologian perusteiden kannalta. Gardnerkin kuitenkin puhuu jossain määrin samasta asiasta, vain uudistetuin, popularisoiduimmin termein.


"en silti pidä siitä, että rajaisin keskusteluni vain joihinkin teorioihin."

Niin. Aluksi pitäisi vain pystyä selvittämään, että mistä keskustelemme. Puhummeko sellaisesta älykkyydestä, joka on näiden lahjakkuuksien "taustalla" vai puhummeko jostain sellaisesta, joka on lahjakkuuden laji, jolloin kyseessä on paljon pienempi osa. Esim. musikaalisuudesta on paljon simppelimpää keskustella kuin musikaalisuuden taustatekijöistä.


"kun puhuin sos. älystä ja sen hyödyistä ammatillisessa menestymisessä."

Edelleen jotenkin väität, että "sosiaalinen äly" olisi jotenkin ristiriidassa g-tekijään perustuvan älykkyyden kanssa, kun näin ei kuitenkaan millään tasolla voida katsoa olevan.


"nettitestien mukaan"

Sovitaanko, että jätetään sentään nettitestit ihan omaan arvoonsa tällaisessa keskustelussa, jossa on ollut ihan järkeäkin. :)


"Motivaation puute taitaa tosin olla se pääsyy huonoon menestykseen.."

Motivaatio lienee kuitenkin yleensäkin eräs tärkeimmistä oppimiseen vaikuttavista asioista ihan persoonallisuudesta riippumatta.


"Sinä taas sanoit että se on ÄO. Muutitko mieltäsi siis?"

Tuskinpa tuollaista sentään sanoin. Älykkyys ja ÄO ovat kovin eri asia. Älykkyystesti voi antaa viitteitä ihmisen persoonallisuudesta. Tällainen piirre persoonallisuudesta taas on tilastollisesti kohtuullisen merkitsevästi yhteydessä muihin piirteisiin, vaikkapa menestymiseen sosiaalisissa tilanteissa.

Yritä jaksaa lukea, väittely on sillä tavalla paljon mukavampaa... ;)

Lue lisää

mutta ymmärrän asioita joista toinen yrittää kertoa faktaa, muttei mitenkään yhdistä sitä käytäntöön...kuitenkin ymmärrän molempia...mutta opa olet varmasti erittäin älykäs, mutta sosiaalinen elämä on kaiken a ja o elämässä jopa lisääntyessä...joten se kertoo erittäin taitavasta yhdistelystä jotta suku jatkuisi...minä vain ymmärsin sen kaiken..

Other Wise kirjoitti:

Keskustelumme on turhauttavaa, koska sinä olet yksipuolisesti asiakeskeisesti älykäs ja minä taas samantyylisesti luovasti älykäs. Tartut sanoihin ja sanontoihin näkemättä niiden syvempää merkitystä, vivahdetta ja sävyä. Voit ruotia niiden merkitystä, mutta palaamme pian taas lähtöruutuun, mikä onkin tällaisten analyyttisten keskustelujen ongelma, jos yhteistä säveltä ei löydy. Kun ollaan verbaalisesti lahjakkaita, tulee usein huomaamatta eteen semantiikan "koukkuja", jotka hämäävät luulemaan toisesta - tai itsestä - helposti liikoja. Verbaalisesti lahjakas kuulostaa useimmiten älykkäältä, oli hän sitä tai ei.

Jäykän tieteellinen kategoriointi nostaa minulta niskakarvat pystyyn. Kukaan meistä ei ole syntynyt jonkun Cattellin piirreteorian mukaiseksi osaseksi, eikä sellaiseksi kehitykään - et edes sinä, vaikka kovasti yritätkin. Jos siteeraat joka välissä jotakin teoriaa ja opittua mallia, et kohta enää tiedä kuka oikeastaan sinussa puhuu. Säilytä itsesi ja anna luovan älykkyyden tulla ulos!

Lue lisää

luin ihan uteliaisuuttani kaiken ja ajattelin että uskomatonta että opa pitää erittäin fiksuna itseään...joskin tunnen muutamia tälläisiä ihmisiä, suoraan sanottuna kestän heitä muutamia tuntia en enmpää kun he ovat niin fiksuja, mutteivät osaa yhdistää sitä fiksuutta sosiaaliseen ymmärtämiseen ja -elämiseen...heillä on ihmisen kokoinen aukko siellä jossakin. Älykkäällä on mahdollisuus kasvaa viisaaksi...

"Kritisoin tätä palstaa, koska älykkyys ja mensantestit eivät ole yksi ja sama. "

Kyllästyin ehkä näin lauantai-illan viskeissä hieman koko perinteiseen väittelyyn. Älykkyys ei tietenkään ole sama asia kuin älykkyystestit. Älykkyystesteissä menestyneet eivät ole ainoita älykkäitä ihmisiä. Toisaalta aina olisi mukava pitää mielessä, että älykkyystestissä menestyminen tai siihen osallistuminen ei automaattisesti tee ihmistä jotenkin huonommaksikaan.

Ihmiselle ei ole jaettu esim. "10 pistettä", joka jaettaisiin tasan kaikille persoonallisuuden osa-alueille. Älykäs voi olla sosiaalisesti taitava. Vähemmän älykäs voi olla vähemmän sosiaalisesti taitava. Myös muut mahdollisuudet ilmenevät. Jonkin verran ihmisen positiivisissa piirteissä pidetyissä piirteissä on korrelaatiota. Ei kuitenkaan niin paljon, että yksittäisen ominaisuuden perusteella voitaisiin tehdä mitään yleistyksiä suuntaan tai toiseen.

toivon etten koskaan kasva näin viisaaksi kuin tuo opa...haluan olla hiukan tyhmempi niin selviä elämästä kunnialla...