Onko nostinten ym köysien pleissaamiseen, solmujen sijaan, jokin muu peruste kuin ulkonäkö? Toki tiedän, että solmu heikentää köyttä, mutta sillä ei liene väliä, kun köydet on venymättömyyden ja käsiteltävyyden perusteella aina kuitenkin mitoitettu niin paksuiksi, että murtokuormat ovat moninkertaiset tarpeeseen nähden.
Itse olen käyttänyt solmuja, koska olen laiska. Nostimeksi soveltuvien köysien pleissaaminen on varsin hankalaa.
pleissauksen hyödyt
Anonyymi
47
1748
Vastaukset
- Anonyymi
Falliköysien pleissi ei ole se pleisseistä helpoinkaan, ellei käytä kuorittua fallia. Mutta ei se niin hurjan suurikkan työ ole. Pleissaaminen on ihan hauskaa puuhaa, en minäkään pleissaa muita kuin niitä kuorittuja. Pleissi ei kuitenkaan tykkää siitä toistuvasta vedosta ja kiristyksestä kehrän ympäri, Ja sinnehän pleissi aina joutuisi.
Parempi vaihtoehto on fallisolmu. Se on niin lyhyt, että mahtuu purjeen topin ja kehrän väliin. Lisäksi sen voi helposti siirtää uuteen paikkaan, kun kulumia solmuun ilmestyy. Lujuuden menetyksellä ei todellakaan ole merkitystä, sitä kyllä köydessä riittää.- Anonyymi
Nostimeen solmu ja nimenomaan edellisessä kommentissa mainitusta syystä: solmua voi siirtää. Ja sitä myös pitää siirtää heti kun lukon tai taittoplokin kohdalla näkyy pienikin kuluma. Pleissin siirtämienen jää tekemättä joka johtaa siihen, että nostinköysi joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle paikallisen kuluman takia. Nostinköyteen siis pari metriä ylimääräistä ja aina kuluman ilmaantuessa lyhennetään solmun verran.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nostimeen solmu ja nimenomaan edellisessä kommentissa mainitusta syystä: solmua voi siirtää. Ja sitä myös pitää siirtää heti kun lukon tai taittoplokin kohdalla näkyy pienikin kuluma. Pleissin siirtämienen jää tekemättä joka johtaa siihen, että nostinköysi joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle paikallisen kuluman takia. Nostinköyteen siis pari metriä ylimääräistä ja aina kuluman ilmaantuessa lyhennetään solmun verran.
Koskahan mun nostimet joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle? Alkuperäiset spleissatut fallit poislukien spinnufalli, josta poistin spleissin ja tein solmun pari vuotta sitten spleissin alkaessa olla kulunut. 2005 vene, 15 000 mpk ja aika paljon kisoja. Fallit dyneemaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koskahan mun nostimet joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle? Alkuperäiset spleissatut fallit poislukien spinnufalli, josta poistin spleissin ja tein solmun pari vuotta sitten spleissin alkaessa olla kulunut. 2005 vene, 15 000 mpk ja aika paljon kisoja. Fallit dyneemaa.
Juu, ei mitään syytä olla tekemättä spleissiä uuteen falliin. Siihen voi ainakikkailla solmun jos tulee paikallista kulumaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, ei mitään syytä olla tekemättä spleissiä uuteen falliin. Siihen voi ainakikkailla solmun jos tulee paikallista kulumaa.
Mutta vastaamatta on jäänyt mitä etua on pleissaamisesta solmuun nähden kun murtolujuus on menettänyt merkityksensä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta vastaamatta on jäänyt mitä etua on pleissaamisesta solmuun nähden kun murtolujuus on menettänyt merkityksensä
Ulkonäkö on ihan riittävä syy. Eikä alkuperäinen kysymys rajoittunut falleihin. Spleissaamalla saa köysiä (tai köyden ja vaijerin liitos) jatkettua niin että se juoksee ongelmitta trissoista läpi. Spleissillä saa köyden siististi päätettyä eikä se takertele tai tartu mihinkään kuten solmittu köyden pää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu, ei mitään syytä olla tekemättä spleissiä uuteen falliin. Siihen voi ainakikkailla solmun jos tulee paikallista kulumaa.
Kaksi syytä olla pleissaamatta.
1. Pleissi ei tykkää olla kireällä topin kehrän ympärillä.
2. Pleissi vie niin pitkän (>1 m) pätkän köydestä, ettei sen korvaaminen solmulla kikkailemalla ole käytännöllistä.
Ja vielä 3., pleissin ainoa plussa fallissa on sen ulkonäkö. Suunnilleen kaikissa muissa kohteissa pleissi on paras ratkaisu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaksi syytä olla pleissaamatta.
1. Pleissi ei tykkää olla kireällä topin kehrän ympärillä.
2. Pleissi vie niin pitkän (>1 m) pätkän köydestä, ettei sen korvaaminen solmulla kikkailemalla ole käytännöllistä.
Ja vielä 3., pleissin ainoa plussa fallissa on sen ulkonäkö. Suunnilleen kaikissa muissa kohteissa pleissi on paras ratkaisu.Ei sitä metrin matkalle tarvitse tehdä. Kestää lyhyempikin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaksi syytä olla pleissaamatta.
1. Pleissi ei tykkää olla kireällä topin kehrän ympärillä.
2. Pleissi vie niin pitkän (>1 m) pätkän köydestä, ettei sen korvaaminen solmulla kikkailemalla ole käytännöllistä.
Ja vielä 3., pleissin ainoa plussa fallissa on sen ulkonäkö. Suunnilleen kaikissa muissa kohteissa pleissi on paras ratkaisu.Ei sitä metrin matkalle tarvitse tehdä. Kestää lyhyempikin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sitä metrin matkalle tarvitse tehdä. Kestää lyhyempikin.
Et ole tainnut pleissejä tehdä. Ehkä ei ihan metriä mene, mutta tavallisesti käytettyihn köysipaksuuksiin ei paljoa vaillekaan jää. Pleissi kun vie tuplaten oman pituutensa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ole tainnut pleissejä tehdä. Ehkä ei ihan metriä mene, mutta tavallisesti käytettyihn köysipaksuuksiin ei paljoa vaillekaan jää. Pleissi kun vie tuplaten oman pituutensa.
No olen tehnyt. Sen yksinkertaisen pleissin verran ja reilun solmun mitan verran pitää olla ylimääräistä jos sen pleissin korvaa solmulla. Sen pleissin mitta on fidin mitta joka riippuu köyden paksuudesta, noin 20 kertaa köyden paksuus, mikä pitää leikata pois hukkana jos meinaa laittaa solmun siihen tilalle. Pleissin mitaksi jos saat metrin niin aikamoiset fallit on sinulla käytössä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et ole tainnut pleissejä tehdä. Ehkä ei ihan metriä mene, mutta tavallisesti käytettyihn köysipaksuuksiin ei paljoa vaillekaan jää. Pleissi kun vie tuplaten oman pituutensa.
Paljonkos tuossa menee hukaan?
https://youtu.be/1CvlbC6kpQE
Fallissa tietysti kuoren lypsäminen on koko pituudelta on turhan työlästä, mutta niin tehdessä köysi ei lyhene lainkaan uutta spleissiä tehdessä. Toiseen päähän vain tulee pelkkää kuorta, jota voi hyvin käyttää vetämiseen, kun noston alkuvaiheessa ei voimaa tarvita.
Jos ei tee noita (turhia) brummel lukituksia, on spleissi helppo purkaa ja leikata kulunut/UV-vaurioitunut pätkä pois. Spleissi siirtyy vain 30-40 cm.
Jos siirtyy solmuun, voi spleissilenkin vain katkaista pois. Ei haittaa solmussa tuplaydin. Tai voihan sen ylimääräsen ytimen vetää poiskin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paljonkos tuossa menee hukaan?
https://youtu.be/1CvlbC6kpQE
Fallissa tietysti kuoren lypsäminen on koko pituudelta on turhan työlästä, mutta niin tehdessä köysi ei lyhene lainkaan uutta spleissiä tehdessä. Toiseen päähän vain tulee pelkkää kuorta, jota voi hyvin käyttää vetämiseen, kun noston alkuvaiheessa ei voimaa tarvita.
Jos ei tee noita (turhia) brummel lukituksia, on spleissi helppo purkaa ja leikata kulunut/UV-vaurioitunut pätkä pois. Spleissi siirtyy vain 30-40 cm.
Jos siirtyy solmuun, voi spleissilenkin vain katkaista pois. Ei haittaa solmussa tuplaydin. Tai voihan sen ylimääräsen ytimen vetää poiskin.Tuossa meni dyneemaydintä 2x30 cm 15 cm lenkkiin. Siis 0,75 m yhteensä, eli vajaa metri. Ja pleissi tehtiin yksinkertaisimpaan dyneemaytimeen. Sellainen pleissihän menee ongelmitta topin kehrällekin. Samanlainen pleissi minullakin on nyt ison kuoritussa fallissa. Muissa köysirakenteissa pleissi on pääsääntöisesti kolmen fidin pituinen, joten köyttä menee kuuden fidin mitta. Fidin pituus tietenkin riippuu suoraan köyden halkaisijasta.
Kuoritun fallin maintitsin poikkeuksena heti ensimmäisessä kommentissani. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa meni dyneemaydintä 2x30 cm 15 cm lenkkiin. Siis 0,75 m yhteensä, eli vajaa metri. Ja pleissi tehtiin yksinkertaisimpaan dyneemaytimeen. Sellainen pleissihän menee ongelmitta topin kehrällekin. Samanlainen pleissi minullakin on nyt ison kuoritussa fallissa. Muissa köysirakenteissa pleissi on pääsääntöisesti kolmen fidin pituinen, joten köyttä menee kuuden fidin mitta. Fidin pituus tietenkin riippuu suoraan köyden halkaisijasta.
Kuoritun fallin maintitsin poikkeuksena heti ensimmäisessä kommentissani.Ei millään mene noin paljon. Pleissin pituus on sen valmiin pleissatun osan pituus ilman mitään lenkkiä. Aivan sama vaikka tuhtaisit metrikaupalla sitä köyttä pleissiä tehdessäsi, mutta lopputulos ratkaisee. Pituusero solmuun on paljonko köysi lyhenee kun katkaiset pleissatun osan pois verrattuna siihen että katkaisisit solmun siitä pois ja molemmissa tapauksissa pitää olla riittävästi varaa uuden solmun tekemiseen. Lenkki tarvitaan molemmissa tapauksissa. Eli pleissattuun jos jättää 30cm enemmän kuin solmittuun jättäisit niin ei tule ongelmaa. Tietysti jos tekee kunnon ämmänsolmun niin siihenkin saa sen 75cm köyttä menemään.
Spinnufallia lukuun ottamatta meidän veneessä fallit on tehty pleissaamalla köydet vaijereihin ja hyvin on toiminut parikymmentä vuotta mitä käytettynä ostettua ollaan pidetty. Niissä vaijeri menee 65-70cm köyden sisään eikä trissat aiheuta ongelmaa maston kummassakaan päässä.
Kukin tyylillään. Purjeet on pysyneet ylhäällä ja vene ankkurissa ilman metrisiä pleissauksia. Vielä en olenähnyt kenenkään solmivan koussia paikalleen, tai solmivan paksun lyijypainotetun köyden pidempään ohuempaan ankkuriköyteen.
Ei ole pleissaus edes vaikeaa kun netti on täynnä ohjeita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei millään mene noin paljon. Pleissin pituus on sen valmiin pleissatun osan pituus ilman mitään lenkkiä. Aivan sama vaikka tuhtaisit metrikaupalla sitä köyttä pleissiä tehdessäsi, mutta lopputulos ratkaisee. Pituusero solmuun on paljonko köysi lyhenee kun katkaiset pleissatun osan pois verrattuna siihen että katkaisisit solmun siitä pois ja molemmissa tapauksissa pitää olla riittävästi varaa uuden solmun tekemiseen. Lenkki tarvitaan molemmissa tapauksissa. Eli pleissattuun jos jättää 30cm enemmän kuin solmittuun jättäisit niin ei tule ongelmaa. Tietysti jos tekee kunnon ämmänsolmun niin siihenkin saa sen 75cm köyttä menemään.
Spinnufallia lukuun ottamatta meidän veneessä fallit on tehty pleissaamalla köydet vaijereihin ja hyvin on toiminut parikymmentä vuotta mitä käytettynä ostettua ollaan pidetty. Niissä vaijeri menee 65-70cm köyden sisään eikä trissat aiheuta ongelmaa maston kummassakaan päässä.
Kukin tyylillään. Purjeet on pysyneet ylhäällä ja vene ankkurissa ilman metrisiä pleissauksia. Vielä en olenähnyt kenenkään solmivan koussia paikalleen, tai solmivan paksun lyijypainotetun köyden pidempään ohuempaan ankkuriköyteen.
Ei ole pleissaus edes vaikeaa kun netti on täynnä ohjeita.Kyse on siitä, paljonko alkuperäisestä köydestä menee pleissiin. Ja siinä mitassa on mukana vähän päälle kaksi kertaa pleissin pituus plus lenkin pituus. Niin paljon köysi lyhenee, kun teet uuden pleissin, se on se ratkaiseva lopputulos. Fallisolmua käyttäessä lenkin pituus on minimaalinen, vain tiukasti helan ympäri menevä pituus. Muuta solmua ei kannata käyttääkään. Ja solmuakin käyttäessä köydestä pitää poistaa se kehrän päällä ollut osa, juuri sieltä köysi kuluu.
Köysi-vaijeri -fallit ovat olleet jo vuosikymmeniä historiaa. Liitos ei kestäisi montaakaan purjeen nostoa, jos se menisi kireänä jostain plokista läpi. Ja siksi pituudet mitoitetaankin niin, että liitos jää aina suoraksi. Silti vaijeri syö ajan kanssa köyden kuituja. Vaijeriliitos on niitä ikävimpiä pleissejä tehdä, useamman olen tehnyt. Yleisesti ottaen pleissaaminen on hauskaa askaretta.
Et ole nähnyt solmun ja koussin yhdistelmää, minä olen. Aiemmissa perätolppiin menevissä kiinnitysköysissä minulla oli "venäläisellä pelastussolmulla". Köydet menivät parinkymmenen vuoden jälkeen vaihtoon, mutta ei todellakaan solmun takia, kulumaa syntyi aivan muualle. Solmu teki lyhyenä köyden koilauksen paljon mukavammaksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa meni dyneemaydintä 2x30 cm 15 cm lenkkiin. Siis 0,75 m yhteensä, eli vajaa metri. Ja pleissi tehtiin yksinkertaisimpaan dyneemaytimeen. Sellainen pleissihän menee ongelmitta topin kehrällekin. Samanlainen pleissi minullakin on nyt ison kuoritussa fallissa. Muissa köysirakenteissa pleissi on pääsääntöisesti kolmen fidin pituinen, joten köyttä menee kuuden fidin mitta. Fidin pituus tietenkin riippuu suoraan köyden halkaisijasta.
Kuoritun fallin maintitsin poikkeuksena heti ensimmäisessä kommentissani.Hä? Paljonkos sitten mielestäsi solmuun menee. 15 cm lenkkiin ja 30 cm solmuun ja 15 cm vapaaseen päähän. Sitten kuluu niin kauheasti trissan kohdalta, että köysi pitää katkaista 30 cm ennen solmua eli 90 cm.
No oikeasti. Jos lähtökohtana on köyden pää, johon ei vielä suoraan saa mitään kiinni, niin pleissiin tarvitaan 30 cm ydintä upotettavaksi ja 5-10 cm lenkkiin.
Jos kuluma on lenkissä, pitää köyttä lyhyntää 35-40 cm. Jos se on trissan kohdalla, pitää köyttä lyhentää 35-40 cm kulumakohdan etäisyys lenkin suusta.
Suunnilleen saman verran joutuu solmullakin lyhentämään.
Kaikkia dyneemafalleja ja skuutteja voi spleissata noin. Kaikkissa ei voi lypsää kuorta toiseen päähän, vaan kuori leikataan spleissuspäästä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyse on siitä, paljonko alkuperäisestä köydestä menee pleissiin. Ja siinä mitassa on mukana vähän päälle kaksi kertaa pleissin pituus plus lenkin pituus. Niin paljon köysi lyhenee, kun teet uuden pleissin, se on se ratkaiseva lopputulos. Fallisolmua käyttäessä lenkin pituus on minimaalinen, vain tiukasti helan ympäri menevä pituus. Muuta solmua ei kannata käyttääkään. Ja solmuakin käyttäessä köydestä pitää poistaa se kehrän päällä ollut osa, juuri sieltä köysi kuluu.
Köysi-vaijeri -fallit ovat olleet jo vuosikymmeniä historiaa. Liitos ei kestäisi montaakaan purjeen nostoa, jos se menisi kireänä jostain plokista läpi. Ja siksi pituudet mitoitetaankin niin, että liitos jää aina suoraksi. Silti vaijeri syö ajan kanssa köyden kuituja. Vaijeriliitos on niitä ikävimpiä pleissejä tehdä, useamman olen tehnyt. Yleisesti ottaen pleissaaminen on hauskaa askaretta.
Et ole nähnyt solmun ja koussin yhdistelmää, minä olen. Aiemmissa perätolppiin menevissä kiinnitysköysissä minulla oli "venäläisellä pelastussolmulla". Köydet menivät parinkymmenen vuoden jälkeen vaihtoon, mutta ei todellakaan solmun takia, kulumaa syntyi aivan muualle. Solmu teki lyhyenä köyden koilauksen paljon mukavammaksi.Sama se mitä alkuperäisestä menee, ostaa vaikka pari metriä ylimääräistä niin on varaa kämmätäkin pleissin teko ja tehdä uusiksi. Mitä menee kun kuluman takia vaihtaa pleissistä solmuun verrattuna että uusii solmun on se oleellinen niin tietää paljonko ylimitoittaa pituutta kuluman varalle.
Toinen vene vuodelta 1976 ja edelleen siinä on köyden ja vaijerin pleissit. Ei ne mitään historiaan ole jääneet. Aika loppu alkaa köydet olla mutta pleissi kestää vaikka vaijeri kurkkaa ulos alatrissan kohdalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama se mitä alkuperäisestä menee, ostaa vaikka pari metriä ylimääräistä niin on varaa kämmätäkin pleissin teko ja tehdä uusiksi. Mitä menee kun kuluman takia vaihtaa pleissistä solmuun verrattuna että uusii solmun on se oleellinen niin tietää paljonko ylimitoittaa pituutta kuluman varalle.
Toinen vene vuodelta 1976 ja edelleen siinä on köyden ja vaijerin pleissit. Ei ne mitään historiaan ole jääneet. Aika loppu alkaa köydet olla mutta pleissi kestää vaikka vaijeri kurkkaa ulos alatrissan kohdalla.Yli 50v köysi kuuluu historiaan olipa rakenne mikä vaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yli 50v köysi kuuluu historiaan olipa rakenne mikä vaan
Alkaa olla juu, koko vene, vaikka ikää onkin vasta 44 vuotta. Ison fallin sittloodan päästä on ydin päässyt karkuun ja muutenkin ne on aika nuhjuisen oloisia. On siinä jotain köysiä uusittu joskus 90-luvulla, eli uusiakin on. ;-) Koko veneessä on niin paljon alkuperäistä ettei sillä enää kilpailla ja revitellä kuin 20 vuotta sitten, mutta ihan toimii retkiveneenä pahemmassakin kelissä kun käsittelee kuin vanhaa rouvaa kuuluukin käsitellä. Ei purjehduksen tarvitse olla välineurheilua ja jatkuvaa kilpailua kun keskittyy olennaiseen. Nyt tuo on tosin ollut kuivilla koko viimekauden ja todennäköisesti tämänkin kun on uusikin vene jossa on paljon laitettavaa. Ilmaiseksi pitäisi antaa pois jos eroon haluaisi, ei kulahtaneille seitsenmetrisille 70-luvun purkkareille ihmeemmin kysyntää ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama se mitä alkuperäisestä menee, ostaa vaikka pari metriä ylimääräistä niin on varaa kämmätäkin pleissin teko ja tehdä uusiksi. Mitä menee kun kuluman takia vaihtaa pleissistä solmuun verrattuna että uusii solmun on se oleellinen niin tietää paljonko ylimitoittaa pituutta kuluman varalle.
Toinen vene vuodelta 1976 ja edelleen siinä on köyden ja vaijerin pleissit. Ei ne mitään historiaan ole jääneet. Aika loppu alkaa köydet olla mutta pleissi kestää vaikka vaijeri kurkkaa ulos alatrissan kohdalla.Jos ei kymmenessä vuodessa ala vaijeriin muodostumaan lihakoukkuja, sitä ei ole käytetty kuin nimeksi. Galvanoitu vaijeri kestäisi ulkopäässä ruostumatonta paremmin, mutta syöpyy pleissistä. Ja molemmat syövät pleissistä köyden kuituja. Ainoa falli, mikä minulla on ikinä katkennut, katkesi juuri köyden nirhauduttua pleissin sisällä. Ja erilaisia falleja on tullut käytettyä 70-luvun alusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hä? Paljonkos sitten mielestäsi solmuun menee. 15 cm lenkkiin ja 30 cm solmuun ja 15 cm vapaaseen päähän. Sitten kuluu niin kauheasti trissan kohdalta, että köysi pitää katkaista 30 cm ennen solmua eli 90 cm.
No oikeasti. Jos lähtökohtana on köyden pää, johon ei vielä suoraan saa mitään kiinni, niin pleissiin tarvitaan 30 cm ydintä upotettavaksi ja 5-10 cm lenkkiin.
Jos kuluma on lenkissä, pitää köyttä lyhyntää 35-40 cm. Jos se on trissan kohdalla, pitää köyttä lyhentää 35-40 cm kulumakohdan etäisyys lenkin suusta.
Suunnilleen saman verran joutuu solmullakin lyhentämään.
Kaikkia dyneemafalleja ja skuutteja voi spleissata noin. Kaikkissa ei voi lypsää kuorta toiseen päähän, vaan kuori leikataan spleissuspäästä.Läheskään kaikkea dyneemaa ei todellakaan voi pleissata samalla tavalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Läheskään kaikkea dyneemaa ei todellakaan voi pleissata samalla tavalla.
Anna esimerkki dyneemafallista tai -skuutista, jota ei voi spleissata pelkällä ytimellä. Ei ole vielä tullut vastaan sellaista, jossa ei olisi ytimenä tavallista kuoretonta dyneemaa. Kuorirakenteita kyllä on erilaisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ei kymmenessä vuodessa ala vaijeriin muodostumaan lihakoukkuja, sitä ei ole käytetty kuin nimeksi. Galvanoitu vaijeri kestäisi ulkopäässä ruostumatonta paremmin, mutta syöpyy pleissistä. Ja molemmat syövät pleissistä köyden kuituja. Ainoa falli, mikä minulla on ikinä katkennut, katkesi juuri köyden nirhauduttua pleissin sisällä. Ja erilaisia falleja on tullut käytettyä 70-luvun alusta.
Lihakoukku on minulle uusi mutta kuvaava nimi
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anna esimerkki dyneemafallista tai -skuutista, jota ei voi spleissata pelkällä ytimellä. Ei ole vielä tullut vastaan sellaista, jossa ei olisi ytimenä tavallista kuoretonta dyneemaa. Kuorirakenteita kyllä on erilaisia.
Piti katsoa kirjasta tuotenimiä ja kotona oli vain Gleisteinin kirja. Siellä oli seuraavat mallit: Vectran, Dyneema, Dyneema Classic, Dynamix, Dyna Lite, Caribic Color. Niissä sydämen punonta on hyvin löysä, kun kuidut on haluttu mahdollisimman köyden suuntaisiksi. Useimmissa taitaa olla myös välikuori ytimen ja kuoren välissä. Nuo eivät toimi ollenkaan kuorittuina. Viime vuonna omat genoaskuutini vaihdoin solmituista soft sakkelilla pleissattuun lenkkiin kiinnittyviin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Piti katsoa kirjasta tuotenimiä ja kotona oli vain Gleisteinin kirja. Siellä oli seuraavat mallit: Vectran, Dyneema, Dyneema Classic, Dynamix, Dyna Lite, Caribic Color. Niissä sydämen punonta on hyvin löysä, kun kuidut on haluttu mahdollisimman köyden suuntaisiksi. Useimmissa taitaa olla myös välikuori ytimen ja kuoren välissä. Nuo eivät toimi ollenkaan kuorittuina. Viime vuonna omat genoaskuutini vaihdoin solmituista soft sakkelilla pleissattuun lenkkiin kiinnittyviin.
Gleissteinin köysistä minulla on ollut ainakin kuoretonta Dyna Onea ja mainitsemistasi Dyneema ja Dyna Lite.
Tuosta Dyneema-nimisestä oli spinnuskuutit kuorittuna (eivät siis ollet Taper Twiniä). Ydin aivan samanlaista kuin Dyna One, mutta pintakäsittely puuttui. Ne värjättiin jälkikäteen ja spleissattiin heloihin. Dyna Liteä en ole spleissannut, mutta samanlainen ydin siinäkin on. Ainoa ero Dyneemaan taitaa olla ohuempi ydin ja paksumpi kuori, jolla hintaa on saatu alas.
Kavereiden veneissä on kuorittuja tai kuorimatta ytimellä spleissattuja köysiä lukuisia malleja ja merkkejä.
En ole kuullut suorempisäikeisestä dyneemaytimestä. Polyesteriytimellä sellainen on Gleissteinin Cup. Varsin ikävä spleissattava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ei kymmenessä vuodessa ala vaijeriin muodostumaan lihakoukkuja, sitä ei ole käytetty kuin nimeksi. Galvanoitu vaijeri kestäisi ulkopäässä ruostumatonta paremmin, mutta syöpyy pleissistä. Ja molemmat syövät pleissistä köyden kuituja. Ainoa falli, mikä minulla on ikinä katkennut, katkesi juuri köyden nirhauduttua pleissin sisällä. Ja erilaisia falleja on tullut käytettyä 70-luvun alusta.
Alkaa niissä vaijereissa kulumaa olla ja lankoja pleissien ympärillä on saanut uusia kun on alkanut purkautumaan, sitä en kiellä, mutta toistaiseksi on toiminut vaikka pari kesää sitten sain pistohaavan poikkimenneestä vaijerisäikeestä. Ei se koko vaijeri siitä kuitenkaan katkea että yksi säie on vaurioitunut. Jotain vikaa materiaalissa tai käytössä jos kymmenessä vuodessa ongelmia tulee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alkaa niissä vaijereissa kulumaa olla ja lankoja pleissien ympärillä on saanut uusia kun on alkanut purkautumaan, sitä en kiellä, mutta toistaiseksi on toiminut vaikka pari kesää sitten sain pistohaavan poikkimenneestä vaijerisäikeestä. Ei se koko vaijeri siitä kuitenkaan katkea että yksi säie on vaurioitunut. Jotain vikaa materiaalissa tai käytössä jos kymmenessä vuodessa ongelmia tulee.
Käytössähän se vika tietenkin on. Vaijeri kestää vain määränsä käyttökertoja ja -tunteja. Eli pelkästään käytöstä ne säikeet alkavat katkeilla. Normaalikäytössä 10 v on raja, aktiivisessa käytössä nopeammin.
Katkennut säie ei katkaise vaijeria, mutta todella ikävää jälkeä se tekee käteen. Lihakoukku on hyvin osuva nimitys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytössähän se vika tietenkin on. Vaijeri kestää vain määränsä käyttökertoja ja -tunteja. Eli pelkästään käytöstä ne säikeet alkavat katkeilla. Normaalikäytössä 10 v on raja, aktiivisessa käytössä nopeammin.
Katkennut säie ei katkaise vaijeria, mutta todella ikävää jälkeä se tekee käteen. Lihakoukku on hyvin osuva nimitys.Ihan omasta päästäsi olet tuollaisen 10v rajan keksinyt. Yli 20v mentiin ilman mitään väsymisen jälkeä. Ensimmäinen katkennut säie yli 30v vanhassa vaijerissa ja sekin takavantti eikä falli, eli mitä todennäköisimmin käyttövirheestä syntynyt. Ihan normaalia harrastekäyttöä eikä mikään harvinainen yksilö. Vanttiruuveja on saanut vaihdella, niitä ei aina tule huollettua kuten pitäisi. Ei niissäkään mitään parasta ennen päivämäärää ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan omasta päästäsi olet tuollaisen 10v rajan keksinyt. Yli 20v mentiin ilman mitään väsymisen jälkeä. Ensimmäinen katkennut säie yli 30v vanhassa vaijerissa ja sekin takavantti eikä falli, eli mitä todennäköisimmin käyttövirheestä syntynyt. Ihan normaalia harrastekäyttöä eikä mikään harvinainen yksilö. Vanttiruuveja on saanut vaihdella, niitä ei aina tule huollettua kuten pitäisi. Ei niissäkään mitään parasta ennen päivämäärää ole.
Kolmessa veneessä ehti olemaan vaijerifalleja, niistä se noin 10 v kesto on saatu, ei sen kummemmin omasta päästä. Vuorotellen niitä piti uusia joko pleissin tai lihakoukkujen takia. Samaan tahtiin niitä meni muillakin, jotkut käyttivät tietysti paksuja hanskojakin ja sillä tavalla venyttivät käyttöikää. Vanttivaijerit taas ovat täysin oma lukunsa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kolmessa veneessä ehti olemaan vaijerifalleja, niistä se noin 10 v kesto on saatu, ei sen kummemmin omasta päästä. Vuorotellen niitä piti uusia joko pleissin tai lihakoukkujen takia. Samaan tahtiin niitä meni muillakin, jotkut käyttivät tietysti paksuja hanskojakin ja sillä tavalla venyttivät käyttöikää. Vanttivaijerit taas ovat täysin oma lukunsa.
Kiertää sen fallivaijerin vanttivaijerin ympäri niin alkaa kulumista näkymään. Vielä enemmän jos kiepauttaa keulapurjeen fallin etuharuksen ympäri ja jatkaa sen käyttöä. Näitä on nähty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan omasta päästäsi olet tuollaisen 10v rajan keksinyt. Yli 20v mentiin ilman mitään väsymisen jälkeä. Ensimmäinen katkennut säie yli 30v vanhassa vaijerissa ja sekin takavantti eikä falli, eli mitä todennäköisimmin käyttövirheestä syntynyt. Ihan normaalia harrastekäyttöä eikä mikään harvinainen yksilö. Vanttiruuveja on saanut vaihdella, niitä ei aina tule huollettua kuten pitäisi. Ei niissäkään mitään parasta ennen päivämäärää ole.
Itse ajoin myös 30v nostimilla ennen kuin uusin ne. Ja syynä uusimiseen eivät olleet lihakoukut vaan ihan epäilys niiden kunnosta, lähinnä pleissauksen kestävyydestä ja kunnosta. Käyttökerroista ei ole tietoa mutta normivuonna purjehdusta keskimäärin 1200-1500 nm.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiertää sen fallivaijerin vanttivaijerin ympäri niin alkaa kulumista näkymään. Vielä enemmän jos kiepauttaa keulapurjeen fallin etuharuksen ympäri ja jatkaa sen käyttöä. Näitä on nähty.
Noi on rullapurjeen ongelmia. Sellaista en ole omistanut, enkä lähitulevaisuudessa aiokaan. Fallin pyöräyttäminen vantin ympäri ja yläsaalingin yli taas on temppu, jota en osaa.
Täytyy muuten olla melkoinen poropeukalo, jos ei fallin kiertymistä seuraavaa, huomattavasti lisääntynyttä vastusta huomaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noi on rullapurjeen ongelmia. Sellaista en ole omistanut, enkä lähitulevaisuudessa aiokaan. Fallin pyöräyttäminen vantin ympäri ja yläsaalingin yli taas on temppu, jota en osaa.
Täytyy muuten olla melkoinen poropeukalo, jos ei fallin kiertymistä seuraavaa, huomattavasti lisääntynyttä vastusta huomaa.Rullapurjeen ongelma? Miten? En minäkään rullapurjetta kovinkaan mielelläni käytä eikä sellaista omassa veneessä ole koskaan ollutkaan. No, kai tavallisesta keulaapurjeesta sitten tulee rullapurje kun sen laskee tilapäisen koneajon ajaksi ja jättää fallin paikoilleen. Tuuli kiepsauttaa sen pienen pätkän vapaata purjetta haruksen ympäri ennen sen fallin irrottamista. Ellei fallia ennen seuraavaa nostoa tarkista voi se olla väärällä puolella ja oleellisesti lisääntyneen vastuksen huomaa vasta kun purje on noussut hyvän matkaa ja vaijerit ovat hinkanneet toisiaan vasten jo hyvän matkaa. Näin käy herkästi jos etupurjetta operoi henkilö joka ei ole kyseiseen veneeseen tottunut.
Saalingin ympäri sen saa menemään jos on tapana kiepsauttaa se falli vanttien ympäri ettei se kilkattaisi mastoa vasten satamassa ja falli jää veneen keikkuessa vähäksi aikaa löysälle. Eipä sillä siinä asennossa kuitenkaan mitään purjetta nosteta ja helposti sen kiepsauttaa takaisin. Yhtä kaikki, saalingin alapuolellakin vanttien ympäri vedettynä vaijerit hinkkaavat vastakkain ja siksi vedänkin fallit mieluummin keulakaiteeseen ja puomin reivisilmukkaan satamassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rullapurjeen ongelma? Miten? En minäkään rullapurjetta kovinkaan mielelläni käytä eikä sellaista omassa veneessä ole koskaan ollutkaan. No, kai tavallisesta keulaapurjeesta sitten tulee rullapurje kun sen laskee tilapäisen koneajon ajaksi ja jättää fallin paikoilleen. Tuuli kiepsauttaa sen pienen pätkän vapaata purjetta haruksen ympäri ennen sen fallin irrottamista. Ellei fallia ennen seuraavaa nostoa tarkista voi se olla väärällä puolella ja oleellisesti lisääntyneen vastuksen huomaa vasta kun purje on noussut hyvän matkaa ja vaijerit ovat hinkanneet toisiaan vasten jo hyvän matkaa. Näin käy herkästi jos etupurjetta operoi henkilö joka ei ole kyseiseen veneeseen tottunut.
Saalingin ympäri sen saa menemään jos on tapana kiepsauttaa se falli vanttien ympäri ettei se kilkattaisi mastoa vasten satamassa ja falli jää veneen keikkuessa vähäksi aikaa löysälle. Eipä sillä siinä asennossa kuitenkaan mitään purjetta nosteta ja helposti sen kiepsauttaa takaisin. Yhtä kaikki, saalingin alapuolellakin vanttien ympäri vedettynä vaijerit hinkkaavat vastakkain ja siksi vedänkin fallit mieluummin keulakaiteeseen ja puomin reivisilmukkaan satamassa.Nykyinen veneeni oli juuri 10 v ikäinen, kun sen ostin. Vantit rodia ja etustaagissa foili, kuten edellisessä veneessänikin. Kuvaamasi tapahtumat eivät ole oikein mahdollisiakaan. Silti toinen genuafalli oli kiharainen ja ensimmäiset säikeet katkenneet molemmista. Katkaisin niistä pätkän pois laitoin uudet taluriitit. Sillä tavalla meni viisi vuotta lisää, siihen mennessä oli ison fallin pleississä vaijeria alkanut pilkottaa köyden seasta ja pieniä muutoksia tuntumaan paksuudessa pleissin kohdalla. Yhtään uutta vaijerifallia ei veneeseen enää tullut. Edellisessä veneesä ehti ison falli katkeamaan pleissin kohdalta ja genoafallejakin lyhensin samalla tavalla kuin edellä kerrottu.
- Anonyymi
Dyneeman kanssa pelatessa pleissaaminen on aivan mahtavaa, muuten en harrasta. Dyneemasakkelit ynnä muut lenkit ovat kerrassaan käteviä.
Suosittelen oppaaksi teosta Jan-Wiilem Polman: Splicing Modern Ropes, mutta sähköisenä versiona. Maksaa muistaakseni alle kympin, perinteinen nide nelisen kymppiä.
Solmuilla on paikkansa siinä missä pleisseilläkin.
Mutta mikä on fallisolmu, löytyisikö englanninkielistä hakusanaa, niin googlaan.- Anonyymi
Jälkipolville muistutukseksi: nostinsolmu on englanniksi halyard hitch (knot).
- Anonyymi
halyard knot ja löytyy helpolla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jälkipolville muistutukseksi: nostinsolmu on englanniksi halyard hitch (knot).
Ja onpa muuten kätevä solmu! Todella pieni, helppo solmia, ei voi kuormitettuna aueta - mutta on toisaalta kuormituksen päätyttyä avattavissa kohtuullisen helposti.
Köyden murtolujuus alenee tasaisesti. Jos lujuus on aluksi ylimitoitettu, ei se ehkä ole ylimitoitettu, kun se on 5 vuotta seissyt auringonvalossa.
- Anonyymi
Fallit on mitoitettu venymän, ei murtolujuuden mukaan. Siksi lujuudessa on paljon varaa sekä solmujen että UV:n heikennyksille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Fallit on mitoitettu venymän, ei murtolujuuden mukaan. Siksi lujuudessa on paljon varaa sekä solmujen että UV:n heikennyksille.
Ja falleissa kaiken kuorman kantaa ydin, joka on kuoren sisällä suojassa UV:ltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja falleissa kaiken kuorman kantaa ydin, joka on kuoren sisällä suojassa UV:ltä.
Just, i alla fall....
- Anonyymi
Eikös dyneemafallin pleissin ohjepituus ole 60 x paksuus= 60- 72cm. Eli se menee maston huipussa kehrälle jos mahtuu. Solmu on lyhyt eikä mahtuisikaan. Solmu on kulumatilanteessa helpompi ja nopeampi katkaista pois ja uusia verrattuna uuteen.pleissaukseen. 2 miinuspinnaa pleissiä vastaan.
Kiinnitysköydessä pleissisilmukan päätä ei vedossa voi säätää eikä saa auki. Pelkkä köysi on säädettävissä ja avattavissa aina molemmista päistä. Jälleen miinuspinna pleissille.
Skuutissa pleissaus kai tehtäisiin helan kiinnittämiseksi. Paalusolmu on keveämpi. Miinuspinna pleissaukselle.
Ankkurikettingin jatkaminen köydellä?. Solmu ei mahdu läpi ankkurivinssin. Soåivaa helaa liitokseksi ei taida olla?. Pluspinna pleissille.
seppomartti- Anonyymi
Viime kesään saakka olen käyttänyt skuuteissa paalusolmua. Sitten tuli pleissattu silmukka ja soft shackle, on keveämpi paremmin vanttien ohi luistava kuin paalusolmu. Spinnuskuutit on sitten oma juttunsa, niissä on pleissattu tylaska-haka.
- Anonyymi
Dyneemalla riittää spleissata ydin, jolloin 60x on 30-40 cm.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dyneemalla riittää spleissata ydin, jolloin 60x on 30-40 cm.
Kovin yksinkertaistettua. Tuo on (osittain) totta vain nimenomaan kuorittavaksi tarkoitetulla köydellä, esim. Gleisteinin Taper twin. Toisenlaisilla dyneemaytimillä ihan toinen tarina ja silti nimenomaan falleiksi sopivia köysiä.
Ja sillä DynaOnellakin otat käyttöön sen eniten käytössä kehrän päällä olleen osan köyttä, jollet poista koko pleissattua osuutta. Ei hyvä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dyneemalla riittää spleissata ydin, jolloin 60x on 30-40 cm.
Katsoin juuri Colligo Marinen uuden dyneemapleissauksen videon. Firma markkinoi itseään mm tekstiilirikien valmistajana yli 800 veneeseen. Brummel lock oli edelleen käytössä ja suositus pleissauksen pituudesta 60 x paksuus, eikä dyneemassa ollut kuorta. Eli ei uutta?
seppomartti
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305005- 323167
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161817Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221780Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191635Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711501Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191257Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111256Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161237Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171217