Murre vai kieli

Olen itse kans perehtynyt tähän Meänkieleen.
Perhokalastajana olen kulkenut paljon tornionjoen ruotsin puolta.
Siellä Meänkielellä kyllä parjää hyvin mutta suuri harmi on että ns nuorempi
väestö ei enää puhu sitä?
Huomioitavaa on myös se että ruotsinpulella tienviitat on kirjoitettu myös saamen
kielellä!

Äitini Äitin suku oli kotoisin Tervolasta ja Rovaniemeltä Alma osas puhhuu " H`n päältä ja samalla oppein itekkki vaikka Oulussa nuoruuteni vietinkin.
Omistan myös kaikki Timo.K Mukan kirjat.
Koska olen itse myös kirjallisesti lahjakas osallistuin viimevuonna kirjoitus kilpailuun aiheena: Metsä kirjoitin sen Laphilaisithain ja sain kunnia maininnan
olin tosin vasta neljäs.

Laitan sen runon tuohon alapuolelle jos ylläpito ei bannaa sitä?

Harakka

Kai mie ollein se vähäpäthösin
joka työnnethin pesästä
surkeimpana rääphäleenä
saisivat muut enämpi syömistä.
Siihen mäthäälle mie jäin nokka auki j
aloin tehhä kuolemaa vaikken tiennyt
että mikä se kuolema oikeen onkhaan?

Siinä makasin vuojen tai kaks ehkä kakskymmentä.
Meijän kuolleitten aika on kato sinäkin kuoleva sama
oli se sitten sata tai kymmenen vuotta.

Tuli jostain net ihmisen vieraalta haisevat käjet
kait seth joku orthinolooki luittentukia olit?
Siirteli ja kathelin miun luithain.
Kait ne sitä kiinnosti?
(Kuka tietää)?

Ei net ihmiset tiiä onko kuolheet elläimet
miten kauan eläneet ja miten ne elläessään
sen elämänsä elivätt.
Kun ei niitä silleen kiinnosta mikään vieras joka
ei ole heille niinku hyöhyllinen.


Met jotka elämme täällä methäsä
ja olemt sen methän sielu
emme elä kuten tet siellä
kaupunkikortteilleissa
enäpi yksin kuin meth koskaan.

Luut on hiiltä ja hiilet on timanttia ja se joka sen hylkää on mielestänsä armostansa vaphaa.
Tässä mie nyt makhan kynnet pystyssä mutta tietäkäät että se joka
kerran tässä makhaa ja lahhoo seki oli aikoinaa ikkuinen
omasta mielestänsä niikuin teki luulete olevanne nyt.

Lensi frakki päällä tahi sitä ilman. Räpiköi ja eli onnen myötä mutta
kaatuit ja kuolit eikä sen jälkeen erothanut enhän aamua yöstä.

Elämme täällä niinku elämä olis ikkuinen?
Ei se sitä ole mutta parempi naurava kuolo kuin alku ja
loppu elämä alati surruinen ja itkhuinen.

Olin vain harakka joka kuolti ennen ensilunta mutta tietäkäät
minun nähänneet että elämä ei ole luulojenne varassa saati koskaan
ikkuinen.
Elämää ei tuoda lautasella eikä sitä lusikalla syödä.
Itte määhräämme oman elämänne ja se miten itse elin
se olit muuten kaunis hetki se.