Kannattaako tunnustaa rakastamalleen aviomiehelle, että on pettänyt häntä vain jotta saisi oman olonsa helpottumaan?
Olen pettänyt miestäni oman pahan olon takia pari vuotta, usean eri miehen kanssa. Elämässäni oli vaihe että minulta kuoli monta läheistä tuttua, mm. oma rakas isäni, ja tuli vaihe, että kerrankos täällä eletään. Nyt KADUTTAA ihan järjettömästi. Hassua, koska viime pettämisestä on pari kuukautta, niin asia vain lävähti vasta nyt kasvoilleni, mitä onkaan tullut tehtyä. Jotenkin sumussa olen vain halunnut tyydytystä muualta, kun oma mieheni ei haluta. Rakastajalta sai huomiota, hellyyttä ja hyvää seksiä. Hellyys, rakkaus ja toisen huomioonottaminen vain kaiken tuon paskan keskellä hävisi, kaiken lisäksi kun sain lapsenkin samoihin aikoihin. En halua menettää miestäni, haluan oppia haluamaan häntä jälleen. Rakastan häntä kyllä :(
Kokemuksia - ja TURHA selittää mulle, kuinka paska ja ällöttävä olen - SEN mä tiedän jo itsekin - vihdoinkin!
Olen pettänyt miestäni oman pahan olon takia pari vuotta, usean eri miehen kanssa. Elämässäni oli vaihe että minulta kuoli monta läheistä tuttua, mm. oma rakas isäni, ja tuli vaihe, että kerrankos täällä eletään. Nyt KADUTTAA ihan järjettömästi. Hassua, koska viime pettämisestä on pari kuukautta, niin asia vain lävähti vasta nyt kasvoilleni, mitä onkaan tullut tehtyä. Jotenkin sumussa olen vain halunnut tyydytystä muualta, kun oma mieheni ei haluta. Rakastajalta sai huomiota, hellyyttä ja hyvää seksiä. Hellyys, rakkaus ja toisen huomioonottaminen vain kaiken tuon paskan keskellä hävisi, kaiken lisäksi kun sain lapsenkin samoihin aikoihin. En halua menettää miestäni, haluan oppia haluamaan häntä jälleen. Rakastan häntä kyllä :(
Kokemuksia - ja TURHA selittää mulle, kuinka paska ja ällöttävä olen - SEN mä tiedän jo itsekin - vihdoinkin!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jeps, ällöttävä olet. Hyvä että tajusit. Mutta toki voi vielä ihan hyvin olla mahdollista muuttua parempaan suuntaan?
Itsellä vähän sama tilanne, tosin petin aviomiestäni saman miehen kanssa ja sänkyyn päädyttiin onneksi "vain" pari kertaa. Syyllisyys on kauhea, ja tilannetta hankaloittaa se, että mulla on aika voimakkaita tunteita tätä toista miestä kohtaan edelleen. Olen kuitenkin päättänyt todella yrittää saada elämäni ja avioliittoni kuntoon(meilläkin on yhteinen lapsi) ja unohtaa tämän toisen miehen. Mullaki alkoi elämässä yhtäkkiä joku ihmeellinen etsikkoaika ja jos tilanne olis sallinu olisin varmasti voinut pettää useammankin kerran. Onneks kuitenkin tajusin edes tässä vaiheessa, miten totaalisen väärin olen tehnyt. En aio kertoa miehelleni, koska hänen sydämensä särkyisi ja luottamus menisi ikuisiksi ajoiksi. Yritän oppia rakastamaan miestäni uudelleen kaikesta huolimatta. Onnea sinulle, helppoa ei varmasti tule olemaan, mutta yritä arvostaa elämässäsi niitä asioita mitä sinulla jo on, kuin haikailla uusien perään.
mielestäni on hyvä asia, että omaatuntoasi kolkuttaa. Kai sinun on kerrottava totuus miehellesi vaikka se sattuukin, muuten ette enää koskaan pysty luomaan mitään uutta. Mielestäni pettämiseen on kuitenkin aina syy. Selvittämällä tätä pettämisasiaa voitte löytää itsestänne ja suhteestanne uutta, tai sitten miehesi haluaa eron... Itse en voisi elää kertomatta tuollaista asiaa.
sitä kieltäkö itseltänne,että olette tehneet huorin niin on helpompi elää....
Eräs parisuhdeneuvoja sanoi kerran että "jos tekee syrjähypyn, merkityksettömän, jolla ei ole jatkuvuutta jne. On itsekästä ensinnäkin pettää, saatikka vielä pahoittaa toisen mieltä keventämällä omaatuntoaan. Että pitää kärsiä tekojensa taakka. Ja olla kertomatta."
Suunnilleen noin se meni.
..en halua loukata miestäni, ja tämän kertominen olisi pahinta, mitä hän voisi kuvitella.
Kiitos Kartsi, taitaa sinullakin olla omakohtaisia kokemuksia... jos parisuhdeneuvojalla olet käynyt... se voisi olla yksi ratkaisu, mutta me pystytään kyllä mieheni kanssa keskustelemaan yhdessäkin, ollaan avoimia kumpikin. Sain sanottua hänelle jo, ettei seksi kovasti ole kiinnostanut, ja hän ymmärsi sen täysin - meidän elämässä olleiden kurjien asioiden jälkeen. Hän ON helmi, enkä halua häntä menettää - onneksi heräsin edes NYT - ennnkuin jäin kiinni.. :/
Olen samaa mieltä kuin edellinen. Älä kerro. Jos kerrot, niin miehesi ei enää koskaan pysty luottamaan sinuun ja se on lopun alkua.
Kaikkihan olisi aivan onnellisesti, mutta... Jostain kumman syystä tuollaiset asiat tulevat aina julki ennemmin tai myöhemmin. Siihen voit varautua, mutta yritä sillävälin tehdä kaikkesi teidän onnen eteen, ehkä miehellä sitten on helpompi antaa anteeksi.
Itsellä kävi niin että entinen rakastaja halusi 5 vuoden (!) jälkeen helpottaa omaa omaatuntoaan kertomalla miehelleni... Helpotti varmasti häntä, mutta meille tuli ero.
ja katumus kestää puolesta vuodesta vuoteen eikä pahemmin ehkä vaivaa sen jälkeen, joten sitten voit olla rauhassa. ainoo pelon aihe sen jälkeen on oikeestaan se, et mitä jos joku muu paljastaa - ei niinkään se oma katumus teoistaan.
eli omatunto sinulla on aika voimakas, kun ed. kerta on viel niin tuore.
Rehellisyys on hyve, mutta elämässä on edettävä tilanteen ja järjen sanelemana.
Älä kerro. Suhteesi kärsii siitä ikuisuuden. Miehelläsi on uskottomuuden tunnustettuasi aina "ässä takataskussa", jonka voi vetää esille riidan aikana.
Tee rauha itsesi kanssa. Osoittahan tuo, että sinulla on moraalia, kun asia sinua mietityttää.
toi on niin perus paskaa mitä puhut. oikein vituttaa lukea tuollaista sontaa. tekosyitä tekosyiden päälle ja kaiken lisäksi taidat itekkin vielä urpona uskoa omia kusetuksias. toivottavasti olet kohta erittäin yksin. mä en ainakaan anna mitään sympatiaa tuollaista ihmistä kohtaan.