Olkoon skalaarikenttä f : R^n -> R ja r(t) : [a, b] -> R^n käyrän C parametrisaatio.
Lasketaan siis f:n viivaintegraali käyrää C pitkin.
>Onko tuo r(t) siis vektorifunktio (paikkavektori käyrän C pisteeseen)? Wikipediassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivaintegraali) tuo r(t) on tummennettu, ikään kuin se olisi vektori.
Esimerkiksi jos f(x,y)=x^2 y^2; miten tulkitaan Wikipediaan kirjoitettu f(r(t)), jos r(t) on vektorifunktio?
skalaarikentän viivaintegraali
9
173
Vastaukset
- Anonyymi
ja vielä,
onko funktio f(x), a<=x<=b sama, kuin vektorifunktio g(t)=tî f(t)ĵ, a<=t<=b.
Ainakin geogebraan piirtää saman kuvan, vaikka ajattelin, että g olisi paikkavektori(parvi?) funktion f kuvaajan pisteisiin.- Anonyymi
Jos meillä on funktio y = y(x) niin sen kuvaaja on käyrä (x,y(x)) = x i y(x) j kun käyrän parametrina on x.
Kts. alla olevaa pitempää kommenttiani.
Älä sotke käsitteinä funktiota ja sen kuvaajaa (graph) keskenään.
- Anonyymi
Olkoon vektorien A ja B sisätulo (pistetulo) (A,B).
1. Jos meillä on funktio f : R^n -> R ja C(t) on käyrä R^n:ssä parametrina t niin
viivaintegraali käyrää C pitkin on
Int (f(C(t)) * l C'(t) l) dt jossa siis funktion arvot otetaan käyrän C pisteissä. Erityisesti, kun f = 1 saadaan käyrän C kaarenpituus Int(l C'(t) l dt.
Kun esim. f (R) = x^2 y^2 ( = (R,R) ) ja C(t) = (x(t), y(t) niin C'(t) = (x'(t),y'(t)) ja viivaintegraali on
Int ((x(t)^2 y(t)^2) l C'(t) l dt.
Olkoon C annettu parametrinään x . C(x) on käyrä y = y(x) eli vektorimuodossa
C(x) = (x, y(x)). Tällöin C'(x) = (1, y'(x)) ja l C'(x) l =sqrt(1 y'(x)^2) .
Viivaintegraali on Int((x^2 y(x)^2) (sqrt(1 y'(x)^2) dx.
Integraalit otetaan siis sen halutun käyränpätkän yli eli parametri käy yli tietyn välin a <= t <= b.
Toinen esimerkki.Lasketaan Int(xyz) yli käyrän C(t)= (cos(t),sin(t),t).0 <= t <= 2 pii.
Tässä siis x(t) = cos(t), y(t) = sin(t) ja z(t) = t. C'(t) = ( - sin(t), cos(t),1) ja siis l C'(t) l = sqrt(sin^2(t) cos^2(t) 1) = sqrt(2).
Int(C:n yli) (xyz)dt = Int(0, 2 pii) (t sin(t) cos(t) sqrt(2) dt = - pii/sqrt(2).
Käyrän kaarenpituus saadaan kun f = 1 (f siis vakiofunktio).
2.Olkoon yleisemmin f: R^n -> R^m ja käyrä jota pitkin integroidaan olkoon C(t) =(x1(t),x2(t),...,xn(t))
f on siis muotoa Y = f(X) eli komponenttimuodossa
y(i) = fi ( x1,...,xn) i = 1,...,m
meillä on siis m kappaletta n:n muuttujan funktioita samassa rytäkässä Y = f(X).
Olkoon R^n :n käyrä jota pitkin integroidaan C(t) = (x1(t),...,xn(t)).
Käyrän tangenttivektori on dC(t)/dt ja yksikkötangenttivektori on
T = (dC/dt) / l dC/dt l. Viivaintegraali C:n yli on
Int(C:n yli) ( (f(C(t)), C'(t) ) dt. Huo maa että tuossa on nyt vektoreiden f(C(t)) ja C'(t) sisätulo kyseessä.
Tuo voidaan kirjoittaa T:n avulla Int((f(C(t),T)) ds missä siis kaarenpituus s on parametrinä:
ds= l C'(t) l dt.
Int((f(C(t)),C'(t))) dt = Int((f(C(t), C'(t) / l C'(t) l) * l C'(t) l))dt = Int((f(C(t),T)) ds- Anonyymi
Lisään vielä että että tuossa 2-kohdassa siis (f,T) on f:n komponentti käyrän C tangentin suuntaan.f ja T otetaan käyrän pisteessä C(t).
- Anonyymi
Mutta onko siis käyrä C ja sen parametrisaatio r(t) sama asia?
Jos esimerkiksi käyrä C voidaan esittää parametreinä x=x(t) ja y=y(t). Ja r(t)=x(t)i y(t)j. Jos sijoitan jonkin luvun t, r(t) antaa vektorin käyrän pisteeseen, kun parametrit antavat yksittäisen pisteen?- Anonyymi
Käyrän parametri, esim. t, saa arvot jollain välillä a <= t <= b. Käyrä C(t) on tämän välin kuva R^2:ssa kuvauksessa t -> C(t) = (x(t),y(t)) . Kts. myös kommenttini /08:59.
- Anonyymi
Opiskelen näitä siis täysin itsenäisesti, niin sorry nää käsitteet on aika vieraita.
Onko esimerkiksi vektori 2i 2j 2k sama asia, kuin piste(2,2,2)? Tai onko käyrä x^2 y^2=1 täsmälleen sama asia kuin vektorifunktio a(t)=(cos(t), sin(t)), 0<=t<=2pii ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vektori
"Usein nämä vektorit [paikkavektorit] rinnastetaankin koordinaatiston pisteisiin. Kyseessä on kuitenkin tarkkaan ottaen eri asia."
>vektori ei ole piste
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skalaarikenttä
"Skalaarifunktion lähtöjoukko on vektoriavaruus, joka on yleensä Euklidinen avaruus, ja jonka vektorit eli pisteet kuvautuvat maalijoukossa skalaareiksi."- Anonyymi
En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
R(P) = 2 i 2 j 2k.
Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).
Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.
Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on
C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.
Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
C(t) = (cos(t), sin(t) ) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
R(P) = 2 i 2 j 2k.
Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).
Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.
Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on
C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.
Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
C(t) = (cos(t), sin(t) )Lisäkommentti vielä minulta: Netistä löytyy ilmaiseksi luettavissa oleva Calculus Fennicus, suomenkielinen esitys monesta matematiikan asiasta. Katsopa sieltä näitä juttuja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053121Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391600Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus931451- 891349
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461314Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1551228Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121168Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze123999Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803