skalaarikentän viivaintegraali

Anonyymi

Olkoon skalaarikenttä f : R^n -> R ja r(t) : [a, b] -> R^n käyrän C parametrisaatio.

Lasketaan siis f:n viivaintegraali käyrää C pitkin.

>Onko tuo r(t) siis vektorifunktio (paikkavektori käyrän C pisteeseen)? Wikipediassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivaintegraali) tuo r(t) on tummennettu, ikään kuin se olisi vektori.

Esimerkiksi jos f(x,y)=x^2 y^2; miten tulkitaan Wikipediaan kirjoitettu f(r(t)), jos r(t) on vektorifunktio?

9

173

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      ja vielä,
      onko funktio f(x), a<=x<=b sama, kuin vektorifunktio g(t)=tî f(t)ĵ, a<=t<=b.
      Ainakin geogebraan piirtää saman kuvan, vaikka ajattelin, että g olisi paikkavektori(parvi?) funktion f kuvaajan pisteisiin.

      • Anonyymi

        Jos meillä on funktio y = y(x) niin sen kuvaaja on käyrä (x,y(x)) = x i y(x) j kun käyrän parametrina on x.
        Kts. alla olevaa pitempää kommenttiani.
        Älä sotke käsitteinä funktiota ja sen kuvaajaa (graph) keskenään.


    • Anonyymi

      Olkoon vektorien A ja B sisätulo (pistetulo) (A,B).
      1. Jos meillä on funktio f : R^n -> R ja C(t) on käyrä R^n:ssä parametrina t niin
      viivaintegraali käyrää C pitkin on

      Int (f(C(t)) * l C'(t) l) dt jossa siis funktion arvot otetaan käyrän C pisteissä. Erityisesti, kun f = 1 saadaan käyrän C kaarenpituus Int(l C'(t) l dt.


      Kun esim. f (R) = x^2 y^2 ( = (R,R) ) ja C(t) = (x(t), y(t) niin C'(t) = (x'(t),y'(t)) ja viivaintegraali on

      Int ((x(t)^2 y(t)^2) l C'(t) l dt.

      Olkoon C annettu parametrinään x . C(x) on käyrä y = y(x) eli vektorimuodossa
      C(x) = (x, y(x)). Tällöin C'(x) = (1, y'(x)) ja l C'(x) l =sqrt(1 y'(x)^2) .
      Viivaintegraali on Int((x^2 y(x)^2) (sqrt(1 y'(x)^2) dx.
      Integraalit otetaan siis sen halutun käyränpätkän yli eli parametri käy yli tietyn välin a <= t <= b.


      Toinen esimerkki.Lasketaan Int(xyz) yli käyrän C(t)= (cos(t),sin(t),t).0 <= t <= 2 pii.
      Tässä siis x(t) = cos(t), y(t) = sin(t) ja z(t) = t. C'(t) = ( - sin(t), cos(t),1) ja siis l C'(t) l = sqrt(sin^2(t) cos^2(t) 1) = sqrt(2).
      Int(C:n yli) (xyz)dt = Int(0, 2 pii) (t sin(t) cos(t) sqrt(2) dt = - pii/sqrt(2).

      Käyrän kaarenpituus saadaan kun f = 1 (f siis vakiofunktio).

      2.Olkoon yleisemmin f: R^n -> R^m ja käyrä jota pitkin integroidaan olkoon C(t) =(x1(t),x2(t),...,xn(t))

      f on siis muotoa Y = f(X) eli komponenttimuodossa

      y(i) = fi ( x1,...,xn) i = 1,...,m

      meillä on siis m kappaletta n:n muuttujan funktioita samassa rytäkässä Y = f(X).

      Olkoon R^n :n käyrä jota pitkin integroidaan C(t) = (x1(t),...,xn(t)).
      Käyrän tangenttivektori on dC(t)/dt ja yksikkötangenttivektori on

      T = (dC/dt) / l dC/dt l. Viivaintegraali C:n yli on
      Int(C:n yli) ( (f(C(t)), C'(t) ) dt. Huo maa että tuossa on nyt vektoreiden f(C(t)) ja C'(t) sisätulo kyseessä.

      Tuo voidaan kirjoittaa T:n avulla Int((f(C(t),T)) ds missä siis kaarenpituus s on parametrinä:
      ds= l C'(t) l dt.
      Int((f(C(t)),C'(t))) dt = Int((f(C(t), C'(t) / l C'(t) l) * l C'(t) l))dt = Int((f(C(t),T)) ds

      • Anonyymi

        Lisään vielä että että tuossa 2-kohdassa siis (f,T) on f:n komponentti käyrän C tangentin suuntaan.f ja T otetaan käyrän pisteessä C(t).


    • Anonyymi

      Mutta onko siis käyrä C ja sen parametrisaatio r(t) sama asia?
      Jos esimerkiksi käyrä C voidaan esittää parametreinä x=x(t) ja y=y(t). Ja r(t)=x(t)i y(t)j. Jos sijoitan jonkin luvun t, r(t) antaa vektorin käyrän pisteeseen, kun parametrit antavat yksittäisen pisteen?

      • Anonyymi

        Käyrän parametri, esim. t, saa arvot jollain välillä a <= t <= b. Käyrä C(t) on tämän välin kuva R^2:ssa kuvauksessa t -> C(t) = (x(t),y(t)) . Kts. myös kommenttini /08:59.


    • Anonyymi

      Opiskelen näitä siis täysin itsenäisesti, niin sorry nää käsitteet on aika vieraita.

      Onko esimerkiksi vektori 2i 2j 2k sama asia, kuin piste(2,2,2)? Tai onko käyrä x^2 y^2=1 täsmälleen sama asia kuin vektorifunktio a(t)=(cos(t), sin(t)), 0<=t<=2pii ?

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Vektori
      "Usein nämä vektorit [paikkavektorit] rinnastetaankin koordinaatiston pisteisiin. Kyseessä on kuitenkin tarkkaan ottaen eri asia."
      >vektori ei ole piste

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Skalaarikenttä
      "Skalaarifunktion lähtöjoukko on vektoriavaruus, joka on yleensä Euklidinen avaruus, ja jonka vektorit eli pisteet kuvautuvat maalijoukossa skalaareiksi."

      • Anonyymi

        En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
        R(P) = 2 i 2 j 2k.

        Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
        2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).

        Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
        f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
        lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.

        Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on

        C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.

        Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
        C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
        C(t) = (cos(t), sin(t) )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
        R(P) = 2 i 2 j 2k.

        Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
        2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).

        Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
        f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
        lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.

        Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on

        C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.

        Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
        C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
        C(t) = (cos(t), sin(t) )

        Lisäkommentti vielä minulta: Netistä löytyy ilmaiseksi luettavissa oleva Calculus Fennicus, suomenkielinen esitys monesta matematiikan asiasta. Katsopa sieltä näitä juttuja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3121
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1600
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      93
      1451
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      89
      1349
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1314
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      155
      1228
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1168
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      999
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      922
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe