skalaarikentän viivaintegraali

Anonyymi

Olkoon skalaarikenttä f : R^n -> R ja r(t) : [a, b] -> R^n käyrän C parametrisaatio.

Lasketaan siis f:n viivaintegraali käyrää C pitkin.

>Onko tuo r(t) siis vektorifunktio (paikkavektori käyrän C pisteeseen)? Wikipediassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivaintegraali) tuo r(t) on tummennettu, ikään kuin se olisi vektori.

Esimerkiksi jos f(x,y)=x^2 y^2; miten tulkitaan Wikipediaan kirjoitettu f(r(t)), jos r(t) on vektorifunktio?

9

159

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      ja vielä,
      onko funktio f(x), a<=x<=b sama, kuin vektorifunktio g(t)=tî f(t)ĵ, a<=t<=b.
      Ainakin geogebraan piirtää saman kuvan, vaikka ajattelin, että g olisi paikkavektori(parvi?) funktion f kuvaajan pisteisiin.

      • Anonyymi

        Jos meillä on funktio y = y(x) niin sen kuvaaja on käyrä (x,y(x)) = x i y(x) j kun käyrän parametrina on x.
        Kts. alla olevaa pitempää kommenttiani.
        Älä sotke käsitteinä funktiota ja sen kuvaajaa (graph) keskenään.


    • Anonyymi

      Olkoon vektorien A ja B sisätulo (pistetulo) (A,B).
      1. Jos meillä on funktio f : R^n -> R ja C(t) on käyrä R^n:ssä parametrina t niin
      viivaintegraali käyrää C pitkin on

      Int (f(C(t)) * l C'(t) l) dt jossa siis funktion arvot otetaan käyrän C pisteissä. Erityisesti, kun f = 1 saadaan käyrän C kaarenpituus Int(l C'(t) l dt.


      Kun esim. f (R) = x^2 y^2 ( = (R,R) ) ja C(t) = (x(t), y(t) niin C'(t) = (x'(t),y'(t)) ja viivaintegraali on

      Int ((x(t)^2 y(t)^2) l C'(t) l dt.

      Olkoon C annettu parametrinään x . C(x) on käyrä y = y(x) eli vektorimuodossa
      C(x) = (x, y(x)). Tällöin C'(x) = (1, y'(x)) ja l C'(x) l =sqrt(1 y'(x)^2) .
      Viivaintegraali on Int((x^2 y(x)^2) (sqrt(1 y'(x)^2) dx.
      Integraalit otetaan siis sen halutun käyränpätkän yli eli parametri käy yli tietyn välin a <= t <= b.


      Toinen esimerkki.Lasketaan Int(xyz) yli käyrän C(t)= (cos(t),sin(t),t).0 <= t <= 2 pii.
      Tässä siis x(t) = cos(t), y(t) = sin(t) ja z(t) = t. C'(t) = ( - sin(t), cos(t),1) ja siis l C'(t) l = sqrt(sin^2(t) cos^2(t) 1) = sqrt(2).
      Int(C:n yli) (xyz)dt = Int(0, 2 pii) (t sin(t) cos(t) sqrt(2) dt = - pii/sqrt(2).

      Käyrän kaarenpituus saadaan kun f = 1 (f siis vakiofunktio).

      2.Olkoon yleisemmin f: R^n -> R^m ja käyrä jota pitkin integroidaan olkoon C(t) =(x1(t),x2(t),...,xn(t))

      f on siis muotoa Y = f(X) eli komponenttimuodossa

      y(i) = fi ( x1,...,xn) i = 1,...,m

      meillä on siis m kappaletta n:n muuttujan funktioita samassa rytäkässä Y = f(X).

      Olkoon R^n :n käyrä jota pitkin integroidaan C(t) = (x1(t),...,xn(t)).
      Käyrän tangenttivektori on dC(t)/dt ja yksikkötangenttivektori on

      T = (dC/dt) / l dC/dt l. Viivaintegraali C:n yli on
      Int(C:n yli) ( (f(C(t)), C'(t) ) dt. Huo maa että tuossa on nyt vektoreiden f(C(t)) ja C'(t) sisätulo kyseessä.

      Tuo voidaan kirjoittaa T:n avulla Int((f(C(t),T)) ds missä siis kaarenpituus s on parametrinä:
      ds= l C'(t) l dt.
      Int((f(C(t)),C'(t))) dt = Int((f(C(t), C'(t) / l C'(t) l) * l C'(t) l))dt = Int((f(C(t),T)) ds

      • Anonyymi

        Lisään vielä että että tuossa 2-kohdassa siis (f,T) on f:n komponentti käyrän C tangentin suuntaan.f ja T otetaan käyrän pisteessä C(t).


    • Anonyymi

      Mutta onko siis käyrä C ja sen parametrisaatio r(t) sama asia?
      Jos esimerkiksi käyrä C voidaan esittää parametreinä x=x(t) ja y=y(t). Ja r(t)=x(t)i y(t)j. Jos sijoitan jonkin luvun t, r(t) antaa vektorin käyrän pisteeseen, kun parametrit antavat yksittäisen pisteen?

      • Anonyymi

        Käyrän parametri, esim. t, saa arvot jollain välillä a <= t <= b. Käyrä C(t) on tämän välin kuva R^2:ssa kuvauksessa t -> C(t) = (x(t),y(t)) . Kts. myös kommenttini /08:59.


    • Anonyymi

      Opiskelen näitä siis täysin itsenäisesti, niin sorry nää käsitteet on aika vieraita.

      Onko esimerkiksi vektori 2i 2j 2k sama asia, kuin piste(2,2,2)? Tai onko käyrä x^2 y^2=1 täsmälleen sama asia kuin vektorifunktio a(t)=(cos(t), sin(t)), 0<=t<=2pii ?

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Vektori
      "Usein nämä vektorit [paikkavektorit] rinnastetaankin koordinaatiston pisteisiin. Kyseessä on kuitenkin tarkkaan ottaen eri asia."
      >vektori ei ole piste

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Skalaarikenttä
      "Skalaarifunktion lähtöjoukko on vektoriavaruus, joka on yleensä Euklidinen avaruus, ja jonka vektorit eli pisteet kuvautuvat maalijoukossa skalaareiksi."

      • Anonyymi

        En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
        R(P) = 2 i 2 j 2k.

        Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
        2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).

        Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
        f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
        lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.

        Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on

        C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.

        Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
        C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
        C(t) = (cos(t), sin(t) )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
        R(P) = 2 i 2 j 2k.

        Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
        2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).

        Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
        f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
        lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.

        Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on

        C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.

        Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
        C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
        C(t) = (cos(t), sin(t) )

        Lisäkommentti vielä minulta: Netistä löytyy ilmaiseksi luettavissa oleva Calculus Fennicus, suomenkielinen esitys monesta matematiikan asiasta. Katsopa sieltä näitä juttuja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      113
      5253
    2. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      67
      5054
    3. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      90
      4114
    4. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      75
      3600
    5. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      60
      3198
    6. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2791
    7. Kerro kolme huonoa ja

      kolme hyvää asiaa kaivatustasi? Än yy tee nyt
      Ikävä
      15
      2297
    8. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      52
      1914
    9. Rakastatko mua

      Vielä?
      Ikävä
      40
      1780
    10. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      37
      1628
    Aihe