Olkoon skalaarikenttä f : R^n -> R ja r(t) : [a, b] -> R^n käyrän C parametrisaatio.
Lasketaan siis f:n viivaintegraali käyrää C pitkin.
>Onko tuo r(t) siis vektorifunktio (paikkavektori käyrän C pisteeseen)? Wikipediassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivaintegraali) tuo r(t) on tummennettu, ikään kuin se olisi vektori.
Esimerkiksi jos f(x,y)=x^2 y^2; miten tulkitaan Wikipediaan kirjoitettu f(r(t)), jos r(t) on vektorifunktio?
skalaarikentän viivaintegraali
9
159
Vastaukset
- Anonyymi
ja vielä,
onko funktio f(x), a<=x<=b sama, kuin vektorifunktio g(t)=tî f(t)ĵ, a<=t<=b.
Ainakin geogebraan piirtää saman kuvan, vaikka ajattelin, että g olisi paikkavektori(parvi?) funktion f kuvaajan pisteisiin.- Anonyymi
Jos meillä on funktio y = y(x) niin sen kuvaaja on käyrä (x,y(x)) = x i y(x) j kun käyrän parametrina on x.
Kts. alla olevaa pitempää kommenttiani.
Älä sotke käsitteinä funktiota ja sen kuvaajaa (graph) keskenään.
- Anonyymi
Olkoon vektorien A ja B sisätulo (pistetulo) (A,B).
1. Jos meillä on funktio f : R^n -> R ja C(t) on käyrä R^n:ssä parametrina t niin
viivaintegraali käyrää C pitkin on
Int (f(C(t)) * l C'(t) l) dt jossa siis funktion arvot otetaan käyrän C pisteissä. Erityisesti, kun f = 1 saadaan käyrän C kaarenpituus Int(l C'(t) l dt.
Kun esim. f (R) = x^2 y^2 ( = (R,R) ) ja C(t) = (x(t), y(t) niin C'(t) = (x'(t),y'(t)) ja viivaintegraali on
Int ((x(t)^2 y(t)^2) l C'(t) l dt.
Olkoon C annettu parametrinään x . C(x) on käyrä y = y(x) eli vektorimuodossa
C(x) = (x, y(x)). Tällöin C'(x) = (1, y'(x)) ja l C'(x) l =sqrt(1 y'(x)^2) .
Viivaintegraali on Int((x^2 y(x)^2) (sqrt(1 y'(x)^2) dx.
Integraalit otetaan siis sen halutun käyränpätkän yli eli parametri käy yli tietyn välin a <= t <= b.
Toinen esimerkki.Lasketaan Int(xyz) yli käyrän C(t)= (cos(t),sin(t),t).0 <= t <= 2 pii.
Tässä siis x(t) = cos(t), y(t) = sin(t) ja z(t) = t. C'(t) = ( - sin(t), cos(t),1) ja siis l C'(t) l = sqrt(sin^2(t) cos^2(t) 1) = sqrt(2).
Int(C:n yli) (xyz)dt = Int(0, 2 pii) (t sin(t) cos(t) sqrt(2) dt = - pii/sqrt(2).
Käyrän kaarenpituus saadaan kun f = 1 (f siis vakiofunktio).
2.Olkoon yleisemmin f: R^n -> R^m ja käyrä jota pitkin integroidaan olkoon C(t) =(x1(t),x2(t),...,xn(t))
f on siis muotoa Y = f(X) eli komponenttimuodossa
y(i) = fi ( x1,...,xn) i = 1,...,m
meillä on siis m kappaletta n:n muuttujan funktioita samassa rytäkässä Y = f(X).
Olkoon R^n :n käyrä jota pitkin integroidaan C(t) = (x1(t),...,xn(t)).
Käyrän tangenttivektori on dC(t)/dt ja yksikkötangenttivektori on
T = (dC/dt) / l dC/dt l. Viivaintegraali C:n yli on
Int(C:n yli) ( (f(C(t)), C'(t) ) dt. Huo maa että tuossa on nyt vektoreiden f(C(t)) ja C'(t) sisätulo kyseessä.
Tuo voidaan kirjoittaa T:n avulla Int((f(C(t),T)) ds missä siis kaarenpituus s on parametrinä:
ds= l C'(t) l dt.
Int((f(C(t)),C'(t))) dt = Int((f(C(t), C'(t) / l C'(t) l) * l C'(t) l))dt = Int((f(C(t),T)) ds- Anonyymi
Lisään vielä että että tuossa 2-kohdassa siis (f,T) on f:n komponentti käyrän C tangentin suuntaan.f ja T otetaan käyrän pisteessä C(t).
- Anonyymi
Mutta onko siis käyrä C ja sen parametrisaatio r(t) sama asia?
Jos esimerkiksi käyrä C voidaan esittää parametreinä x=x(t) ja y=y(t). Ja r(t)=x(t)i y(t)j. Jos sijoitan jonkin luvun t, r(t) antaa vektorin käyrän pisteeseen, kun parametrit antavat yksittäisen pisteen?- Anonyymi
Käyrän parametri, esim. t, saa arvot jollain välillä a <= t <= b. Käyrä C(t) on tämän välin kuva R^2:ssa kuvauksessa t -> C(t) = (x(t),y(t)) . Kts. myös kommenttini /08:59.
- Anonyymi
Opiskelen näitä siis täysin itsenäisesti, niin sorry nää käsitteet on aika vieraita.
Onko esimerkiksi vektori 2i 2j 2k sama asia, kuin piste(2,2,2)? Tai onko käyrä x^2 y^2=1 täsmälleen sama asia kuin vektorifunktio a(t)=(cos(t), sin(t)), 0<=t<=2pii ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vektori
"Usein nämä vektorit [paikkavektorit] rinnastetaankin koordinaatiston pisteisiin. Kyseessä on kuitenkin tarkkaan ottaen eri asia."
>vektori ei ole piste
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skalaarikenttä
"Skalaarifunktion lähtöjoukko on vektoriavaruus, joka on yleensä Euklidinen avaruus, ja jonka vektorit eli pisteet kuvautuvat maalijoukossa skalaareiksi."- Anonyymi
En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
R(P) = 2 i 2 j 2k.
Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).
Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.
Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on
C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.
Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
C(t) = (cos(t), sin(t) ) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En nyt lähde "juurta jaksaen" selostamaan, mitä eroa pisteellä ja paikkavektorilla on. Sinulle riittää tähän hätään ajatella niin, että pisteen P, jonka koordinaatit ovat (2,2,2), paikkavktori on
R(P) = 2 i 2 j 2k.
Toisaalta vektorit eivät ole muuta kuin lukukolmikkoja. Jos merkitään i = (1,0,0) , j = (0,1,0) ja k = (0,0,1) niin
2i 2j 2k = 2*(1,0,0) 2* (0,1,0) 2*(0,0,1) = (2,2,2).
Olkoon f: R^3 -> R. Tällöin f(A) = jokin reaaliluku kun A on R^3:n vektori. Esim. olkoon
f(x i y j z k) = x^2 y^2 z^2.Tuo f voidaan tuolla toisella vektorimerkinnällä,
lukukolmikolla, kirjoittaa myös f((x,y,z)) = x^2 y^2 z^2. Funktion muuttujana on tuo vektori (x,y,z) ja arvona reaaliluku x^2 y^2 z^2. Joten f kuvaa R^3 -> R.
Sitten tuo käyrä. Sen nyhtälö on tuo x^2 y^2 = 1. Mutta differentiaaligeometriassa käyrät esitetään kuvauksina, tässä tapauksessa f: R -> R^2. Jos parametriksi valitaan x niin käyrä on
C(x) = x i sqrt(1 - x^2) j.
Jos valitaan parametriksi t, missä x = cos(t) ja y = sin(t) niin käyrä on
C(t) = cos(t) i sin(t) j mikä tuolla toisella vektorimerkinnällä on
C(t) = (cos(t), sin(t) )Lisäkommentti vielä minulta: Netistä löytyy ilmaiseksi luettavissa oleva Calculus Fennicus, suomenkielinen esitys monesta matematiikan asiasta. Katsopa sieltä näitä juttuja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1135253
- 675054
- 904114
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753600Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603198- 432791
- 152297
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️521914- 401780
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.371628