Avopuolisoni ollessa noin 30v tienoilla nainen istui välillä iltaa joidenkin naispuolisten kaveriensa kanssa joihin työpaikalla tutustunut, ikähaarukkaa oli pari vuotta suuntaan jos toiseen. Ensimmäinen nainen oli vapaa ja harrasti irtosuhteita, kehuskeli kuinka mukavaa on, parisuhteet ei kiinosta jos haluu seksiä iskee miehen ravintolasta ja ei kun panolle. Toinen nainen naimisissa, sanoo et miehistäkään ei juuri iloa, autokin viedään huoltoon kun mies ei pysty korjaamaan, no huollothan sitä varten on, eikä olis hyvä tulotasokaan pahitteeks, pitäähän miehestä saada hyöty kun sellainen on, mitä sanoo avopuolisoni. Miehen pitää alussa saada tunne että on tarpeellinen mutta jatkossa pitää näyttää että se on nainen joka sanoo mitä tapahtuu ja mies tottelee. Eivätpä tienneet mun kuulleen, otin asian esille avokin kanssa, vähän oli häpeissään ja sanoi et mitäs noista kun viinipäissään nyt vähän tarinoidaan miehistä, juttelethan sääkin miesporukassa ja arvostelette naisii kun ei ole panohaluja. Tiedän kyllä senkin että avokki on juurikin naispuoliselle kaverille avautunut meidänkin parisuhde asioista tai ongemlsta mutta ei ole pokkaa niistä mulle jutella ja sit kuulee toisen naisen suusta ai et selaista teillä niin meilläkin, totuttele siihen. Olen kyllä tottunut muijan oikutteluun vuosien varella, se ei ole uutta, varsinkin kun nainen ottaa vähän kuppia niin alkaa ne kielenkannat aueta ja valitusta tulee, sen jälkeen kuin hyvitykseksi aukee sit taas välillä reidetkin.
Turha ihmetellä naistenkaan jos parisuhde rakoilee
Anonyymi
3185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Miksi roikutte noin surkeassa parisuhteessa, kumpikaan teistä? Selvästikään ette ole kumpikaan onnellisia. Lusikat jakoon ja parempaa tulevaisuutta kohti!
Onnellisia parisuhteita ei ole olemassakaan, on vain tyydyttäviä tai huonoja. Komusta on 30 vuoden edestä. Ensimmäinen askel epäonnistumiselle on juurikin nainen vs mies, siitä se alkaa.
Parisuhde on kuin kilpaurheilu, periksi ei anneta, karvaaseen loppuun asti.
Sitten ei kannata mennä parisuhteisiin vaan olla vain yksin. Ei ole järkeä ehdoin tahdoin elää onnettomassa tilassa.
Mieluummin onnellinen yksin kuin onneton huonossa parisuhteessa.
Vaihtoehdot ovat olla onneton yksin tai onneton yhdessä, koska kummassakaan ihminen ei saa tarvitsemaansa.
Pitäähän sitä suomalaisuutta jatkaa, jäkikasvu alulle.
On myös vaihtoehto olla onnellinen yksin. Toisten käytökseen on vaikea vaikuttaa, omaansa suhteellisen helppo.
Yhden ihmisenhän kokemus kertoo että kaikki maailman parisuhteet ovat samanlaisia. Älä viitsi, kyllä voi itse katsoa peiliin jos kaikki omat parisuhteet menevät samalla kaavalla ja mikään ei natsaa. On olemassa ihmisiä joiden ei edes kuuluisi olla suhteissa, ehkä olet yksi heistä?
Tää on tää sama Keijo, joka kesksii aloituksia kymmenittäin omasta parisuhteestaan.
Naapurini on tare. pölvästi.
Ukot haluu seksii naiset ei, vaihtoehdot minimissä, raha kelpaa kaikille ainakin mulle kun sitä ei juuri ole. Nainen on kun syöttölaite, käsi alle voi saada joko vähän tai riitävästi kasisevaa kunhan pitää mölyt mahassa.
"Ukot haluu seksii naiset ei"
Kyllä naisetkin haluaa.
Kovinpa on ankeaa ja huono käytös. Ei kaikilla onneksi.
JOS ystävälle avaudutaan omista parisuhteen ongelmista, se tapahtuu myös ehdottoman luottamuksellisellisesti. Itselläni näin on tapahtunutkin. Silloin kun on ollut tarpeeksi isoja ongelmia. Niitä on ollut kaksi kertaa elämässäni (57v)
Parisuhteen ruotiminen sydänystävän kanssa on pahimmansorttinen petos puolisoa kohtaan.
Ei meinaan ole, vaan ihmisoikeus.
Jokaisella on oikeus ja velvollisuuskin pitää huolta omista rajoistaan. Mm näin:
Tunnista ja tiedosta, missä omat rajasi menevät: milloin, missä asioissa ja keneltä haluat ottaa vastaan neuvoja, milloin puolestaan uskot mieluummin omiin tuntemuksiisi ja valintoihisi.
Tunnista ne ihmiset, jotka rajojesi yli pyrkivät. Mitä aiemmin tunnistat tunkeilijan, sen parempi. Käännytys ja karkotus on mahdollista myös rajanylityksen jälkeen, jos sattuu lipsahdus. Sitä tapahtuu.
Kerro vain se, minkä haluat. Jos et halua kertoa mitään, älä kerro. Aikuisella ihmisellä on oikeus päättää itse, kenelle haluaa kertoa ja mitä. "
Höpö höpö. Suurin osa ihmisistä jakaa ystäviensä kanssa kaikki elämänsä aspektit. Ihan kuten moni kertoo puolisolleenkin kaikesta mitä elämässään tapahtuu.
Siksipä en kerrokaan puolisolle yksitysasioistani.
En ainakaan minä jakanut kaikkea ystävieni kanssa kun olin parisuhteessa. Oman siskon kanssa juttelin, mutta en hänellekään ihan kaikkea kertonut.
Ajat muuttu ihmiset mukana, mun nuoruudessa naisetkin jako seksikokemuksia keskenään kukin kehuskellen omaa miestä, mistäkö tiedän, muija kertoi olessaan vielä "nuori vaimoke", elettiin 90 luvun alkupuolta, niin se aika muuttuu.
Näin on parempi.
Normaalitilanteessa en jaa kovin yksityiskohtaisia asioita parisuhteestani. En myöskään toisinpäin, eli ystävien asioita kumppanilleni. Tai lasteni, nyt jo aikuisia, asioista en kerro kenellekään toiselle. Joskus käytin kasvatuksellisessa mielessä tietojani ystävistäni ja kerroin niistä lapsille nuorempina/teineinä. Niin että he ymmärtäisivät etteivät ole yksin jossain "kamalassa" tilanteessa. Muutkin pelkää. Muutkin nolostuu. Joitain on valitettavasti myös kiusattu koulussa. Yms.
Tuossa toisessa kirjoituksessa ohjeistettiin
"Tunnista ne ihmiset, jotka rajojesi yli pyrkivät."
Siitä tulikin mieleen miten tärkeää on tosiaan vaalia omia rajojaan etenkin parisuhteessa. Usein ollaan liian lähellä. Kuten se sammakko siellä kattilassa, jonka veden lämpötilaa salakavalasti nostetaan niin vähän kerralla, että sammakko kuolee. Ts. ei tunnisteta ollenkaan, että juuri oma kumppani on se ihminen, joka pyrkii ja on ehkä jo päässytkin omien rajojen yli.
Vastaajan "Parisuhteen ruotiminen sydänystävän kanssa on pahimmansorttinen petos puolisoa kohtaan." kohdalla on kyse siitä, että hän yrittää vimmatusti ja sairaasti kontrolloida puolisoaan. Polkea tämän oikeuksia ja rikkoa hänen rajojaan oikein huolella.
Jokaisella ihmisellä on oikeasti oikeus vetää rajansa itse. Parisuhteen asioista kertominen jollekin ei ole petos alkuunkaan.
Niin, sitten kuulut vähemmistöön.
Suurin osa ihmisistä jakaa ystäviensä kanssa asioita. Suurin osa ihmisistä jakaa puolisolleen asioita.
Termi "suurin osa" jättää ulkopuolelle pienen osan, johon sinä sitten kuulut.
Vaimoni ei kerro minulle ystäviensä yksityisasioita eikä toivottavasti kerro ystävilleen minun yksityisasioitani. Mikä on sitten yksityisasia? Kaikki, mikä ei ole julkista tietoa. Esimerkiksi minun lääkärikäyntini eivät kuulu ulkopuolisille.
En käsitä ihmisiä jotka valittaa kumppanistaan toisille. Itsehän ovat parinsa valinneet. Ei ole ruusuilla tanssimista itselläkään aina, mutta kuitenkin jo 25vuotta on yhteistä polkua tallattu. Mullakin on ystäviä jotka valittaa ihan kaikesta parisuhteessaan. Ei niitä jaksa kuunnella! Sitten on ystäviä, jotka sanoo että joku saattaa puolisossa suututtaa, mutta että heidän puolisonsa on niiiiin ihana! Itse en halua julkisesti vatvoa parisuhdettani. Aina voi erota jos ei oo mitään muuta kun negatiivista sanottavaa puolisosta!
Kas+kun+me+ihmiset+olemme+kaikki+erilaisia.+
"Joskus ystävältä saattaa saada vähän perspektiiviä omaan tilanteeseen ja huomata, että ei se hetkellisesti harmittava käytös puolisolta niin paha juttu olekaan. "
Näin juuri. Myös toisinpäin; ystävän kautta voi huomata olevansa täysin sairaassa ja jopa vaarallisessa suhteessa. Ja tämähän on se mitä väkivaltaiset miehet eniten pelkäävät; että kumppani uskaltaa lähteä.
Onneksi minulla ei ole ketään vakkarivalittajaa. Eikä kehujaakaan. Kehuja olisi kuitenkin ärsyttävämpää kuunnella kun ei voisi sanoa "ota kuule ero" "miten kestät puolisoasi".
Minulla on kyllä paljon ystäviä, jotka ovat avautuneet oikeista asioista. Sellaisistakin, joista heidän puolisonsa on kieltänyt ehdottomasti kertomasta kenellekään. Yleisesti ottaen ja lähtökohtaisesti juuri tuollaisista "kielletyistä" asioista pitää puhua jollekin luotettavalle ihmiselle. Sillä kieltäminen on rajaloukkaus. Jokainen tervejärkinen ymmärtää, ettei puoliso hoilota jokapaikassa puolisonsa velkavankeutta, peliriippuvuutta, alkoholismia, mielensairauksia yms. Mutta hänellä on täysi oikeus jakaa kokemuksiaan ja tunteitaan valitsemansa henkilön kanssa puolison ongelmasta.
Hyvä nyrkkisääntö on, että kaverille puhutaan samat asiat, oli puoliso vieressä kuuntelemassa tai ei.
Ja vielä pahempaa on lasten yksityisasioiden levittely. Jos lapsi saa Wilma-noottia koulusta, sitä ei pidä levittää ystäville ja sukulaisille, koska se kiertää lopulta nolosti lapselle takaisin.
Huono nyrkkisääntö. Sopii vain turhanpäiväisiin asioihin. Itse en tykkää puhua sellaisista ollenkaan, kenenkään kanssa.
Aikuisella ihmisellä on oikeus päättää itse, kenelle haluaa kertoa ja mitä.
Joo, ja on oikeus panna ketä haluaa ja kertoa tai olla kertomatta.