Voisko joku kertoa tai suositella jotain saman tyylistä settiä (en tiedä oikeaa termiä). En tiedä klassisesta musiikista juurikaan mitään mut tiedän kyllä mitä tykkään kuunnella. Siis jos joku voisi suositella ihan mitä tahansa klassisia mestariteoksia niin bring it on...
kiitos!
kiitos!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Klassisen musiikin kirjo on niin valtava, että siitä on paha lähteä ketään erikseen suosittelemaan. Kuuntele Ylen ykköstä tai Classic Radiota, ja kerro mikä teos kolahtaa, niin sitten on helpompi suositella lisää samanlaista.
Jos Mozartin Requiem kolahti, niin Don Giovanni -ooppera sisältää jossakin määrin samantapaista musiikkia. (Niin tai mikä osa sykähdytti: Kyrie? Dies irae?) Requiemeistä Verdin on mielestäni vielä nautittavampi kuin Mozartin. Siitä minulla on dvd:llä kaksi versiota: Karajanin ja Abbadon. Karajanin versio lienee esityksenä ollut parempi (lähinnä paremman basson (Nicolai Ghiaurov) ansiosta), vaikka alkuperäisen tenorin sairastuttua häntä joutui lyhyellä varoitusajalla paikkaamaan tuntematon Luciano Pavarotti -niminen laulajanalku. Kameratyö on valitettavan antiikkista, eikä levyllä ole tekstitystä. Abbadon versiossa on hyvä kuvaus, tekstitys, upea monikanavaääni ja hyvät solistit, mutta bassopuolella Julian Konstantinov ei yllä Ghiaurovin tasolle. Angela Gheorghiun kaula-aukko on etu tai haitta riippuen siitä, minkälaista elämystä Requiemistä tavoittelee. Eikä missään muussa teoksessa sopraanon kaula-aukolla olekaan niin paljon merkitystä kuin Verdin Requiemissä :)
"Sailbad Sinner", kaiken muun minä tajusin, mutta voisit selittää, miksi kaula-aukon koolla on eniten merkitystä Verdin Requiemissä.
Ai miksi juuri Verdin Requiemissä? Tämä menee vähän rajatieteiden puolelle, mutta näin aprillipäivänä se lienee sallittua. Aloitetaan Verdistä. Verdin musiikille on tunnusomaista pitkät melodiset linjat, joita varten laulaja joutuu vetämään keuhkonsa äärimmilleen täyteen ilmaa. Tästä taas on seurauksena, että sopraanon rinnat, jotka normaalisti mahtuvat siististi kaula-aukkoon, paisuvat sieltä ulos kuin pullataikinat, vain paljon nopeammin. Suomen koulujärjestelmä on useassakin tutkimuksessa todettu erääksi maailman parhaista, ja se antaa oppilaille hyvät valmiudet kohdata erilaisia työelämässä vastaantulevia asioita. Mutta Suomen koulujärjestelmä jättää miesihmisen täysin vaille valmiuksia kohdata sopraanon rintoja, jotka välillä mahtuvat siististi kaula-aukkoon ja välillä taas työntyvät sieltä ulos.
Ja miksi juuri requiemissä? Erotiikkahan kuuluu olennaisena osana oopperaan, mutta requiemin yhteydessä sopraanon kaula-aukosta musiikin tahdissa ulostyöntyvät rinnat pikemminkin estävät niiden hartaiden tunnelmien syntymistä, joita requiemin on tarkoitus synnyttää.
Että sellaisia aprillipäivän mietelmiä.
Olen samaa mieltä kuin nimimerkki "Sailbad
Sinner". Kyllä klassiseen musiikkiin täytyy
perehtyä myös kuuntelemalla, jotta tietää
mistä pitää.
Requiem´eistä puheenollen pidän minäkin
Mozartin ja Verdin teoksista.
Lisäänpä tähän muutaman kuulemani ehdolle:
H.Biber: Requiem
J.Brahms: Ein deutsches Requiem op.45
B.Britten: Sinfonia de Requiem op.20
M-A.Charpentier: Requiem g-molli (hyvä!)
L.Cherubini: Requiem d-molli
G.Fauré: Messe de Requiem op.48 (hyvä!)
H.Henze: Requiem
J.Kokkonen: Requiem (vaimonsa muistolle)
E-J.Rautavaara: Oman aikamme requiem
R.Schumann: Requiem Mignonille op.98b
jne.
G.Verdi: (varmuuden vuoksi) "Manzoni-Requiem"
ja tietysti jo esillä ollut
W.A.Mozart: Requiem, josta taisi tulla myös
Mozartin itsensä Requiem, vaikka alunperin ei
sellainen ollut tarkoituksena.
Kaikki eivät minua miellytä, mutta se onkin
sitten jo aivan eri juttu.
Ja siitä vain sitten kirjastoon kipin kapin.
Lisätään listaan vielä Michael Haydnin Requiem, joka on suora isoisä Mozartin versiolle. Kyllä, Mozartin requiem on lähes suoraa lainaa tästä teoksesta, joskin pidän Mozartin versiota nerokkaampana ja hienompana.
Requiem´ejähän on hurjan paljon muitakin kuin
mitä luettelin. Esille toin vain sellaisia, joita
minulla "arkistossani" on, ja joihin olen "ohimennen" tutustunut.
Mitä tulee kopiointeihin; Mozart eli aikana, jolloin toisten säveltäjin teosten kopioiminen
oli niin yleistä, että se taisi monelta viedä
enemmän aikaa kuin varsinainen säveltäminen.
Bach oli esimerkiksi ikimuistettava säveltäjä,
mutta myös "täysipäiväinen" kopioija.
Mestariksi voi tulla niinkin, että säveltää
paremmin kuin joku toinen olkoon idea kenen
tahansa. Sellaisia olivat osin Bach ja Mozart.
Lisäyksenä edellä kirjoittamaani on välttämättä
tietysti lisättävä H.Berlioz: Grande Messe des
Mortes op.5, jota ei saa unohtaa, mutta jonka
unohdin. Se on puolitostatuntinen "Sielunmessu".
Mutta aivan hivittävän pitkästyttävä, Kokeile sulosointuisempaa ja säästeliäämmin soitinnettua Schubertin saksalaista Requiemia kuorolle ja puhaltimille, D 621, jos löydät sen kaupasta.Taitaakin sitten requiemit jäädä ostamatta, näkemiin ja hyvää yötä. dvorakin requiem on yhtä kamala kuin hänen stabat materinsakin. Ehkä vähän enemmän teennäistä dramatriikkaa.
Beethoven piti Cherubinin Requiemia d-mollissa merkittävämpänä ja parempana kuin Mozartin. Hänellä on kaksikin. Faureellakin on sesteinen ja hillitty teos.
Itse asiassa Luigi Cherubini (1760-1842) sävelsi kirkkomusiikille omistetun viimeisen luomiskautensa aikana kaksikin requiemia, c-molli (1817; sekakuorolle ja orkesterille), jossa draamalliseen kuvailuun yhtyy tummansävyinen resignaatio, ja d-molli (1836; mieskuorolle ja orkesterille).
mun piisi on vielä parempi. Mozart on yliarvostettu säveltäjä. Ja sitten se ei saanut rekueemia edes valmiiks eli oliks se vähän laiska?
Joo on Requiem mahtava, ja vähintään yhtä upea ja todella massiivinen kirkkomusiikkiteos on ehdottomasti Bachin Matteuspassio, joka oli ihan vasta ajankohtainenkin (Jeesuksen kärsimyskertomus). Mielettömiä kuoroja ja myös kauniita aarioita, ja taustalla luultavasti kaikille tuttu tarina.
Kävikö Jeesus vieraissa? Jeesuksen aikana messiaita oli muuten lukuisia muitakin. Harrastus oli sen ajan muoti-ilmiö. Jeesuskultti voi olla sepitettä vähän useammastakin messiaasta. Nuo messiaat olivat muuten kovia naistenmiehiä. Suomessa Paavo Ruotsalainen on kait tehnyt panoennätyksen. Mm. musiikin luova nero Frederikin jää toiseksi. Frederik pannut varmuudella yli 3000 naisen kanssa eli ohittamassa jo Tauno Palon.