Olen ollut puolison kanssa vuodesta 92, kaikki on käyty läpi mitä voi käydä hyvässä ja pahassa. Yksi terve lapsikin saatu, aikuis iässä sekin jo ja omillaan ja kun jälkikasvu muutti pois päästiin perkaamaan parisuhdetta, erimielisyyksiä löytyy se selvää. Minä olen joutunut luopumaan jostakin jotta jotakin saa, samoin nainen. Kun kyse on halusta olla yhdessä sanoo nainenkin vihdoin sen mitä olen itsekin sanonut jo aiemmin itselleni. Ei ole kyse enää rakkaudesta vaan arkinen hyvinvointi ja turva on naiselle se tärkein, sanoi suoraan että kaipaa omaa aikaa lisää mutta yksin ei halua olla vaan haluaa meidän pysyvän yhdessä. Tässä on sekin vielä taakkana kun nainen on riskiryhmässä koronan suhteen ei iän mutta sairauden takia ja kun päivästä toiseen nyt kotona lomautuksen takia kyllähän se jenkaa kiristää. Aluksi puoliso oli inoissaan jopa ja sanoi et lomautus voi tulla hyvässä kohtaa, työ stressi helpottaa ja voi paneutua parisuhteeseeenkin kun ei työ asiat rassaa päässä ja seksikin vois maittaa, no sitä odotellessa, vuosihan sitä jo mennyt edellisestä kerrasta.
Tässä siitä on kyse
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin mikä oli kysymys? Lapsi on maailmalla omillaan. Onnittele itseäsi. Elämäsi teki tehtävänsä.
Olet selvästi ihan siedettävä elinkumppani naisesti mielestä. Selvästi sinä haluaisit enemmän yhdessä tekemistä, varsinkin seksiä. No, naisesti toive on vastakkainen. Sinulle tilanne on ota tai jätä. Älä kehitä tästä syyttelyä ja riitaa.