Olen ollut avioliitossa 29 vuotta ja koko ajan vaimoni on ollut rakastunut vain omaan ihanaan sukuunsa,varsinkin isäänsä,joka on kyllä varsinainen mulkku.Minä en ole siinä suvussa yhtään mikään,koska olen syntynyt ja asunut väärällä puolella Suomea.Minut on täysin syrjäytetty,minulle on tehty selväksi tämän "loistavan,täydellisen" suvun puolelta että olen heille vain taakka heidän hienon sukunsa rattaissa.Sanoisin,että paskarattaissa.Joskus mietin,ovatko he sukurutsaisia älykääpiöitä,kun vaimokin puhuu vain "minun isä sanoi,minun äiti sanoi,veljeni sanoi...Apua
Sivuraiteella
sivuraiteella
2533
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä taas miehellä on suku paras. Hyppää joka päivä äitiään katsomassa. Äidin lisäksi myös siskot hyysäävät perheen kuopusta olan takaa.Kuopus on jo yli 40 v. Kaikki muut ihmiset arvostellaan selän takana, edessä teeskennellään, siksipä en viitsi heitä tapailla kuin pakollisissa tilanteissa.
Meillä taas on niin että erilaisissa sukujuhlissa, alkumuodollisuuksien jälkeen, siinä vaiheessa kun vapaasti seurustellaan vieraiden kanssa, vaimon suku eriytyy seurustelemaan keskenään, ja minun puolen suku jutustee keskenään, on siis kaksi eri leiriä.
Ei siinä mitään riitoja ja skismoja ole, mutta jotenkin sitä vaan ajautuu seurustelemaan sen oman suvun kanssa ja vaimon sukulaiset ovat jotenkin etäisiä, ei nyt ihan mykkäkoulua pidetä, mutta semmonen muodollinen viileys on sukujen välillä.