Miltä rakkaus tuntuu?

Eipä sitä oikeaa rakkauden tunnetta voi näytellä, se joko on tai ei ole. Minä en ainakaan osaa näytellä rakkautta, se vaan kehittyy tuolla jossain sisimmässä ja puskee kauhealla voimalla ulos joka huokosesta. :)

Vavisuttaa koko häiskää.

Onko sulla lapsia?

Itseasiassa kun mietin, niin minä käsitän rakkauden enemmän asiana, kuin tunteena... Vaikea ilmaista... Mutta se on jokin muu kuin vain pelkkä tunne....se kyllä herättää tunteita... Mutta on jokin juttu...asia, jota on vaikea sanoin kuvailla. Jollain maind-mapilla sen ehkä vois selostaa.

Mutta helpompi olisi kertoa, että miltä rakastaminen/rakastetuksi tuleminen tuntuu. :oD Minusta ne on eri asioita kun rakkaus.

Hitsi....tätähän joutuu pohtimaan ihan kunnolla... :oD

Disse kirjoitti:

Itseasiassa kun mietin, niin minä käsitän rakkauden enemmän asiana, kuin tunteena... Vaikea ilmaista... Mutta se on jokin muu kuin vain pelkkä tunne....se kyllä herättää tunteita... Mutta on jokin juttu...asia, jota on vaikea sanoin kuvailla. Jollain maind-mapilla sen ehkä vois selostaa.

Mutta helpompi olisi kertoa, että miltä rakastaminen/rakastetuksi tuleminen tuntuu. :oD Minusta ne on eri asioita kun rakkaus.

Hitsi....tätähän joutuu pohtimaan ihan kunnolla... :oD

Se on nippu erilaisia asioita, jotka saa tuntemaan rakkautta? Asioita jotka viehättää sinun aivonystyröitäsi. :)

Jan1 kirjoitti:

Se on nippu erilaisia asioita, jotka saa tuntemaan rakkautta? Asioita jotka viehättää sinun aivonystyröitäsi. :)

No minä koen, että toi rakkaus olisi sellainen juttu, joka aiheuttaa tunteita. Sitten mitä enemmän mä sen oivallan ja yhdistän siihen kaikkea, se vahvistuu. :o)

Se laittaa ajattelemaan, tuntemaan, tekemään, sanomaan ja toimimaan kaikella tavalla. Jotenkin kun joskus täällä tais NRT kysyä jotain rakkaudesta, putkahti esiin se, että vaikka joku ihminen mun elämän vaikutuksesta katoais, jää se rakkaus yhä sinne. Siitä lähtien mä oon miettinyt tämän rakkauden ihan toisin. Se on paljon laajempi kuin mitä mä olen käsittänyt. :o)

Disse kirjoitti:

No minä koen, että toi rakkaus olisi sellainen juttu, joka aiheuttaa tunteita. Sitten mitä enemmän mä sen oivallan ja yhdistän siihen kaikkea, se vahvistuu. :o)

Se laittaa ajattelemaan, tuntemaan, tekemään, sanomaan ja toimimaan kaikella tavalla. Jotenkin kun joskus täällä tais NRT kysyä jotain rakkaudesta, putkahti esiin se, että vaikka joku ihminen mun elämän vaikutuksesta katoais, jää se rakkaus yhä sinne. Siitä lähtien mä oon miettinyt tämän rakkauden ihan toisin. Se on paljon laajempi kuin mitä mä olen käsittänyt. :o)

Niin, ei sen ihmisen tarvitse olla edes konkreettisesti sun elämässä mukana ja silti tunnet rakkautta häntä kohtaan. Etenkin vielä he joiden kanssa olet ollut läheinen joskus.

Minäkin rakastan montaa ihmistä aina jotenkin, vaikka heitä ei enää ole mun elinpiirissä missään. Ja rakastan ihmisiä, jotka ei ole koskaan olleetkaan mun elinpiirissäni, koska heissä on jotain rakastettavaa. Sinuakin rakastan omalla tavallani, vaikka ei olla edes nähty toisiamme.

Jan1 kirjoitti:

Niin, ei sen ihmisen tarvitse olla edes konkreettisesti sun elämässä mukana ja silti tunnet rakkautta häntä kohtaan. Etenkin vielä he joiden kanssa olet ollut läheinen joskus.

Minäkin rakastan montaa ihmistä aina jotenkin, vaikka heitä ei enää ole mun elinpiirissä missään. Ja rakastan ihmisiä, jotka ei ole koskaan olleetkaan mun elinpiirissäni, koska heissä on jotain rakastettavaa. Sinuakin rakastan omalla tavallani, vaikka ei olla edes nähty toisiamme.

No mä mietin sitä ihan jokseenkin samalla tavalla.... Mutta jotenkin jos mä vaikka mietin mun näitä kahta edellistä kumppania, niin se on rakkaus, mikä on vielä heitä kohtaan. En mä voi sanoa rakastavani enää, mutta se on sellainen tila, mikä on syntynyt joskus heille minussa ja se vaan on. Se herättää muistaessa lämpimän tunteen ja mukavia muistoja, mutta ei ole tavallaan enää aktiivinen. Eikä se enää aktivoidukaan, koska se tila on jotenkin suljettu. Se on pikkuisessa punaisenkultaisessa rasiassa minussa... :o)

Niin, kyllä minulla sinuakin kohtaan on se rakkaus. Tämä on vielä aktiivinen ja pistää reagoimaan kummasti. Milloin sanon jonkun kauniin sanan, huomion, milloin taas herättelen omia huomioita sivusta... Tälläisiä ystävärakkauksia mulla on muutama ja tärkeitä juttuja kaikki....huippua.

Mutta vieläkin mä mietin, että hitsisti hankaa vastaan se, että rakastaisin vaikka entisiä... Sille sais olla oma terminsä. :oD

Disse kirjoitti:

No mä mietin sitä ihan jokseenkin samalla tavalla.... Mutta jotenkin jos mä vaikka mietin mun näitä kahta edellistä kumppania, niin se on rakkaus, mikä on vielä heitä kohtaan. En mä voi sanoa rakastavani enää, mutta se on sellainen tila, mikä on syntynyt joskus heille minussa ja se vaan on. Se herättää muistaessa lämpimän tunteen ja mukavia muistoja, mutta ei ole tavallaan enää aktiivinen. Eikä se enää aktivoidukaan, koska se tila on jotenkin suljettu. Se on pikkuisessa punaisenkultaisessa rasiassa minussa... :o)

Niin, kyllä minulla sinuakin kohtaan on se rakkaus. Tämä on vielä aktiivinen ja pistää reagoimaan kummasti. Milloin sanon jonkun kauniin sanan, huomion, milloin taas herättelen omia huomioita sivusta... Tälläisiä ystävärakkauksia mulla on muutama ja tärkeitä juttuja kaikki....huippua.

Mutta vieläkin mä mietin, että hitsisti hankaa vastaan se, että rakastaisin vaikka entisiä... Sille sais olla oma terminsä. :oD

Ymmärrän, niin se on mullakin. Heistä joistain on jäänyt hyvä muisto, jota voi vaalia rakkaudella.

Kai se on se yhteys ja yhteisymärryskin mikä herättää ja ylläpitää niitä välittämisen ja rakkauden tunteita, ystäviinkin? Toisessa on sellaisia piirteitä ja ominaisuuksia joista tykkää ja vastavuoroisuus vielä lisää sitä tunnetta, niin että pitäminen muuttuu jonkinlaiseksi rakkaudeksi toista kohtaan. Tulee sellaisia tärkeyden ja vaalimisen tuntemuksia. Haluaa toiselle hyvää ja myötäelää mukana kaikessa ilossa ja surussa.


Sun pitää keksiä sille joku termi. :)

Jan1 kirjoitti:

Ymmärrän, niin se on mullakin. Heistä joistain on jäänyt hyvä muisto, jota voi vaalia rakkaudella.

Kai se on se yhteys ja yhteisymärryskin mikä herättää ja ylläpitää niitä välittämisen ja rakkauden tunteita, ystäviinkin? Toisessa on sellaisia piirteitä ja ominaisuuksia joista tykkää ja vastavuoroisuus vielä lisää sitä tunnetta, niin että pitäminen muuttuu jonkinlaiseksi rakkaudeksi toista kohtaan. Tulee sellaisia tärkeyden ja vaalimisen tuntemuksia. Haluaa toiselle hyvää ja myötäelää mukana kaikessa ilossa ja surussa.


Sun pitää keksiä sille joku termi. :)

Lisään vielä, että parisuhteethan voi myöskin muuttua ajan kanssa tuollaisiksi ystävyyssuhteiksi, ystävyys rakkaudeksi. Se seksuaalinen viehtymys voi olla poissa, mutta se ystävyys ja rakastaminen voi jäädä. :)

Kun ihan samoin ystävyyssuhteista voi tulla ajan kanssa parisuhteita, mihin mukaan astuu se seksuaalinen viehtymyskin. Loppupelissä onko sitä rakkautta niin helppoa eritellä?

Jan1 kirjoitti:

Lisään vielä, että parisuhteethan voi myöskin muuttua ajan kanssa tuollaisiksi ystävyyssuhteiksi, ystävyys rakkaudeksi. Se seksuaalinen viehtymys voi olla poissa, mutta se ystävyys ja rakastaminen voi jäädä. :)

Kun ihan samoin ystävyyssuhteista voi tulla ajan kanssa parisuhteita, mihin mukaan astuu se seksuaalinen viehtymyskin. Loppupelissä onko sitä rakkautta niin helppoa eritellä?

Mäpäs koitan nitoa tähän vastauksen molempiin sun viesteihin. :o)

Niin, siis kun mä ymmärrän rakkauden sellaisena kokonaisuutena. Siihen kuulun minä ja muut. Jokaisen kohdalla rakkaus sitten vaikuttaa eritavoin. Ja kun maailma ympärillä muuttuu, muuttuu se rakkauskin vaikuttimena jokaisen kohdalla, mutta kuka siihen mun rakkauteen on päässyt, se on siellä ja aina.

Joskus mietin, että rakastin vähemmän sitä ja enemmän tuota.... ei se niin oikeastaan mene... Varmasti olen tuntenut vaikkapa lasten äitiä kohtaan todella suuria tunteita, mutta nyt se rakkaus ei hänen kohdallaan vaikuta samoin kuin silloin.

Rakkaus jossain parisuhteessa vaikuttaa varmasti myös eritavalla, eri aikaan. Alkuun siinä on varmasti kaikkea uutta ja jännittävää, mutta taas vuosien päästä siinä olisi hyväkin olla sellaista ilmavampaa ymmärrystä ja uskoa hyvään. Seksuaalisuuskin kuuluu rakkauteen ja minusta taas ne eivät keskenään ole vuorovaikutussuhteessa... Että jos ns. rakastaisi enemmän=sekstaisi enemmän... Vaan enemmänkin mitä enemmän rakkaus on läsnä parisuhteessa, sen merkityksellisemmäksi seksin kautta sen hyvän tunteen jakaminen menee.

Se demiys pukkasee tässäkohtaa mieleen, mutta minusta se ei enää pitäisi parisuhteessa vaikuttaa niin, niinkuin se vaikuttaa vaikka kumppania etsiessä. Parisuhteessa seksi on minulle sama, kuin rakkauden osoitus. Mutta toisaalta seksittömyys ei ole rakkaudettomuutta.

Minusta rakkautta ei pidäkään eritellä...on vaan se yksi. Se vaikuttaa vaan ympärillä oleviin eri tavalla. :o)

Meninköhän itsekin jo sekaisin mitä kirjoitin? :oD

Mulla alkaa skypekokous muuten tuossa yhden aikaan ja kestää ehkä tunnin, että sit pitää häipätä. :o)

Disse kirjoitti:

Mäpäs koitan nitoa tähän vastauksen molempiin sun viesteihin. :o)

Niin, siis kun mä ymmärrän rakkauden sellaisena kokonaisuutena. Siihen kuulun minä ja muut. Jokaisen kohdalla rakkaus sitten vaikuttaa eritavoin. Ja kun maailma ympärillä muuttuu, muuttuu se rakkauskin vaikuttimena jokaisen kohdalla, mutta kuka siihen mun rakkauteen on päässyt, se on siellä ja aina.

Joskus mietin, että rakastin vähemmän sitä ja enemmän tuota.... ei se niin oikeastaan mene... Varmasti olen tuntenut vaikkapa lasten äitiä kohtaan todella suuria tunteita, mutta nyt se rakkaus ei hänen kohdallaan vaikuta samoin kuin silloin.

Rakkaus jossain parisuhteessa vaikuttaa varmasti myös eritavalla, eri aikaan. Alkuun siinä on varmasti kaikkea uutta ja jännittävää, mutta taas vuosien päästä siinä olisi hyväkin olla sellaista ilmavampaa ymmärrystä ja uskoa hyvään. Seksuaalisuuskin kuuluu rakkauteen ja minusta taas ne eivät keskenään ole vuorovaikutussuhteessa... Että jos ns. rakastaisi enemmän=sekstaisi enemmän... Vaan enemmänkin mitä enemmän rakkaus on läsnä parisuhteessa, sen merkityksellisemmäksi seksin kautta sen hyvän tunteen jakaminen menee.

Se demiys pukkasee tässäkohtaa mieleen, mutta minusta se ei enää pitäisi parisuhteessa vaikuttaa niin, niinkuin se vaikuttaa vaikka kumppania etsiessä. Parisuhteessa seksi on minulle sama, kuin rakkauden osoitus. Mutta toisaalta seksittömyys ei ole rakkaudettomuutta.

Minusta rakkautta ei pidäkään eritellä...on vaan se yksi. Se vaikuttaa vaan ympärillä oleviin eri tavalla. :o)

Meninköhän itsekin jo sekaisin mitä kirjoitin? :oD

Mulla alkaa skypekokous muuten tuossa yhden aikaan ja kestää ehkä tunnin, että sit pitää häipätä. :o)

Menee hetki kun ajatuksella luen tuon kaiken. :)

Tuosta enemmän ja vähemmän rakastamisesta tulee mieleen, että vaikeahan sitä on millään mitata kuinka paljon rakastaa. Mutta tavallaan sen kyllä tuntee ja tietää miten paljon johonkin on valmiimp panostamaan ja kuinka sekaisin jostakin menee, kun toisesta taas saa haileampia tuntemuksia?

Kyllä mä ainakin voin sanoa, etten ole rakastanut kaikkia yhtä paljon ja samalla volyymilla, kun jotakuta toista olen voinut rakastaa niin että melkeen halkeen siitä tunteesta ja olisin valmis tekemään melkeinpä mitä tahansa sen toisen ihmisen vuoksi.

Vaikka se toinen ei olisi mun takia valmis mihinkään. :)

Mikä sitten vaikuttaa mihinkin, niin ainakin se miten paljon se ihminen pehmittää sun triggerpisteitäsi. :)


Noin muuten, itse olen seksuaalinen olento, mutta elän enemmän romanttisten tunteiden kautta. Ja mun romanttisiin tunteisiin ei seksillä ole välttämättä mitään osuutta. Voin rakastaa toista aivan älyttömästi, romanttisesti vaikken ikinä olisi päässyt intiimiin kosketukseen. Ja olla rakastamatta vaikka seksiä harrastaisin ihmisen kanssa. En tosin silloin nauti siitä seksistä tippakaan. Jos siinä ei ole tunteita mukana.


Loppuja mietin vielä. :)

Jan1 kirjoitti:

Menee hetki kun ajatuksella luen tuon kaiken. :)

Tuosta enemmän ja vähemmän rakastamisesta tulee mieleen, että vaikeahan sitä on millään mitata kuinka paljon rakastaa. Mutta tavallaan sen kyllä tuntee ja tietää miten paljon johonkin on valmiimp panostamaan ja kuinka sekaisin jostakin menee, kun toisesta taas saa haileampia tuntemuksia?

Kyllä mä ainakin voin sanoa, etten ole rakastanut kaikkia yhtä paljon ja samalla volyymilla, kun jotakuta toista olen voinut rakastaa niin että melkeen halkeen siitä tunteesta ja olisin valmis tekemään melkeinpä mitä tahansa sen toisen ihmisen vuoksi.

Vaikka se toinen ei olisi mun takia valmis mihinkään. :)

Mikä sitten vaikuttaa mihinkin, niin ainakin se miten paljon se ihminen pehmittää sun triggerpisteitäsi. :)


Noin muuten, itse olen seksuaalinen olento, mutta elän enemmän romanttisten tunteiden kautta. Ja mun romanttisiin tunteisiin ei seksillä ole välttämättä mitään osuutta. Voin rakastaa toista aivan älyttömästi, romanttisesti vaikken ikinä olisi päässyt intiimiin kosketukseen. Ja olla rakastamatta vaikka seksiä harrastaisin ihmisen kanssa. En tosin silloin nauti siitä seksistä tippakaan. Jos siinä ei ole tunteita mukana.


Loppuja mietin vielä. :)

Tää hautautui yhden toisen ketjun jankutuksiin....ja sit tuli se skypekokouskin, niin ajatus katkes tästä, mutta eiköhän tähänkin taas palata. :o)

Disse kirjoitti:

Tää hautautui yhden toisen ketjun jankutuksiin....ja sit tuli se skypekokouskin, niin ajatus katkes tästä, mutta eiköhän tähänkin taas palata. :o)

Palaan joskus sitten, kun sille tuntuu. 😃

Heteroseksuaalinen romanttinen rakkaus on vain naista alistava fantasia.

Anonyymi kirjoitti:

Heteroseksuaalinen romanttinen rakkaus on vain naista alistava fantasia.

Silloin jos tuntee jotain mustasukkaisuutta paljonkin ei ole kovin tervettä rakkautta sellainen jos ei pysty luottamaan toiseen ollenkaan, mutta jos tuntuu vain kuin, niin lämpöiselle itselle se olotila on tervettä.

Eli kun rakkaus tuntuu vain lämpöiselle ja mukavalle se olotila, silloin se on hyvä. Ainakin minun mielestäni... hitto nuo englantilaisten teräsjutut, kuuntelen noita, tuskin kyllä saan lisää inspiraatioita oman levyn koostamiseen mutta noh, huvin vuoksi brittiläistä terästä vaihteeksi musiikkina, ja muutenkin olen jo suunnitellut koko uuden levymme kokonaan, ainoastaan pitää enää kysyä kitaristilta että haluaako jotain muutoksia ja sellaista pientä.

En. Mieti itse.