22.5.2020 LiFePo (litium) akku kokemuksia

Tämä on hyvin sanottu muutamalla lauseella. Tästä on kyse. Vaikka Li-ion akkuja olen katsellut useita vuosia en taida olla valmis hankkimaan niitä varsinaisiksi veneakuiksi. Minulla on niitä muutamia kymmeniä (18650 koko, 16,8 V, neljä sarjassa) ) mutta ne on tarkoitettu jääkaapin vara-akuiksi jotka ladataan kotona ei veneessä. Tosin voidaan ne ladata veneessäkin step-up piirillä mutta ei kannata häviöiden takia.

Alkuperäinen kysyjä.

Tästäpä juuri on kysymys. Omassa veneessä akun max pituus 27cm. *2 startti akku. Tuonne ei yksinkertaisesti mahdu ihmeitä. Lisäksi akut eivät ole veneen keskellä joten paino myös yksi kriteeri. Ajattelin että pienellä lasikuitu työllä saisin 1*40cm startti Akun mahtumaan. Tietysti tuonne mahtuu 150Ah lyijy akku mutta ei tuo mitenkään muuta tilannetta nykyisestä. 80w aurinkopaneeli 25Ah maasähkö 40Ah moottorin laturi löytyy.

Mutta niitä kokemuksia viellä ....

lihamylly1 kirjoitti:

Tämä on hyvin sanottu muutamalla lauseella. Tästä on kyse. Vaikka Li-ion akkuja olen katsellut useita vuosia en taida olla valmis hankkimaan niitä varsinaisiksi veneakuiksi. Minulla on niitä muutamia kymmeniä (18650 koko, 16,8 V, neljä sarjassa) ) mutta ne on tarkoitettu jääkaapin vara-akuiksi jotka ladataan kotona ei veneessä. Tosin voidaan ne ladata veneessäkin step-up piirillä mutta ei kannata häviöiden takia.

Lue lisää

Hanki polttokenno.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen kysyjä.

Tästäpä juuri on kysymys. Omassa veneessä akun max pituus 27cm. *2 startti akku. Tuonne ei yksinkertaisesti mahdu ihmeitä. Lisäksi akut eivät ole veneen keskellä joten paino myös yksi kriteeri. Ajattelin että pienellä lasikuitu työllä saisin 1*40cm startti Akun mahtumaan. Tietysti tuonne mahtuu 150Ah lyijy akku mutta ei tuo mitenkään muuta tilannetta nykyisestä. 80w aurinkopaneeli 25Ah maasähkö 40Ah moottorin laturi löytyy.

Mutta niitä kokemuksia viellä ....

Lue lisää

Hiukan ahdas oli minullakin maston luon oleva akkulaatikko. Sirrsin starttiakun omaan kaupasta valmiina saatavaan koteloonsa lähemmäs moottoria ja täytin akkulaatikon hupiakuilla, jolloin sain kapasiteetin tuplattua. Mieti, onko samantapainen ratkaisu mahdollinen.

Anonyymi kirjoitti:

Hiukan ahdas oli minullakin maston luon oleva akkulaatikko. Sirrsin starttiakun omaan kaupasta valmiina saatavaan koteloonsa lähemmäs moottoria ja täytin akkulaatikon hupiakuilla, jolloin sain kapasiteetin tuplattua. Mieti, onko samantapainen ratkaisu mahdollinen.

Lue lisää

Tehty jo. Starttiakuölla erillinen kotelo. Tämä valitettavasti aivan liian lähellä vasenta laitaa missä myös septitankki ja vesitankki.

Litium akun kesto on vähintään tuplat lyijyakkuun verrattuna ei se oikeasti ole yhtään kalliimpi ja minulle oikeastaan aivan sama maksaako akku 400 vai 1000 kunhan on hyvä. En haluaisi laittaa 1000 ja todeta että ei riitä.

Litium akulla saan jo huomattavasti energiaa talteen kun lähden ja tulen satamasta. 40A laturilla tunnin kun konetta käyttää niin alkaa päivän sähköntarve olemaan siinä.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäinen kysyjä.

Tästäpä juuri on kysymys. Omassa veneessä akun max pituus 27cm. *2 startti akku. Tuonne ei yksinkertaisesti mahdu ihmeitä. Lisäksi akut eivät ole veneen keskellä joten paino myös yksi kriteeri. Ajattelin että pienellä lasikuitu työllä saisin 1*40cm startti Akun mahtumaan. Tietysti tuonne mahtuu 150Ah lyijy akku mutta ei tuo mitenkään muuta tilannetta nykyisestä. 80w aurinkopaneeli 25Ah maasähkö 40Ah moottorin laturi löytyy.

Mutta niitä kokemuksia viellä ....

Lue lisää

LiFePO4:n suurin etu on nopea lataus. Se menee täysin hukkaan 40 A laturilla. 150 Ah lyijyakkukin ottaa 40 A varsin pitkään, jos latausjännite on optimaalinen. Onko sinulla latausjännite OK? Akulle pitäisi saada 14-14,4 V heti kun virta tippuu alle 40 A. Harvassa tuo toteutuu. Omassa veneessä VP:n 60 A laturilla jännite oli selkeästi alle 14 V (esim. 13,7 V) akun navoilta mitattuna ja nousi vasta latauksen aivan lopussa yli 14 V, vaikka Sense-piuha on hupiakkuun kytketty. Korjasin tuon ja lataus on nyt paljon nopeampaa.

Sanoisin, että latausnopeudessa ei ole oleellista eroa kaverin veneeseen, jossa 120 Ah LiFePO4. Kyllä senkin lataus hidastuu. Alussa antaa täydet 60 A, mutta 70-80% varaustasosa alkaa tippua, melkolailla lyijyakun tapaan.

Kun jo on 80 W aurinkopaneeli, kannattaisi ehkä enemmän miettiä mihin virtaa kuluu kuin yrittää keksiä akkuja, joilla virtaa riittäisi. Meillä 180 Ah akku riittää helposti viikonloppureissun ilman maasähköä eikä yöpurjehduksillakaan tarvitse moottoria käynnistellä akun takia.

Toissavuonna tuli oikein kokeiltua. Oltiin viikko ilman maasähköä ja muuta koneella-ajoa kuin satamaan ajot. Ei mennyt akun varaustila kertaakaan alle 50%.

Veneessä on systeemiautopilotti, 2 plotteria, laaja mittaristo, VHF, 80 l kylmäboksi ja 4 kW lämmitin.

Anonyymi kirjoitti:

LiFePO4:n suurin etu on nopea lataus. Se menee täysin hukkaan 40 A laturilla. 150 Ah lyijyakkukin ottaa 40 A varsin pitkään, jos latausjännite on optimaalinen. Onko sinulla latausjännite OK? Akulle pitäisi saada 14-14,4 V heti kun virta tippuu alle 40 A. Harvassa tuo toteutuu. Omassa veneessä VP:n 60 A laturilla jännite oli selkeästi alle 14 V (esim. 13,7 V) akun navoilta mitattuna ja nousi vasta latauksen aivan lopussa yli 14 V, vaikka Sense-piuha on hupiakkuun kytketty. Korjasin tuon ja lataus on nyt paljon nopeampaa.

Sanoisin, että latausnopeudessa ei ole oleellista eroa kaverin veneeseen, jossa 120 Ah LiFePO4. Kyllä senkin lataus hidastuu. Alussa antaa täydet 60 A, mutta 70-80% varaustasosa alkaa tippua, melkolailla lyijyakun tapaan.

Kun jo on 80 W aurinkopaneeli, kannattaisi ehkä enemmän miettiä mihin virtaa kuluu kuin yrittää keksiä akkuja, joilla virtaa riittäisi. Meillä 180 Ah akku riittää helposti viikonloppureissun ilman maasähköä eikä yöpurjehduksillakaan tarvitse moottoria käynnistellä akun takia.

Toissavuonna tuli oikein kokeiltua. Oltiin viikko ilman maasähköä ja muuta koneella-ajoa kuin satamaan ajot. Ei mennyt akun varaustila kertaakaan alle 50%.

Veneessä on systeemiautopilotti, 2 plotteria, laaja mittaristo, VHF, 80 l kylmäboksi ja 4 kW lämmitin.

Lue lisää

Virtaa ei kulu mitenkään ihmeellisest jääkaappi lämppäri jne. Tällähetkellä veneessäni olevat akut on vain loppu. Uudet pitäisi ostaa ja nyt kaipaisin kokemuksia litium akuista. Hyviä vastauksia ja neuvoja olen saanut mutta en vastausta kysymykseeni.

Sanotaan nyt että en nyt mikään untuvikko ole kone ja sähköpuolella molemmista on ihan kouluja käyty. Mutta litium akuista ei omakohtaista kokemusta oikeastaan ole paljon mainosmiehet lupailee mutta miten tämä käytännön veneilyssä näkyy?

Anonyymi kirjoitti:

Hanki polttokenno.

Miten tämä auttaa kun akut on rikki?

Anonyymi kirjoitti:

Virtaa ei kulu mitenkään ihmeellisest jääkaappi lämppäri jne. Tällähetkellä veneessäni olevat akut on vain loppu. Uudet pitäisi ostaa ja nyt kaipaisin kokemuksia litium akuista. Hyviä vastauksia ja neuvoja olen saanut mutta en vastausta kysymykseeni.

Sanotaan nyt että en nyt mikään untuvikko ole kone ja sähköpuolella molemmista on ihan kouluja käyty. Mutta litium akuista ei omakohtaista kokemusta oikeastaan ole paljon mainosmiehet lupailee mutta miten tämä käytännön veneilyssä näkyy?

Lue lisää

Veikkaan että tuskin löydät vastauksen litiumakkukysymykseen näiltä sivuilta. Sinun on vain kokeiltava. En ole maailmalta kullut että eivät toimisi kuten "mainosmiehet lupailee" . Jos asia olisi ihan susi niin siitä olisi kuulunut. Ja jos on niin että enemmän energiaa on saatava pienestä tilasta, niin onko vaihtoehtoja. Muuten hiton helppo sanoa kun itse ei joudu maksumieheksi.

lihamylly1 kirjoitti:

Veikkaan että tuskin löydät vastauksen litiumakkukysymykseen näiltä sivuilta. Sinun on vain kokeiltava. En ole maailmalta kullut että eivät toimisi kuten "mainosmiehet lupailee" . Jos asia olisi ihan susi niin siitä olisi kuulunut. Ja jos on niin että enemmän energiaa on saatava pienestä tilasta, niin onko vaihtoehtoja. Muuten hiton helppo sanoa kun itse ei joudu maksumieheksi.

Lue lisää

Kiitos. Ensimmäinen vastaus ihan kysymykseen. Näin minäkin olen ajatellut. Taidan ensiviikolla pistää tilaukseeen. Katsotaan sitten 10v päästä tuliko hukkainvestointi tehtyä. Ja oliko 100A riittävä.

Anonyymi kirjoitti:

Tehty jo. Starttiakuölla erillinen kotelo. Tämä valitettavasti aivan liian lähellä vasenta laitaa missä myös septitankki ja vesitankki.

Litium akun kesto on vähintään tuplat lyijyakkuun verrattuna ei se oikeasti ole yhtään kalliimpi ja minulle oikeastaan aivan sama maksaako akku 400 vai 1000 kunhan on hyvä. En haluaisi laittaa 1000 ja todeta että ei riitä.

Litium akulla saan jo huomattavasti energiaa talteen kun lähden ja tulen satamasta. 40A laturilla tunnin kun konetta käyttää niin alkaa päivän sähköntarve olemaan siinä.

Lue lisää

Jos 40 Ah riittää vuorokaudeksi ja ajat usein tunnin, saat sen 40 Ah kasaan aivan yhtä hyvin 150 Ah lyijyakkuun kuin 100 tai 200 Ah LiFePO4.

Ainakin oman veneen vähintään 10 kautta palvellut 180 Ah akku ottaa 40 Ah tunnissa vastaan helposti 60 Ah laturilla, kunhan akku vaan ei ole lähes täysi aloitettaessa. Sis tuollainen 50->75% lataus ottaa pitkään 60 A ja lopussakin ehkä 30 A.

LiFePO4 kestää tosiaan vähintään tuplasti vaikkapa 60% purkuja. Kuinka monta niitä sitten tulee vuodessa? Jos olet superahkera veneilijä ja nukut 100 yötä vuodessa, ei 150 Ah akulla tule kuin aivan enintään 50 60% (90 Ah!) syväpurkausta. Todennäköisesti olet osan maasähkössä noistakin eli vielä vähemmän.

Tuo linkkaamani lyijyakku kestää 1000 tuollaista eli 20 vuotta. LiFePO4 sitten kestää jopa useita tuhansia tuollaisia, mutta aivan varmasti et sitä enää käytä 20 vuoden jälkeen. 20 vuodessa BMS on hajonnut, vene myyty tms.

LiFePO4 on todettu erittäin kestäväksi käytössä, MUTTA tämä koskee erillisistä kennoista koottuja akustoja, joissa on juuri niille suunniteltu lataussysteemi ja tasapainottava BMS.

12 V valmiisti lyijykorvikkeista ei ole vielä monen vuoden kokemusta. Useat asiaan syvällisesti perehtyneet suhtautuvat niihin varsin skeptisesti. Ei heidän mukaan tule kestämään pitkään lyijyakkulatureilla ja ilman tasapainotusta, joka siis on mahdotonta kuorta purkamatta. Jää nähtäväksi.

100 Ah akku on vain 100 Ah. Ei sillä voi täysin korvata 150 Ah akkua kemiasta riippumatta, vaikka normikäytössä ne olisivat vastaavia.

Anonyymi kirjoitti:

Virtaa ei kulu mitenkään ihmeellisest jääkaappi lämppäri jne. Tällähetkellä veneessäni olevat akut on vain loppu. Uudet pitäisi ostaa ja nyt kaipaisin kokemuksia litium akuista. Hyviä vastauksia ja neuvoja olen saanut mutta en vastausta kysymykseeni.

Sanotaan nyt että en nyt mikään untuvikko ole kone ja sähköpuolella molemmista on ihan kouluja käyty. Mutta litium akuista ei omakohtaista kokemusta oikeastaan ole paljon mainosmiehet lupailee mutta miten tämä käytännön veneilyssä näkyy?

Lue lisää

Vaikea tietää aiemmista kirjoituksista miten untuvikko olet, varsinkin kun ainakin kahdessa kirjoituksessa on Ah ja A sekaisin.

Mutta tosiaan tuo akun napajännite latauksessa on hyvin oleellinen sekä lyijy- että LiFEPO4-akulla. Jälkimmäisellä ennen kaikkea siksi, että se kärsii hyvin pahasti hiukankin korkeammasta jännitteestä. Noita ammattimaisesti rakentaneet pitävät 14,4 V aivan liian korkeana jännitteenä, vaikka Winston mainostaa kestävän suurempiakin. LiFEPO4:n käyttöikä lyhenee vauhdilla ylijännitteestä ja joidenkin mielestä olisi parempi jättää esim. 13,8 V paikkeille.

Viimeisillä kymmenyksillä ei kuitenkaan kapasiteettia saa, toisin kuin kännyköiden Li-ion -akuilla.

Anonyymi kirjoitti:

LiFePO4:n suurin etu on nopea lataus. Se menee täysin hukkaan 40 A laturilla. 150 Ah lyijyakkukin ottaa 40 A varsin pitkään, jos latausjännite on optimaalinen. Onko sinulla latausjännite OK? Akulle pitäisi saada 14-14,4 V heti kun virta tippuu alle 40 A. Harvassa tuo toteutuu. Omassa veneessä VP:n 60 A laturilla jännite oli selkeästi alle 14 V (esim. 13,7 V) akun navoilta mitattuna ja nousi vasta latauksen aivan lopussa yli 14 V, vaikka Sense-piuha on hupiakkuun kytketty. Korjasin tuon ja lataus on nyt paljon nopeampaa.

Sanoisin, että latausnopeudessa ei ole oleellista eroa kaverin veneeseen, jossa 120 Ah LiFePO4. Kyllä senkin lataus hidastuu. Alussa antaa täydet 60 A, mutta 70-80% varaustasosa alkaa tippua, melkolailla lyijyakun tapaan.

Kun jo on 80 W aurinkopaneeli, kannattaisi ehkä enemmän miettiä mihin virtaa kuluu kuin yrittää keksiä akkuja, joilla virtaa riittäisi. Meillä 180 Ah akku riittää helposti viikonloppureissun ilman maasähköä eikä yöpurjehduksillakaan tarvitse moottoria käynnistellä akun takia.

Toissavuonna tuli oikein kokeiltua. Oltiin viikko ilman maasähköä ja muuta koneella-ajoa kuin satamaan ajot. Ei mennyt akun varaustila kertaakaan alle 50%.

Veneessä on systeemiautopilotti, 2 plotteria, laaja mittaristo, VHF, 80 l kylmäboksi ja 4 kW lämmitin.

Lue lisää

Mikä on systeemipilotti? Autopilotti?

Anonyymi kirjoitti:

Jos 40 Ah riittää vuorokaudeksi ja ajat usein tunnin, saat sen 40 Ah kasaan aivan yhtä hyvin 150 Ah lyijyakkuun kuin 100 tai 200 Ah LiFePO4.

Ainakin oman veneen vähintään 10 kautta palvellut 180 Ah akku ottaa 40 Ah tunnissa vastaan helposti 60 Ah laturilla, kunhan akku vaan ei ole lähes täysi aloitettaessa. Sis tuollainen 50->75% lataus ottaa pitkään 60 A ja lopussakin ehkä 30 A.

LiFePO4 kestää tosiaan vähintään tuplasti vaikkapa 60% purkuja. Kuinka monta niitä sitten tulee vuodessa? Jos olet superahkera veneilijä ja nukut 100 yötä vuodessa, ei 150 Ah akulla tule kuin aivan enintään 50 60% (90 Ah!) syväpurkausta. Todennäköisesti olet osan maasähkössä noistakin eli vielä vähemmän.

Tuo linkkaamani lyijyakku kestää 1000 tuollaista eli 20 vuotta. LiFePO4 sitten kestää jopa useita tuhansia tuollaisia, mutta aivan varmasti et sitä enää käytä 20 vuoden jälkeen. 20 vuodessa BMS on hajonnut, vene myyty tms.

LiFePO4 on todettu erittäin kestäväksi käytössä, MUTTA tämä koskee erillisistä kennoista koottuja akustoja, joissa on juuri niille suunniteltu lataussysteemi ja tasapainottava BMS.

12 V valmiisti lyijykorvikkeista ei ole vielä monen vuoden kokemusta. Useat asiaan syvällisesti perehtyneet suhtautuvat niihin varsin skeptisesti. Ei heidän mukaan tule kestämään pitkään lyijyakkulatureilla ja ilman tasapainotusta, joka siis on mahdotonta kuorta purkamatta. Jää nähtäväksi.

100 Ah akku on vain 100 Ah. Ei sillä voi täysin korvata 150 Ah akkua kemiasta riippumatta, vaikka normikäytössä ne olisivat vastaavia.

Lue lisää

Ostaisin juuri tuon kaltaiset akut jos ne mahtuisivat onko vastaavia 27cm pitkinä?

Anonyymi kirjoitti:

Jos 40 Ah riittää vuorokaudeksi ja ajat usein tunnin, saat sen 40 Ah kasaan aivan yhtä hyvin 150 Ah lyijyakkuun kuin 100 tai 200 Ah LiFePO4.

Ainakin oman veneen vähintään 10 kautta palvellut 180 Ah akku ottaa 40 Ah tunnissa vastaan helposti 60 Ah laturilla, kunhan akku vaan ei ole lähes täysi aloitettaessa. Sis tuollainen 50->75% lataus ottaa pitkään 60 A ja lopussakin ehkä 30 A.

LiFePO4 kestää tosiaan vähintään tuplasti vaikkapa 60% purkuja. Kuinka monta niitä sitten tulee vuodessa? Jos olet superahkera veneilijä ja nukut 100 yötä vuodessa, ei 150 Ah akulla tule kuin aivan enintään 50 60% (90 Ah!) syväpurkausta. Todennäköisesti olet osan maasähkössä noistakin eli vielä vähemmän.

Tuo linkkaamani lyijyakku kestää 1000 tuollaista eli 20 vuotta. LiFePO4 sitten kestää jopa useita tuhansia tuollaisia, mutta aivan varmasti et sitä enää käytä 20 vuoden jälkeen. 20 vuodessa BMS on hajonnut, vene myyty tms.

LiFePO4 on todettu erittäin kestäväksi käytössä, MUTTA tämä koskee erillisistä kennoista koottuja akustoja, joissa on juuri niille suunniteltu lataussysteemi ja tasapainottava BMS.

12 V valmiisti lyijykorvikkeista ei ole vielä monen vuoden kokemusta. Useat asiaan syvällisesti perehtyneet suhtautuvat niihin varsin skeptisesti. Ei heidän mukaan tule kestämään pitkään lyijyakkulatureilla ja ilman tasapainotusta, joka siis on mahdotonta kuorta purkamatta. Jää nähtäväksi.

100 Ah akku on vain 100 Ah. Ei sillä voi täysin korvata 150 Ah akkua kemiasta riippumatta, vaikka normikäytössä ne olisivat vastaavia.

Lue lisää

Jos lyijy akkua lataa usein 50% —> 80% mikä on käyttöikä?

Anonyymi kirjoitti:

Vaikea tietää aiemmista kirjoituksista miten untuvikko olet, varsinkin kun ainakin kahdessa kirjoituksessa on Ah ja A sekaisin.

Mutta tosiaan tuo akun napajännite latauksessa on hyvin oleellinen sekä lyijy- että LiFEPO4-akulla. Jälkimmäisellä ennen kaikkea siksi, että se kärsii hyvin pahasti hiukankin korkeammasta jännitteestä. Noita ammattimaisesti rakentaneet pitävät 14,4 V aivan liian korkeana jännitteenä, vaikka Winston mainostaa kestävän suurempiakin. LiFEPO4:n käyttöikä lyhenee vauhdilla ylijännitteestä ja joidenkin mielestä olisi parempi jättää esim. 13,8 V paikkeille.

Viimeisillä kymmenyksillä ei kuitenkaan kapasiteettia saa, toisin kuin kännyköiden Li-ion -akuilla.

Lue lisää

Kirjoitetaan muuten LiFePO4

Anonyymi kirjoitti:

Jos 40 Ah riittää vuorokaudeksi ja ajat usein tunnin, saat sen 40 Ah kasaan aivan yhtä hyvin 150 Ah lyijyakkuun kuin 100 tai 200 Ah LiFePO4.

Ainakin oman veneen vähintään 10 kautta palvellut 180 Ah akku ottaa 40 Ah tunnissa vastaan helposti 60 Ah laturilla, kunhan akku vaan ei ole lähes täysi aloitettaessa. Sis tuollainen 50->75% lataus ottaa pitkään 60 A ja lopussakin ehkä 30 A.

LiFePO4 kestää tosiaan vähintään tuplasti vaikkapa 60% purkuja. Kuinka monta niitä sitten tulee vuodessa? Jos olet superahkera veneilijä ja nukut 100 yötä vuodessa, ei 150 Ah akulla tule kuin aivan enintään 50 60% (90 Ah!) syväpurkausta. Todennäköisesti olet osan maasähkössä noistakin eli vielä vähemmän.

Tuo linkkaamani lyijyakku kestää 1000 tuollaista eli 20 vuotta. LiFePO4 sitten kestää jopa useita tuhansia tuollaisia, mutta aivan varmasti et sitä enää käytä 20 vuoden jälkeen. 20 vuodessa BMS on hajonnut, vene myyty tms.

LiFePO4 on todettu erittäin kestäväksi käytössä, MUTTA tämä koskee erillisistä kennoista koottuja akustoja, joissa on juuri niille suunniteltu lataussysteemi ja tasapainottava BMS.

12 V valmiisti lyijykorvikkeista ei ole vielä monen vuoden kokemusta. Useat asiaan syvällisesti perehtyneet suhtautuvat niihin varsin skeptisesti. Ei heidän mukaan tule kestämään pitkään lyijyakkulatureilla ja ilman tasapainotusta, joka siis on mahdotonta kuorta purkamatta. Jää nähtäväksi.

100 Ah akku on vain 100 Ah. Ei sillä voi täysin korvata 150 Ah akkua kemiasta riippumatta, vaikka normikäytössä ne olisivat vastaavia.

Lue lisää

Rollsin 130Ah agm akun max lataus näyttää olevan 25Ah mikä akku sulla on?

Anonyymi kirjoitti:

Rollsin 130Ah agm akun max lataus näyttää olevan 25Ah mikä akku sulla on?

https://rollsbattery.com/battery/s12-31/
Linkki jäi

Anonyymi kirjoitti:

Rollsin 130Ah agm akun max lataus näyttää olevan 25Ah mikä akku sulla on?

Ei ole AGM-akkua eikä tule. Ne on hajonneet monelta hyvin nopeasti ja hintaa on reilusti. Avoakku. Mulla on edellisen omistajan 2010 tai aiemmin ostama kuorma-auton starttiakku, Super Heavy Duty.

AGM:ssä (ja muissa suljetuissa) on juuri tuota ongelmaa, että lataus ei saa olla nopeaa. Vedet tule ulos ja akku on sitten pilalla, kun niitä ei voi lisätä.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lyijy akkua lataa usein 50% —> 80% mikä on käyttöikä?

Riippuu akusta ja mitä muuta sillä tekee. Jos säilyttää lähinnä 80% tai paremmassa latauksessa, kestää vähänkin parempi aķku 10 vuotta suomalaista kesälomakäyttöä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tämä auttaa kun akut on rikki?

Polttokenno tekee virtaa vaikka kaikille laitteille. Silloin pienempi akku riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lyijy akkua lataa usein 50% —> 80% mikä on käyttöikä?

Lyhyempi tuplasti tai triplasti, kuin että lataa 100% aina, kun laskenut 50%. Lisäksi ajaa välillä laturin tasaus ohjelmalla 15,30V tunnin pari.

Anonyymi kirjoitti:

Lyhyempi tuplasti tai triplasti, kuin että lataa 100% aina, kun laskenut 50%. Lisäksi ajaa välillä laturin tasaus ohjelmalla 15,30V tunnin pari.

Enpä usko. 80% on ihan tarpeeksi täysi akun pitkäikäisyyteen. Autoistani olen lukuisia kertoja mitannut lepojännitteen ja se on aina ollut 12,2-12,4 V aluueella eli ei taatusti edes 80%. Silti ovat kestäneet 10 v. Ja ihan perusakkuja, osa Biltemaa.

15,3 V tai lähellekään sitä en ole koskaan ladannut. Maasähkölaturi lataa 14,8 V, moottorin laturi 14,2 V, aurinkosähkö 14,4 ja autot 14,4 V. Maasähkö ja aurinko tiputtavat 13,5 V paikkeille kahden tunnin jälkeen.

Tuolla on kestänyt perusakut 10 v veneessä ja autossa. Autossa lyhyttä ajoa, joten täyteen tulee vain kun muutaman kerran vuodessa on pidempi reissu.

Anonyymi kirjoitti:

Hanki polttokenno.

Marinean halvin pollttokenno 2999,00 € ! Menen heti ostamaan ! Tästä käytiin kiivas keskustelu muutama vuosi sitten. Ei aloiteta uudestaan, vastaaja on ilmeisesti sama henkilö.

Anonyymi kirjoitti:

LiFePO4:n suurin etu on nopea lataus. Se menee täysin hukkaan 40 A laturilla. 150 Ah lyijyakkukin ottaa 40 A varsin pitkään, jos latausjännite on optimaalinen. Onko sinulla latausjännite OK? Akulle pitäisi saada 14-14,4 V heti kun virta tippuu alle 40 A. Harvassa tuo toteutuu. Omassa veneessä VP:n 60 A laturilla jännite oli selkeästi alle 14 V (esim. 13,7 V) akun navoilta mitattuna ja nousi vasta latauksen aivan lopussa yli 14 V, vaikka Sense-piuha on hupiakkuun kytketty. Korjasin tuon ja lataus on nyt paljon nopeampaa.

Sanoisin, että latausnopeudessa ei ole oleellista eroa kaverin veneeseen, jossa 120 Ah LiFePO4. Kyllä senkin lataus hidastuu. Alussa antaa täydet 60 A, mutta 70-80% varaustasosa alkaa tippua, melkolailla lyijyakun tapaan.

Kun jo on 80 W aurinkopaneeli, kannattaisi ehkä enemmän miettiä mihin virtaa kuluu kuin yrittää keksiä akkuja, joilla virtaa riittäisi. Meillä 180 Ah akku riittää helposti viikonloppureissun ilman maasähköä eikä yöpurjehduksillakaan tarvitse moottoria käynnistellä akun takia.

Toissavuonna tuli oikein kokeiltua. Oltiin viikko ilman maasähköä ja muuta koneella-ajoa kuin satamaan ajot. Ei mennyt akun varaustila kertaakaan alle 50%.

Veneessä on systeemiautopilotti, 2 plotteria, laaja mittaristo, VHF, 80 l kylmäboksi ja 4 kW lämmitin.

Lue lisää

Meillä "exidet", 3x115ah. Kysymykseni on tästä latauksesta koneella. Meillä on kaksi VP 60A laturia, mutta koneella rytyyttäminen ei hirveästi ole nopeampaa, kuin yhdellä 60A laturilla. (aikoinaan otettiin varalle, jos toinen menee pidemmällä reissulla särki!)Jos tuommoiset "litukat" laittaa, niin pystyykö nyt paremmin tätä lataustehoa hyödyntämään näillä kahdessa laturilla?

Anonyymi kirjoitti:

Rollsin 130Ah agm akun max lataus näyttää olevan 25Ah mikä akku sulla on?

HUOM! max latausvirta on 25A , virran yksikkö on A ja varauksen Ah

Joo mä laittaisin mielelläni esim 2*110Ah akut mutta onko niitä 27cm pitkiä?

Kiitoksia kovasti koitan saada lehdet jostain luettavaksi. Uskoisin että tuolta saan kaipaamani kertomuksia käytännön kokemuksista.

Niin. Jokainen yrittää perustella hankintansa aina onnistuneeksi.

Kellään Suomessa ei ole kokemusta pitkäaikaisesta LiFePO4-akkujen käytöstä tavallisessa purjeveneessä. Varsinkaan näiden halpojen 12 V lyijyakkujen tilalle suoraan laitettujen.

Minä olen kirjoittanut monta kertaa tähän ketjuun. Seurassamme on luultavasti eniten Suomessa LiFePO4-akkuja, alkoivat yleistymään muistaakseeni 3 vuotta sitten täällä. Tunnen monta omistajaa ja yhdellä noista veneistä olen purjehtinut kymmeniä kertoja, myös kahden yön purjehduksen.

Tuo pidempi purjehdus oli pettymys, kun odotin LiFePO4 ottavat virtaa todella tehokkaasti. Ero ei kuitenkaan ollut dramaattinen omaan veneeseen ja konetta piti käyttää 2 tuntia kesken purjehduksen. Samaan olisi pystynyt oman veneen lyijyakkukin. Ei siis ottanut laturin täyttä 60 A kuin vajaan tunnin ja lopussa alle 30 A, vaikka monitorin mukaan akku ei ollut vielä läheskään täysi.

Tuolla kokemuksella en ole valmis omaan veneeseeni hankkimaan noita vielä. Ei niistä olisi minulle mitään iloa lyijyyn verrattuna. Vaikka ajan hyvin vähän koneella, on lyijyakussa riittänyt virtaa. Kun se on halpa ja on kestänyt yli 10 vuotta, miksi vaihtaa tekniikkaa?

Jos joskus vaihdan, en tule kelpuuttamaan reilusti pienempää LiFePO4, vaan haluan sen olevan suunnilleen sama Ah-määrältään.

Anonyymi kirjoitti:

Kellään Suomessa ei ole kokemusta pitkäaikaisesta LiFePO4-akkujen käytöstä tavallisessa purjeveneessä. Varsinkaan näiden halpojen 12 V lyijyakkujen tilalle suoraan laitettujen.

Minä olen kirjoittanut monta kertaa tähän ketjuun. Seurassamme on luultavasti eniten Suomessa LiFePO4-akkuja, alkoivat yleistymään muistaakseeni 3 vuotta sitten täällä. Tunnen monta omistajaa ja yhdellä noista veneistä olen purjehtinut kymmeniä kertoja, myös kahden yön purjehduksen.

Tuo pidempi purjehdus oli pettymys, kun odotin LiFePO4 ottavat virtaa todella tehokkaasti. Ero ei kuitenkaan ollut dramaattinen omaan veneeseen ja konetta piti käyttää 2 tuntia kesken purjehduksen. Samaan olisi pystynyt oman veneen lyijyakkukin. Ei siis ottanut laturin täyttä 60 A kuin vajaan tunnin ja lopussa alle 30 A, vaikka monitorin mukaan akku ei ollut vielä läheskään täysi.

Tuolla kokemuksella en ole valmis omaan veneeseeni hankkimaan noita vielä. Ei niistä olisi minulle mitään iloa lyijyyn verrattuna. Vaikka ajan hyvin vähän koneella, on lyijyakussa riittänyt virtaa. Kun se on halpa ja on kestänyt yli 10 vuotta, miksi vaihtaa tekniikkaa?

Jos joskus vaihdan, en tule kelpuuttamaan reilusti pienempää LiFePO4, vaan haluan sen olevan suunnilleen sama Ah-määrältään.

Lue lisää

Ei kai se akkutyypin vika ole, jos virta loppuu. Vaan omistajan, joka on ostanut liian pienen akun.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai se akkutyypin vika ole, jos virta loppuu. Vaan omistajan, joka on ostanut liian pienen akun.

Kaikista akuista loppuu virta kun tarpeeksi pitkään ollaan lataamatta. Oleellista tässä oli, ettei lataaminen ollut valtavasti nopeampaa.

Kokemukseni mukaan LiFePO4-ostajat pienentävät aina akkukapasiteettiä lyijyyn verrattuna. Jotkut jopa puoleen. Silloin virta loppuu aiemmin.

Tätä juuri tarkoitin omalla kommentilla aikaisemmin. Minulla ei ole mitään vastaan noita uudempia akkutekniikoita, mutta kun sopiva ja edullinen versio mahdollistuu lyijyakkujen muodossa, niin en näe mitään tarvetta muulle.

Jos tilaa ei olisi tai rahaa olisi kuin roskaa, niin kai sitä sitten voisi laitella kaikenlaista.

Janbene

Ainoa järkevä syy on painonsäästö, etenkin jos akut ovat laidalla eikä vene kellu suorassa. Joillekin tuo on tärkeämpää, joillekin vähemmän tärkeää.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa järkevä syy on painonsäästö, etenkin jos akut ovat laidalla eikä vene kellu suorassa. Joillekin tuo on tärkeämpää, joillekin vähemmän tärkeää.

Saa olla kyllä pieni vene, että akut vaikuttaa oleellisesti kallistumaan. Yleensä ne ovat hyvin alhaalla, jolloin eivät voi olla kovin laidalla. Useimmissa purjeveneissä paino tuolla on vain eduksi.

60 kg:lla saa jo 250 Ah akuston. Harvempi sellaista laittaa ainakaan alle 30 jalkaiseen. Vaikutus kelluma-asentoon on sama kuin sohvalla istuva kevyt nainen.

Anonyymi kirjoitti:

Saa olla kyllä pieni vene, että akut vaikuttaa oleellisesti kallistumaan. Yleensä ne ovat hyvin alhaalla, jolloin eivät voi olla kovin laidalla. Useimmissa purjeveneissä paino tuolla on vain eduksi.

60 kg:lla saa jo 250 Ah akuston. Harvempi sellaista laittaa ainakaan alle 30 jalkaiseen. Vaikutus kelluma-asentoon on sama kuin sohvalla istuva kevyt nainen.

Lue lisää

Saa olla myös kevytkenkäinen. Ainakin minun veneessä huomaa painon siirtymisen ja mikse myös painon sitä kautta.

Tämä ei varmaan tullut kenellekään yllätyksenä. Mutta kysyttiinkö sitä? Kokemuksia kysyttiin litumista, ei lyijystä.

Itse asiasta sen verran, että lukemani perusteella halpojen kiinalaisakkujen toimivuus on mahdollisesti paljon huonompaa kuin laadukkaiden ja kalliiden lännessä suunniteltujen akkujen. BMS-systeemeissä ja esim. tärinänkestossa on valtavia eroja. Joku 100Ah akku saattaa BMS:n rajoittamana antaa vain korkeintaan 100A virran, jolla ei moottoria käynnistetä, jos starttiakku on uuvahtanut. Toinen taas antaa 300A. Jossain on huolettomasti kolvailtu pellistä siltoja heiluvien elementtien napojen välille, toisessa on asiallisesti stabiloitu gridi elementtejä, ja yhdysjohdot on ruuvattavin liitoksin. Ongelma on se, että akkuja ei ole alun perin suunniteltu veneisiin. Kannattaa lukea speksit huolella läpi. Jos rahaa on, ostan seuraavaksi litiumakun, mutta voin laittaa 50% rahaa enemmän laadukkaasta akusta.

Anonyymi kirjoitti:

Saa olla kyllä pieni vene, että akut vaikuttaa oleellisesti kallistumaan. Yleensä ne ovat hyvin alhaalla, jolloin eivät voi olla kovin laidalla. Useimmissa purjeveneissä paino tuolla on vain eduksi.

60 kg:lla saa jo 250 Ah akuston. Harvempi sellaista laittaa ainakaan alle 30 jalkaiseen. Vaikutus kelluma-asentoon on sama kuin sohvalla istuva kevyt nainen.

Lue lisää

60 kg voi olla paljon. Minun 3 tonnin tyhjäpainoisessa moottoriveneessä on styyran laidalla takana juuri tuon verran akkuja, ja vene makaa sinne kallellaan. Kaikki mahdollinen ja
mahdoton on kyörätty paaralle veneen oikaisuksi. Kaksi 13 kg 100 ah litiumakkua auttaisi asiaa varmastikin. Lisäksi vene on melko talkapainoinen ja liukukynnys iso. Siten painon vähentäminen auttaisi siihenkin ja parantaisi merenkulku ominaisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

60 kg voi olla paljon. Minun 3 tonnin tyhjäpainoisessa moottoriveneessä on styyran laidalla takana juuri tuon verran akkuja, ja vene makaa sinne kallellaan. Kaikki mahdollinen ja
mahdoton on kyörätty paaralle veneen oikaisuksi. Kaksi 13 kg 100 ah litiumakkua auttaisi asiaa varmastikin. Lisäksi vene on melko talkapainoinen ja liukukynnys iso. Siten painon vähentäminen auttaisi siihenkin ja parantaisi merenkulku ominaisuuksia.

Lue lisää

Tämä keskustelu on purjehduspalstalla. Liukuvissa moottoriveneissä painolla on eri merkitys. Siinäkin tietysti se 60 kg vaikuttaa vain yhtä paljon kuin 60 kg ihminen, 60 l vettä tai 80 l polttoainetta. Jos on 200 Ah akut, luultavasti on yli 100 l vesitankki, vähintään 50 l septitankki jne.

Miksi veneen pitää kellua täysin suorassa ja pitääkö näin tapahtua tankit tyhjänä, täytenä vai puolillaan?

Anonyymi kirjoitti:

Tämä keskustelu on purjehduspalstalla. Liukuvissa moottoriveneissä painolla on eri merkitys. Siinäkin tietysti se 60 kg vaikuttaa vain yhtä paljon kuin 60 kg ihminen, 60 l vettä tai 80 l polttoainetta. Jos on 200 Ah akut, luultavasti on yli 100 l vesitankki, vähintään 50 l septitankki jne.

Miksi veneen pitää kellua täysin suorassa ja pitääkö näin tapahtua tankit tyhjänä, täytenä vai puolillaan?

Lue lisää

Stabilisuuden takia on tärkeätä, että olis tasapainossa.

Laivoissa on painovesi järjestelmät tätä varten ja joka kerta alus vipataan, ennen matkan alkua.

Et tietenkään rakentanut, mutta sovitaan niin.

Anonyymi kirjoitti:

Et tietenkään rakentanut, mutta sovitaan niin.

Seurasin tätä mielenkiintoista keskustelua ja mitä täältä löytyikään? Jälleen tapaan tämän tutun Anonyymin, jonka maailman kuvaan ei sovi, se että joku pystyy tekemään jotain tai omaa varoja hankkia jotakin arvokkaampaa.
Annan taas saman tutun neuvon. Kun seuraavan kerran taas tunnet tuon kateuden piston psyykkeessäsi, niin yritä löytää positiivisia asioita ympäristöstäsi - se parantaa myös mielenterveyttäsi D
Neuvon antoi Provon tarkastaja

Linkin jutun loppupuolella on muuten mielenkiintoisia näkemyksiä balansoinnista. BMS:ää ei pidetä tarpeellisena, jos jaksaa silloin tällöin tehdä balansoinnin "käsisäätöisenä".

Anonyymi kirjoitti:

Linkin jutun loppupuolella on muuten mielenkiintoisia näkemyksiä balansoinnista. BMS:ää ei pidetä tarpeellisena, jos jaksaa silloin tällöin tehdä balansoinnin "käsisäätöisenä".

Lue lisää

Mulla tuli kennot hyvin balansoituna 3,28v/kenno. Jos jättää lataamatta 100%, ei tuota balansointia tapahdu lainkaan, koska kennot pysyvät hyvin lähellä toisiaan. Sama homma tyhjänä, 5% jäljellä ja kennot täysin samoissa. On tuolla BMS:llä muutakin tehtävää, miksi sitä ei silti kannata pois jättää. Suojaa yli/alilämmöltä, virtapiikeiltä, ali/ylijännitteeltä ja balansoi tarvittaessa, lisäksi jos hankkii bluetoothillisen, voi siitä seurailla mitä akussa tapahtuu, sekä säätää haluamiansa arvoja. Mökkikäytössä, jossa olosuhteet ovat luultavimmin stabiilimpia, saattaisin jättää BMS:n kokonaan pois ja laittaa pelkän yli/alijännitesuojan. -TT

Toisaalta pitää muistaa, että LiFePO4 tai mitään muutakaan litiumpohjaista akkua ei saa pitää jatkuvasti täyteen ladattuna. Tuo ei haittaa maailmanympäripurjehtijaa tms., mutta normaalissa suomalaisessa venekäytössä on ongelma. Akku kärsii siinä paljon enemmän täytenäolosta kuin niistä vähistä purkauskerroista mitä kaudessa tulee.

Kuitenkin olisu mukava, että purjehtimaan lähtiessä akku olisi täysi, varsinkin kun yleensä valitaan selvästi lyijyakkua pienempi kapasiteetti.

200 Ah lyijyakku on täysi maasähkössä vietetyn yön tai aurinkopaneelilla ladatun viikon jälkeen. Tuosta voi ottaa huoletta 100 Ah ja akkua hiukan rääkäten 200 Ah.

100 Ah LiFePO4 säilyy parhaiten 50% latauksessa ja 10% on syytä jättää pelivaraa, sillä tyhjäksi päästyään se on kerrasta vainaa. Sähköä riittää vain 40 Ah!

Anonyymi kirjoitti:

Toisaalta pitää muistaa, että LiFePO4 tai mitään muutakaan litiumpohjaista akkua ei saa pitää jatkuvasti täyteen ladattuna. Tuo ei haittaa maailmanympäripurjehtijaa tms., mutta normaalissa suomalaisessa venekäytössä on ongelma. Akku kärsii siinä paljon enemmän täytenäolosta kuin niistä vähistä purkauskerroista mitä kaudessa tulee.

Kuitenkin olisu mukava, että purjehtimaan lähtiessä akku olisi täysi, varsinkin kun yleensä valitaan selvästi lyijyakkua pienempi kapasiteetti.

200 Ah lyijyakku on täysi maasähkössä vietetyn yön tai aurinkopaneelilla ladatun viikon jälkeen. Tuosta voi ottaa huoletta 100 Ah ja akkua hiukan rääkäten 200 Ah.

100 Ah LiFePO4 säilyy parhaiten 50% latauksessa ja 10% on syytä jättää pelivaraa, sillä tyhjäksi päästyään se on kerrasta vainaa. Sähköä riittää vain 40 Ah!

Lue lisää

"200 Ah lyijyakku on täysi maasähkössä vietetyn yön tai aurinkopaneelilla ladatun viikon jälkeen. Tuosta voi ottaa huoletta 100 Ah ja akkua hiukan rääkäten 200 Ah.

100 Ah LiFePO4 säilyy parhaiten 50% latauksessa ja 10% on syytä jättää pelivaraa, sillä tyhjäksi päästyään se on kerrasta vainaa. Sähköä riittää vain 40 Ah!"

Ainoa asia, joka tässä piti paikkansa oli, että 200Ah lyijyakusta voi ottaa 100Ah ulos ja tämäkin vain hyvästä sellaisesta.

Anonyymi kirjoitti:

"200 Ah lyijyakku on täysi maasähkössä vietetyn yön tai aurinkopaneelilla ladatun viikon jälkeen. Tuosta voi ottaa huoletta 100 Ah ja akkua hiukan rääkäten 200 Ah.

100 Ah LiFePO4 säilyy parhaiten 50% latauksessa ja 10% on syytä jättää pelivaraa, sillä tyhjäksi päästyään se on kerrasta vainaa. Sähköä riittää vain 40 Ah!"

Ainoa asia, joka tässä piti paikkansa oli, että 200Ah lyijyakusta voi ottaa 100Ah ulos ja tämäkin vain hyvästä sellaisesta.

Lue lisää

Kerroppas sitten oma käsityksesi asiasta, kun kerran väität, ettei pidä paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Kerroppas sitten oma käsityksesi asiasta, kun kerran väität, ettei pidä paikkansa.

200Ah akusta tulee se 200Ah, jos sitä tyhjennetään 20 tunnin ajan tasaisesti eli 10A/h. Jos virta kasvaa, niin akua antama energia pienenee. Vastaavasti, jos virtaa otetaan hitaammin, sitä saadaan ulos yli 200Ah.

Yleensä lyijyakusta ei suositella otettavan edes puolta sen energiasta koska se lyhentää akun ikää. Jos "hiukan rääkäten" tarkoittaa sitä, että akkua kuormitaan pienellä virralla, pitää paikkansa, että siitä saadaan ulos nimellisvaraus. Jos rääkkääminen on isoa kuormaa, niin ei saada.

Anonyymi kirjoitti:

200Ah akusta tulee se 200Ah, jos sitä tyhjennetään 20 tunnin ajan tasaisesti eli 10A/h. Jos virta kasvaa, niin akua antama energia pienenee. Vastaavasti, jos virtaa otetaan hitaammin, sitä saadaan ulos yli 200Ah.

Yleensä lyijyakusta ei suositella otettavan edes puolta sen energiasta koska se lyhentää akun ikää. Jos "hiukan rääkäten" tarkoittaa sitä, että akkua kuormitaan pienellä virralla, pitää paikkansa, että siitä saadaan ulos nimellisvaraus. Jos rääkkääminen on isoa kuormaa, niin ei saada.

Lue lisää

Hyvin harvassa purjeveneessä hupiakusta otetaan yli 10 A virtoja poislukien lämppärin käynnistys. Jääkaappi ottaa käydessään 3-6 A, lämppäri 0,5-4 A jne. Normikäytössä saa siis 200 Ah akusta helposti 200 Ah. Jos keskivirta on yli 10 A, on akku auttamattomasti alikokoinen käyttöön nähden. Omassa veneessä 180 Ah akku ja kulutus laiturissa 20-50 Ah/vrk ja autopilotilla purjehtiessa 50-100 Ah/vrk.

Syväpurkausakku ei ole moksiskaan yli 50% purusta. Aiemmin jo linkkasin kohtuuhintaisen lyijyakun, jolle luvataan 800 80% sykliä. Starttiakutkin kestävät ainakin 100.

Siis tarvittaessa voi muutaman kerran kaudessa ottaa akusta 80% tai jopa 100 % kapasiteetista. Akusta riippuen se rääkkää sitä hiukan tai melko paljon, mutta ei tuhoa. Tärkeää on ladata akku täyteen tuon jälkeen melko nopeasti, jotta akku ei ole hyvin alhaisessa varauksessa päiväkaupalla.

Erityisesti hätätapauksessa tuo varakapasiteetti on oleellista. Jos kone tai laturi ei toimi, on tultava toimeen akkukapasiteetilla. 200 Ah akusta saa sen 200 Ah, pienemmästä LiFePO4:stä vähemmän. Navigointilaitteet ja VHF ovat siis pidempään käytössä ja kulkuvaloille riittää virtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin harvassa purjeveneessä hupiakusta otetaan yli 10 A virtoja poislukien lämppärin käynnistys. Jääkaappi ottaa käydessään 3-6 A, lämppäri 0,5-4 A jne. Normikäytössä saa siis 200 Ah akusta helposti 200 Ah. Jos keskivirta on yli 10 A, on akku auttamattomasti alikokoinen käyttöön nähden. Omassa veneessä 180 Ah akku ja kulutus laiturissa 20-50 Ah/vrk ja autopilotilla purjehtiessa 50-100 Ah/vrk.

Syväpurkausakku ei ole moksiskaan yli 50% purusta. Aiemmin jo linkkasin kohtuuhintaisen lyijyakun, jolle luvataan 800 80% sykliä. Starttiakutkin kestävät ainakin 100.

Siis tarvittaessa voi muutaman kerran kaudessa ottaa akusta 80% tai jopa 100 % kapasiteetista. Akusta riippuen se rääkkää sitä hiukan tai melko paljon, mutta ei tuhoa. Tärkeää on ladata akku täyteen tuon jälkeen melko nopeasti, jotta akku ei ole hyvin alhaisessa varauksessa päiväkaupalla.

Erityisesti hätätapauksessa tuo varakapasiteetti on oleellista. Jos kone tai laturi ei toimi, on tultava toimeen akkukapasiteetilla. 200 Ah akusta saa sen 200 Ah, pienemmästä LiFePO4:stä vähemmän. Navigointilaitteet ja VHF ovat siis pidempään käytössä ja kulkuvaloille riittää virtaa.

Lue lisää

Hyvästä 200 Ah lyijyakusta on tosiaan vielä 150 Ah kapasiteetti jäljellä, kun siitä on kerran purettu 200 Ah.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvästä 200 Ah lyijyakusta on tosiaan vielä 150 Ah kapasiteetti jäljellä, kun siitä on kerran purettu 200 Ah.

Akkujen kapasiteetti on annettu niin, että sitä tyhjennetään normaaleissa olosuhteissa 20 tuntia. 100 AH:n akulle se tarkoittaa 5A virtaa 20 tuntia ja 200 Ah:n akulle 10 A virtaa 20 tuntia.

Akuun jää siis energiaa pienemmällä kulutuksella, mutta suurempi kulutus vähentää kapasiteettia.

Anonyymi kirjoitti:

Akkujen kapasiteetti on annettu niin, että sitä tyhjennetään normaaleissa olosuhteissa 20 tuntia. 100 AH:n akulle se tarkoittaa 5A virtaa 20 tuntia ja 200 Ah:n akulle 10 A virtaa 20 tuntia.

Akuun jää siis energiaa pienemmällä kulutuksella, mutta suurempi kulutus vähentää kapasiteettia.

Lue lisää

Et siis ymmärtänyt pointtia. Ei ole kyse siitä, paljonko akusta saa kerran ulos, vaan siitä, mikä on akun kunto täydellisen tyhjennyksen jälkeen. Ja vaikka miten ottaa ne 200 Ah ulos, akku on sen jäljiltä rippeitä vaille tyhjä.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis ymmärtänyt pointtia. Ei ole kyse siitä, paljonko akusta saa kerran ulos, vaan siitä, mikä on akun kunto täydellisen tyhjennyksen jälkeen. Ja vaikka miten ottaa ne 200 Ah ulos, akku on sen jäljiltä rippeitä vaille tyhjä.

Lue lisää

Akut kestävät "täyden" tyhjennyksen ja uudelleen lataamisen sillä tavalla kuin se on standardin mukaisesti tehty. Silloin akusta on otettu ulos sen nimelliskapasiteetti eikä se kärsi siitä.

Akkuun jää vielä energiaa, kun siitä on otettu standardin mukaisesti kaikki ulos. Kun sitä tyhjentää lisää, akku kärsii. Täyteen ladatusta 200 Ah akusta voi ottaa ulos vaikka sen 300 Ah, muttei akusta saa enää toimivaa. Toisaalta sitä voi tyhjentää liikaa ottamalla vain 100 Ah, jos sen tekee tunnissa.

Akkujen nimelliskapasiteetti on kiinni tyhjennysnopeudesta ja lämpötilasta. Standardi kertoo, missä olosuhteissa ja miten kapasiteetti ilmoitetaan jotta akkuja voisi verrata toisiinsa. Se ei edes yritä kertoa kapasiteettia kaikissa olosuhteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Akut kestävät "täyden" tyhjennyksen ja uudelleen lataamisen sillä tavalla kuin se on standardin mukaisesti tehty. Silloin akusta on otettu ulos sen nimelliskapasiteetti eikä se kärsi siitä.

Akkuun jää vielä energiaa, kun siitä on otettu standardin mukaisesti kaikki ulos. Kun sitä tyhjentää lisää, akku kärsii. Täyteen ladatusta 200 Ah akusta voi ottaa ulos vaikka sen 300 Ah, muttei akusta saa enää toimivaa. Toisaalta sitä voi tyhjentää liikaa ottamalla vain 100 Ah, jos sen tekee tunnissa.

Akkujen nimelliskapasiteetti on kiinni tyhjennysnopeudesta ja lämpötilasta. Standardi kertoo, missä olosuhteissa ja miten kapasiteetti ilmoitetaan jotta akkuja voisi verrata toisiinsa. Se ei edes yritä kertoa kapasiteettia kaikissa olosuhteissa.

Lue lisää

Jos siis tietää kuorman, voi tietoa käyttää sopivan akkukoon määrittämiseen. Esimerkiksi 10A jatkuvalla kuormalla on hyvä valita 200Ah:n akku koska se on tehty kestämään 10A jatkuvaa kuormaa.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis ymmärtänyt pointtia. Ei ole kyse siitä, paljonko akusta saa kerran ulos, vaan siitä, mikä on akun kunto täydellisen tyhjennyksen jälkeen. Ja vaikka miten ottaa ne 200 Ah ulos, akku on sen jäljiltä rippeitä vaille tyhjä.

Lue lisää

Mihin luuloon perustuu, että akun kunto oleellisesti muuttuisi yhdestä 100% syklistä? Voi se muuttuakin, jos akku puretaan yli 100 % eli alle 10,5 jännitteeseen ja jätetään niin pitkäksi aikaa (viikoksi), mutta ei piakkoin uudelleen täyteen ladattaessa.

Näetkö vaikkapa tässä käyrässä kapasiteetin romahtamista yhdestä 100% syklistä?
https://nuclearcat.com/images/dod_vs_cycles.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Mihin luuloon perustuu, että akun kunto oleellisesti muuttuisi yhdestä 100% syklistä? Voi se muuttuakin, jos akku puretaan yli 100 % eli alle 10,5 jännitteeseen ja jätetään niin pitkäksi aikaa (viikoksi), mutta ei piakkoin uudelleen täyteen ladattaessa.

Näetkö vaikkapa tässä käyrässä kapasiteetin romahtamista yhdestä 100% syklistä?
https://nuclearcat.com/images/dod_vs_cycles.jpg

Lue lisää

Tuo on mielenkiintoinen käyrästö. Kaikki akkuvalmistajat eivät tällaista dataa kuitenkaan jaa. Olen ihan samaa mieltä siitä, että hupiakusta pitää voida purkaa se nimelliskapasiteetti tarvittaessa ilman että akku siitä pilaantuu. Jotta elinikä olisi mukavan pitkä, kannattaa mitoitus kuitenkin tehdä niin, että tyypillisesti ei tarvitse purkaa näin tyhjäksi asti. Monille akuille 50% on jonkinlainen taitekohta mutta joillekin toisille 70 tai 80% purku on ihan ok usenkin tehtynä.
Liittiumakkujen heikko kohta on tosiaan se, että ne vaurioutuvat herkästi ylilatauksesta. Niille paras käyttökohde on sellainen, että ne ladataan täyteen ja sitten lataus lopetetaan. Sähköauto on hyvä esimerkki tällaisesta. Purjevenekään ei ole välttämättä kovin paha ympäristö jos akkua ladataan moottorin käydessä ja sitten taas virtaa käytetään akusta. Jos veneessä on aurinkopaneeeli, latauskontrollerin valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Parasta olisi jos sen voisi ohjelmoida niin, että latausjännite putoaa riittävän alas heti kun täyden akun jännite on saavutettu.
Lyijyakun heikkous venekäytössä on sulfatoituminen joka johtuu siitä, että akkua ei pysty varaamaan täyteen jokaisen purkauksen jälkeen. Seurauksena on kapasiteetin aleneminen.

Anonyymi kirjoitti:

Mihin luuloon perustuu, että akun kunto oleellisesti muuttuisi yhdestä 100% syklistä? Voi se muuttuakin, jos akku puretaan yli 100 % eli alle 10,5 jännitteeseen ja jätetään niin pitkäksi aikaa (viikoksi), mutta ei piakkoin uudelleen täyteen ladattaessa.

Näetkö vaikkapa tässä käyrässä kapasiteetin romahtamista yhdestä 100% syklistä?
https://nuclearcat.com/images/dod_vs_cycles.jpg

Lue lisää

Noihin valmistajien käppyröihin joutuu silti suhtautumaan samoin kuin venesuunnittelijoiden polaareihin.

Anonyymi kirjoitti:

Akut kestävät "täyden" tyhjennyksen ja uudelleen lataamisen sillä tavalla kuin se on standardin mukaisesti tehty. Silloin akusta on otettu ulos sen nimelliskapasiteetti eikä se kärsi siitä.

Akkuun jää vielä energiaa, kun siitä on otettu standardin mukaisesti kaikki ulos. Kun sitä tyhjentää lisää, akku kärsii. Täyteen ladatusta 200 Ah akusta voi ottaa ulos vaikka sen 300 Ah, muttei akusta saa enää toimivaa. Toisaalta sitä voi tyhjentää liikaa ottamalla vain 100 Ah, jos sen tekee tunnissa.

Akkujen nimelliskapasiteetti on kiinni tyhjennysnopeudesta ja lämpötilasta. Standardi kertoo, missä olosuhteissa ja miten kapasiteetti ilmoitetaan jotta akkuja voisi verrata toisiinsa. Se ei edes yritä kertoa kapasiteettia kaikissa olosuhteissa.

Lue lisää

Aika monessa lyijyakussa jännite tippuu alle 10 volttiin, kun ne imetään aivan tyhjiksi. Sen jälkeen moni älylaturi kieltäytyy niitä lataamasta. Näin kävi alkukeväästä yhdelle huviakulle, joka oli riistakamerakäytössä. Mun älylaturi ilmoitti virheestä, lankomiehen älylaturi samoin, mutta lankomiehen kaverilla oli CTekin malli, jossa oli akun pelastustoiminto. Se suostui aloittamaan latauksen ja akku saatiin henkiin. Lyijyakulle on siis aivan teoreettinen tilanne, että se tyhjennettäisiin ja täytettäisiin rutiininomaisesti. Se on muutenkin väistyvää teknologiaa, tuskin niitä 20 vuoden päästä enää saa mistään normaalikaupoista.

Anonyymi kirjoitti:

Aika monessa lyijyakussa jännite tippuu alle 10 volttiin, kun ne imetään aivan tyhjiksi. Sen jälkeen moni älylaturi kieltäytyy niitä lataamasta. Näin kävi alkukeväästä yhdelle huviakulle, joka oli riistakamerakäytössä. Mun älylaturi ilmoitti virheestä, lankomiehen älylaturi samoin, mutta lankomiehen kaverilla oli CTekin malli, jossa oli akun pelastustoiminto. Se suostui aloittamaan latauksen ja akku saatiin henkiin. Lyijyakulle on siis aivan teoreettinen tilanne, että se tyhjennettäisiin ja täytettäisiin rutiininomaisesti. Se on muutenkin väistyvää teknologiaa, tuskin niitä 20 vuoden päästä enää saa mistään normaalikaupoista.

Lue lisää

Tietysti täysin tyhjäksi ottaminen on epätavallista ja ajattelematonta. Sama koskee erityisesti LiFePO4:sta, joka on kerrasta vainaa täysin tyhjentämisestä tai vaihtoehtoisesti BMS katkaisee virrat kerralla, kun akussa vielä on n. 10% jäljellä hajoamisen turvana.

Moottorin laturilla tyhjän akun saa ladattua ongelmitta. Alle 10 V ei monet laitteet akkua päästä. Jääkaapin kompura sammuu akkuvahtinsa avulla ennen tuota, samoin lämppärit. Kulkuvalot ja elektroniikka yleensä toimivat vielä 10 V jännitteellä, mikä onkin toivottavaa. Kippari on toivottavasti tuolloin tehnyt valinnan eli pitää noiden toimintaa tärkeämpänä kuin akun kestoikää tai tulevaa latauksen vaikeutta.

Määritelmän mukaan ilmoitettu Ah-määrä saadaan akusta C/20 virralla lopetettaessa purku 10,5 V kohdalle. Tällöin akun lepojännite on n. 11 V.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti täysin tyhjäksi ottaminen on epätavallista ja ajattelematonta. Sama koskee erityisesti LiFePO4:sta, joka on kerrasta vainaa täysin tyhjentämisestä tai vaihtoehtoisesti BMS katkaisee virrat kerralla, kun akussa vielä on n. 10% jäljellä hajoamisen turvana.

Moottorin laturilla tyhjän akun saa ladattua ongelmitta. Alle 10 V ei monet laitteet akkua päästä. Jääkaapin kompura sammuu akkuvahtinsa avulla ennen tuota, samoin lämppärit. Kulkuvalot ja elektroniikka yleensä toimivat vielä 10 V jännitteellä, mikä onkin toivottavaa. Kippari on toivottavasti tuolloin tehnyt valinnan eli pitää noiden toimintaa tärkeämpänä kuin akun kestoikää tai tulevaa latauksen vaikeutta.

Määritelmän mukaan ilmoitettu Ah-määrä saadaan akusta C/20 virralla lopetettaessa purku 10,5 V kohdalle. Tällöin akun lepojännite on n. 11 V.

Lue lisää

Yhde Lifepo4-testin luin. Sen parhaassa 100Ah-akusta saatiin 120Ah testissä. BMS-systeemi katkaisi tyhjennyksen, mutta sen voi asettaa hätätilaan, jolloin se antaa tyhjentää loppuun. Halvoissa Kiina-akuissa ei tällaista varmaan löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Yhde Lifepo4-testin luin. Sen parhaassa 100Ah-akusta saatiin 120Ah testissä. BMS-systeemi katkaisi tyhjennyksen, mutta sen voi asettaa hätätilaan, jolloin se antaa tyhjentää loppuun. Halvoissa Kiina-akuissa ei tällaista varmaan löydy.

Lue lisää

Oceanvoltilla töissä oleva kaveri kertoikin, että litiumeissa on suuria eroja. He ovat siellä tietenkin aika paljon aihetta tutkineet. Eli halpa kiinalainen on todennäköisesti vain halpa kiinalainen. Tai sitten voittaa arvonnassa ja saakin hyvän kiinalaisen. Itse aion kysyä kuitenkin Oceanvoltilta neuvoa, kun akut menee vaihtoon, litiumeiksi nimittäin silloin vaihtuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Oceanvoltilla töissä oleva kaveri kertoikin, että litiumeissa on suuria eroja. He ovat siellä tietenkin aika paljon aihetta tutkineet. Eli halpa kiinalainen on todennäköisesti vain halpa kiinalainen. Tai sitten voittaa arvonnassa ja saakin hyvän kiinalaisen. Itse aion kysyä kuitenkin Oceanvoltilta neuvoa, kun akut menee vaihtoon, litiumeiksi nimittäin silloin vaihtuvat.

Lue lisää

Victroniahan ne ovat käyttäneet 100 Ah akku maksaa reilusti yli tonnin, Suomessa luultavasti 1500. Victronin yli 200 Ah AGM- tai geeliakku maksaa n. 600. Lisäksi olisi syytä päivittää koko lataussysteemi.

Sähkömoottorikäytössä tarvitaan varsin suuria purku- ja latausvirtoja. Ei normaalissa hupiakkukäytössä sellaisia tule.

Anonyymi kirjoitti:

Victroniahan ne ovat käyttäneet 100 Ah akku maksaa reilusti yli tonnin, Suomessa luultavasti 1500. Victronin yli 200 Ah AGM- tai geeliakku maksaa n. 600. Lisäksi olisi syytä päivittää koko lataussysteemi.

Sähkömoottorikäytössä tarvitaan varsin suuria purku- ja latausvirtoja. Ei normaalissa hupiakkukäytössä sellaisia tule.

Lue lisää

Aika mitätön on painonsäästö ja tilaa ei säästy lainkaan, jos ei kapasiteettiä laske rajusti.

Victron 200 Ah LiFePO4 35 litraa ja 42 kg. 3090 €. Lisäksi pitää olla BMS 290 €.

Victron 220 Ah AGM/Gel 30 litraa ja 65/66 kg. 639/659 €.

Hinnat ja tiedot Marinea.fi.

Trojan T-105 2 kpl 225 Ah 27 litraa 56 kg. 370 €. Kaikki kahdelle yhteensä.

Anonyymi kirjoitti:

Victroniahan ne ovat käyttäneet 100 Ah akku maksaa reilusti yli tonnin, Suomessa luultavasti 1500. Victronin yli 200 Ah AGM- tai geeliakku maksaa n. 600. Lisäksi olisi syytä päivittää koko lataussysteemi.

Sähkömoottorikäytössä tarvitaan varsin suuria purku- ja latausvirtoja. Ei normaalissa hupiakkukäytössä sellaisia tule.

Lue lisää

Käyttävät Victronia, mutta tietävät paljon muidenkin valmistajien akuista.

Itselläni on WInstonin kennoista koottu 100 Ah LFP akku ja 40 Ah lyijy starttiakku.

On toiminut hyvin. Yksi etu on korkeampi akkujännite kuormitettuna.
Esimerkiksi jääkaappi on kylmempi ja käyttää vähemmän virtaa.

LFP akkujen ongelma on että ylilatausta pitää välttää.
Se tarkoittaa että lataus pitää lopettaa kokonaan kun akku on täynnä.
Tämän voi selvittää vain mittaamalla latausjännitettä ja latausvirtaa.

Halvoissa LFP akuissa on BMS jossa on vain ylijännitesuoja mutta se ei ole mikään LFP lataussäädin.

Myös tuo sinun sunwind tuotelinkki mainitsee että erillinen LFP latausäädin pitää olla.

Minulla moottori ja maasähkölaturi lataavat starttiakkua ja erillinen lataussäädin lataa starttiakusta LFP akkua. Tämä lataussäädin säätää latausjännitteen 14 V ja katkaise latauksen kun akkuun menevä virta on laskenut alle ampeeriin.
Lataus alkaa taas kun LFP akun jännite on laskenut alle 13.30 V ja starttiakun jännite on suurempi kun LFP akun(=latausta saatavilla).

Tässä systeemissä on se etu että latureita ei tarvitsee vaihtaa sellaisiin joissa on LFP ohjelma. Se myös suojelee latureita siltä että LFP akku kytketään irti, koska starttiakku on aina latauspiirissä.

Moni ns. LFP laturi ei katkaise latausta kokonaan vaan ne siirtyvät "float" tilaan joka voi lyhentää LPF akun elinikää ylilatauksen takia. Ainostaan jos tuo float jännite on alle 13.4 V niin ylilatausta ei tapahdu. Monen laturin LFP float jännite on kuitenkin korkeampi.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on WInstonin kennoista koottu 100 Ah LFP akku ja 40 Ah lyijy starttiakku.

On toiminut hyvin. Yksi etu on korkeampi akkujännite kuormitettuna.
Esimerkiksi jääkaappi on kylmempi ja käyttää vähemmän virtaa.

LFP akkujen ongelma on että ylilatausta pitää välttää.
Se tarkoittaa että lataus pitää lopettaa kokonaan kun akku on täynnä.
Tämän voi selvittää vain mittaamalla latausjännitettä ja latausvirtaa.

Halvoissa LFP akuissa on BMS jossa on vain ylijännitesuoja mutta se ei ole mikään LFP lataussäädin.

Myös tuo sinun sunwind tuotelinkki mainitsee että erillinen LFP latausäädin pitää olla.

Minulla moottori ja maasähkölaturi lataavat starttiakkua ja erillinen lataussäädin lataa starttiakusta LFP akkua. Tämä lataussäädin säätää latausjännitteen 14 V ja katkaise latauksen kun akkuun menevä virta on laskenut alle ampeeriin.
Lataus alkaa taas kun LFP akun jännite on laskenut alle 13.30 V ja starttiakun jännite on suurempi kun LFP akun(=latausta saatavilla).

Tässä systeemissä on se etu että latureita ei tarvitsee vaihtaa sellaisiin joissa on LFP ohjelma. Se myös suojelee latureita siltä että LFP akku kytketään irti, koska starttiakku on aina latauspiirissä.

Moni ns. LFP laturi ei katkaise latausta kokonaan vaan ne siirtyvät "float" tilaan joka voi lyhentää LPF akun elinikää ylilatauksen takia. Ainostaan jos tuo float jännite on alle 13.4 V niin ylilatausta ei tapahdu. Monen laturin LFP float jännite on kuitenkin korkeampi.

Lue lisää

Suurin osa LiFePO4-akuista lienee myyty suoraan lyijyakun tilalle. Tällöin niitä siis ladataan lyijyakuille tarkoitetulla laturilla. Moottorin tapauksessa ei silloin ole float-jännitettä, vaan ikuisesti n. 14 V.

Tiedä sitten mitä se akulle tekee. Kaverin veneessä pitkän ajon jälkeen latausjännite on 14,1 V ja virta latausvirta tippuu 0,1 A paikkeille. Aiheuttaako tuo sitten ongelmia?

Maasähkölaturi lataa pahimmillaan jopa 15 V pari tuntia, mutta tiputtaa sitten 13,5 V paikkeille. Tuo voi olla pahempi yhdistelmä.

Tuossa kaverin veneessä taas petyin latausnopeuteen. Koneen 60 A laturilla 120 Ah akustoon meni tunnissa vain 38 Ah, vaikka alussa akku oli 28% varaustilassa ja virta lähes 60 A. Pian virta tippui reiluun 30 A.

Miksi jääkaappi olisi kylmempi muutaman kymmenyksen suuremmalla akkujännitteellä? En ole havainnut tuollaista ja lämpötilahan tulee termostaatin mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa LiFePO4-akuista lienee myyty suoraan lyijyakun tilalle. Tällöin niitä siis ladataan lyijyakuille tarkoitetulla laturilla. Moottorin tapauksessa ei silloin ole float-jännitettä, vaan ikuisesti n. 14 V.

Tiedä sitten mitä se akulle tekee. Kaverin veneessä pitkän ajon jälkeen latausjännite on 14,1 V ja virta latausvirta tippuu 0,1 A paikkeille. Aiheuttaako tuo sitten ongelmia?

Maasähkölaturi lataa pahimmillaan jopa 15 V pari tuntia, mutta tiputtaa sitten 13,5 V paikkeille. Tuo voi olla pahempi yhdistelmä.

Tuossa kaverin veneessä taas petyin latausnopeuteen. Koneen 60 A laturilla 120 Ah akustoon meni tunnissa vain 38 Ah, vaikka alussa akku oli 28% varaustilassa ja virta lähes 60 A. Pian virta tippui reiluun 30 A.

Miksi jääkaappi olisi kylmempi muutaman kymmenyksen suuremmalla akkujännitteellä? En ole havainnut tuollaista ja lämpötilahan tulee termostaatin mukaan.

Lue lisää

"Tuossa kaverin veneessä taas petyin latausnopeuteen. Koneen 60 A laturilla 120 Ah akustoon meni tunnissa vain 38 Ah, vaikka alussa akku oli 28% varaustilassa ja virta lähes 60 A. Pian virta tippui reiluun 30 A."

Jos siinä laturissa on sisäinen säädin niin latauskaapelit rajoittavat latausvirtaa.
Minun veneessä häviää 38 A virralla 0.5 volttia generattorin ja akun välisiin kaapeleihin.
Ne kuitenkin aika paksuja lakuja. 50 tai 70 mm2.

Kytkemällä laturin sense johdin akkun saa laturista enemmän virtaa.
Minun Yanmarissa ei tosin ole sense johtoa joten en voi käyttää sellaista.

Latureiden säätimessä on myös lämpösuoja joka rajoittaa latausvirtaa kun laturi lämpenee.

Jos haluaa 120 A laturista kaikki tehot irti niin tarvitaan erillinen ulkoinen säädin.
Mitä se sitten tekee laturin kestävyydelle ?

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa kaverin veneessä taas petyin latausnopeuteen. Koneen 60 A laturilla 120 Ah akustoon meni tunnissa vain 38 Ah, vaikka alussa akku oli 28% varaustilassa ja virta lähes 60 A. Pian virta tippui reiluun 30 A."

Jos siinä laturissa on sisäinen säädin niin latauskaapelit rajoittavat latausvirtaa.
Minun veneessä häviää 38 A virralla 0.5 volttia generattorin ja akun välisiin kaapeleihin.
Ne kuitenkin aika paksuja lakuja. 50 tai 70 mm2.

Kytkemällä laturin sense johdin akkun saa laturista enemmän virtaa.
Minun Yanmarissa ei tosin ole sense johtoa joten en voi käyttää sellaista.

Latureiden säätimessä on myös lämpösuoja joka rajoittaa latausvirtaa kun laturi lämpenee.

Jos haluaa 120 A laturista kaikki tehot irti niin tarvitaan erillinen ulkoinen säädin.
Mitä se sitten tekee laturin kestävyydelle ?

Lue lisää

Laturin käämit tai doiodit eivät laturin kuormituksesta kulu, eikä pahemmin hiiletkään. Vain laturin laakerit käytännössä huomaavat suuremman kuorman. Ja 120 A tai sen enempää 60 A laturista ei sitä nimellistehoa oteta kuin ehkä sekunteja startin jälkeen. Eikä lyijyakut tietenkään sellaisia latausvirtoja kestäisikään. Litiumit kestäisivät paremmin, mutta niiden BMS:t eivät.

38 Ah tunnissa on jo hyvä suoritus, sehän tarkoittaa keskimäärin yli 30 A latausvirtaa. Ei kannata valittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa LiFePO4-akuista lienee myyty suoraan lyijyakun tilalle. Tällöin niitä siis ladataan lyijyakuille tarkoitetulla laturilla. Moottorin tapauksessa ei silloin ole float-jännitettä, vaan ikuisesti n. 14 V.

Tiedä sitten mitä se akulle tekee. Kaverin veneessä pitkän ajon jälkeen latausjännite on 14,1 V ja virta latausvirta tippuu 0,1 A paikkeille. Aiheuttaako tuo sitten ongelmia?

Maasähkölaturi lataa pahimmillaan jopa 15 V pari tuntia, mutta tiputtaa sitten 13,5 V paikkeille. Tuo voi olla pahempi yhdistelmä.

Tuossa kaverin veneessä taas petyin latausnopeuteen. Koneen 60 A laturilla 120 Ah akustoon meni tunnissa vain 38 Ah, vaikka alussa akku oli 28% varaustilassa ja virta lähes 60 A. Pian virta tippui reiluun 30 A.

Miksi jääkaappi olisi kylmempi muutaman kymmenyksen suuremmalla akkujännitteellä? En ole havainnut tuollaista ja lämpötilahan tulee termostaatin mukaan.

Lue lisää

Se että minun jääkaappi käy kylmempänä johtunee siitä että siinä on varaava lauhdutin joka AUTO asetuksella pyrkii varaamaan enemmän kylmää korkeammalla akkujännitteellä.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa kaverin veneessä taas petyin latausnopeuteen. Koneen 60 A laturilla 120 Ah akustoon meni tunnissa vain 38 Ah, vaikka alussa akku oli 28% varaustilassa ja virta lähes 60 A. Pian virta tippui reiluun 30 A."

Jos siinä laturissa on sisäinen säädin niin latauskaapelit rajoittavat latausvirtaa.
Minun veneessä häviää 38 A virralla 0.5 volttia generattorin ja akun välisiin kaapeleihin.
Ne kuitenkin aika paksuja lakuja. 50 tai 70 mm2.

Kytkemällä laturin sense johdin akkun saa laturista enemmän virtaa.
Minun Yanmarissa ei tosin ole sense johtoa joten en voi käyttää sellaista.

Latureiden säätimessä on myös lämpösuoja joka rajoittaa latausvirtaa kun laturi lämpenee.

Jos haluaa 120 A laturista kaikki tehot irti niin tarvitaan erillinen ulkoinen säädin.
Mitä se sitten tekee laturin kestävyydelle ?

Lue lisää

Akkumonitori kuitenkin näytti napajännitteeksi yli 13,7 V, jonka pitäisi riittä LiFePO4-akkujen nopeaan lataukseen. Saattaa olla, että laturi kuumenee.

Ei latauskaapelit yleensä noin paksuja ole, Siis laturilta tuleva " ". Taitaa olla 10 mm2 mun veneessä lataa 60 A hienosti 180 Ah lyijyakkuun, jos se on ~50% varaustilassa. Napajännite 14 V paikkeilla.

5 m 10 mm2 kaapelia aiheuttaa 0,5 V jännitehäviön 60 A virralla. Oiskohan mun veneessä 2-3 m tuota eli puolet vähemmän jännitehäviötä, jonka sense-piuha kompensoi.

Anonyymi kirjoitti:

Se että minun jääkaappi käy kylmempänä johtunee siitä että siinä on varaava lauhdutin joka AUTO asetuksella pyrkii varaamaan enemmän kylmää korkeammalla akkujännitteellä.

No silloin se myös vie reilusti enemmän virtaa eli tyhjentää turhaan akut nopeammin. Tuon ideahan on vain varata kylmää silloin kun akkua ladataan, jotta veisi vähemmän virtaa latauksen loputtua.

Anonyymi kirjoitti:

Laturin käämit tai doiodit eivät laturin kuormituksesta kulu, eikä pahemmin hiiletkään. Vain laturin laakerit käytännössä huomaavat suuremman kuorman. Ja 120 A tai sen enempää 60 A laturista ei sitä nimellistehoa oteta kuin ehkä sekunteja startin jälkeen. Eikä lyijyakut tietenkään sellaisia latausvirtoja kestäisikään. Litiumit kestäisivät paremmin, mutta niiden BMS:t eivät.

38 Ah tunnissa on jo hyvä suoritus, sehän tarkoittaa keskimäärin yli 30 A latausvirtaa. Ei kannata valittaa.

Lue lisää

No kyllä kannattaa valittaa kun omassa veneessä saan vähintään yhtä paljon tunnissa samalla 60 A laturilla 180 Ah lyijyakkuun (jos lähtötilanne on 50% tai alle varaustila). Miksei lyijyakku kestäisi 60 A tai jopa 120 A latausvirtaa? 60 A ei ole alkuunkaan paljoa 180 Ah akkuun. 120 A jo olisi, mutta onhan monessa veneessä paljon suurempi akkukapasiteetti.

Anonyymi kirjoitti:

Akkumonitori kuitenkin näytti napajännitteeksi yli 13,7 V, jonka pitäisi riittä LiFePO4-akkujen nopeaan lataukseen. Saattaa olla, että laturi kuumenee.

Ei latauskaapelit yleensä noin paksuja ole, Siis laturilta tuleva " ". Taitaa olla 10 mm2 mun veneessä lataa 60 A hienosti 180 Ah lyijyakkuun, jos se on ~50% varaustilassa. Napajännite 14 V paikkeilla.

5 m 10 mm2 kaapelia aiheuttaa 0,5 V jännitehäviön 60 A virralla. Oiskohan mun veneessä 2-3 m tuota eli puolet vähemmän jännitehäviötä, jonka sense-piuha kompensoi.

Lue lisää

Totta kai kaapelit on paksuja koska ne on myös starttikaapelit.

Se että akkujen napajännite on 13.7 V ei takaa mitään jos laturilla jännite on 14.3 V.
Se on juuri merkki siitä että kaapelit ja säädin yhdessä rajoittavat latausvirtaa.
Mittasin juuri eilen että minulla on juuri tämä tilanne.

Latureiden perus säätimet antavat paremmin virtaa autokäytössä koska kaapelit ovat lyhyitä.
Venelatureiden säätimet ovat samoja kuin mitä autoissa käytetään.

Häviöitä on myös muualla kun kaapelissa. Matkalla on myös liitoksia, pääkytkin, BMS, shuntti. Kaikki vaikuttaa vähän mutta summa voi äkkia kasvaa isoksi.

SIlti 60-30 A latausvirta on ihan OK. Winston akuille suositellaan 0.5C tai jopa 0.3C latausvirtaa.

Anonyymi kirjoitti:

No silloin se myös vie reilusti enemmän virtaa eli tyhjentää turhaan akut nopeammin. Tuon ideahan on vain varata kylmää silloin kun akkua ladataan, jotta veisi vähemmän virtaa latauksen loputtua.

Lue lisää

Niin varmaan. Virtaa on kuitenkin rittänyt hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai kaapelit on paksuja koska ne on myös starttikaapelit.

Se että akkujen napajännite on 13.7 V ei takaa mitään jos laturilla jännite on 14.3 V.
Se on juuri merkki siitä että kaapelit ja säädin yhdessä rajoittavat latausvirtaa.
Mittasin juuri eilen että minulla on juuri tämä tilanne.

Latureiden perus säätimet antavat paremmin virtaa autokäytössä koska kaapelit ovat lyhyitä.
Venelatureiden säätimet ovat samoja kuin mitä autoissa käytetään.

Häviöitä on myös muualla kun kaapelissa. Matkalla on myös liitoksia, pääkytkin, BMS, shuntti. Kaikki vaikuttaa vähän mutta summa voi äkkia kasvaa isoksi.

SIlti 60-30 A latausvirta on ihan OK. Winston akuille suositellaan 0.5C tai jopa 0.3C latausvirtaa.

Lue lisää

LiFePO4-akuille suositellaan yleensä jonkin verran alle 14 V latausjännitettä. Reilut 13,7 pitäisi olla aivan riittävä ja 14,3 V on jo varsin paljon.

Useimmissa veneissä on erikseen lataus- ja starttikaapeli " ":lle. Eikä starttikaapelinkaan tarvitse olla kovinkaan paksu. Riippuu pituudesta. Edellisessä veneessä oli 25 mm2 ja nykyisessä taitaa olla 50 mm2. Jopa 16 mm2 riittää, jos kaapeli ei ole kovin pitkä.

LiFePO4:n etu pitäisi olla juuri nopea latautuminen. Jos sitä ei saa, en näe noissa mitään etua. Minulla lyijyakut kestävät yli 10 v, joten kestävyysetu on marginaalinen. Kaverikin juuri sanoi, että hänen 2008 veneessä on alkuperäiset lyijyakut, jotka toimivat edelleen moitteetta. Ei keksi miksi pitäisi vaihtaa muuhon teknologiaan.

Anonyymi kirjoitti:

No kyllä kannattaa valittaa kun omassa veneessä saan vähintään yhtä paljon tunnissa samalla 60 A laturilla 180 Ah lyijyakkuun (jos lähtötilanne on 50% tai alle varaustila). Miksei lyijyakku kestäisi 60 A tai jopa 120 A latausvirtaa? 60 A ei ole alkuunkaan paljoa 180 Ah akkuun. 120 A jo olisi, mutta onhan monessa veneessä paljon suurempi akkukapasiteetti.

Lue lisää

Isolla latausvirralla lyijyakku kuivuu nopeammin. Sehän ei ole ongelma jos akku on avoin ja siihen voi lisätä vettä. Suljettu akku pitää huoltaa ostamalla uusi akku.

Tosin suljettuja lyijy akkuja on monenlaisia, en tunne niitä, kun veneessä on ollut vain avoimet akut ja nyt sitten LFP.

Anonyymi kirjoitti:

LiFePO4-akuille suositellaan yleensä jonkin verran alle 14 V latausjännitettä. Reilut 13,7 pitäisi olla aivan riittävä ja 14,3 V on jo varsin paljon.

Useimmissa veneissä on erikseen lataus- ja starttikaapeli " ":lle. Eikä starttikaapelinkaan tarvitse olla kovinkaan paksu. Riippuu pituudesta. Edellisessä veneessä oli 25 mm2 ja nykyisessä taitaa olla 50 mm2. Jopa 16 mm2 riittää, jos kaapeli ei ole kovin pitkä.

LiFePO4:n etu pitäisi olla juuri nopea latautuminen. Jos sitä ei saa, en näe noissa mitään etua. Minulla lyijyakut kestävät yli 10 v, joten kestävyysetu on marginaalinen. Kaverikin juuri sanoi, että hänen 2008 veneessä on alkuperäiset lyijyakut, jotka toimivat edelleen moitteetta. Ei keksi miksi pitäisi vaihtaa muuhon teknologiaan.

Lue lisää

No, onneksi kukaan ei pakota sinua vaihtamaan.

Anonyymi kirjoitti:

No, onneksi kukaan ei pakota sinua vaihtamaan.

Ei pakota ei. Tässä yhden myyjän latauskäyrä, jonka mukaan 0,5 C (eli se 60 A kaverin veneessä) pitäisi saada 13,5 V jännitteellä jonnekin 75 minuuttiin eli 60% varaustasoon saakka ja 13,7 pitäisi riittää aina 110 min eli 90% varaustasoon saakka.
https://www.custommarineproducts.com/uploads/1/4/3/7/1437708/qms_lifepo4_manual.pdf

Syystä tai toisesta kaverini veneessä ei homma mene noin. Onko joku muu päässyt sitten nopeampaan lataukseen. Mukavahan se olisi, jos 30 min satama-ajelulla saisi 30 Ah eli mulla lähes koko vuorokauden tarpeen.

Anonyymi kirjoitti:

No kyllä kannattaa valittaa kun omassa veneessä saan vähintään yhtä paljon tunnissa samalla 60 A laturilla 180 Ah lyijyakkuun (jos lähtötilanne on 50% tai alle varaustila). Miksei lyijyakku kestäisi 60 A tai jopa 120 A latausvirtaa? 60 A ei ole alkuunkaan paljoa 180 Ah akkuun. 120 A jo olisi, mutta onhan monessa veneessä paljon suurempi akkukapasiteetti.

Lue lisää

Ei lyijyakku kestä pitkää aikaa isoa latausvirtaa, se lähtee kiehumaan. Peukalosääntö on kymmenesosa kapasiteetista, siis 180 Ah akulle 18 A. Ja siinä kaverin veneessä oli vain 120 Ah akku, mitä jossain muussa on, on toinen tarina. Laturin teho taas ei vaikuta mihinkään muuhun kuin siihen, kuinka paljon samanaikaista kuormitusta se pystyy kompensoimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lyijyakku kestä pitkää aikaa isoa latausvirtaa, se lähtee kiehumaan. Peukalosääntö on kymmenesosa kapasiteetista, siis 180 Ah akulle 18 A. Ja siinä kaverin veneessä oli vain 120 Ah akku, mitä jossain muussa on, on toinen tarina. Laturin teho taas ei vaikuta mihinkään muuhun kuin siihen, kuinka paljon samanaikaista kuormitusta se pystyy kompensoimaan.

Lue lisää

Kiehuminen ei riipu virrasta, vaan jännitteestä. 14 V napajännite ei vielä aiheuta kiehumista, mutta sillä saa 60 A virran 180 Ah akkuun jonnekin 70% varaustasoon saakka. Sitä tyhjemmällä akulla jännite alemmaksi tuolla virralla. Akkuun lisään vettä harvemmin kuin kerran vuodessa, joten ei se nopeasti kuivu.

14,4 V jälkeen kiehuminen alkaa lisääntyä.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa LiFePO4-akuista lienee myyty suoraan lyijyakun tilalle. Tällöin niitä siis ladataan lyijyakuille tarkoitetulla laturilla. Moottorin tapauksessa ei silloin ole float-jännitettä, vaan ikuisesti n. 14 V.

Tiedä sitten mitä se akulle tekee. Kaverin veneessä pitkän ajon jälkeen latausjännite on 14,1 V ja virta latausvirta tippuu 0,1 A paikkeille. Aiheuttaako tuo sitten ongelmia?

Maasähkölaturi lataa pahimmillaan jopa 15 V pari tuntia, mutta tiputtaa sitten 13,5 V paikkeille. Tuo voi olla pahempi yhdistelmä.

Tuossa kaverin veneessä taas petyin latausnopeuteen. Koneen 60 A laturilla 120 Ah akustoon meni tunnissa vain 38 Ah, vaikka alussa akku oli 28% varaustilassa ja virta lähes 60 A. Pian virta tippui reiluun 30 A.

Miksi jääkaappi olisi kylmempi muutaman kymmenyksen suuremmalla akkujännitteellä? En ole havainnut tuollaista ja lämpötilahan tulee termostaatin mukaan.

Lue lisää

Lifepolla on suurempi V kuin lyijyakuilla joka 12,8 täytenä ja lifepolla jo lähes tyhjä. Tuosta on iloa lifepossa siinä, että lämppäri ja etenkin jääkaappi on kovin kronkeli V ja katkaisee helposti kopressorin toiminnan kun lyijjy akun V alkaa olemaan jo matalemmalla.

Kestävät olivat nyt vaihtoon menevät AGM akut 14 vuotta sykleistä en tiedä ja harvoin tuli ladattua täyteen, kun en satamissa viihdy.

Nyt tulee lifepo akut, aika näyttää oliko järkee vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Laturin käämit tai doiodit eivät laturin kuormituksesta kulu, eikä pahemmin hiiletkään. Vain laturin laakerit käytännössä huomaavat suuremman kuorman. Ja 120 A tai sen enempää 60 A laturista ei sitä nimellistehoa oteta kuin ehkä sekunteja startin jälkeen. Eikä lyijyakut tietenkään sellaisia latausvirtoja kestäisikään. Litiumit kestäisivät paremmin, mutta niiden BMS:t eivät.

38 Ah tunnissa on jo hyvä suoritus, sehän tarkoittaa keskimäärin yli 30 A latausvirtaa. Ei kannata valittaa.

Lue lisää

Riippuu lifepoista, tulevat akut voisivat ottaa latauksena 160A ja bsm on 250A jolla voi purkaa 200A ulos jatkuvana ja piikki 850A.

Tolla sais veneen sähköistettyä, kytkisi sen vaan maasähköliitäntään kiinni. Voisi pyörittää työkoneita, tavallisia telkkareita, leivänpaahtimia, mikroaaltouuneja, vedenkeittimiä ja latureita jne. vaikka purjehduksen aikana. Sen lisänä voisi olla 80Ah lyijyakku, johon tuo olisi kytketty tavallisen 220V 8A älylaturin kautta. Tavallista maasähköä käytettäisiin vain Teslan lataamiseen.

Tuo on next level-juttuja. Ei onnistu lyijyllä. Innostuukohan joku valmistaja tuosta? Vaatii kyllä varmaan isot paneelit, jotta saa sähkön riittämään. Kun sähkönkäyttömahdollisuudet lisääntyvät, lisääntyy houkutus sähkönkäyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Tolla sais veneen sähköistettyä, kytkisi sen vaan maasähköliitäntään kiinni. Voisi pyörittää työkoneita, tavallisia telkkareita, leivänpaahtimia, mikroaaltouuneja, vedenkeittimiä ja latureita jne. vaikka purjehduksen aikana. Sen lisänä voisi olla 80Ah lyijyakku, johon tuo olisi kytketty tavallisen 220V 8A älylaturin kautta. Tavallista maasähköä käytettäisiin vain Teslan lataamiseen.

Lue lisää

220V on korvattu 1980 luvun lopulla 230V jännitteellä.

Veneessä voit rakentaa järjestelmän, jossa vivusta vetämällä aukeaa luukku ja akusto putoaa pohjaan veneen jäädessä pinnalle. Nohevampi tee-se-itse-mies tekee tämän automaattiseksi vaikkapa lämpötunnistimella.

Kuten sähköautojenkin kohdalla, on akkujen syttyminen varsin epätodennäköistä.

Sen sijaan sähköauton akun ja veneen hupiakun välillä on sellainen merkittävä ero, että sähköautossa lyijyakku ei käytännössä ole vaihtoehto. Veneen hupiakkuja sen sijaan vaihdetaan litium-akuiksi melko turhaan. Harva vene on sellainen, että sillä painoerolla on todellisuudessa merkitystä. Painon lisäksi merkittävin etu on latauksen vastaanottavuus. No eipä se purjeveneessä tuo mitään hyvää, kun aurinkopaneeleista ei kuitenkaan saa isoa virtaa ja maasähkössä ollaan yleensä kiinni joka tapauksessa niin kauan kerralla, että ehtii latautua hitaammallakin laturilla. Moottoriveneessä voi olla etua, olettaen että moottorin vakiolaturi vaihdetaan tehokkaampaan.

Kauanko tätä jaksetaan kysellä. Veneiden LFP-akut eivät syty kuin aivan äärimmäisellä ylikuormituksella. Sellaista ylikuormitusta ei veneen sähkölaitteilla saa yrittämälläkään aikaan, tarvitaan suunnilleen rautakanki suoraan napojen väliin. Autoisssa on litium-ioni -akut ja ne ovat aivan toinen juttu.

Kiitos kysymästä, veneisiin suositellaan paloturvallisia LiFePo4-akkuja. Älä käytä sähköautojen akkuja, jos pelkäät tulipaloja. Toki ne niissä sähköautojen akuissakin ovat hyvin harvinaisia. Katso copart-vahinkokeskuksen venemyyntejä, jos haluat saada kuvan polttomoottoriautojen tulipaloturvallisuudesta. Voin kertoa, että nekin tulipalot on hankala sammuttaa ja johtavat yleensä veneen lopulliseen tuhoutumiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kysymästä, veneisiin suositellaan paloturvallisia LiFePo4-akkuja. Älä käytä sähköautojen akkuja, jos pelkäät tulipaloja. Toki ne niissä sähköautojen akuissakin ovat hyvin harvinaisia. Katso copart-vahinkokeskuksen venemyyntejä, jos haluat saada kuvan polttomoottoriautojen tulipaloturvallisuudesta. Voin kertoa, että nekin tulipalot on hankala sammuttaa ja johtavat yleensä veneen lopulliseen tuhoutumiseen.

Lue lisää

Joo, tässä yksi. Luultavasti tuokin kävi vesikylvyssä. https://www.copart.fi/lot/50122508

Aika harva, jos kukaan.

Voi tilata Kiinasta osia, mutta en ottaisi tulipaloriskiä.

Anonyymi kirjoitti:

Voi tilata Kiinasta osia, mutta en ottaisi tulipaloriskiä.

Eipä nuo kauhean kalliita ole. 880 taalaa 12v 200Ah kennot. Daly BMS vielä 60 dollaria, niin on valmis systeemi.
https://m.aliexpress.com/item/32846480038.html?trace=wwwdetail2mobilesitedetail

Anonyymi kirjoitti:

Eipä nuo kauhean kalliita ole. 880 taalaa 12v 200Ah kennot. Daly BMS vielä 60 dollaria, niin on valmis systeemi.
https://m.aliexpress.com/item/32846480038.html?trace=wwwdetail2mobilesitedetail

Lue lisää

Mitä halvempia sitä riskisempiä ovat nämä akut.

Tulipalo vaara on todellinen, joten akkut olisi hyvä saada metallirasiaan, joka tiivistetty.

Kokemusta on, tuollaisen akun kärvähtämisestä, onneksi ei ollut veneessä.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä halvempia sitä riskisempiä ovat nämä akut.

Tulipalo vaara on todellinen, joten akkut olisi hyvä saada metallirasiaan, joka tiivistetty.

Kokemusta on, tuollaisen akun kärvähtämisestä, onneksi ei ollut veneessä.

Lue lisää

Tarina kertoo että Turun joku viimevuotinen venepalo olisi lähtenyt litiumakuista. Se missä meni kolme venettä.

Anonyymi kirjoitti:

Tarina kertoo että Turun joku viimevuotinen venepalo olisi lähtenyt litiumakuista. Se missä meni kolme venettä.

Siinä palossa palaneet veneet oli sellaisia muutaman tonnin meriläisiä. Tuskin niissä tuhannen euron litiumakkuja oli, paitsi ehkä jotain navigointitabletteja tms., joissa on litiumakkuja. Kännyköidenhän tiedetään kärähtäneen itsekseen.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä palossa palaneet veneet oli sellaisia muutaman tonnin meriläisiä. Tuskin niissä tuhannen euron litiumakkuja oli, paitsi ehkä jotain navigointitabletteja tms., joissa on litiumakkuja. Kännyköidenhän tiedetään kärähtäneen itsekseen.

Lue lisää

Muutama tapaus löytyi, joissa tulipalo oli lähtenyt litiumakuista. Yksi superjahti paloi, kun sähköisten surffilautojen joku akku syttyi itsekseen tuleen varastossa. Kaliforniassa kuoli 34 ihmistä, kun lataukseen yöksi laitetut kännykät syttyivät tuleen. En ole huomannut mainintaa LiFePo4-paloista veneissä. Onko joku muu? Tavalliset akut ovat kyllä räjähdelleet, mutta niitähän on hyvin paljon. https://h2tools.org/lessons/hydrogen-explosion-battery-compartment-dinner-cruise-boat