Pyörä/kävelytiellä sattui vähälläpiti-tilanne, kun pikkupojat polkivat lujaa vauhtia kävelijöiden joukossa, ja pikkulapsi selviytyi turvaan vain muutaman sentin turvin, vaikka kulki äitinsä taluttamana tien laitaa. Ei siis käynyt kuinkaan, mutta pojat suuttuivat ja haistattelivat aikuisille, jotka pysäyttivät heidät ja varoittivat hurjastelusta.
Mietin, miten olisi meneteltävä, jos onnettomuus sattuisi ja osalliset olisivat lapsia? Kuinka yhteiskunta on suhtautunut lasten polkupyöräilyyn. Pyörät ovat nopeita ja kalliita. Kenen vastuulla on lasten liikenneopetus? Tuleeko poliisi, jos onnettomuus sattuu ja syyllinen on 12-vuotias? Kenen puoleen on näissä tilanteissa käännyttävä.
Onko saatavissa opaskirjaa pyöräilijöille liikennesäännöistä? Vanhemmat varmaan yrittävät neuvoa, mutta miten hekään osaavat?
Onko ylipäätään järkevää, että jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on yhteinen kapea kulkuväylä? Onnettomuusriski on aina olemassa.
Mietin, miten olisi meneteltävä, jos onnettomuus sattuisi ja osalliset olisivat lapsia? Kuinka yhteiskunta on suhtautunut lasten polkupyöräilyyn. Pyörät ovat nopeita ja kalliita. Kenen vastuulla on lasten liikenneopetus? Tuleeko poliisi, jos onnettomuus sattuu ja syyllinen on 12-vuotias? Kenen puoleen on näissä tilanteissa käännyttävä.
Onko saatavissa opaskirjaa pyöräilijöille liikennesäännöistä? Vanhemmat varmaan yrittävät neuvoa, mutta miten hekään osaavat?
Onko ylipäätään järkevää, että jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on yhteinen kapea kulkuväylä? Onnettomuusriski on aina olemassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun itse olin 70-luvulla lapsi, niin meille opetettiin koulussa pyöräilyyn liittyvät säännöt. Eikö enää opeteta?
80-luvulla opetettiin myös liikennesäännöt ja turvallinen ajaminen koulussa. Oli pyöräretkeä, taitoajoa ja liikennekoetta.
Nykyisin se on varmaan niin vaarallista, että koulussa ei enää uskalleta opettaa käytännössä pyöräilyä ;)
Jos lapsi loukkaantuu, niin ensin soitetaan/hankitaan ensiapu. Sen jälkeen etsitään syylliset..