Muistatko tapauksen 04/2016, silloin tavattiin virallisesti?
Tulit minun ns. huoneeseen ja aurinko paistoi ikkunasta lämmittävältä sisään...... ☀️
Tulit minun sängyn luo ja tervehdit minua ...
Minä taas olin hyvin sairaana ja hyvin heikkona istuin sängyllä, minun selän takana oli monta tyynyä tukemassa selkä...
Yritin nousta sängystä ylös, että tervehtiä kohteliaasti.....sitten muistin, että jaloissa ei ole voimia edes seisoa ...
Kävelit tervehdyksen jälkeen ikkunan luo ja seisoit ikkuna vieressä vinottain.... niin, että näkisit samalla ikkunasta ulos.
Katsoit hetkeksi minua..... ja sinun katse siirtyi taas ikkunaan .... katsoit ikkunasta ulos, sellaisesti, kuin katsot uneksivalta jotain hyvin kauas.
(Just se hetki jää minulle loppuelämä verkkokalvon taakseen muistiin .... se hetki, kun katsoit uneksivalta ikkunasta ulos) 💜
(Ja minä seurasin sitä kaikkea päältä, ja en tiedä mistä minä sen voiman sain, kun seuraisin huvinutulta sinua, se voima mikä minulla oli, just se pieni hetki oli minulle myös täysin mysteria)
Sitten sinä katsoit minua, olit pitkään hilja ja katsoit uteliaasti minua ...
Hetken katsoin sinua uudelleen ja lopetin hiljaisen olon, sanoin: «Voit kysyä ihan suora mitä haluat!»
Sinä kysyit: «Kuoletko sinä?»
Vastasin: «Todennäköisesti, jos kaikki jatkuu tuollaisena.»
Sinä ravistelit päätä surullisesti ......
Oltiin taas hetken hilja ......
Muistatko edes???
Sitten kysyit minun vointia ja me vähän juteltiin siinä.
Kysyit myös hyvin tarkentavia kysymyksiä, minä vastailin niin hyvin kuin osasin....
Ja siis ..... sinä ..... ilman varoitusta.....siis.....noin yhtäkkiä .........annoit vaan kovan pierun tulla..... 😲
Se oli minulle shokki, mä JÄRKYTYIN siitä tosi paljon.....
Yllätyin täysin ..... Kysyin: «Mitä ihmeettä sä teit?»
Sinä siis pyytelit anteeksi ..... ja aloit kävelemään ulko-oven suuntaan .......
SÄ MEINASIT POISTUA HAISEVASTA HUONEESTA JA JÄTTÄÄ MINUT SINNE JÄRKYTTÄVÄÄN HAJUUN!!!!.........
Se oli Shokki minulle, sinun käytös järkytti minua ..... tunsin itseäni pazkaksi, roskaksi, mitättömäksi .....
ja kaiken lisäksi meinasit jättää minut sinne!!!
Itse olin niin heikko poistuakseni, tai tehdä ikkuna auki .....
Sanoin: «Hetkinen!!! Et voi mennä pois, itse pieraisit, niin sinun pitää myös kärsiä samalla tavalla kuin minä!»
«Minä jo en pääse minnekään pois!»
Niin kävelit ikkunan luo takaisin ja me oltiin kahdestaan, kunnes tuli hoitaja ja kerran haisteli ...... niin lähti ripeästi ikkunan luo ja teki ikkunan auki ja pisti pää ikkunasta ulos ... 🤣
Muistatko mussu??
Tunnistatko Itseäni?
Just Sinua ikävöin 💕
Tulit minun ns. huoneeseen ja aurinko paistoi ikkunasta lämmittävältä sisään...... ☀️
Tulit minun sängyn luo ja tervehdit minua ...
Minä taas olin hyvin sairaana ja hyvin heikkona istuin sängyllä, minun selän takana oli monta tyynyä tukemassa selkä...
Yritin nousta sängystä ylös, että tervehtiä kohteliaasti.....sitten muistin, että jaloissa ei ole voimia edes seisoa ...
Kävelit tervehdyksen jälkeen ikkunan luo ja seisoit ikkuna vieressä vinottain.... niin, että näkisit samalla ikkunasta ulos.
Katsoit hetkeksi minua..... ja sinun katse siirtyi taas ikkunaan .... katsoit ikkunasta ulos, sellaisesti, kuin katsot uneksivalta jotain hyvin kauas.
(Just se hetki jää minulle loppuelämä verkkokalvon taakseen muistiin .... se hetki, kun katsoit uneksivalta ikkunasta ulos) 💜
(Ja minä seurasin sitä kaikkea päältä, ja en tiedä mistä minä sen voiman sain, kun seuraisin huvinutulta sinua, se voima mikä minulla oli, just se pieni hetki oli minulle myös täysin mysteria)
Sitten sinä katsoit minua, olit pitkään hilja ja katsoit uteliaasti minua ...
Hetken katsoin sinua uudelleen ja lopetin hiljaisen olon, sanoin: «Voit kysyä ihan suora mitä haluat!»
Sinä kysyit: «Kuoletko sinä?»
Vastasin: «Todennäköisesti, jos kaikki jatkuu tuollaisena.»
Sinä ravistelit päätä surullisesti ......
Oltiin taas hetken hilja ......
Muistatko edes???
Sitten kysyit minun vointia ja me vähän juteltiin siinä.
Kysyit myös hyvin tarkentavia kysymyksiä, minä vastailin niin hyvin kuin osasin....
Ja siis ..... sinä ..... ilman varoitusta.....siis.....noin yhtäkkiä .........annoit vaan kovan pierun tulla..... 😲
Se oli minulle shokki, mä JÄRKYTYIN siitä tosi paljon.....
Yllätyin täysin ..... Kysyin: «Mitä ihmeettä sä teit?»
Sinä siis pyytelit anteeksi ..... ja aloit kävelemään ulko-oven suuntaan .......
SÄ MEINASIT POISTUA HAISEVASTA HUONEESTA JA JÄTTÄÄ MINUT SINNE JÄRKYTTÄVÄÄN HAJUUN!!!!.........
Se oli Shokki minulle, sinun käytös järkytti minua ..... tunsin itseäni pazkaksi, roskaksi, mitättömäksi .....
ja kaiken lisäksi meinasit jättää minut sinne!!!
Itse olin niin heikko poistuakseni, tai tehdä ikkuna auki .....
Sanoin: «Hetkinen!!! Et voi mennä pois, itse pieraisit, niin sinun pitää myös kärsiä samalla tavalla kuin minä!»
«Minä jo en pääse minnekään pois!»
Niin kävelit ikkunan luo takaisin ja me oltiin kahdestaan, kunnes tuli hoitaja ja kerran haisteli ...... niin lähti ripeästi ikkunan luo ja teki ikkunan auki ja pisti pää ikkunasta ulos ... 🤣
Muistatko mussu??
Tunnistatko Itseäni?
Just Sinua ikävöin 💕
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.