Olen 33-vuotias nainen ja yksissä 32 -vuotiaan miehen kanssa. Yhdeksäs kuukausi menossa.
Ongelmaksi koen sen, että en tiedä mitä tämä meidän suhde on ja onko tälle tulossa alku vai loppu.
Mies on yrittäjä, ja tekee viikot pitkää päivää, ja meidän näkeminen on sitä, että hän tulee illalla myöhään minun luokseni (asuu itse eri paikkakunnalla mutta työt täällä joten olemme aina minun luonani) syödään, käydään pesulla, seksiä ja nukkumaan. Kaikki tämä parissa tunnissa.
Viikonloppuna hän ei ole varsinaisesti töissä, mutta touhuaa kaikkea siihen liittyvää tai on kavereidensa kanssa ja itse työskentelen joskus myös v loppuna.
Ongelma on se, että mies kieltäytyy edelleen määrittelemästä meidän suhdetta seurusteluksi. Sanoo että on erittäin varovainen ja haluaa olla ihan varma kaikesta ennenkuin niin voi sanoa. Sanoo myös että tunteita on ja välittää kovasti muttei kuulema tunne minua vielä tarpeeksi.
Me ei ehditä tutustua ja tehdä oikein mitään yhdessä.
Olen sanonut että haluaisin touhuta ja tehdä asioita hänen kanssaan mutta hänellä on sitä vapaa aikaa aika vähän, ja ymmärrän että kavereitakin pitää nähdä.
Mies on hellä ja rakastava eikä kuulema vain seksin perässä ole. Pahoittelee että on jahkaaja mutta selvästi hänelle sopii tällainen tilanne ihan hyvin.
Siitä huolimatta minua ärsyttää kun meidän suhde on tosi arkinen jos ajatellaan ettei edes seurustella.
Miten saan hänet ottamaan minut enemmän huomioon ja järjestämään yhteistä aikaa? Asiasta olen sanonut mutta kyllästyttää olla ehdottelemassa mitään kun yleensä ei ehdi eikä kiinnosta omaa seuraa tyrkyttää jatkuvasti.
Olen luvannut hänelle monien aikarajoitusten jälkeen vuoden, (3kk jäljellä) että siihen mennessä on päätettävä ollaanko ihan oikeasti yhdessä.
Kesä tuli ja masentaa jo valmiiksi että ihan saan yksin elämääni viettää ihan niinkuin ennenkin vaikka mun vierellä joku tavallaan onkin.
Mitä tämmöisessä tilanteessa pitäis tehdä.
Ongelmaksi koen sen, että en tiedä mitä tämä meidän suhde on ja onko tälle tulossa alku vai loppu.
Mies on yrittäjä, ja tekee viikot pitkää päivää, ja meidän näkeminen on sitä, että hän tulee illalla myöhään minun luokseni (asuu itse eri paikkakunnalla mutta työt täällä joten olemme aina minun luonani) syödään, käydään pesulla, seksiä ja nukkumaan. Kaikki tämä parissa tunnissa.
Viikonloppuna hän ei ole varsinaisesti töissä, mutta touhuaa kaikkea siihen liittyvää tai on kavereidensa kanssa ja itse työskentelen joskus myös v loppuna.
Ongelma on se, että mies kieltäytyy edelleen määrittelemästä meidän suhdetta seurusteluksi. Sanoo että on erittäin varovainen ja haluaa olla ihan varma kaikesta ennenkuin niin voi sanoa. Sanoo myös että tunteita on ja välittää kovasti muttei kuulema tunne minua vielä tarpeeksi.
Me ei ehditä tutustua ja tehdä oikein mitään yhdessä.
Olen sanonut että haluaisin touhuta ja tehdä asioita hänen kanssaan mutta hänellä on sitä vapaa aikaa aika vähän, ja ymmärrän että kavereitakin pitää nähdä.
Mies on hellä ja rakastava eikä kuulema vain seksin perässä ole. Pahoittelee että on jahkaaja mutta selvästi hänelle sopii tällainen tilanne ihan hyvin.
Siitä huolimatta minua ärsyttää kun meidän suhde on tosi arkinen jos ajatellaan ettei edes seurustella.
Miten saan hänet ottamaan minut enemmän huomioon ja järjestämään yhteistä aikaa? Asiasta olen sanonut mutta kyllästyttää olla ehdottelemassa mitään kun yleensä ei ehdi eikä kiinnosta omaa seuraa tyrkyttää jatkuvasti.
Olen luvannut hänelle monien aikarajoitusten jälkeen vuoden, (3kk jäljellä) että siihen mennessä on päätettävä ollaanko ihan oikeasti yhdessä.
Kesä tuli ja masentaa jo valmiiksi että ihan saan yksin elämääni viettää ihan niinkuin ennenkin vaikka mun vierellä joku tavallaan onkin.
Mitä tämmöisessä tilanteessa pitäis tehdä.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Eroa, jos meno ei miellytä.
Sanoisin, että yrittäjän ei pitäisi hankkia lapsia ainakaan.
jos+sinulle+ei+tuo+riitä+niin+eroa,+jos+haluat+katsoa+mitä+tulee+niin+älä.+yksinkertaista.
Olet vain pelkkä reikä miehelle. Se jättää sinut kun kyllästyy
Ollaan joo sovittu alusta alkaen ettei muita tapailla, ja huvittaviltahan on ettei tuo ehtisikään..
Miehellä on 2 pitkää parisuhdetta takana ja molemmissa häntä satutettu ja petetty pahasti.
Tästä syystä on kuulema niin varovainen .
Olen ottanut asian esille, että epäilen hänen tunteitaan, ja että en halua olla pelkkä hauskanpitokaveri, mutta sanoo että tunteita on ja välittää kovasti.
Mielestäni parisuhteessa pitää käydä se keskustelu ollaanko yhdessä vai ei, koska me ei mitään lapsia olla enää enkä viittis aikaa tuhlata jos tässä ei tosi mielellä olla.
Olen ymmärtänyt että ollaan ja hänkin on, mutta mikä siinä on niin vaikeaa myöntää?
Jotkut miehet ovat tuollaisia arkajalkoja, aina varuillaan. Siinä kohdassa naisen on vain tehtävä päätös itse suhteen jatkosta, ellei puhumalla asioita saada oikenemaan.
älä kuuntele sanoja mitä suusta tulee vaan katso tekoja.
Ehdota uutta ohjelmaa. Vaikkapa, ettette tapaa viikolla ollenkaan. Mies tehkööt silloin omia harrastus ja firman juttuja. Lauantaina ja sunnuntaina keskitytte toisiinne silloin kun sinä et ole töissä. Silloin kun olet työssä mies voi nähdä kavereitaan.
Joo tämmöstä vois ajatella. Tilanne on nimittäin mennyt siihen että olen kuin mikäli kotirouva aina kokkaamassa, (sen parin tunnin aikana mitä arkena ehditään nähdä) ja houstaamassa kun minun asunnollani ollaan, niin tuntuu että pikkusen turhan arkista siihen nähen ettei edes seurustella.
Toisaalta tunnen huonoa omaatuntoa valittaa koska arvostan yrittäjiä ja hän kyllä yrittää siitä vähästä ajastaan minulle jotaki antaa.
Voisitko jotekin auttaa miestä esim. paperitöissä tai jossain muussa? Jospa mies tulisi sitten aina aikaisemmin tapaamaan sinua, ja sitten tekisitte yhdessä kaikki firman paperi- ja muut jutut jossa voit auttaa, niin näin tekisitte myös jotain yhdessä ja jäisi myös enemmän aikaa toisillenne illassa kuin vain 2 tuntia...
Vallitseva tilanne sopii miehelle paremmin kuin hyvin. Seksiä on tarjolla vähällä sitoutumisella. Ei hän tuon enempää sitoudukaan, koska ei halua polttaa siipiään enää. Hänelle riittää "kevyt parisuhde." Nuo tunteita on ja muu lässytys on vain sananhelinää, jolla sinut pidetään tyytyväisenä.
Sinuna en jäisi odottamaan miestä, koska odotuksestasi voi tulla todella pitkä.
Naisena+sanon+tämän,+olet+miehelle+pelkkä+vakipano.+Selittelyt+100%+varmuudesta+ja+muusta+ovat+pelkkää+lässytystä,+mutta+luultavasti+tiesit+tämän+itsekin..halusit+vain+varmistuksen..
Komppaan tätä.
Kyllä ihminen joka haluaa viettää toisen kanssa aikaa, myös järjestää sitä yhteistä aikaa. Ihmisellä on tapana priorisoida tärkeäksi katsomansa asiat korkealle. Aloittaja ei ilmiselvästi pääse vakipanonsa prio-listan kärkikahinoihin, mutta ihastuneena ei vaan tahdo myöntää, vaikka näyttää itsekin oikeasti tietävän asian laidan.
"Pahoittelee että on jahkaaja mutta selvästi hänelle sopii tällainen tilanne ihan hyvin."
No niin, tässähän tämä tulikin. Eli ei mitään halua viedä suhdetta vakavampaan suuntaan. Pelkkää seksiä.
Lähde menemään.
_mies
Omituista on se että kyseinen nainen joka on vielä jo noin vanha(ei pitäisi olla niin sinisilmäinen enää) näyttää ohittavan kaikkien ohjeet siitä että mies pitää häntä vain seksin takia.
Ei siinä mitkään "viikko suunnittelut" enää auta, olette olleet yhdessä jo melkein vuoden eikä miestä kiinnosta eikä näytä olevan mitään haluja muuttaa nykyisiä suunnitelmia. JOS mies olisi tosissaan hän käyttäytyisi aivan eri tavalla, töitä tai ei.
Pelkäämpä että nainen jää roikkumaan tähän hurvittelijaan ja kirjoittaa tänne vuoden päästä, samasta ongelmasta.
Parisuhde, jossa tavataan pelkästään seksin merkeissä, on miehelle ihanteellinen, naiselle harvemmin. Onko se niin paha jos jokunen suhde menee miehen tahtiin?
Eihän se olekaan jos molemmat tietää homman nimen ja suostuu siihen. Mutta tämän suhteen nainen haaveilee vieläkin jostain vakavammasta vaikka mies on jo oikeastaan sanonut suoraan ettei nappaa mikään vakava.
"Pelkäämpä että nainen jää roikkumaan tähän hurvittelijaan ja kirjoittaa tänne vuoden päästä, samasta ongelmasta."
Samaa mieltä. Allaolevasta lainauksesta voi asian todeta, ei haluta yksin olla.
"Kesä tuli ja masentaa jo valmiiksi että ihan saan yksin elämääni viettää..."
"Vakavammasta"? Miehen unelmasuhdeko ei ole yhtä "vakava" kuin naisen?
Kuka niin on sanonut ettei ole? Mistä sinä tuollaista luit?
En tiedä mikä SINULLE on vakava suhde mutta meille muille se on yleensä suhde jossa ollaan ihan virallisesti yhdessä ja eletään toisen kanssa, ei vain paneskella.
"Parisuhde, jossa tavataan pelkästään seksin merkeissä, on miehelle ihanteellinen, naiselle harvemmin. Onko se niin paha jos jokunen suhde menee miehen tahtiin?"
Parisuhteen täytyy mennä aina parin tahtiin. Muutoin ollaan pian siinä, ettei ole parisuhdetta. Se ei voi mennä yksin miehen eikä yksin naisen tahtiin.
Pelkkä seksisuhde on hyvä. Jos seksi on hyvää, ja sellaista suhdetta etsii. Tosin pelkissä seksisuhteissakin on muuta kuin seksiä.
Seksisuhde on naisellekin erittäin hyvä, jos seksi on hyvää. Itse en suinkaan sellaist animittäisi "pelkäksi" seksisuhteeksi, vaan se on aivan paras. Ei tietenkään iske jokaiselle, jokaisessa elämän tilanteessa.
Minä taas luulen että pitkän parisuhteen salaisuus on siinä että komentojärjestys on selvä. Meillä ainakin mennään naisen tahtiin. Esimerkiksi siksi tehtiin lapset ja muutettiin Ruuhka-Suomeen omakotitaloon. Jos minä olisin ollut komennossa, elämästä olisi tullut ihan erinäköinen.
Sinusta oli ok, ettet ollut "komennossa". Muutenhan lapsia ei olisi ettekä olisi muuttaneetkaan.
Itse miellän komennon pakkona, ja sellainen ei sovi parisuhteeseen. Ihmisellä on vapaus ja vastuu itsestään.
Kuulostaa kyllä vähän hyväksikäytöltä miehen puolelta. Hän saa arkisin sinun luonasi hyvää palvelua ja viikonloppuisin pääsee "vapaalle". Itse en tyytyisi moiseen. Vaikea noista lähtökohdista mitään kunnon parisuhdetta rakentaakaan.
Nimenomaan! Saa luonasi ruokaa ja seksiä eikä tarvitse ajaa kotipaikkakunnalle yöksi. Tee itse päätelmät, mitä tehdä.
No niin. Olen sitten ilmoittanut miehelle että saa nyt päättää mitä minun kanssani meinaa. Tämän olen tehny jo monta kertaa mutta aina heltynyt hänen nyyhkytarinoilleen.
Nyt kun se alkaa selittään että häntä pelottaa, ilmoitan että mulla ei pelota.
Kerron kun päätös tulee.
Onko nyt hyvä? 😊 -ap
👍 Tiukille vaan ukko. Nyyhkytarinoita ei kannata kuunnella.
Tule kertomaan miten kävi äläkä usko sen lässytyksiä enää. Tiedät itsekin että sinua kusetettiin melkein vuoden ajan..Ansaitset parempaa koska selvästikkin haluat sitoutua.
Pitkän syvällisen keskustelun jälkeen tulimme tulokseen että jatkamme pariskuntana. Piti käydä läpi vanhempien erot ja kariutuneet parisuhteet sekä kaikki muutkin pelot mutta näin sitten.😊 -ap
Jatkatte pariskuntana... mutta muuttuuko mikään?
Veikkaan että muuttuu, mutta vaan vähäksi aikaa. Sama entinen meno tulee jatkumaan ennen pitkää...
Olen kyllä hyvin perillä asiasta että yrittäjä on työssä ja paljon.
Tiedän että mies ei pysty jatkuvasti kyljessä nyhjäämään enkä sitä tarvitsekkaan, mutta se on fakta että pääsisin jonkun normaaliduunarin kanssa helpommalla, ja haluan että suhde on vakavasti otettava jos tähän lähen.
Asia puhuttiin ja yhteisymmärrykseen päästiin.
Nyt vaan katotaan mitä tulee. -ap
Kaikella kunnioituksella, mutta jos mies on pitänyt suhdetta lähes vuoden ei vakavasti otettavana, niin mitä sinä kuvittelet hänen tekevän jatkossakin? Jonkun aikaa tilanne voi näyttää hyvältä kunnes...
Toki toivon olevani väärässä mutta kun teidän tarinanne kuulostaa niin tutulta..
Hyvänen aika! Karkuun ja äkkiä. Sinähän vain majoitat ja ruokit miehen seksin kera arkisin. Viikonloppuisin hän viettää aikaa kavereitten kanssa. Kyllä sinua on nyt pahan kerran höynäytetty.
Näitä hyväksi käyttäjiä löytyy, ainakin "reppu miehissä" jotka tekee keikkaluonteista työtä, aina jonkin aikaa eri paikkakunnilla. Säästävät pitkät; nykyään sanonta varmaan kuuluisi "centit" majoituksessa, ruuassa ja vaatehuollossa, kuten vaateiden pesussa, silityksissä ja pikku korjauksissa. Olet ilmainen "kortteeri" ja taattu vuoteen lämmittäjä, kaikilla eduilla.
Omakohtaista kokemusta, kyseisen pienyrittäjän kaltaisesta miehetä minulla on.
Ei ne lupaukset ole tehty edes harkinta aikaa varten, vaan silkasta maksimaallisen hyödyn tavoittelusta, sen tavoittelussa onnistuakseen. Meitä liian hyväuskoisia riittää aina.
Suhteenne vaikuttaa kuvailusi perusteella normaalilta seurustelulta. Työikäisillä Ihmisillä on vastuu toimeentulostaan, ja vasta sen jälkeen tulee huvit.
Miehen näkökulmasta sanottuna et ole vakavaa seuraa. Kätevää miehelle, säästää ajoaikaa, käyn syömässä ja saa seksiä. Tuossa ajassa on jo tutustunut, jos haluaa. Jos on jahkattavaa, ei ole varmuutta.
Voit ehdottaa, että alat etsiä vakavampaa seuraa. Silloin mies herää, mutta tämä mies ei, koska ei halua sitoutua.
Ei naiset koskaan tiedä millaisessa suhteessa on. Mies vie ja nainen vikisee ja tekee kuten mies haluaa. Ei naiset osaa itse päättää omista jutuista.