Monenlaista ajatusta miehistä, naisista, uskosta...

Anonyymi

En ole hellari alunperin, vaan kasvanut vielä paljon marginaalisemmissa ympyröissä, mutta pyörinyt myös hell.liikkeessä joskus ja koen, että monet kotoa saamistani opeista on aika dienttisiä helluntaikotien kasvattien kanssa, joten siksi avaudun.

Taustallani on paljon masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä. Lapsena olin hyvin itkuinen ja kiukkuinenkin, nuoresta asti (nyt oon vaille nelkyt) oon kärsinyt erilaisista masennusoireista ja huonosta itsetunnosta, myöhemmin myös itsetuhoituudesta ja aivan jäätävästä perfektionismista. Mulle ei kuitenkaan haettu koskaan apua, koska vanhempani hengellistivät asiat mustavalkoisesti ja kaikki tunteen piti tukahduttaa ns pakkoylistyksellä (en tiedä, onko tätä helluntaissa). Kodin uskonnollinen ilmasto oli hyvin mustavalkoinen ja on selvää, ettei siellä tunteitani osattu lukea tai tulkita oikein. Useimmiten hengelliset asiat veivät vanhempieni ajan ja niillä ratsastettiin kovaa. Koin syvä tyhjyyttä, kun äiti ja isä omistautuivat vieraiden ihmisten palvelemiseen ja seuroihin, mutta oma perhe, mm kodin siisteys oli jossain määrin ihan hunningolla. Kai meillä joku iso virtahepo siellä olohuoneessa oli. Opin, että Jumala menee kaiken edelle ja vain hengelliset asiat ovat tavoiteltavia. Kiintymystyyliltäni olen vähintään ristiriitainen, ehkä jopa kaoottinen joiltakin osin.

Seksuaali- ja seurusteluasioihin en saanut kotoa muuta neuvoa kuin sen, että "Se oikea tulee kuin roska silmään, sille ei mahda sitten mitään ja sitten se on menoa!" Vastakkaiseen sukupuoleen jos oli yhteydessä vain kaverinakin, niin siitä pilkattiin ja siihen ei osattu suhtautua luontevasti. Tästä huolimatta elämässäni on edelleen pari miespuolista hyvää ystävää nuoruusvuosilta asti, mitä pidän rikkautena.

Meillä kotona uskonnollisuus (sellaisena sitä pidän, en ees aitona hengellisyytenä) oli tunteita tukahduttavaa. Ekan seurusteluni koin vasta 25 -vuotiaana ja sen aikana masennuin lopullisesti. En kuitenkaan saanut kiinni siitä, että se oli kiintymyssuhdetrauma ennen kuin sama toistui vielä kaksi kertaa. Tulin suhteissa aina hylätyksi ja aina reagoin masennuksella. Lopulta hakeuduin myös terapiaan, jossa kävin useita vuosia.

Olin omaksunut tiukat säännöt erinäisiin elämäntapohin liittyen. Aikuisena, vasta nyt oon huomannut, että oon erillistynyt perheestäni huonosti ja ajattelen todella paljon, mitä he sanoo ja miten he näkee asiat. Sitten vasta uskallan muodostaa oman mielipiteeni. Meillä kotona uskosta huolimatta arvosteltiin paljon ihmisiä, ja lopulta huomasin, että elämä näin muita ihmisiä ja seurakuntia arvostellen on erittäin kapeaa ja ahdistavaa.

Epäonnistuneiden seurustelujen jälkeen oon paljon käsitellyt asioitani kirjallisuudenyms avulla. Nyt rinnallani on myös turvallinen ja hyvä mies, mutta: hän ei ole uskossa! Muutama vuosi sitten miespuolinen kaverini sattui sanomaan eräässä tilanteessa, ettei ymmärrä, miten uskovat naiset "eivät jaksa odottaa sitä oikeaa vaan menevät hakemaan miehen maailmasta". Huomasin, että minussa kiehahti. Olin seurustellut monen uskovan miehen kanssa, mutta he eivät tuntuneet miehekkäiltä. Kuka oli tunnekylmä jalaskemoiva, kuka kuuli ääniä päässään, kuka ryyppäsi ja rellesti viikolla ja ikän kuin ajoi kaksilla rattailla. Petyin uskoviin miehiin täysin ja menin Tinderiin. Ekoilla treffeillä siellä löysin hyvän miehen, joka on tähän päivään asti kunnioittanut uskoani ja siihen liittyviä periaatteita hienosti ja osoittanut olevansa sanojensa mittainen, vaikkei ole uskossa. Olen hämmentynyt: miten tässä näin kävi? Voiko oikeasti edetä suhteessa? Samaan aikaan seurakunnissa en näe ketään miehiä, joilla olisi aloitekykyä ja uskallusta pyytää edes kahville.

Kodin ehdottomuus ja mustavalkoisuus kummittelee taustalla kahliten monia elämän hyviä asioita ja olen pitänyt itseäni todella ahtaalla, koska mulle on opetettu, että pitää vain etsiä ensin Jumalan valtakuntaa, niin sitten saa kaiken muunkin. Etsiminen on tulkittu oikeiksi ratkaisuiksi elämässä. Laitoin itseni tosi ahtaalle luopuen tavanomaisesta työurasta, pakottaen itseäni seurakuntaan väsyneenäkin sekä vetämään erilaisia hengellisiä vastuita ja rooleja. Nyt olen uuvahtanut siihen ja koen, että tuskin Jumala siunaa, kun en ole kunnollinen. Suvussamme on myös vahvoja menestysteologisia kytköksiä ja nuorena omaksuin sen, että Jumala antaa "lahjatoivelistan mukaisen puolison", kun vain odottaa. Lahjatoivelistalle sitten päätyi ihan ölyttömiä juttuja (parisuhteen kannalta siis) ja nyt on ollut iso pettymys todeta, että Jumala ei toiminutkaan niin naivien periaatteiden mukaan.

Koen, että oon jonkinlainen väärän Jumala -kuvan uhri. En haluaisi luopua Jeesuksesta kokonaan ja luotan Lutherin sanoihin "Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden": Silti sydäntä kalvaa kaverin sanat siitä, miten uskovan naisen pitäisi odottaa ja äidin sanat, että tulee kuin roska silmään. Oon jo niin vanha, että mun tulisi tietää itsekin jotain siitä, mitä haluan, mutta en tunnu tietävän...

55

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Perheen rakastaminen kuuluu jokaisen uskovan velvollisuuteen kenellä perhe on. Siksi Paavali ei perhettä perustanut (koska omisti elämänsä kokonaan Jeesuksen evankeliumin julistamiselle). Tässä moni uskova tekeekin virheen, jos siis perustaa perheen eikä huolehdi siitä kunnolla. Mutta anteeksiantaminen on suurempaa kuin tuomio. Jokainen on lapsesta asti syntinen. Me vastustamme vanhempiamme. Syytämme jopa. Se on syntiä.

      Asiat kuuluu yksinkertaistaa. Jumalan valtakunta on lasten kaltaisille. Siunaukset eivät tule meille jos emme nöyrry ja pyhity (puhdistu synneistä). Mies on sinulle selvästi Jeesusta tärkeämpi. Muuten voisit kuunnella hiljaa Jumalan sanaa piittaamatta miehistä. Voisit elää elämäsi yksinäisyydessä pelkkä Raamattu seuranasi.

      Olen itse sinkkumies enkä koe naista milläänlailla tarpeelliseksi elämässäni, ellei Jeesus tätä naista elämääni tuo. Silloin hän on Jumalan siunaus ja hyväksi minulle, koska kaikki vaikuttaa Jumalan valittujen parhaaksi. Jos etsisin puolisoa tekisin sen lihassa ja se olisi minulle vahingoksi. Tiedän, ettei minulla ole mitään yhteistä Jumalan kieltävän naisen kanssa.

      • Anonyymi

        ... jos kristityllä ei ole puolisoa, on se tässä hetkessä hänen parhaakseen. Itse näen sen niin että nykyisin on niin paljon väärääopetusta ja ei-uskovia uskovien keskuudessa, että en ihmettele, ettei oikea rakkaus roihahda. Jumala pitää omansa erossa jumalattomista (avioliiton osalta, tietenkin jumalattomille julistetaan ja jumalattomien kanssa eletään sovussa).


      • Anonyymi

        Niin siis sinulle ei ole mitään merkitystä sillä, että Raamattu puhuu myös kumppanin ja yhteyden kaipuusta esim siinä kohdassa, ettei ole ihmisen hyvä olla yksin?

        Hienoa, jos sinä osaat elää ilman naista. Itse olen elänyt pitkiäkin aikoja yksin ja ihan tyytyväisenäkin aika ajoin, pyrkien välttämään pakkomielteistä suhtautumista asiaan. En ihan lyhyttä tietä kuitenkaan käynyt tähän pisteeseen. Vähän kurja toisinaan huomata inhimillisyyden puute ihmisissä. No, ehkä sen arvasi, kun tänne läksi kirjoittamaan...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis sinulle ei ole mitään merkitystä sillä, että Raamattu puhuu myös kumppanin ja yhteyden kaipuusta esim siinä kohdassa, ettei ole ihmisen hyvä olla yksin?

        Hienoa, jos sinä osaat elää ilman naista. Itse olen elänyt pitkiäkin aikoja yksin ja ihan tyytyväisenäkin aika ajoin, pyrkien välttämään pakkomielteistä suhtautumista asiaan. En ihan lyhyttä tietä kuitenkaan käynyt tähän pisteeseen. Vähän kurja toisinaan huomata inhimillisyyden puute ihmisissä. No, ehkä sen arvasi, kun tänne läksi kirjoittamaan...

        Evankeliumi ei ymmärrä sinua. Se on Jeesuksen evankeliumi, ei sinun onnesi evankeliumi. Jeesus oli sinkku koko ikänsä. Häntä todennäköisesti kiusattiin sympatiansa ja erilaisuutensa vuoksi. Hänet ristiinnaulittiin 33-vuotiaana. Sitä ennen Hänet haukuttiin, piestiin ja ruoskittiin. Hänellä ei koskaan ollut vaimoa. Hän oli maailmalle täysi nolla. Siinä on jokaiselle kristitylle esimerkki. Jumala ei anna himoitsevalle sydämelle siunauksia. Ei yhdellekään sellaiselle kuka ristiinnaulitsisi Jeesuksen aviomiehen toivossa. Jokainen kuka asettaa Jumalan valtakunnan toiseksi ristiinnaulitsee Jeesuksen sen asian vuoksi jonka asettaa Hänen edelleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Evankeliumi ei ymmärrä sinua. Se on Jeesuksen evankeliumi, ei sinun onnesi evankeliumi. Jeesus oli sinkku koko ikänsä. Häntä todennäköisesti kiusattiin sympatiansa ja erilaisuutensa vuoksi. Hänet ristiinnaulittiin 33-vuotiaana. Sitä ennen Hänet haukuttiin, piestiin ja ruoskittiin. Hänellä ei koskaan ollut vaimoa. Hän oli maailmalle täysi nolla. Siinä on jokaiselle kristitylle esimerkki. Jumala ei anna himoitsevalle sydämelle siunauksia. Ei yhdellekään sellaiselle kuka ristiinnaulitsisi Jeesuksen aviomiehen toivossa. Jokainen kuka asettaa Jumalan valtakunnan toiseksi ristiinnaulitsee Jeesuksen sen asian vuoksi jonka asettaa Hänen edelleen.

        Ok. Ei kai siinä sit. Täytyy laitraa peprit vetämään Valamoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Ei kai siinä sit. Täytyy laitraa peprit vetämään Valamoon.

        ...tuolla logiikalla ei kai olisi kenenkään pitänyt enää sit Jeesuksen aikojen jälkeen avioitua ja perustaa perhettä, jos se on Jlan valtakunnan näkökulmasta noin sovittamaton synti. Mielenkiintoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Ei kai siinä sit. Täytyy laitraa peprit vetämään Valamoon.

        Tai vain pyytää Jeesusta puhdistamaan sydämesi. Ei siihen luostaria tarvita. Jumalan armon tulee riittää. Jeesus oli sinkku koska se oli Jumalan tahto Hänen elämälleen. Jos Jumalan tahto on sinulle sama, teetkö sen? Minä teen. Pysyn erossa naisista ja menen vaikka ristille. En siksi, että olisin rohkea tai hyvä vaan koska tiedän, että jos Jumala on kanssani, voitan kaikki kiusaukset ja kivut. Jos sinkkuus sattuu sinuun rukoile kestävyyttä ja voimaa. Ei kukaan pärjää syntiä vastaan ilman Jeesusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai vain pyytää Jeesusta puhdistamaan sydämesi. Ei siihen luostaria tarvita. Jumalan armon tulee riittää. Jeesus oli sinkku koska se oli Jumalan tahto Hänen elämälleen. Jos Jumalan tahto on sinulle sama, teetkö sen? Minä teen. Pysyn erossa naisista ja menen vaikka ristille. En siksi, että olisin rohkea tai hyvä vaan koska tiedän, että jos Jumala on kanssani, voitan kaikki kiusaukset ja kivut. Jos sinkkuus sattuu sinuun rukoile kestävyyttä ja voimaa. Ei kukaan pärjää syntiä vastaan ilman Jeesusta.

        Ok. Uteliaisuuttani ja mielenkiinnosta katson, vastaako kukaan muu mitään - samansuuntaista tai eri suuntaista. Nuoruudessa opin, että jos on kaipuu, niin Jumalalla on täytettäkin varattuna.


        Ajattelen, että puhdistautumista tarvitsee tietenkin oli yksin tai kaksin. Se on selvä. Kuulostaa, että puolison kaipuu on jotenkin synnillinen ja huono asia mielestäsi. Harmillista, etten kykene tällaiseen kapeakatseisuuteen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tai vain pyytää Jeesusta puhdistamaan sydämesi. Ei siihen luostaria tarvita. Jumalan armon tulee riittää. Jeesus oli sinkku koska se oli Jumalan tahto Hänen elämälleen. Jos Jumalan tahto on sinulle sama, teetkö sen? Minä teen. Pysyn erossa naisista ja menen vaikka ristille. En siksi, että olisin rohkea tai hyvä vaan koska tiedän, että jos Jumala on kanssani, voitan kaikki kiusaukset ja kivut. Jos sinkkuus sattuu sinuun rukoile kestävyyttä ja voimaa. Ei kukaan pärjää syntiä vastaan ilman Jeesusta.

        Voivoi. Te vaan pahennatte aloittajan tuskaa. ..Itse näen hänet evoluution tuloksena...alle nelikymppinen lapseton nainen...joka purkaa tänne ajatuksiaan miehistä ja uskosta.naisista ei muuta kuin epäsuorat viittaukset epäonnistuneeseen äitiinsä .
        Hormonit jyllää...10 vuoden päästä tilanne on jo toinen.sitten jää vain usko.miehet lakkaa kiinnostamasta.
        Ellei ole onnistunut sitä ennen pyöräyttämään lasta.
        En suosittele että ainakaan tähän ketjuun osallistuneen'sinkkumiehen'kanssa.
        Hän miettii että sinkkuus päättyy Jeesuksen hänen elämäänsä taikomaan naaraaseen.ett sitten se on siunaus hänelle. Kun pitäs miettiä mitä hän itse voisi parisuhteeseen tuoda.itsekäs possu synneistä syyttämisineen.
        T. Sari.46v.leski.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok. Uteliaisuuttani ja mielenkiinnosta katson, vastaako kukaan muu mitään - samansuuntaista tai eri suuntaista. Nuoruudessa opin, että jos on kaipuu, niin Jumalalla on täytettäkin varattuna.


        Ajattelen, että puhdistautumista tarvitsee tietenkin oli yksin tai kaksin. Se on selvä. Kuulostaa, että puolison kaipuu on jotenkin synnillinen ja huono asia mielestäsi. Harmillista, etten kykene tällaiseen kapeakatseisuuteen.

        Evankeliumi on kapeakatseinen. Tie on kapea joka johtaa elämään. "Se kuka tekee minun Taivaallisen Isäni tahdon". Mitä sinä sanot siitä kun nuoria kristittyjä tyttöjä raiskataan ja tapetaan väkivaltaisesti Afrikassa, ja sinä valitat kun sinulla ei ole aviomiestä? Onko tämä todella se asia jonka haluat tehdä ongelmaksi elämässäsi?


      • Anonyymi
        auroraboreallis kirjoitti:

        Voivoi. Te vaan pahennatte aloittajan tuskaa. ..Itse näen hänet evoluution tuloksena...alle nelikymppinen lapseton nainen...joka purkaa tänne ajatuksiaan miehistä ja uskosta.naisista ei muuta kuin epäsuorat viittaukset epäonnistuneeseen äitiinsä .
        Hormonit jyllää...10 vuoden päästä tilanne on jo toinen.sitten jää vain usko.miehet lakkaa kiinnostamasta.
        Ellei ole onnistunut sitä ennen pyöräyttämään lasta.
        En suosittele että ainakaan tähän ketjuun osallistuneen'sinkkumiehen'kanssa.
        Hän miettii että sinkkuus päättyy Jeesuksen hänen elämäänsä taikomaan naaraaseen.ett sitten se on siunaus hänelle. Kun pitäs miettiä mitä hän itse voisi parisuhteeseen tuoda.itsekäs possu synneistä syyttämisineen.
        T. Sari.46v.leski.

        On typerää sitoa ymmärryksensä maalliseen viisauteen. Sillä on parasta ennen päivä ja myös viimeinen käyttöpäivä, vain usko Jeesukseen on katoamaton.
        Nuhtelu on rakkautta. Joskus paljon suurempaa kuin "ymmärtäminen". Vai että "itsekäs possu". Röh röh. Enköhän minä anna aikani ilmaiseksi tässä siihen minkä uskon olevan oikein tässä asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Evankeliumi on kapeakatseinen. Tie on kapea joka johtaa elämään. "Se kuka tekee minun Taivaallisen Isäni tahdon". Mitä sinä sanot siitä kun nuoria kristittyjä tyttöjä raiskataan ja tapetaan väkivaltaisesti Afrikassa, ja sinä valitat kun sinulla ei ole aviomiestä? Onko tämä todella se asia jonka haluat tehdä ongelmaksi elämässäsi?

        Huh huh. Nyt sain kyllä lopullisen varmistuksen sille, millaisia useat kristittynä itseään pitävät miehet ovat ja miksei sieltä ketään lyötynyt. Tämäkö on sitä Kristuksen kaltaisuutta? Lyödyn lyömistä? Jos näin on, niin kyllä kivet on huutaneet jo monta kertaa perusinhimillisten ja huomaavaisten, rakastavien ei-uskovien miesten muodossa. Anteeksi vain - uskovien miesten edellä nähty karskius ja julmuus tuli nyt selväksi. Ei ihme, jos yksin jää tuolla asenteella.

        Sarille pisteet. Löysit pointin. Kiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh huh. Nyt sain kyllä lopullisen varmistuksen sille, millaisia useat kristittynä itseään pitävät miehet ovat ja miksei sieltä ketään lyötynyt. Tämäkö on sitä Kristuksen kaltaisuutta? Lyödyn lyömistä? Jos näin on, niin kyllä kivet on huutaneet jo monta kertaa perusinhimillisten ja huomaavaisten, rakastavien ei-uskovien miesten muodossa. Anteeksi vain - uskovien miesten edellä nähty karskius ja julmuus tuli nyt selväksi. Ei ihme, jos yksin jää tuolla asenteella.

        Sarille pisteet. Löysit pointin. Kiitos.

        Se on raakaa evankeliumia ilman mitään suodatinta. Tämä nuhtelu on yhtälailla itselleni, etten kiintyisi maailmallisiin asioihin, joilla ei lopulta ole merkitystä kuin tämän hetken. Siunausta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on raakaa evankeliumia ilman mitään suodatinta. Tämä nuhtelu on yhtälailla itselleni, etten kiintyisi maailmallisiin asioihin, joilla ei lopulta ole merkitystä kuin tämän hetken. Siunausta.

        Onhan tuolle varmaan psykologiassa nimikin, oisko poislohkominen?

        Onnea ja siunausta sinulle asketismiin. Se on varmasti sinulle oiva tie. Itse ajattelen, että ihan kaikkien tunteiden ja tarpeiden kanssa saa tulla Jumalan eteen niitä pois lohkomatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan tuolle varmaan psykologiassa nimikin, oisko poislohkominen?

        Onnea ja siunausta sinulle asketismiin. Se on varmasti sinulle oiva tie. Itse ajattelen, että ihan kaikkien tunteiden ja tarpeiden kanssa saa tulla Jumalan eteen niitä pois lohkomatta.

        Älä sekoita asiaa ja ihmistä. Evankeliumista puhuttiin ei siitä millainen minä olen. Evankeliumi on sama jokaiselle. Eivät tunteet ole huonoja. Mutta jos niillä on valta meihin, niin ne ovat. Jeesus olkoon Herra. Korinttolaiskirje 12.3.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä sekoita asiaa ja ihmistä. Evankeliumista puhuttiin ei siitä millainen minä olen. Evankeliumi on sama jokaiselle. Eivät tunteet ole huonoja. Mutta jos niillä on valta meihin, niin ne ovat. Jeesus olkoon Herra. Korinttolaiskirje 12.3.

        Omia tulkintojasi ja ratkaisujasi täällä koko ajan totena esität. Annat ymmärtää, että sinun näkemyksesi on oikea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on raakaa evankeliumia ilman mitään suodatinta. Tämä nuhtelu on yhtälailla itselleni, etten kiintyisi maailmallisiin asioihin, joilla ei lopulta ole merkitystä kuin tämän hetken. Siunausta.

        Aviopuoliso on siis täysin maallinen asia, jota ei saa tavoitella? Tiedän aila paljon uskovia, jotka eivät sinun seulaasi nyt kyllä läpäise sitten. Mahtaako täältä muut pelastua kuin sinä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aviopuoliso on siis täysin maallinen asia, jota ei saa tavoitella? Tiedän aila paljon uskovia, jotka eivät sinun seulaasi nyt kyllä läpäise sitten. Mahtaako täältä muut pelastua kuin sinä?

        Mitä Raamattu sanoo? No että taivaassa ei mennä miehelle. Avioliitto on maallinen asia. Kukaan ei saa pitää aviopuolisoaan taivaassa. Emme edes kaipaa puolisoita. Ei tämä tarkoita, että aviopuolisoa ei saisi olla tai, että se olisi huono asia. Mutta on äärimmäisen itsekästä elää tuollaisten vaatimusten ja odotusten kanssa ja vielä syytellä toisia siitä. Ei Jumala ole luvannut meille maallista onnea. Nuoria kristittyjä tyttöjä ja poikia kuolee ympäri maailmaa. Missä on heidän aviopuolisot? He menevät Jeesuksen luo. Sen tulee olla jokaisen kristityn listalla nro 1. Jos joku pysyy mieluummin tässä elämässä ja ruumiissa puolisonsa kanssa, niin kannattaa tutkia omaa sydäntään, uskooko todella evankeliumiin niin aidosti ja vahvasti kuin siihen kuuluu uskoa. En sano mitään tätä vihassa vaan rakkaudella, koska jokainen sielu on minulle rakas (jotkut eivät ymmärrä rakkautta kuin kivapuheena, vaikka Raamattukin sen sanoo, että Jumala kurittaa niitä, joita Hän rakastaa), enkä tahdo yhdenkään hukkuvan. Mutta en myöskään halua antaa valheellista kuvaa evankeliumista. Se ei ole:"usko Jeesukseen ja ole millainen lystää ja tee mitä lystää", vaan "usko Jeesukseen ja tee Hänen tahtonsa, elä Hänelle, syö, juo, nuku, tee työsi, kaikki Hänelle, ja seuraa Hänen johdatustaan". Ei siinä ole sijaa omien elinolojen valittamiselle.


    • Anonyymi

      Ällöt dorkavanhemmat. Eivät ole kristittyjä, muuten olisivat huolehtineet sinusta ja rakastaneet.

    • Anonyymi

      Miksi et voi paljastaa yhteisöäsi vaikka kritisoit helluntailaisuutta. Itselläni ei ole tuollaista kokemusta vaikka olen hellari. Varmaan perheellä ja suvulla on merkitys. Saman liikkeen sisällä on erilaisia perheitä ja kasvatusta. Oletko kasvanut lestadiolaisuudessa. Hienoa että pysyt Jeesuksessa.Salopuu

      • Anonyymi

        Ei ole lestadiolaisuus, vaan paljon pienempi ja marginaalisempi liike. Perheen arvot osuvat eniten yksiin hellarien kanssa.


    • Anonyymi

      Se on jännä miten perheen kasvatus vaikuttaa perheenjäseniin eri tavalla.

    • Anonyymi

      Ei tartte. Saat olla sellainen kuin olet. Jeesus sanoi Martalle, että Hän on valinnut hyvän osan vai oliko se Maria 🤣
      En muista enää kumpi, sekoitan heidät aina keskenään.
      Niin Jeesus sanoi että niin paljon sinä touhuta, vaikka yksi on sinulle tarpeen.

      • Anonyymi

        Tässähän tämä oli. Muistan huonosti raamatunkohtia..
        10:38 Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.
        10:39 Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.
        10:40 Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi."
        10:41 Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet,
        10:42 mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."


      • Anonyymi

        Se hyvä osa oli lukea Raamattua eli kuunnella Jumalan sanaa, Jeesusta. Sitä Jeesus tuossa tarkoittaa. Maria ei tarvinnut muuta. Jeesuksen puhe riitti hänelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se hyvä osa oli lukea Raamattua eli kuunnella Jumalan sanaa, Jeesusta. Sitä Jeesus tuossa tarkoittaa. Maria ei tarvinnut muuta. Jeesuksen puhe riitti hänelle.

        ... vastakkaisesti Martta keskittyi maailmallisiin asioihin. Yksi ainoa tarpeellinen on Jumalan Sana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se hyvä osa oli lukea Raamattua eli kuunnella Jumalan sanaa, Jeesusta. Sitä Jeesus tuossa tarkoittaa. Maria ei tarvinnut muuta. Jeesuksen puhe riitti hänelle.

        Tottakai Jeesus tarkoitti tuota. Mitäpä muutakaan?
        Ei tarvitse suorittaa kelvatakseen oli minun sanomani, jonka vuoksi aloittajalle laitoin tuon raamatun kohdan 😍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ... vastakkaisesti Martta keskittyi maailmallisiin asioihin. Yksi ainoa tarpeellinen on Jumalan Sana.

        Juuri näin 😊 oikein olet ymmärtänyt.


    • Anonyymi

      Ota selvää, lue historiaa, helluntailaisetkin ovat vain ihmisiä. Tutustu muihin uskontokuntiin, uskontoihin. Tulet kärsimään syyllisyyttä lopun elämääsi, mutta avarra maailmankuvaa, se helpottaa.

      Itse kävin noin asiat läpi nuorena ja vapauduin ahdistuneisuudesta. Lue, koe ymmärrä! Yritä edes, sulla on vain tämä elämä, jos ihminen on masentunut, ahdistunut, tyytymätön jne. vain sulla on itselläsi on siihen mahdollisuus vaikuttaa!

      • Anonyymi

        hellareitten mielestä "maailma / maailman ihmiset" ovat kaikki ne jotka ei kuulu heihin . . .
        itsekin löysin hyvän puolison "maailmasta", ja takuuvarmasti enemmän moraalisempi, myös teoissa kuin "yksikään" helluntailainen !!
        se on lähes järkyttävää opetusta, että mukamas kaikki muut ovat se "maailman ihmiset", voi hyvää päivää !!
        "ostaisivat silmävoidetta", niin kuin raamatun evankeliumissa Jeesus sanoo !!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        hellareitten mielestä "maailma / maailman ihmiset" ovat kaikki ne jotka ei kuulu heihin . . .
        itsekin löysin hyvän puolison "maailmasta", ja takuuvarmasti enemmän moraalisempi, myös teoissa kuin "yksikään" helluntailainen !!
        se on lähes järkyttävää opetusta, että mukamas kaikki muut ovat se "maailman ihmiset", voi hyvää päivää !!
        "ostaisivat silmävoidetta", niin kuin raamatun evankeliumissa Jeesus sanoo !!

        Niin, tämä yläpuolelle asettuminen ja vain kristittyjen näkeminen moraalisesti oikeina ja hyvinä ihmisinä mua pelottaa. Asia olisi yksinkertainen, jos uskovat miehet todella oikeesti ois kohdelleet hyvin ja ei-uskovien taholta ois saanu huonoa kohtelua, mutta kun tämä menee nyt just toisin päin! Siksi sanon tätä kivien huudoksi.

        Ja mitä tulee Marttaan ja Mariaan, niin siibä hetkessä ne tosiaan palveli Jeesusta ja Raamatussa sanotaan et vain vähän oli tarpeen. Mutta kuka tietää, jos jompi kumpi heistä meni naimisiin myöhemmin?

        Yhtä kaikki, kyllä täällä tehokkaasti kyöhdyksi tulee näemmä. Ei näköjään voi keskustella asiallisesti aiheesta, jonka arvelin jollekin muullekin olevan tuttu (kunnon Miehien vähyys seurakunnissa).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, tämä yläpuolelle asettuminen ja vain kristittyjen näkeminen moraalisesti oikeina ja hyvinä ihmisinä mua pelottaa. Asia olisi yksinkertainen, jos uskovat miehet todella oikeesti ois kohdelleet hyvin ja ei-uskovien taholta ois saanu huonoa kohtelua, mutta kun tämä menee nyt just toisin päin! Siksi sanon tätä kivien huudoksi.

        Ja mitä tulee Marttaan ja Mariaan, niin siibä hetkessä ne tosiaan palveli Jeesusta ja Raamatussa sanotaan et vain vähän oli tarpeen. Mutta kuka tietää, jos jompi kumpi heistä meni naimisiin myöhemmin?

        Yhtä kaikki, kyllä täällä tehokkaasti kyöhdyksi tulee näemmä. Ei näköjään voi keskustella asiallisesti aiheesta, jonka arvelin jollekin muullekin olevan tuttu (kunnon Miehien vähyys seurakunnissa).

        Sinulle asiallinen keskustelu on sitä ettei sinulle kerrota mitä Raamattu sanoo. Jumalan sana sinua tuomitsee, en minä. Jos olen väärässä jossakin tulkinnassani niin kerro, olen pelkkänä korvana. Luetko edes Raamattua?
        Se olet sinä kuka olet katkera ja vihaat. Sinä syytät vanhempiasi ja miehiä. Sinun pitäisi antaa veljille ja sisarille anteeksi ja jos näet heikkoutta seurakunnassa tukea eikä vihata.
        Maailmassa ei ole ainuttakaan täydellistä perhettä. Oma isäni oli aina poissa evankeliumin takia. Olenko katkera? En. Löysin itse Jeesuksen ja sen vuoksi annoin anteeksi. Vanhempamme ovat aloittelijoita vanhemmuudessa. Ei kukaan pysty täydellisyyteen. Epäilen onko sinussa aitoa uskoa lainkaan. Hedelmiä ei ainakaan näytä kasvavan näissä asioissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulle asiallinen keskustelu on sitä ettei sinulle kerrota mitä Raamattu sanoo. Jumalan sana sinua tuomitsee, en minä. Jos olen väärässä jossakin tulkinnassani niin kerro, olen pelkkänä korvana. Luetko edes Raamattua?
        Se olet sinä kuka olet katkera ja vihaat. Sinä syytät vanhempiasi ja miehiä. Sinun pitäisi antaa veljille ja sisarille anteeksi ja jos näet heikkoutta seurakunnassa tukea eikä vihata.
        Maailmassa ei ole ainuttakaan täydellistä perhettä. Oma isäni oli aina poissa evankeliumin takia. Olenko katkera? En. Löysin itse Jeesuksen ja sen vuoksi annoin anteeksi. Vanhempamme ovat aloittelijoita vanhemmuudessa. Ei kukaan pysty täydellisyyteen. Epäilen onko sinussa aitoa uskoa lainkaan. Hedelmiä ei ainakaan näytä kasvavan näissä asioissa.

        Hoh hoi...sinille siis on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä arvioida toisten uskoa? Kerrotko, missä kohtaa raamattua tämä lupa on annettu, kun minä poloinen en muista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, tämä yläpuolelle asettuminen ja vain kristittyjen näkeminen moraalisesti oikeina ja hyvinä ihmisinä mua pelottaa. Asia olisi yksinkertainen, jos uskovat miehet todella oikeesti ois kohdelleet hyvin ja ei-uskovien taholta ois saanu huonoa kohtelua, mutta kun tämä menee nyt just toisin päin! Siksi sanon tätä kivien huudoksi.

        Ja mitä tulee Marttaan ja Mariaan, niin siibä hetkessä ne tosiaan palveli Jeesusta ja Raamatussa sanotaan et vain vähän oli tarpeen. Mutta kuka tietää, jos jompi kumpi heistä meni naimisiin myöhemmin?

        Yhtä kaikki, kyllä täällä tehokkaasti kyöhdyksi tulee näemmä. Ei näköjään voi keskustella asiallisesti aiheesta, jonka arvelin jollekin muullekin olevan tuttu (kunnon Miehien vähyys seurakunnissa).

        "Ei näköjään voi keskustella asiallisesti aiheesta, jonka arvelin jollekin muullekin olevan tuttu (kunnon Miehien vähyys seurakunnissa)."

        Eiköhän se ole tiedossa. Mutta eivät "kunnon miehet" keskustelusta lisäänny.:) Ajattelen itse, että elämänkumppanissa tärkeitä ovat luonne, tausta ja pyrkimykset. Uskovainen on nimittäin ihminen, eikä raamatunlauseilla päällystetty pahvisauli.:) Ja sen vuoksi uskokin näyttää taustoista riippuen eri ihmisillä erilaiselta.

        Sellaistakin uskoa on, jonka kanssa en haluaisi elää samassa kämpässä. Pidän luonnollisena, että joskus voi olla enemmän yhteistä ei-uskovaisen kuin uskovaisen kanssa. Jotkut ovat menneet naimisiin ei-uskovan kanssa ja ovat edelleen uskossa. Erilaiset elämänkatsomukset vaativat kummaltakin poikkeuksellista kypsyyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hoh hoi...sinille siis on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä arvioida toisten uskoa? Kerrotko, missä kohtaa raamattua tämä lupa on annettu, kun minä poloinen en muista.

        Jos puhuu tai kirjoittaa ihmisille Raamattua niin se tuo ilmi sydämien todellisen tilan. Kun haudot vihamielisiä ajatuksia se Henki joka on jokaiselle uskovalle annettu tietää sen, koska se on Jumalan Henki. Vaikka he eivät tiedosto sitä, sinun vihasi on silti kaikkien niiden tiedossa keihin Jumala on Henkensä vuodattanut..
        Teet todeksi Jeesuksen profetiaa tuossa luopumuksessasi rakkaudesta:

        Matteuksen evankeliumi 24.12
        "Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus."

        Hetki on enää aikaa tehdä parannus. Laittomuus paistaa päivänselvänä näistä vastauksista täällä. Täysin vailla Jumalan armoa olevat ihmiset kirjoittavat kuin jotain armoa omaisivat. Luopumus tapahtuu ja sen jälkeen alkaa vaivanaika. Tähän ei halua uskoa moni "kristitty", koska he haluavat pitää tämän elämänsä.

        Matteuksen evankeliumi 10.39
        "Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen."

        Jeesuksen sanoissa ei ole mitään epäselvää. Eivätkä ne tarkoita vähempää kuin mitä ne tarkoittavat.
        Itse kuitenkin teet valintasi, enkä tämän enempää sinua varoita tai kehoita. Mutta kysy itseltäsi ovatko viha, pilkka ja katkeruus Jumalasta vai saatanasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ei näköjään voi keskustella asiallisesti aiheesta, jonka arvelin jollekin muullekin olevan tuttu (kunnon Miehien vähyys seurakunnissa)."

        Eiköhän se ole tiedossa. Mutta eivät "kunnon miehet" keskustelusta lisäänny.:) Ajattelen itse, että elämänkumppanissa tärkeitä ovat luonne, tausta ja pyrkimykset. Uskovainen on nimittäin ihminen, eikä raamatunlauseilla päällystetty pahvisauli.:) Ja sen vuoksi uskokin näyttää taustoista riippuen eri ihmisillä erilaiselta.

        Sellaistakin uskoa on, jonka kanssa en haluaisi elää samassa kämpässä. Pidän luonnollisena, että joskus voi olla enemmän yhteistä ei-uskovaisen kuin uskovaisen kanssa. Jotkut ovat menneet naimisiin ei-uskovan kanssa ja ovat edelleen uskossa. Erilaiset elämänkatsomukset vaativat kummaltakin poikkeuksellista kypsyyttä.

        Joo, aivan. Sellaista uskoa, jonka kansaa en haluaisi elää samassa kämpässä, tuli tässä ketjussa aika paljon vastaan. No, tiedönpähän ainakin, etten ole aito uskova, en lue raamattua enkä täytä mittaa. Ihan jo siitä lähtien et paljastin inhimillisen tarpeeni ja puolison kaipuuni. Eipähän tuollainen ahdas lyöminen ainakaan Jeesuksen puoleen ketään vedä. Onneksi mun ei tarvitse enää tätä ketjua käydä lukemassa (no näen jo kyllä sieluni silmin, miten täällä jatkuu tämä), ja ehkäpä jossain toisessa paikassa olis Jumalasta vähän levollisempi ja armollisempikin kuva tarjolla. Tunnen lain kyllä lapsuudestani. Rakkautta on sitten ollut vähempi. Onneksi tuo yksi kommentoija ei pitele maailman ainutta totuutta käsissään, vaikka selkeesti niin luulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, aivan. Sellaista uskoa, jonka kansaa en haluaisi elää samassa kämpässä, tuli tässä ketjussa aika paljon vastaan. No, tiedönpähän ainakin, etten ole aito uskova, en lue raamattua enkä täytä mittaa. Ihan jo siitä lähtien et paljastin inhimillisen tarpeeni ja puolison kaipuuni. Eipähän tuollainen ahdas lyöminen ainakaan Jeesuksen puoleen ketään vedä. Onneksi mun ei tarvitse enää tätä ketjua käydä lukemassa (no näen jo kyllä sieluni silmin, miten täällä jatkuu tämä), ja ehkäpä jossain toisessa paikassa olis Jumalasta vähän levollisempi ja armollisempikin kuva tarjolla. Tunnen lain kyllä lapsuudestani. Rakkautta on sitten ollut vähempi. Onneksi tuo yksi kommentoija ei pitele maailman ainutta totuutta käsissään, vaikka selkeesti niin luulee.

        Ei sinulle kukaan kadotustuomiota lausunut. Kerroin vain mitä Raamattu on mieltä sinun "ongelmistasi". Älä etsi toista kuvaa Jumalasta. Se oikea kuva löytyy Raamatusta, ei mistään muualta. Se on harvoin meidän toiveidemme mukainen, mutta täydellinen kun sitä oppii rakastamaan. Mitään pahaa en sinulle tarkoittanut.


    • Anonyymi

      Älä etsi puolisoa maailmasta, käy vaikka kaikki seurakunnat läpi, joskus myös miehet ovat ujoja tekemään alotetta, joten rohkeasti vaan etsimään, mutta ei maailmasta. Jumala kyllä antaa puolison jos etsit Hänen valtakuntaansa ensin, sitten kaikki muukin annetaan.

      • Anonyymi

        Mutta eihän ko. Raamatun paikassa sanota sanaakaan siitä, että etsimisen jälkeen löytää puolison?! Tätä pidän liian vaarallisena ohjeena.

        Ujot miehet on, no, ujoja miehiä. Miksi minun pitäisi odottaa ja odottaa, että he löytävät jonakin päovänä rohkeutta tehdä edes jotain? Seurakuntien yks ongelma on just se todellisten miehien puute. Huom en tarkota nyt mitään macho-miehiä tai camel boots -äijiä. En etsi ns toksista maskuliinisuutta. Oon vain nähnyt nämä kuviot. Ja todella kauan rukoilin, etsin Jlan valtakuntaa, odotin miesten aloitteita. Eikö tietä uskovia miehiä yhtään nolota?

        Ei se ole niin et srk:n sisällä on täysi onni ja kaikki ulkopuolella olevat vie automaattisesti pois Jumalasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eihän ko. Raamatun paikassa sanota sanaakaan siitä, että etsimisen jälkeen löytää puolison?! Tätä pidän liian vaarallisena ohjeena.

        Ujot miehet on, no, ujoja miehiä. Miksi minun pitäisi odottaa ja odottaa, että he löytävät jonakin päovänä rohkeutta tehdä edes jotain? Seurakuntien yks ongelma on just se todellisten miehien puute. Huom en tarkota nyt mitään macho-miehiä tai camel boots -äijiä. En etsi ns toksista maskuliinisuutta. Oon vain nähnyt nämä kuviot. Ja todella kauan rukoilin, etsin Jlan valtakuntaa, odotin miesten aloitteita. Eikö tietä uskovia miehiä yhtään nolota?

        Ei se ole niin et srk:n sisällä on täysi onni ja kaikki ulkopuolella olevat vie automaattisesti pois Jumalasta.

        "Etsivä löytää" viittaa Jumalan ja taivasten valtakunnan etsimiseen. Raamattu ei lupaa kaikille puolisoa, se on aina vähän itsestäkin kiinni. Melko varmaa on, ettei puoliso tule ovelle koputtamaan, eikä hän löydy vain kädet ristissä istumalla. Pidän outona ajatusta, että naisen pitäisi istua nurkassa odottamassa. Itselläni on aina ollut sekä miespuolisia että naispuolisia kavereita. Miten muuten ihmisiin voi tutustua? Miksi tehdä luonnollisesta epäluonnollista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eihän ko. Raamatun paikassa sanota sanaakaan siitä, että etsimisen jälkeen löytää puolison?! Tätä pidän liian vaarallisena ohjeena.

        Ujot miehet on, no, ujoja miehiä. Miksi minun pitäisi odottaa ja odottaa, että he löytävät jonakin päovänä rohkeutta tehdä edes jotain? Seurakuntien yks ongelma on just se todellisten miehien puute. Huom en tarkota nyt mitään macho-miehiä tai camel boots -äijiä. En etsi ns toksista maskuliinisuutta. Oon vain nähnyt nämä kuviot. Ja todella kauan rukoilin, etsin Jlan valtakuntaa, odotin miesten aloitteita. Eikö tietä uskovia miehiä yhtään nolota?

        Ei se ole niin et srk:n sisällä on täysi onni ja kaikki ulkopuolella olevat vie automaattisesti pois Jumalasta.

        "Eikö tietä uskovia miehiä yhtään nolota?"

        Miksi pitäisi? Kaikki eivät ole kiinnostuneita kaikista. Osa ei ole omista syistään edes kiinnostunut avioliitosta. Ei kai se nyt uskovaisellekaan mikään velvollisuus ole? :) Parempi onkin, ettei mennä naimisiin vain tavan vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Etsivä löytää" viittaa Jumalan ja taivasten valtakunnan etsimiseen. Raamattu ei lupaa kaikille puolisoa, se on aina vähän itsestäkin kiinni. Melko varmaa on, ettei puoliso tule ovelle koputtamaan, eikä hän löydy vain kädet ristissä istumalla. Pidän outona ajatusta, että naisen pitäisi istua nurkassa odottamassa. Itselläni on aina ollut sekä miespuolisia että naispuolisia kavereita. Miten muuten ihmisiin voi tutustua? Miksi tehdä luonnollisesta epäluonnollista?

        Jumala järjestää kyllä miehen tai vaimonkin jos se on tarpeen. Paavalille ei ollut tarpeen esimerkiksi. Jeesukselle ei ollut tarpeen. Älä yritä ottaa kunniaa omasta elämästäsi itsellesi. Jumalan vallassa on kaikki mitä sinulla on.


    • Anonyymi

      Osa aloittajan kokemuksista liittynee myös suomalaiseen kansanluonteeseen. Se on pahimmillaan mustavalkoinen. Saman tarinan olisi voinut kertoa pienin variaatioin mistä tahansa perheestä.

      En kokenut lapsuuteni helluntailaisuutta tuollaisena. Yhteisö ei tunkenut yksityiselämään. Vanhempani eivät tietenkään olleet täydellisiä. Mutta he olivat aika avarakatseisia ja huumorintajuisia. Sattuneesta syystä kasvoin itse aika lailla samanlaiseksi ja sellaisia ovat helluntailaistaustaiset kaverinikin.:) Joku muu voisi varmasti kertoa samasta yhteisöstä toisenlaista tarinaa.

      Taipumus ahdistuneisuuteen on periytyvä ominaisuus. Ahdistunut kokee asiat eri tavoin kuin ei-ahdistunut. Ihmisyhteisöt eivät tule koskaan olemaan täydellisiä, mutta eri luontoiset tulkitsevat tapahtumia eri tavoin. Jotkut ottavat kaikki asiat henkilökohtaisena vaatimuksena, toiset eivät. Toisilla on tarve hankkia hyväksyntää sopeutumalla ympäristöön, toisilla taas ei. Ympäristö vaikuttaa, mutta yhtälailla vaikuttavat meidän omat tulkintamme.

    • Anonyymi

      En kyllä aloittajan puheenvuorosta löytänyt Jeesukseen uskomista ja turvaamista nimeksikään, se pisti silmään.

      Varmaa on, että Herra ei halua sinun olevan onneton loppuikääsi. Mutta kenties hän haluaa sinun vaihtavan näkökulmiasi joissakin asioissa. Ja kyselevän hänen suunnitelmaansa oman elämäsi suhteen.

      • Anonyymi

        Kirjoitin "Yksin uskosta, yksin armosta, yksin kristuksen tähden". Sen takana ja edessä seison. Jos se ei sinun silmissäsi ole riittävää Jeesuksen sovitustyöhön turvaamista etkä pidä sitä riittävänä, en voi sille mitään. Lähempää et arkeani näe. Muuta kuin Jeesus minulla ei ole, mihin turvata. Siinä kohtaa olin inhimillinen ihminen, että myönsin kumppanin kaipuuni, mutta täällä näinkin inhimillinen asia, joka muuten mainitaan myös Raamatussa, demonisoitiin alta aika yksikön.

        Kaikenlaista olen kokenut ja nähnyt, mutta sinulta saamani kommentit ovat kyllä heittämällä menneet aivan omaan mappiinsa. Pitänee paikkansa, mitä sanotaan: "Jumalalta ei kestä kauaakaan tehdä ihmisestä uskova, mutta kestää kauan tehdä uskovasta ihminen."


      • Anonyymi

        Ja mistä muuteb tiedät etten ole kysellyt Jumalan tahtoa?


    • Anonyymi

      "Koen, että oon jonkinlainen väärän Jumala -kuvan uhri."

      Aikuisen tehtävä onkin ottaa vastuu elämästä, ja työstää myös epäkypsä lapsen uskonsa aikuisen uskoksi. Pelkästään lapsuuden eväillä ei kukaan elämästä selviä. Uskon on tarkoituskin kypsyä ja muuttua. Kyse on luonnollisesta kehityksestä ja eteenpäin menosta.

      Uhriutuminen on sen sijaan jämähtämistä menneeseen ja vastuun välttelyä. Samalla tavoin valinta kuin anteeksi antaminen ja eteenpäin meneminenkin. Valinnoilla on iso merkitys loppuelämän hyvinvoinnille. Ensimmäinen askel uhriudesta luopumisessa on lakata kutsumasta itseään uhriksi.

      Miksi sinua kaverisi avioliittokäsitys vaivaa. Eikö riitä, että olet omassa suhteessasi tyytyväinen. Jos joku ajattelee haluavansa vain uskovaisen puolison, niin ei se ole automaattisesti kritiikki sinun valintojasi kohtaan. Kaikki puheet eivät ole sinuun kohdistuvia vaatimuksia.

      Riipu kiinni "yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden" ajatuksessa. Jumala on sinut armahtanut. Opettele vähitellen armahtamaan myös itseäsi ja muita. Ei se yön yli tapahdu, mutta ei kannata antaa periksi. Valoa on tunnelin päässä, eikä se ole pikajuna.:)

    • Anonyymi

      Mitä sinä näiltä kyselet. Totuus on, ettei nämä ihmiset täällä tiedä lainkaan, miten sinun tulisi elämääsi elää.

      LS

      • Anonyymi

        Tuo on totta. Harmittaa kyllä et kirjoitin. Ehkä hain jotain vertaistuen toivossa, mutta joo, ei niitä oman elämän ohjaksia pidä näille antaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on totta. Harmittaa kyllä et kirjoitin. Ehkä hain jotain vertaistuen toivossa, mutta joo, ei niitä oman elämän ohjaksia pidä näille antaa.

        Joskus tulee tehtyä asioita, monenmoisia, tuskin tällä haavaa sieluusi olet saanut, vaikka kyselitkin. :) minäkin olen kirjoitellut monenmoista, ei niihin kannata jäädä.... tai niitä harmittelemaan, pitkäksi aikaa..elämä on.

        LS


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus tulee tehtyä asioita, monenmoisia, tuskin tällä haavaa sieluusi olet saanut, vaikka kyselitkin. :) minäkin olen kirjoitellut monenmoista, ei niihin kannata jäädä.... tai niitä harmittelemaan, pitkäksi aikaa..elämä on.

        LS

        Kiitos, fiksuin kommentti koko ketjussa! Näinpä just! Kun on oikein ahdiatunut, sitä etsii kai myötätuntoa typeristäkin paikoista. Ensi kerralla viisaampana...


    • Anonyymi

      Entäs sitten kun se onnellinen avioliitto on tosiasia, tuvassa vilisee pieniä jalkoja ja sitten jompi vanhemmista sairastuu, tulee syöpä ja vie pieniltä jaloilta äidin tai isän, se on suuronnettomuus jonka loppupiste on vasta hautausmaalla, siinä se sitten oli se suuri onnen tavoittelu ja sen mukasaaminen.

      koettua on kaikki ja jos saisin uudelleen valita niin aivan taatusti valitsisin toisin.

      • Anonyymi

        Häh? Siis mikä juttu tämä oli? Syöpähän voi tulla ihan kenelle tahansa, oli perhe tai ei. Ja se on kyllä tietysti aina inhimillinen kärsimys ja tragedia, eikä tälläisiä kauheasti kai voi ennakoida. Olisko sitten parempi jättää perhe perustamatta sen perusteella, sitä en tiedä. Se vain tuppaa elämässä menemään niin, että jos ruusuja haluaa, saattaa kimpun mukana tulla piikkejäkin.

        Juuri menetin läheiseni syövälle, liian varhain..omat todennäköisyydet saada eräs kohtalokas syöpä on 161-prosenttiset normiväestöön verraten ja sen saava potilas menehtyy yleensä alle puolen vuoden. Että ei ole ihan hirveän uus tuo syövän ajatus. Sen varjo on koko ajan läsnä. Ei se silti saa estää haaveilemasta tällaisista maallisista aiheista kai?


    • Anonyymi

      Jeesuksen oppilailla oli elämä jonka jokainen Raamattuun tutustunu ttuntee, siellä oli onnella ja siunauksilla ihan omat taulukkonsa, henki meni ennen aikojaan, eli hengellinen sota oli todellinen ilman unelmia.

      he olivat sitten niitä julmia ja kovia uskovia miehiä kaiketi.

      nämä asiat ovat hiukan mutkikkaita,. joillakin on kauheaa kun hiukan jalat kastuu, jotkut uivat käsipohjaa koko ikänsä, muutamat heittäytyvät syviin vesiin.

      • Anonyymi

        Tulee mieleeni, että et ehkä ole kovin paljon saanut elämänkokemusta? No, en tiedä. Ehkä sinä pystyt olemaan kuin Jeesus tai hänen opetuslapsensa. Hienoa, olet selvästi hyvin pitkällä uskossasi. Minä riipun päivittäin siinä, mitä Raamatussa sanotaan: "Ole minulle syntiselle armollinen." Jeesuksen sovitustyöhön saan minäkin turvata, en omaan hyvyyteeni tai uskoni erinomaisuuteen. Ahtaalla uskonnollisuudella ja piiskaamisella olen riittävästi itseäni jo väsyttänyt ja vaikeaa se on ollut myös lähellä eläville.

        Mitä tulee viimeiseen tekstipätkääsi, huomaan siitä, että meidän ei kannata jatkaa keskustelua aiheesta enää enempää, virhe toki oli sitä aloittaakaan, kun tulin raadelluksi. Rukouksiin suljen sinut, että joskus voit olla vähän pehmeäsydämisempi toisia kohtaan. Jeesus oli nöyrä ja lempeä kohdatessaan ihmisiä. Tähän Vapahtajan esimerkkiin meitäkin kehoitetaan.

        Tämä netissä vastaan tullut jäi tällä viikolla puhuttelemaan, vaikkei Raamatun sanaa olekaan:

        "On mahdotonta sanoa, mikä on kenellekin sopivasti. Se, mikä toiselle on vähän, voikin toiselle olla liikaa. Jaksamme eri asioita ja eri määrän. Voimat riippuvat monesta tekijästä. Toiselle sama asia on alku, toiselle viimeinen pisara, jonka nöytä malja läikkyi yli. Näinkö vähästä, ajattelee joku. Mutta mistä hän tietää, miten paljon maljassa jo oli."

        Siunausta ja kaikkea hyvää keskustelijoille ja hyvää kesän jatkoa, minä lopetan nyt puoleltani tähän! T. Aloittaja


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan

      anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html
      Maailman menoa
      360
      4707
    2. Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin

      että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html
      Maailman menoa
      351
      2777
    3. Millaista naista ikävöit

      Ulkonäkö/persoona
      Ikävä
      75
      2429
    4. Minkälainen naama

      kaivatullasi on? 🫠
      Ikävä
      85
      2016
    5. Purra esiintyi epäasiallisesti

      Eduskunnassa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista. Niistä voi olla monta mieltä ja myönnän niiden olevan osin heikkoja. M
      Pyhäjärvi
      457
      1804
    6. MTV: Jyrkistä eronnut Jenni kritisoi kovin sanoin Ensitreffit-ohjelmaa: "Ei esimerkiksi kysytty..."

      Ohhoh! Jenni lataa tekstiä! Tsemppiä Jennille ja Jyrkille "sen oikean" löytämiseen. Lue lisää: https://www.suomi24.fi/
      Ensitreffit alttarilla
      31
      1549
    7. Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!

      Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola
      Kotimaiset julkkisjuorut
      221
      1367
    8. Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!

      Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1352
    9. "Tapaus" Aittakumpu/Simula hyvin paljastaa kuinka tyhmää ja turhaa sakkia Suomesta

      löytyy. Toissapäivänä "joku" teki tänne avauksen liittyen Kalevan juttuun, että noilla kahdella olisi suhde. Eli Otsikko
      Maailman menoa
      34
      1272
    10. Hyvää yötä

      Kaveri🥰... Olen vähän yllättynyt.
      Ikävä
      66
      1203
    Aihe