Jos ruoka on aina ollut osa ihmisen ruokavaliota, se on todennäköisesti terveellinen valinta. Mutta jos se on uusi teollisesti tuotettu korvike, se varmasti osoittautuu epäterveelliseksi.
Ensimmäinen ravitsemussääntö:
Anonyymi
22150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Seuraava on ote kirjasta ”The Story of the Human Body”.
Kirjoittaja on Harvard:in arkeologian professori Daniel Lieberman.
Ihmisen kehityshistoria.
-apinaa muistuttavat esi-isät (5-8 milj. Vuotta sitten)
-kahdella jalalla liikkuvat keräilijät (3-4 milj. Vuotta sitten)
-metsästäjä ja keräilijä (pari milj. vuotta)
-moderni ihminen, nopeasti kehittyvä metsästys- ja keräilykulttuuri (noin 80 000 vuotta)
-maanvilelijä (10 000 vuotta) Pohjolassa noin 4000 vuotta
-teollisuusyhteiskunnan jäsen (200 år)
Lisäksi (kirjassa) selitys kuinka me nyky-yhteiskunnassa saamme suuria määriä sairauksia sen seurauksena että ympäristömme muuttuu nopeassa tahdissa- samalla aikaa kun kehomme ja geenimme eivät ennätä sopeutua muutokseen.
Oma lisäys:
Ei kai kukaan vakavissaan yritä väittää että olisimme sopeutuneet maataloustuotteisiin (viljoihin) tai margariineihin ja kevyttuotteisiin?
Maataloustuotteita ne on lihat ja maidotkin. Lähimpänä luonnollista ruokaa on villinä kasvanut kala.
Vekukin on ilmeisesti sitä mieltä että 200 vuodessa ihminen ei ole tottunut suureen määrään eläinrasvaa koska sitä ei ollut juurikaan tarjolla ennen. Vai metsästivätkö Vekun isoisät rasvaisia peuroja ... .
Periaatteessa melkein asiallinen kirjoitus mutta miksi täytyy "omalla lisäyksellä" kumota koko kopioitu teksti?
Olipa lapsellinen väite. Ihminen on suurena otoksena sekasyöjä, ja sille kelpaa ravinto kasveista, lihasta, kalasta ja muista merenelävistä. Suuresta osasta ihmisen kokonaistuotantoa vastaa suoliston mikrobikanta, ja jos mikrobikanta on kohdallaan, melkein mikä tahansa energiarikas tuote käy.
Tiettyjen elintarvikkeissa esiintyvien vierasaineiden enimmäismäärät on määritelty. Tietenkin.
Mikä oli muinaisen "ihmisen" eliniänodote - mikä oli eliniänodote ennen kuin ihminen sai tulen haltuunsa? Ihan kuin nykyihminen olisi olemassa vaikkapa ilman karjaa ja viljoja. Vilja on maailman tärkein ravintovara, ja vain ja ainoastaan sen ansiosta ihminen on se mitä se on nykyisin. Sekä hyvässä että pahassa.
"Olipa lapsellinen väite."
Kirjoittaja on Harvard:in arkeologian professori Daniel Lieberman.
Daniel E. Lieberman
Edwin M. Lerner II Professor of Biological Sciences
Professor of Human Evolutionary Biology
Chair, Department of Human Evolutionary Biology
Harvard University
Cambridge MA, 02138
Kuka sinä sieltä kioskilta olet??? laitappa kuvaus siinä moposi tankkauksen lomassa.
Pistäpä linkki tulemaan asiasta, Veku, jossa professori sanoo, että *uusi* ja/tai *teollisesti tuotettu* ja/tai *korvike* (mikä se sitten onkaan), varmasti osoittautuu epäterveelliseksi. Tuohan on aivan mahdoton yhtälö!
Pitääkö ihmisten siis tyytyä järsimään nokkosta, voikukkaa, männyn kaarnaa, sammalta ja jäkälää ja kyytipojaksi raakaa suolatonta särkeä (tulta ja suolaa ei ollut) ja raakaa hirvenlihaa, koska niitä on syöty miljoona vuotta? Tai pitääkö kasvit syödä suoraan pellosta, ennen kuin ne menevät tehtaaseen pestäviksi ja pakattaviksi? Määrittele teollisesti tuotettu - onko se sitä, että lihatehtaassa teurastetaan kymmenen tai sata nautaa päivässä, ja fileet, paistit tai jauhettu liha toimitetaan kauppaan myyntiin?
Anna linkki lisäksi siihen, missä professori sanoo näin: "Ei kai kukaan vakavissaan yritä väittää että olisimme sopeutuneet maataloustuotteisiin (viljoihin) tai margariineihin ja kevyttuotteisiin?"
"Pistäpä linkki tulemaan asiasta, Veku, jossa professori sanoo, että *uusi* ja/tai *teollisesti tuotettu* ja/tai *korvike* (mikä se sitten onkaan), varmasti...."
Ja sitten meni kioskilla perunat ja porkkanat pahasti sekaisin.
Olitko viritetyllä mopolla liikkeellä? 13 edessä ja 28 takana?
"Olitko viritetyllä mopolla liikkeellä? 13 edessä ja 28 takana?"
Semmoista se on kun juuri ja juuri osaa lukea mutta ei ymmärrä lukemaansa.
"Ja sitten meni kioskilla perunat ja porkkanat pahasti sekaisin."
Ei, vaan ne menivät sekaisin jo ennen kuin kirjoitit avauksesi.
Vekullako vai KNM:llä? Kumpiko viritti mopon?
Semmoista se on kun juuri ja juuri osaa lukea mutta ei ymmärrä mopoista mitään.
Mitä mopot liittyvät tähän? Entäs skootterit?
https://www.youtube.com/watch?v=7kGnfXXIKZM
Siinäpä doktori selittää?
Kivikaudesta nykyisyyteen.
https://www.youtube.com/embed/bY2v6AnEyuU
"Mutta jos se on uusi teollisesti tuotettu korvike, (esim. pekoni tai voi), se varmasti osoittautuu epäterveelliseksi."
Suomalaiset länsirannikon tutkittavat söivät hyvin kolesterolipitoista ruokaa, jossa runsaasti eläinperäistä rasvaa, ja olivat terveitä. Tulokset länsirannikolla kumosivat Pohjois-Karjalassa saadut tulokset, ja ne pimitettiin raportoinnissa.
Salaliittoteoria.
Meni vuos kymmeniä ennen ku myrkyksi ymmärrettiin.
1910: William Procter ja James Gamble tuottavat uuden hydratun siemenöljyn, jota kutsutaan myöhemmin Criscoksi
William Procter saapui Ohion Cincinnatiin 1830-luvulla sen jälkeen, kun hänen kynttiläntuotantoyrityksensä Englannissa oli tuhoutunut tulipalossa. Siellä hän tapasi kynttilänvalmistajan James Gamblen, joka oli lähtenyt Irlannista 1840-luvun suuren nälänhätän aikana. Kun he menivät naimisiin siskoineen, veljenväit päättivät yhdistää asiantuntemuksensa ja perustivat yrityksen Procter & Gamble (P&G).
Tuolloin Cincinnati tunnettiin nimellä “Porkopolis”, koska se oli sianlihatuotteiden jakelun keskus Mississippistä New Orleansiin ja Yhdysvaltojen etelärannikolle. Sianliha oli keskeinen aineosa P & G: n liiketoiminnassa; sianliha tarjosi rasvaa, jota yritys tarvitsi saippuan ja kynttilöiden valmistukseen.
1870-luvun lama pakotti veljensä etsimään kilpailuetua. He päättivät tuottaa saippuoitaan yksittäin käärittyihin baareihin, mutta tätä varten he tarvitsivat halvemman rasvalähteen. He asettuivat palmu- ja kookosöljyjen sekoitukseen ja loivat Norsunluurannikon, ensimmäisen saippuan, joka kellui vedessä.
Seuraava haaste tapahtui vuonna 1882, kun Thomas Edison keksi hehkulampun sähkövalaistuksen (sähkölamppu) ja perusti New Yorkin Edison Electric Illuminating Company -yrityksen. Sähkövalaistus levisi nopeasti kaikkialle Yhdysvaltoihin, ja Edisonin keksintö asetti erittäin vakavan haasteen Procter & Gamblen kynttiläntuotantoliiketoiminnalle. Heidän vastauksensa vaikuttaisi tulevien sukupolvien terveyteen aina nykypäivään saakka tavalla, jota kukaan ei olisi ennen voinut kuvitella.
Amerikkalainen kemisti David Wesson oli siihen mennessä kehittänyt menetelmän valkaisemiseksi ja hajun poistamiseksi puuvillansiemenöljystä tekemällä uutteesta kirkasta, mautonta ja hajutonta (34). Öljy myytiin sitten nestemäisenä tai sekoitettuna eläinrasvan kanssa halvempana lyhenteenä, joka muistutti sianlihaa. Yhdistelmärasvasta tuli lyhentäjänä käytetyn sianlihan pääkilpailija etenkin leivonnassa.
Pian P&G-kemistit kiinnostuivat mahdollisuudesta muuttaa puuvillansiemenöljy kiinteässä muodossa (eläinrasvojen korvaamiseksi) käytettäväksi lyhentämisessä…. He toivoivat, että tämä (uusi yhdiste) voisi kilpailla laadussa ja hinnassa sianlihan, voin ja markkinoilla olevien monien yhdisteiden kanssa ”(35). Mutta he tarvitsivat menetelmän puuvillansiemenöljyn muuttamiseksi kiinteämmäksi, vähemmän nestemäiseksi (kuten voi, laardi tai tali).
Vuonna 1907 saksalainen kemisti EC Kayser otti yhteyttä P&G: hen (35). Hän oli kehittänyt prosessin, jolla nestemäiset puuvillansiemenöljyt voitiin muuttaa kiinteäksi rasvaksi. Hänen löytämänsä prosessin nimi on nyt hydraus. P&G kutsui Kayserin Yhdysvaltoihin, jonka tarina oli vaikuttunut, yritys osti prosessinsa oikeudet ja palkkasi hänet yrityskonsultiksi.
Kolme vuotta myöhemmin, 10. marraskuuta 1910, P&G haki Yhdysvaltain patenttia uudelle ”vihannes” (itse siemen) lyhenteelle, jota tuotettiin Kayserin hydrausprosessilla. Lyhennys koostui ”kasvi (sic) öljystä, edullisesti puuvillansiemenöljystä, osittain hydratusta [hydratusta] ja kovetetusta homogeeniseksi valkoiseksi tai kellertäväksi puolikiinteäksi aineeksi, joka muistuttaa läheisesti lajaa. Keksinnön erityisenä tavoitteena on tarjota uusi ruokatuote ruoanlaiton lyhentämiseen ”(35). Tuotteen nimi oli Crisco. Vuoteen 1912 mennessä sitä mainostettiin ”aivan uudella tuotteella - tieteellisellä löytöllä, joka vaikuttaa jokaiseen Amerikan keittiöön” (35).
jatkuu...........
P&G: n välittömänä haasteena oli, että amerikkalaiset kotiäidit assosioivat puuvillan siemeniä vaatteisiin, ei ruokaan. Tämän ongelman kiertämiseksi tuotteen todellista lähdettä ei koskaan paljastettu (34). Sen sijaan P & G: n tärkeimmät markkinointipisteet olivat, että Crisco oli halvempaa kuin sianliha, ja toisin kuin sianliha, se oli myös mauton. Lisäksi mitä hydratumpaa ”kasviöljyä”, sitä epätodennäköisempi oli sulamisen lämpimämpinä kesäpäivinä (päivinä ennen jääkaapin kehitystä). Tämä antoi erityisen edun käytettäessä lyhentämisessä leivontaan sian tai voin sijasta, jotka sulavat alhaisemmissa lämpötiloissa.
Vielä parempi, se oli uusi tuote, joka on luotu uudella kemiallisella prosessilla (hydrauksella), johon kaikki voivat luottaa - kaikki ominaisuudet, jotka vetoavat 1920-luvun edistykselliseen amerikkalaiseen kotiäitiin. Uuden tuotteen käyttö osoittaisi, kuinka perusteellisesti moderni hän oli, yrityksen mainostajat innostuneet. He lisäsivät perusteettoman väitteen, jonka mukaan tämä uusi, nykyaikaisella tekniikalla luotu tuote oli myös paljon terveellisempi kuin voi, jota ihmiset olivat syöneet kymmeniä tuhansia vuosia. He vältivät huolellisesti seikkaa, että voista ei ollut (ja vieläkään ole) todisteita siitä, että voi olisi jotain muuta kuin erittäin terveellistä ihmisille.
Kasviöljyjen erinomaisuus?
Myöhemmin, vuonna 1958, Gofman huomautti keskeisestä loogisesta virheestä, joka on sittemmin jätetty huomiotta (6). Hän totesi, että useissa tutkimuksissa oli havaittu kasviöljyjen ravinnon lisääntymisen aiheuttavan veren kolesterolipitoisuuden laskua, ja tämän on tulkittu hyödylliseksi. Mutta kasviöljyjen lisääminen vähensi myös hiilihydraattien kokonaismäärää, ja koska hiilihydraatit lisäävät Sf ° 20-400 lipoproteiinitasoja, jotka sisältävät noin 13 painoprosenttia kolesterolia, siirtyminen korkeammasta ruokavaliosta matalampaan hiilihydraattimääräiseen ruokavalioon saattaa olla todellinen syy siihen, miksi kasviöljyjen saannin lisääminen aiheuttaa veren kolesterolipitoisuuden alenemista.
Siksi Gofman varoitti: "He eivät harkineet mahdollisuutta, että kolesterolipitoisuuden aleneminen olisi voinut johtua suuren määrän hiilihydraattien samanaikaisesta poistamisesta ruokavaliosta