Luulin, että olimme hyviä ystäviä.. Viime keväänä kaikki oli hyvin. Meillä molemmilla oli paha olla omista syistämme johtuen. Luulin, että tuimme hyvin toisiamme ja olimme yhdessä. Se merkitsi minulle erittäin paljon. Yhtäkkiä viime kesänä hänellä napsahti jokin. Yhtäkkiä hän oli minulle kamalan ilkeä ja tyly. Hän ei suoraan huutanut ja haukkunut minua vaan teki se kylmällä tavalla, sillä lailla piikittämällä. Hän sanoi ettei halua puhua kanssani enää yhtään mitään. Että yleisistä asioista voimme vain puhua, ei muusta. En ymmärtänyt. Yritin puhua ja kysyä häneltä syitä. Ei halunnut puhua minulle. Ei halunnut kertoa mitään. Vittuili vain minulle. Eikä tajunnut kuinka kipeää se minuun teki. Erkaannuimme.. Yritin aina välillä saada hänet puhumaan ja selvittämään asioita. Hän oli niin julma ja kylmä minua kohtaan. Hänen mielestään ei ollut mitään selvitettävää. Sitten hänen yksi kaverinsa erosi poikaystävästään, ja ystäväni alkoi heti olemaan koko ajan hänen kanssaan, koska ei ennen ollut paljon ollut, koska tämä seurusteli.. Silloin minut hylättiin aivan täysin. Ei hän ole halunnut nähdä minua ollenkaan.. Hänellä on aina kaikkea muuta ja muka jotain uusia kavereita. Nykyään keskustelumme ovat sellaisia todella varovaisia ja hän piikittelee jatkuvasti minulle. Hän on niin kylmä, etäinen, omalla tavallaan erittäin ilkeä.. Hän ei niinku huuda suoraan vaan hän niinkku sillee vittuilee ja piikittelee kaikesta ja on sellanen ärsyttävän apaattinen. Luulin että hän oli melkein paras ystäväni. Olisi mukavaa tietää, olenko minä tehnyt jotain, mikä pilasi kaiken.. Mitä tapahtui?! Pakkohan nyt jotain on tapahtua kun noin on käynyt.. Miksei häntä kiinnosta enää minä? Miksei hän halua parantaa välejämme? Häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta.. Hän on monesti piikitellytkin minulle, että häntä ei kiinnosta minun asiani eikä mikään mitä teen.. Eikö hän ymmärrä kuinka minuun sattuu ja kuinka julma hän on?
Ainakin ymmärrän että keneenkään ei ole todellakaan luottamista.. En olisi koskaan uskonut että näin käy.. Aina ennen puhuimme ettemme koskaan menetä toisiamme.. Miksi olet tuollainen? Kertoisit minulle mikä vaivaa?
tämä tekee niin kipeää.. Kohta olen jo niin turta etten jaksa välittää enää mistään..
Kaikki vain satuttaa..
Osaako kukaan neuvoa minua?
Ainakin ymmärrän että keneenkään ei ole todellakaan luottamista.. En olisi koskaan uskonut että näin käy.. Aina ennen puhuimme ettemme koskaan menetä toisiamme.. Miksi olet tuollainen? Kertoisit minulle mikä vaivaa?
tämä tekee niin kipeää.. Kohta olen jo niin turta etten jaksa välittää enää mistään..
Kaikki vain satuttaa..
Osaako kukaan neuvoa minua?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.