Oletteko kateellisia?

Kadehtiikohan kukaan paksulinssistä hurjan likinäköistä rillipää-flikkaa

En ja ei ole tuntunut kuuluvan luonteeseeni. - cu-

Uhripositioni on sellainen, ettei minulla ole syytä kadehtia ketään. Muilla sen sijaan on monta syytä kadehtia minua. Olenhan keskimääräistä paremmin autoileva keskimääräistä parempaa lihaa syövä valkoinen heteromies.

Onko jälkkäri-istujalla viidenkympin villitys?

Yleensä en tunne kateutta, kun ajatusmaailmani tukee käsitystä, että jokainen on oman onnesa seppä ja eteen päin, kunnes tavoitteet on saavutettu tai sitten jos ne tuntuu utopistisille, niin otetaan uusi suunta.

Mutta pakko mun on tunnustaa, että ihan vähän sellaista hienoista kateutta tunnen niitä ihmisiä kohtaan, jotka asuu osan vuotta tai pidempäänkin Espanjassa. Nimenomaan Espanjassa, mulle niin vetovoimaisessa maassa. Ja miksi tunnen sitä hienoista kateuttakin toisinaan, niin haluisin itsekin joskus toteuttaa sen haaveeni ja pahaa pelkään, että se ei tule toteutumaan koskaan. Ainakaan jos se on kumppanistani kiinni.

Heivaanko siis kumppanin vai haaveeni? Noh toistaiseksi heivaan haaveeni. Ja joskus harmittelen, etten nuorempana kyennyt elämään niin terveenä, että olisin kyennyt toteuttamaan mitään villimpiä unelmiani.

Ja toisaalta en koskaan uskaltanut edes haaveilla mistään villimmistä unelmista, koska en uskonut kykeneväni terveuden vuoksi elämään niitä todeksi. Ja nyt kun taas terveys on nuoruudesta ja rohkeuttakin riittäisi siirtoihin, on muita jarruja. :/

Onneksi se kateus on sellaista mikä vaan käväsee ja huokaan...ehkäpä joskus.

Olen katellinen hyvässä virassa istuvalle pässille. Normaalia Suomessa

Ei jaksa olla. Kuluttavaa sellainen.

En ole kateellinen.
Niin, tai hkä vähän muuttolinnuille....jos tiedät mitä tarkoitan.
🙏🦋